Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a. Meillä, pienipalkkaisessa duunariperheessä, katsotaan joka ilta uutiset. Lisäksi lapset katsovat viikonloppuisin Yleltä jonkin dokumentin. Läksyt tehdään itsenäisesti, mutta he tykkäävät tuoda kirjat ja vihon meille kokeen lähestyessä. Me sitten kyselemme koelueen läpi ja lapsi saa realistisen käsityksen tiedoistaan.

Ei ole liikaa vaadittu vanhemmalta, luulisin.

Monelta tuo on liikaa vaadittu. Koska tuo edellyttää, että ollaan joka ilta kotona yhtä aikaa. On sellaista kiireetöntä aikaa, että lapset voivat hiipiä kirjoineen ja vihkoineen vanhempien luo ja tietävät jo etukäteen, että vanhempien korvat ovat auki. Uutisten katsominenkin taitaa olla monessa perheessä jo esihistoriaa.

On paljon omasta mielestään mestarillisia, dynaamisia ja toimeliaita perheitä, joilta tuo ei arkisin onnistu harrastusrumban ja yleisen kiireen vuoksi. Tai sitten asiantuntijavanhemmat päivystävät illalla sähköpostiaan.

Kyllä se on aina vanhempien halusta ja asenteesta kiinni. Meilläkin on harrastettu paljon ja menty ees ja taas. Mutta silti on ollut aikaa vaikka edes autossa istuessa jutella niiden lapsien kanssa maailman tapahtumista ja kuunnella vaikka radiosta ne uutiset tapahtumia kommentoiden. Samoin ulkomaanmatkoilla on oikeasti mietitty missä ollaan ja miksi siellä on sellaista kuin on.

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai tässä on jotakin sellaista, ettå vaatimustasoa on laskettu rankasti. Tärkeintä, ettei pahoita lasten mieltä. Hyvästä tsemppaamisesta, eli siitä että osaa jotenkin istua paikoillaan, saa hymynaamoja. Ja kun myöhemmin annetaan numeroita, saa tästä samasta 8-9 arvosanan. Huh huh.

Varmaan vaatimustasoa on laskettu jonkin verran varsinkin alimmasta päästä niin että kukaan ei jää enää luokalle. Mutta kyllä tässäkin ketjussa on todella paljon liioittelua. Mitä itse tunnen lapsia ja nuoria niin suurin osa on varsin fiksuja ja osaavia edelleen. Ne kiitettäviä yläasteella saaneet menevät lukioon ja pärjäävät siellä ihan hyvin vaikka vaatimustaso nouseekin siellä selvästi.

Mutta ei nyt ole ihan realismia väittää että kukaan lapsia tai nuori ei enää nykyään osaisi yhtään mitään mistään.

Esim. matematiikassa ollaan selvästi jäljessä verrattuna pari kymmentä vuotta taaksepäin. Hyvät oppilaat ovat siis Matematiikassa huonompia kuin aikaisemmin. Tämä on huolestuttava asia ja vaikuttaa suoraan Suomen kilpailukykyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Tämänkin ketjun kommentoijista osa lienee sitä mieltä, että tuokin oli koulun vika. Huolestuttavaa, miten osa vanhemmista oikeasti pesee kätensä täysin sen oma lapsensa oppimisesta ja kuvittelee, että riittää, kun sen lapsukaisen saa suunnilleen joka päivä lähtemään sinne kouluun, niin kaikki loppu on opettajien vastuulla. Kyllä se asenne, yleissivistys ja sen arvostus, ja ne perustiedot ja -taidot tulee sieltä kotoa, ja niitä ei voi paraskaan koululaitos korjata, jos kotona on hommat hoidettu pieleen.

Kyllähän nämä ennen opittiin ja opetus oli paljon vaativampaa. Jos koulu ei vaadi niin miten vanhemmat voisivat mennä väliin ja sanoa, että tämä on nyt osattava, vaikka koulu ei sitä vaaditaan. Ei voi koulukaan pestä käsiään ja ei ole vanhempien tehtävä hoitaa myös opetus. Tässäkään vikaa ei ollut asenteesta opiskeluun, vaan että koulu ei vaadi mitään ja se on ongelma.

