Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.

Aktiivinen tuntityöskentely ja positiivinen asenne nostaa numeroa jopa 2 pykälää.

Seiska maantiedosta voi tarkoittaa siis juurikin AP:n mainitsemaa tilannetta.

Osa nuorista ei ymmärrä edes tavallista viisari kelloa.

Aloittakaa uutisia katsomalla. Jotain säännöllisyyttä päivään.

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli täysin selvää että luetaan, kirjastot oli koulun vieressä.

Mutta nyt kirjastoissa ei enää lueta vaan ne on monikansallisia leikkikenttiä.

t.Oodissa palloa väistänyt

Toisaalta nyt ei tarvitse mennä kirjastoon saadakseen luettavaa, vaan erilaiset sovellukset antavat rajattoman mahdollisuuden ladata kirjoja melko kohtuullista korvausta vastaan. Eli tietyllä tapaa paljon lukeminen on nykyään jopa huomattavasti helpompaa kuin ennen - ihan myös niille peräkylien asukkaille, jotka ennen olivat kaupunkireissun tai kirjastoauton varassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Tämänkin ketjun kommentoijista osa lienee sitä mieltä, että tuokin oli koulun vika. Huolestuttavaa, miten osa vanhemmista oikeasti pesee kätensä täysin sen oma lapsensa oppimisesta ja kuvittelee, että riittää, kun sen lapsukaisen saa suunnilleen joka päivä lähtemään sinne kouluun, niin kaikki loppu on opettajien vastuulla. Kyllä se asenne, yleissivistys ja sen arvostus, ja ne perustiedot ja -taidot tulee sieltä kotoa, ja niitä ei voi paraskaan koululaitos korjata, jos kotona on hommat hoidettu pieleen.

Kyllähän nämä ennen opittiin ja opetus oli paljon vaativampaa. Jos koulu ei vaadi niin miten vanhemmat voisivat mennä väliin ja sanoa, että tämä on nyt osattava, vaikka koulu ei sitä vaaditaan. Ei voi koulukaan pestä käsiään ja ei ole vanhempien tehtävä hoitaa myös opetus. Tässäkään vikaa ei ollut asenteesta opiskeluun, vaan että koulu ei vaadi mitään ja se on ongelma.

Kuka oikeasti sanoo ääneen, että nykykoulu ei toimi, vaan sen ovat tehneet kukkahattutädit ja -sedät, mutta he eivät vaan ymmärrä, miksi Aasiassa opiskellaan ihan eri tavalla ja ollaan huippuja.

Oppiiko se sinun lapsesi nyt mielestäsi koulua ja opettajia vai elämää ja itseään varten. Miten niin vanhempi ei mene väliin ja opeta itse, jos on sitä mieltä, että lapsensa ei jotain tärkeää opi? Ihan käsittämätön asenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Tämänkin ketjun kommentoijista osa lienee sitä mieltä, että tuokin oli koulun vika. Huolestuttavaa, miten osa vanhemmista oikeasti pesee kätensä täysin sen oma lapsensa oppimisesta ja kuvittelee, että riittää, kun sen lapsukaisen saa suunnilleen joka päivä lähtemään sinne kouluun, niin kaikki loppu on opettajien vastuulla. Kyllä se asenne, yleissivistys ja sen arvostus, ja ne perustiedot ja -taidot tulee sieltä kotoa, ja niitä ei voi paraskaan koululaitos korjata, jos kotona on hommat hoidettu pieleen.

Kyllähän nämä ennen opittiin ja opetus oli paljon vaativampaa. Jos koulu ei vaadi niin miten vanhemmat voisivat mennä väliin ja sanoa, että tämä on nyt osattava, vaikka koulu ei sitä vaaditaan. Ei voi koulukaan pestä käsiään ja ei ole vanhempien tehtävä hoitaa myös opetus. Tässäkään vikaa ei ollut asenteesta opiskeluun, vaan että koulu ei vaadi mitään ja se on ongelma.

Kuka oikeasti sanoo ääneen, että nykykoulu ei toimi, vaan sen ovat tehneet kukkahattutädit ja -sedät, mutta he eivät vaan ymmärrä, miksi Aasiassa opiskellaan ihan eri tavalla ja ollaan huippuja.

