Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.

Jos tunnilla on käsitelty esim. ilmansuuntia (oppilas ei ole kuunnellut) ja kokeessa on kysytty esim. ilmansuuntia (oppilas ei ole lukenut kokeisiin eikä ole osannut vastata), niin miten sen jälkeen enää on koulun vastuulla se, että oppilas ei osaa ilmansuuntia? Huoltaja saa kokeen kotiin, siitä huoltaja voi katsoa, mitä hänen lapsensa ei ole osannut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, pitäisi mielestäni tämmöiset asiat tietää tuon ikäisenä. Mutta teille, jotka täällä rähjäätte siitä etteivät nykyajan lapset tiedä samoja asioita kun mitä te lapsena opitte, niin ei niiden tarvitsekaan tietää. Koulun pitäisi, kodin ohella, valmistaa elämään ja antaa tarvittavaa tietotaitoa. Ei tämän päivän lapsilla tule olemaan samanlaista elämää kuin aiemmilla sukupolvilla. Yksittäisten vuosilukujen muistaminen yms. ei ole nykyään yhtä tärkeää kuin esim. osata ajatella kriittisesti, hakea luotettavaa tietoa tai yhdistää ja käyttää oppimaansa monialaisesti.

Eipä ole itsellekään esim. kaunokirjoituksesta hirveästi ollut apua elämässä...

Mutta kun mikään noista ei onnistu, jos ne perustiedot eivät ole riittävällä tasolla hallussa. Sillä ei oikeasti ole väliä, pitääkö se tieto osata hakea netistä vai tietosanakirjasarjan oikeasta osasta, ja pitääkö osata hahmottaa, onko mv-lehti vai Hesari luotettavampi lähde kuin miettiä, uskoako APU-lehden terveyspalstaa mieluummin kuin lääketietteellisen tutkimuksen tulosta. Ei se ole meille 80-luvun koululaisille oikeasti sen tärkeämpää ollut osata, että Pähkinäsaaren rauha oli juurikin vuonna 1323, kuin mitä se on tämän päivän koululaiselle, mutta molemmille on tärkeä tietää, mistä sodittiin, keiden välillä ja miksi, jotta osaa laittaa historian ja nykypäivän tapahtumia kontekstiin ja ottaa niistä oppia nykypäivää ja tulevaa varten. Ihan yhtä lailla ennenkin ne tärkeimmät taidot olivat nuo mainitsemasi - vai oikeastiko luulet, että nykypiävän keski-ikäiset pärjäävät työelämässään ja elämässään yleensä sitä paremmin, mitä varmemmin muistavat historian vuosiluvut ja Jaakobin poikien nimet? Ihmienn, joka ei hallitse perusteita, ei nimenomaan osaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa tai hahmota tiedon merkityksellisyyttä tai sen yhteyttä suurempiin kokonaisuuksiin.

Kyllä historian osaaminen on tärkeää. Vaimoni on varmaan nukkunut historiantunneilla vaikka onkin ylioppilas. Kun Ukrainan sota syttyi hän oli ihan pihalla että mikä fasisti ja mikä Neuvostoliitto. Juuri ja juuri tietää milloin Suomi itsenäistyi ja että talvisota oli silloin joskus Venäjää vastaan.

Helkkari sentään vuonnna -79 syntynyt, mutta ei vaan toisia historia kiinnosta. Lopputulos on sitten se että on pihalla myös nykypäivän tapahtumista.

Pojilla on mukavasti kehittynyt enkun kieli kun pelaavat. Poika sai aina enkusta 10 voi olla että tuli 10 miinuskin, kirjoitti laudaturin.

Vierailija kirjoitti:

Eikö nykymuotoinen koulu syrji uussuomalaisia? Jäö perustaidot oppimatta, kun oppiminen on omalla vastuulla ja ilmiöpohjaista.

  ilmiöoppiminen, no siinä täytyy olla vanhempien aktiivisia. vai??? Itse en juuri kajonnut koulutehtäviin kun poika kävi koulua, näin todistuksesta että hyvin menee. Toki tsemppasin ja kannustin ja palkitsinkin.  Silloin ei ollut ilmiö oppimista v 2003 kun aloitti koulu taipaleen. 

Ole sinä itse lapsesi paras opettaja ja auktoriteetti.

Kirjoja lukeva ihminen saa itselleen valtavan tietomäärän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Tämänkin ketjun kommentoijista osa lienee sitä mieltä, että tuokin oli koulun vika. Huolestuttavaa, miten osa vanhemmista oikeasti pesee kätensä täysin sen oma lapsensa oppimisesta ja kuvittelee, että riittää, kun sen lapsukaisen saa suunnilleen joka päivä lähtemään sinne kouluun, niin kaikki loppu on opettajien vastuulla. Kyllä se asenne, yleissivistys ja sen arvostus, ja ne perustiedot ja -taidot tulee sieltä kotoa, ja niitä ei voi paraskaan koululaitos korjata, jos kotona on hommat hoidettu pieleen.