Kuka oikeasti sanoo ääneen, että nykykoulu ei toimi, vaan sen ovat tehneet kukkahattutädit ja -sedät, mutta he eivät vaan ymmärrä, miksi Aasiassa opiskellaan ihan eri tavalla ja ollaan huippuja.

Aasian oppimistulokset ovat muuten oikeasti surkeat jos ne suhteuttaa siihen pänttäykseen käytettyyn tuntimäärään. Eli sekään ei oikeasti ole tehokas tapa oppia.

Jos opiskeluun käyttää vähintään kaksinkertaisen ajan siihen verrattuna mitä meillä käytetään mutta tulokset ovat joitain hassuja prosentteja korkeammat niin en olisi kauhean tyytyväinen siihen.

Vain lopputulos ratkaisee, kuten kaikessa muussakin. Katso sinäkin vaan peiliin, äläkä keksi selityksiä. Suomi on jäänyt kelkasta ja se näkyy suoraan tuloksissa.

Ei vaan lopputulos suhteessa siihen panostettuihin resursseihin. Asiat voi tehdä tehokkaasti tai sitten tehottomasti. Aasian systeemi on hyvin tehoton ja lisäksi lasten hyvinvoinnin kannalta huono.

Siellä oppii pänttämään ulkoa kun parasta olisi ymmärtää.

Suomen systeemi on paljon parempi kun sitä vain viilataan taas vähän oikeaan suntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?

Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.

Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.

Tätä minäkin ihmettelen. Miksei ole oppinut näitä alakoulussa. Teini tietää tosiaan Afrikan ja Aasian, mutta ei tiedä missä ne ovat ja millaista siellä on.

Koska nykyään ei enää tehdä tiedolla mitään. Olen 80-luvun lapsi, kasin oppilas koulussa, ja luin vähintään kirjan viikossa. Minua heikommat oppilaatkin lukivat vähintään kirjan kuussa. Kympin oppilaat lukivat suunnilleen kirjan päivässä.

Nykypäivänä edes kympin oppilaat eivät lue kirjoja, max. yhden kuussa.

Ei ne tiedot pysy päässä, kun niitä ei käytetä eikä yhdistetä uuteen tietoon.

Olet sitten tehnyt korrealatiotaulukon numeroista ja kirjojen lukemisesta. Jotenkin en usko. 

Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi. 

Kyseinen kirjoittaja tuskin on, mutta aihepiirin tutkijat ovat. Ja noin se menee. Enemmän lukevat pärjäävät paremmin koulussa. Toki osa varmasti selittyy kausaliteetilla eli fiksut menestyvät koulussa ja fiksut lukevat paljon. Fiksut voisivat siis menestyä koulussa kohtuu hyvin, vaikkeivät lukisikaan. Mutta sekin on ihan vriallisesti tutkittu, että ihminen oppii paremmin, kun opittavan asian voi kiinnittää johonkin tuttuun asiaan tai kun samaan tietoon törmää useammin ja eri yhteyksissä (eli esim. koulussa opitun lisäksi kotona uutisia katsoessa ja vanehmpien kanssa jutellessa, lehtiä ja kirjoja lukiessa ja dokumenttiohjelmia tai todellisuuspohjaisia elokuvia katsellessa). Jos jokin uusi tieto tulee vain koulussa ja kaikki muu päähän tuleva informaatio on viihteellistä hömppää, on tuon uuden asian oppiminen paljon vaikeampaa. 

Huoh. Ajankäyttötukimuksissa on todettu, että noin tunti päivässä riittää mm. erittäin hyvään lukutaitoon ja tästä saa olla osa jopa viihteellistä hömpää (sarjakuvia, nettitekstejä), jos edes osa on vaativampaa. 

Nyt joku väittää, että ennen kympin oppilaat lukivat kirjan päivässä. Meneekö sinulla tuntiin romaani? Eivätkö kympin oppilaat tehneet ennen muuta kuin lukivat?

