Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Jaahas, no ainakin meillä aletaan opettaa kuukausia jo päiväkodissa ja varmaan heräis huoli, jos ei esikoulussa näitä osaa.. Varmaankin kannattaisi hieman seurata lapsen läksyjen tekoa ja muutenkin voi itsekin opettaa perusasioista. Mun 6 vuotiaalla, joka ei ole vielä edes esikoulussa, niin lastentarhan opettajan kanssa käydyssä keskustelussa hän halusi ottaa tämän esille, ettei lapsi osaa kaikkia kirjaimia nimetä.. Vähän ihmettelin, kun olin ollut siinä käsityksessä, että esikouluun mennessä tuota lukemista aletaan opettaa, mutta otin nyt sitten asiaksi, että opetellaan yhdessä tämä kesä ennen eskarin aloitusta. Jäin miettimään, mihin koko koulujärjestelmä sitten perustuu, jos vanhemman pitää nämä kaikki opettaa ja ennen koulua. Omassa lapsuudessa päiväkodissa leikittiin vaan eikä ollut samanlaisia "varhaiskasvatuslaitoksia". Toiset oppi omasta kiinnostuksestaan lukemaan ennen eskaria ja toiset siellä. Jotkut vasta koulussa..

Miten seuraat lapsesi edistymistä koulussa, jos ei ole läksyjä eikä kokeita? Ekan kerran opetellaan jotakin ulkoa viidennellä luokalla. ...

Luulen, että moni yläkoulun oppilas ei tiedä, mikä on "luode" eikä sitä, milloin oli Ranskan vallankumous tai Suomen talvisota eikä ole aavistustakaan, mikä on "VÄLI-AMERIKKA" TAI ETELÄ-AMERIKKA". Ongelma on vakava, jos ei tiedä mittoja eikä ole juurikaan tietämystä desimaaliluvuista, jolloin 2,5 kg on aivan käsittämätön juttu. Noita on paljon, koko ajan enemmän ammattiopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei osaa ilmansuuntia, maanosia eikä kuukausia? Herää kysymys millaista teillä siellä kotona on? Meillä nuo asiat on esillä ihan arkipäiväisessä puheessa toistuvasti. Olisin huomannut jo aikaa sitten jos lapsi ei seiskaluokkailaisena noita osaa!

Meillä on aina ollut vuosikalenteri seinällä ja jo alle kouluikäisiä kiinnostaa siihen merkityt perheenjäsenten ja esim. isovanhempien ja serkkujen syntymä- ja nimipäivät.

Seinällä on syytä olla pyöreä kellotaulu numeroineen, niin hahmottuu ajankulku.

Peritty karttapallo on myös niitä parhaita perintökalleuksia, mitä voi olla. Löytyy Suomi ja pikku hiljaa muitakin tärkeitä valtioita sekä maanosat ja painuvat päihin lopuksi ikää.

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/blogiartikkelit/koulutus-ratkaisee/201…

Vierailija kirjoitti:

Mä en viitsi lukea näitä. Suutun vaan tästä nykykoulusta. Koulunkäynnin muutokset ovat tehneet oppilaista typeryksiä. Oma poikani oli lahjakas. Kun koulussa ei vaadittu mitään, hänestä tuli häirikkö...

Jos minun poikani olisi häirikkö, syyllistyisin kyllä pikkuisen itsekin. Siinä menee opiskelun mahdollisuus aika monelta muultakin...

Ap:n aloitus on ihan arkipäivää. Ilmansuuntia ei tunneta, Suomen kaupunkeja ei osata sijoittaa kartalle, kyykkyyn ei päästä. Opettajat uupuneita, vanhemmat tulevat lankoja pitkin, lapset kiusaavat toisiaan somessa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin samaa. Meillä lapsi vasta aloittaa ekan luokan, mutta eskarin vasukeskusteluissa huomautetaan asioista, mitkä tulisi nimenomaa eskarissa oppia.

Eli jos vanhemmat ei opeta lapsiaan kotona, suomalainen koulujärjestelmä on paljon hehkutettua paskaa.

"Oppilas saa tietää mitä hänen tulee oppia, ja näin oppilas on keskiössä", tämä on suoraa OPH:n puhetta (https://youtu.be/eJWWKofnfrI?t=189). Toisin sanoen opettajat eivät ota vastuuta oppilaan oppimisesta. Ikävä sanoa, mutta tällainena ajattelu on hyvin juurtunut suomalaiseen koulumaailmaan. Lieneekö kyseessä ammattitaidon puute, mitä sanot?

Kaveri kertoi tyypistä, joka koronaetäilyn jälkeen toi työpaikalleen avokonttoriin pleikan. Näitä törppöjä peliriippuvaisia on siis rantautunut kouluista jo työelämäänkin.

Oppilailla ei ole enää motii.

Elämänkoulu on paljon jänskempi joten kannattaa panostaa siihen ;-D :D :D

Vierailija kirjoitti:

Oppilailla ei ole enää motii.

Näinpä. Tuo motii, kuvastaa hyvin sitä miten ei oikein jakseta edes puhuakaan kun se vie niin paljon voimia.

Myöskin päättetet jätetään sanoista pois Mä haluun pelaa sun kaa. Edelleen se on pelaTA.

Suomalaiset halusi tuoda kehitysmaalaisia ja täten tehdä kotimaastansa kehitysmaan. Tästä seuraa luonnollisesti että kehitysmaassa noudatetaan kehitysmaan standardeja. Niin makaatte kuin petaatte, tätä kansakuntana haluttiin. Tämä on demokratian konreettista toteutumista.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset halusi tuoda kehitysmaalaisia ja täten tehdä kotimaastansa kehitysmaan. Tästä seuraa luonnollisesti että kehitysmaassa noudatetaan kehitysmaan standardeja. Niin makaatte kuin petaatte, tätä kansakuntana haluttiin. Tämä on demokratian konreettista toteutumista.

Lähde?

Ihmisiä on moneen junaan. Yksi kaverini on aika menestynytkin (vasta eilen soitti ja sanoi myyneensä 120k eurolla tontin), mutta ei se kuukausia nimeltä osaa. Pitää aina sanoa numero.

Joskus silloin, kun älylaite käsitti lähinnä Nokia Communicatorin, meidän koulumme alemman luokan oppilaista ei tainnut kukaan osata muuta kuin digitaalikellotaulun. Ja niin edelleen, ja niin edelleen.

Aivan totta! Osa yläkoululaista ei pääse yhteiskuntaoppia läpi, koska eivät osaa sano kuka vahvistaa lait, mikä on tasavalta tai luetella yhtään puoluetta.

Kouluissa numeroita on annettu "lahjaksi" jo ainakin kaksi vuosikymmentä. Minun lapseni sai kiitettäviä numeroita tietotekniikasta eikä osannut käyttää edes wordia, jolla kaikki kouluhommat kuitenkin piti kirjoittaa. En koskaan päässyt perille, mihin tietotekniikan osaamisiin kiitettävä numero perustui.