Kyllähän nämä ennen opittiin ja opetus oli paljon vaativampaa. Jos koulu ei vaadi niin miten vanhemmat voisivat mennä väliin ja sanoa, että tämä on nyt osattava, vaikka koulu ei sitä vaaditaan. Ei voi koulukaan pestä käsiään ja ei ole vanhempien tehtävä hoitaa myös opetus. Tässäkään vikaa ei ollut asenteesta opiskeluun, vaan että koulu ei vaadi mitään ja se on ongelma.

Kuka oikeasti sanoo ääneen, että nykykoulu ei toimi, vaan sen ovat tehneet kukkahattutädit ja -sedät, mutta he eivät vaan ymmärrä, miksi Aasiassa opiskellaan ihan eri tavalla ja ollaan huippuja.

Kukkahattutädit ja -sedät eivät ole "tehneet" koulua vaan poliitikot. Muistellaanpa menneitä: juuri, ennen kuin Suomen räjähdyttävän erinomaiset PISA-kokeen tulokset tulivat, poliitikot olivat melko yleisesti sitä mieltä, että peruskoulu-uudistus oli susi ja kouluun pitäisi tehdä radikaaleja muutoksia. Kunn PISA-tulokset vakuuttivat toista, kaikki hyppäsivät kyytiin ja yrittivät ottaa kunniaa Suomen koulumenestyksestä - myös ne, jotka peruskoulua olivat kiivaimmin vastustaneet. (PISA-kokeen luotettavuudesta voidaan olla monta mieltä, samoin siitä, miksi Suomen koululaitos on ollut ja on osittain edelleen erittäin tasokas.)

Viime aikoina poliitikot ovat todella hyörineet kouluissa. On uudistusta uudistuksen pääälle: väittäisin, että kehitys on sellaista, että on mahdotonta mitata tai arvioida muutosten vaikuttavuutta, koska päällekkäisiä muutoksia on niin paljon.

Satun tietämään asiasta jotain, koska olen opiskellut ja työskentelen koulustuspolitiikkaa liipaten, en kuitenkaan aivan koulutuspolitiikan sisäkentällä, joten mielestäni minulla on sellainen ulkopuolisen informoitu näkökulma.

Itse olen sitä mieltä, että Suomessa on (vielä) koulutetut ja yllättävän eettisesti toimivat opettajat, joiden asiantuntemusta pitäisi hyödyntää enemmän ja pitää poliitiikkoja kauempana erityisesti ihan päivittäisestä koulun arjesta. Tyypillisesti koulun tapaisissa organisaatioissa muutos on hidasta ja sekin pitäisi ottaa huomioon päätösenteossa. Vielä olisi aikaa.

 

Nostan hattua, että asia selvisi nyt. Meillä alakoululainen antoi vielä kuulustella kokeisiin. Yläkoulussa halusi opiskella itse ja siinä vaiheessa vanhemmat eivät enää tienneet mitä osaa ja mitä ei.

Minun kuopukseni on kiitettäviä numeroita koko kouluajan saanut lukiolainen, ja hän on monessa asiassa paljon fiksumpi ja tietävämpi kuin itse nuorena olin. Mutta monissa itsestään selvältä tuntuvissa asioissa hänellä on aukkoja, koska ilmiöoppiminen ja itsenäinen tiedonhaku. Siis oikeasti alkaen kuukausista ja kuusen ja männyn eroista.

Haluaako lukioon vai ammattikouluun?

Johan sitä kotona tentataan viikonpäivät, maanosat , viikonpäivät viimeistään kun lapsi alkaa olemaan 6 v ja kai päiväkodeissakin.  Vaikea uskoa että joku ei osaa. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi suuri syy on nämä uudet opetussuunnitelman, joissa opettajajohtoinen opettaminen on lähes kirosana. Niissä korostetaan sitä, että lapsi on aktiivinen tiedonhankkija ja muuta ilmiö-liibalaabaa. Siitä

On seurauksena se että jos opetat asioita opettajajohtoisesti, olet ajastasi jälkeen jäänyt opettaja. Mutta ongelma tästä muodostuu kun oppilaiden pitäisi itse etsiä sitä tietoa internetin ihmeellisest maailmasta. Ne lukevat jotain wikipediatekstejä ymmärtämättä niistä sanaakaan. Saatika sitten että oppisivat jotain. Mutta tämä on meidän päättäjien mielestä hienoa koulunkäyntiä. Monessa koulussa läppärit ja omatoiminen tiedonhaku on korvannut oppikirjat. Mutta syy on oikeasti säästäminen. Oppikirjoissa asiat on kuitenkin kirjoitettu auki oppilaan ikätasolle sopivaksi, helposti ymmärrettäväksi tekstiksi ja kuviksi. Mutta jos ei ole oppikirjoja eikä enää katsota hyvällä opettajajohtoisesti opettamista, niin lopputulos on juuri kuvatunlainen. Meidän Pisa-sijoitus senkun tippuu, Virokin meni juuri edelle. Korjattiin sellaista koulua, joka ei ollut rikki.