Tietenkin kirjoja on monenlasia, mutta kukaan ei ole väittänyt, ettei lukeminen tukisi oppimista. Kysymys on määristä ja niillä faktoillakin on väliä. 

Ihan samalla tavalla on myös tutkittu (virallisesti? mikä muuten on virallinen tutkimus), että esim. luovat aineet, liikunta ja luonnollisesti riittävä uni tukevat oppimista. Eli ehkä siihen voi suhtautua hieman kriitisesti, että kympin oppilas voisi lukea kirjan päivässä. 

Sori, mutta nillitätkö siitä, että luulet väitteen olleen "kaikki kympin oppilaat lukivat kirjan päivässä" vai "kympin oppilas voisi lukea kirjan päivässä"? Ensimmäinen tuskin on totta, jälkimmäinen päivänselvästi on.

Itse ahmin edelleen kiireisenä aikuisena usein kirjan yhdessä päivässä, erona lapsuuteen on se, ettei joka päivä ehdi. Lapsena luin helposti kymmenisen kirjaa viikossa. Mulla on paljon kavereita, jotka lukivat yhtä lailla. Suurin osa meistä menestyi ihan hyvin koulussa.

Romaanin voi lukea tunnissa, mutta kaikkia romaaneja ei toki voi. Nuorena vaan kuluttaa paljon nuortenkirjoja (muun, kehittävämmän, ohella) ja sellaisen ahmaisee helposti yhdessä illassa. Jopa tunnissa.

Itseasiassa nillitän. Jos luet tuon alkuperäisen sitaatin, niin siinä vedetään aika suora linjaus lukumäärien ja arvosanojen välillä. Toki sinä voit muuttaa väitteet toiseen muotoon, kunnes se on totta - mutta miksi tällöin edes osallistut väittelyyn? 

Keksityillä faktoilla ei ole mitään väliä, eikä ne itsessään ole kiinnostavia. 

Siis itse olit se, jonka kynästä on väite "Eli ehkä siihen voi suhtautua hieman kriitisesti, että kympin oppilas voisi lukea kirjan päivässä."

Siihen ei kyllä voi suhtautua kriittisesti.

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai tässä on jotakin sellaista, ettå vaatimustasoa on laskettu rankasti. Tärkeintä, ettei pahoita lasten mieltä. Hyvästä tsemppaamisesta, eli siitä että osaa jotenkin istua paikoillaan, saa hymynaamoja. Ja kun myöhemmin annetaan numeroita, saa tästä samasta 8-9 arvosanan. Huh huh.

Varmaan vaatimustasoa on laskettu jonkin verran varsinkin alimmasta päästä niin että kukaan ei jää enää luokalle. Mutta kyllä tässäkin ketjussa on todella paljon liioittelua. Mitä itse tunnen lapsia ja nuoria niin suurin osa on varsin fiksuja ja osaavia edelleen. Ne kiitettäviä yläasteella saaneet menevät lukioon ja pärjäävät siellä ihan hyvin vaikka vaatimustaso nouseekin siellä selvästi.

Mutta ei nyt ole ihan realismia väittää että kukaan lapsia tai nuori ei enää nykyään osaisi yhtään mitään mistään.

Esim. matematiikassa ollaan selvästi jäljessä verrattuna pari kymmentä vuotta taaksepäin. Hyvät oppilaat ovat siis Matematiikassa huonompia kuin aikaisemmin. Tämä on huolestuttava asia ja vaikuttaa suoraan Suomen kilpailukykyyn.

Matikka on mennyt hieman alaspäin mutta samaan aikaan esim. englannin osaaminen on mennyt huimasti ylöspäin. 

Lisäksi väittäisin että ne parhaat oppilaat eivät ole sen huonompia kuin ennenkään, se keskitason osaaminen taas on varmaan laskenut. Kyllä matikasta kiinnostunut ja siinä lahjakas oppii matikkaa siinä missä ennenkin.

Vierailija kirjoitti:

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Kovalle näyttää joillekin ottavan, että nykyopetus onkin huonoa. Hömppäopetus ei toiminutkaan.

Vierailija kirjoitti:

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Ei tarvinnut. Huiput ovat nykyään parempia, mutta heitä on ehkä 1 sataa oppilasta kohti. Keskiverrot osaavat paljon entisä huonommin ja heikot ovat entiseen verrattuna paljon heikompia.

Vierailija kirjoitti:

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Mitä olen näitä samanlaisia mielipiteitä laukovia tavannut niin aika harvoin ovat itse niitä jotka koulussa kymppejä vetelivät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Ei tarvinnut. Huiput ovat nykyään parempia, mutta heitä on ehkä 1 sataa oppilasta kohti. Keskiverrot osaavat paljon entisä huonommin ja heikot ovat entiseen verrattuna paljon heikompia.

Ei niihin Pisa-testeihin vain niitä huippuja voinut laittaa kun niihin osallistuneet arvottiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Ei tarvinnut. Huiput ovat nykyään parempia, mutta heitä on ehkä 1 sataa oppilasta kohti. Keskiverrot osaavat paljon entisä huonommin ja heikot ovat entiseen verrattuna paljon heikompia.

Ei niihin Pisa-testeihin vain niitä huippuja voinut laittaa kun niihin osallistuneet arvottiin.

Ei niin. Hyviin tuloksiin ei riitä, että tuo yksi sadasta osaa entistä paremmin. Samaan aikaan 99 oppilasta sadasta osaa entistä huonommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Mitä olen näitä samanlaisia mielipiteitä laukovia tavannut niin aika harvoin ovat itse niitä jotka koulussa kymppejä vetelivät. 

Arvaanpa, että olisivat omasta mielestään ansainneet kymppejä, mutta se marxistifeministiopettaja ei vaan tajunnut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Ei tarvinnut. Huiput ovat nykyään parempia, mutta heitä on ehkä 1 sataa oppilasta kohti. Keskiverrot osaavat paljon entisä huonommin ja heikot ovat entiseen verrattuna paljon heikompia.

Ei niihin Pisa-testeihin vain niitä huippuja voinut laittaa kun niihin osallistuneet arvottiin.

Ei niin. Hyviin tuloksiin ei riitä, että tuo yksi sadasta osaa entistä paremmin. Samaan aikaan 99 oppilasta sadasta osaa entistä huonommin.

No eivät ne PISA-testit edelleenkään näytä että niitä huonosti osaavia ihan koko tuo loppu porukka olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Mitä olen näitä samanlaisia mielipiteitä laukovia tavannut niin aika harvoin ovat itse niitä jotka koulussa kymppejä vetelivät. 

Vaatimustaso oli silloin kovempi 8,0 keskiarvoon vaadittiin jo osaamista. Nykyään jokainen tumpelo, joka saa nimen paperiin saa keskiarvokseen 8,5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai tässä on jotakin sellaista, ettå vaatimustasoa on laskettu rankasti. Tärkeintä, ettei pahoita lasten mieltä. Hyvästä tsemppaamisesta, eli siitä että osaa jotenkin istua paikoillaan, saa hymynaamoja. Ja kun myöhemmin annetaan numeroita, saa tästä samasta 8-9 arvosanan. Huh huh.

Varmaan vaatimustasoa on laskettu jonkin verran varsinkin alimmasta päästä niin että kukaan ei jää enää luokalle. Mutta kyllä tässäkin ketjussa on todella paljon liioittelua. Mitä itse tunnen lapsia ja nuoria niin suurin osa on varsin fiksuja ja osaavia edelleen. Ne kiitettäviä yläasteella saaneet menevät lukioon ja pärjäävät siellä ihan hyvin vaikka vaatimustaso nouseekin siellä selvästi.

Mutta ei nyt ole ihan realismia väittää että kukaan lapsia tai nuori ei enää nykyään osaisi yhtään mitään mistään.