Nopea kommentti: yksi syy siihen, että Viro on mennyt ohi Pisa-tuloksissa on se, että siellä on satsattu kouluun todella paljon. On annettu rahaa ja resursseja, esim. koulurakennukset ovat monesti todella hienoa, mutta eivät avointa tilaa. Kävin juuri kierroksella tutustumassa viihtyisiin rakennuksiin, joissa oli mietitty pedagogiika edelle, ei säästäminen

Vierailija kirjoitti:

Minun kuopukseni on kiitettäviä numeroita koko kouluajan saanut lukiolainen, ja hän on monessa asiassa paljon fiksumpi ja tietävämpi kuin itse nuorena olin. Mutta monissa itsestään selvältä tuntuvissa asioissa hänellä on aukkoja, koska ilmiöoppiminen ja itsenäinen tiedonhaku. Siis oikeasti alkaen kuukausista ja kuusen ja männyn eroista.

  etkö oo tehnyt lapsen kanssa metsään retkiä kun oli pieni ja  kerrot mikä puu/puut jne

Vierailija kirjoitti:

Pojilla on mukavasti kehittynyt enkun kieli kun pelaavat. Poika sai aina enkusta 10 voi olla että tuli 10 miinuskin, kirjoitti laudaturin.

  aina oli enkku 10 todistuksessa myös lukiossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi suuri syy on nämä uudet opetussuunnitelman, joissa opettajajohtoinen opettaminen on lähes kirosana. Niissä korostetaan sitä, että lapsi on aktiivinen tiedonhankkija ja muuta ilmiö-liibalaabaa. Siitä

On seurauksena se että jos opetat asioita opettajajohtoisesti, olet ajastasi jälkeen jäänyt opettaja. Mutta ongelma tästä muodostuu kun oppilaiden pitäisi itse etsiä sitä tietoa internetin ihmeellisest maailmasta. Ne lukevat jotain wikipediatekstejä ymmärtämättä niistä sanaakaan. Saatika sitten että oppisivat jotain. Mutta tämä on meidän päättäjien mielestä hienoa koulunkäyntiä. Monessa koulussa läppärit ja omatoiminen tiedonhaku on korvannut oppikirjat. Mutta syy on oikeasti säästäminen. Oppikirjoissa asiat on kuitenkin kirjoitettu auki oppilaan ikätasolle sopivaksi, helposti ymmärrettäväksi tekstiksi ja kuviksi. Mutta jos ei ole oppikirjoja eikä enää katsota hyvällä opettajajohtoisesti opettamista, niin lopputulos on juuri kuvatunlainen. Meidän Pisa-sijoitus senkun tippuu, Virokin meni juuri edelle. Korjattiin sellaista koulua, joka ei ollut rikki.

Nopea kommentti: yksi syy siihen, että Viro on mennyt ohi Pisa-tuloksissa on se, että siellä on satsattu kouluun todella paljon. On annettu rahaa ja resursseja, esim. koulurakennukset ovat monesti todella hienoa, mutta eivät avointa tilaa. Kävin juuri kierroksella tutustumassa viihtyisiin rakennuksiin, joissa oli mietitty pedagogiika edelle, ei säästäminen

Virossa ei saa tunneilla p----seillä. Saa Suomessakin jotkut koulut ylimääräistä rahaa ilmeisesti tukiopetukseen jne

Ihan hyvä, että olette asiaan heränneet, mutta ettekö te tee yhdessä koskaan läksyjä tai muutenkaan ennen ole seurannut hänen koulumenestystään?

Lapselle täytyy pienestä pitäen lukea muutakin kun iltasatu. Tietokone sun muut hilavitkuttimet annetaan pienelle liian aikaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä, että olette asiaan heränneet, mutta ettekö te tee yhdessä koskaan läksyjä tai muutenkaan ennen ole seurannut hänen koulumenestystään?

  poika teki itse koulutehtävät ja koulumenestyksen näki todistuksesta. 

Anna remelin laulaa!

Jos olet ko. nuoren vanhempi, niin miten voi olla ettei lapsesi ole sinulta oppinut ilmansuuntia ja kuukausia? Kohtuutonta laittaa lapsesi paahtamaan kerralla asioita, joita sinun olisi hänellä aikapäiviä sitten pitänyt opettaa.

Asutko Imatralla ? Siellä on se mölisijä ja pahantekijäjengi ?