Esim. matematiikassa ollaan selvästi jäljessä verrattuna pari kymmentä vuotta taaksepäin. Hyvät oppilaat ovat siis Matematiikassa huonompia kuin aikaisemmin. Tämä on huolestuttava asia ja vaikuttaa suoraan Suomen kilpailukykyyn.

Matikka on mennyt hieman alaspäin mutta samaan aikaan esim. englannin osaaminen on mennyt huimasti ylöspäin. 

Lisäksi väittäisin että ne parhaat oppilaat eivät ole sen huonompia kuin ennenkään, se keskitason osaaminen taas on varmaan laskenut. Kyllä matikasta kiinnostunut ja siinä lahjakas oppii matikkaa siinä missä ennenkin.

Paras kärki on juuri matematiikassa laskenut. Eli väität ihan puuta heinää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Ei tarvinnut. Huiput ovat nykyään parempia, mutta heitä on ehkä 1 sataa oppilasta kohti. Keskiverrot osaavat paljon entisä huonommin ja heikot ovat entiseen verrattuna paljon heikompia.

Ei niihin Pisa-testeihin vain niitä huippuja voinut laittaa kun niihin osallistuneet arvottiin.

Ei niin. Hyviin tuloksiin ei riitä, että tuo yksi sadasta osaa entistä paremmin. Samaan aikaan 99 oppilasta sadasta osaa entistä huonommin.

Suomen Pisa-tulokset ovat Euroopan toiseksi parhaat, joten jos 99 oppilasta sadasta tosiaankin osaa entistä huonommin, täytyy eron aiempaan olla todella marginaalinen.

Oma arvioni alakouluikäisten lasten äitinä on, että 20 prosenttia oppilaista osaa entistä paremmin, ja he ovatkin joka suhteessa tosi fiksuja. Loppuja kiinnostaa karkki ja some.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Ei tarvinnut. Huiput ovat nykyään parempia, mutta heitä on ehkä 1 sataa oppilasta kohti. Keskiverrot osaavat paljon entisä huonommin ja heikot ovat entiseen verrattuna paljon heikompia.

Ei niihin Pisa-testeihin vain niitä huippuja voinut laittaa kun niihin osallistuneet arvottiin.

Ei niin. Hyviin tuloksiin ei riitä, että tuo yksi sadasta osaa entistä paremmin. Samaan aikaan 99 oppilasta sadasta osaa entistä huonommin.

No eivät ne PISA-testit edelleenkään näytä että niitä huonosti osaavia ihan koko tuo loppu porukka olisi.

Kylmä hiki otsalla odotamme seuraavia Pisan tuloksia 2 vuoden päästä. Tulee aikamoinen rytkähdys alaspäin.

T: Ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miten opettajat onnistuivat kusettamaan pisatestaajia silloin aiemmin?

Ei tarvinnut. Huiput ovat nykyään parempia, mutta heitä on ehkä 1 sataa oppilasta kohti. Keskiverrot osaavat paljon entisä huonommin ja heikot ovat entiseen verrattuna paljon heikompia.

Huiput ovat entisiä huippua huonompia ja kaikki muutkin ovat huonompia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Mitä olen näitä samanlaisia mielipiteitä laukovia tavannut niin aika harvoin ovat itse niitä jotka koulussa kymppejä vetelivät. 

Vaatimustaso oli silloin kovempi 8,0 keskiarvoon vaadittiin jo osaamista. Nykyään jokainen tumpelo, joka saa nimen paperiin saa keskiarvokseen 8,5.

Mun lapseni keskiarvo on noin 8,5. Hän saa kokeista enimmäkseen kymppejä ja opiskelee ylöspäin eriytettyä matematiikkaa (siitä kymppi todistuksessakin), mutta ei ole aktiivinen tunnilla eikä jaksa pitää vihkojaan siisteinä. Niinpä kokeiden kympit pyöristyvät todistukseen yseiksi, ja taitoaineiden kasit laskevat keskiarvon alle ysin.

Joten minun kokemukseni on, että 8,5 on aivan kohtuullinen ja ansaittu keskiarvo lapselle, jonka kuviopäättelytaito menee sinne parhaaseen kahteen prosenttiin.