Onko sinulta mennyt ihan ohi, että Aasiassa nimenomaan vanhemmat hankkivat lapsilleen valtavan määrän maksullista tukioptusta, jos ja kun haluavat heidän menestyvän pääsevän jatko-opiskelmaan? Täällä osa vanhemmista sen sijaan vain levittelee käsiään, että ei voi mitään, kun opettaja ei saanut 11 vuodessa meidän Petterille taottua päähän, missä on itä ja missä länsi ja tuleeko helmikuu ennen huhtikkuta. Ei oo vanhempien vastuulla hei, jos ei koulu osaa opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, pitäisi mielestäni tämmöiset asiat tietää tuon ikäisenä. Mutta teille, jotka täällä rähjäätte siitä etteivät nykyajan lapset tiedä samoja asioita kun mitä te lapsena opitte, niin ei niiden tarvitsekaan tietää. Koulun pitäisi, kodin ohella, valmistaa elämään ja antaa tarvittavaa tietotaitoa. Ei tämän päivän lapsilla tule olemaan samanlaista elämää kuin aiemmilla sukupolvilla. Yksittäisten vuosilukujen muistaminen yms. ei ole nykyään yhtä tärkeää kuin esim. osata ajatella kriittisesti, hakea luotettavaa tietoa tai yhdistää ja käyttää oppimaansa monialaisesti.

Eipä ole itsellekään esim. kaunokirjoituksesta hirveästi ollut apua elämässä...

Mutta kun mikään noista ei onnistu, jos ne perustiedot eivät ole riittävällä tasolla hallussa. Sillä ei oikeasti ole väliä, pitääkö se tieto osata hakea netistä vai tietosanakirjasarjan oikeasta osasta, ja pitääkö osata hahmottaa, onko mv-lehti vai Hesari luotettavampi lähde kuin miettiä, uskoako APU-lehden terveyspalstaa mieluummin kuin lääketietteellisen tutkimuksen tulosta. Ei se ole meille 80-luvun koululaisille oikeasti sen tärkeämpää ollut osata, että Pähkinäsaaren rauha oli juurikin vuonna 1323, kuin mitä se on tämän päivän koululaiselle, mutta molemmille on tärkeä tietää, mistä sodittiin, keiden välillä ja miksi, jotta osaa laittaa historian ja nykypäivän tapahtumia kontekstiin ja ottaa niistä oppia nykypäivää ja tulevaa varten. Ihan yhtä lailla ennenkin ne tärkeimmät taidot olivat nuo mainitsemasi - vai oikeastiko luulet, että nykypiävän keski-ikäiset pärjäävät työelämässään ja elämässään yleensä sitä paremmin, mitä varmemmin muistavat historian vuosiluvut ja Jaakobin poikien nimet? Ihmienn, joka ei hallitse perusteita, ei nimenomaan osaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa tai hahmota tiedon merkityksellisyyttä tai sen yhteyttä suurempiin kokonaisuuksiin.

Joo joo. Kuten sanoin, kyllä mielestäni nuo asiat pitääkin tietää. Perusasiat haltuun tietenkin, mutta koko ajan on enemmän ja enemmän opittavaa. Aikaa ei kuitenkaan ole yhtään sen enempää. Eli jostain on pakko luopua.

Mutta tässä keskustelussa on kuitenkin kyse kyse juuri siitä, että niitä perusasioita ei osata. Sitä ei voida vain kuitata sillä, että uuden sukupolven ei tarvitse osata samoja asioita kun aikaisempien, kyllä ne perusasiat historiasta ja tieteestä pitää olla diginatiivienkin hallussa. 

Mutta mikä on perustietoa? Väitän, että tämän määritelmä on vuosien mittaan muuttunut ja tulee jatkossakin muuttumaan. Ei kovin radikaalisti, mutta kuitenkin. Toki, kuukaudet ja ilmansuunnat pitää edelleen tietää, mutta ei nämäkään tiedot välttämättä ikuisesti pysy "perustietoina".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, pitäisi mielestäni tämmöiset asiat tietää tuon ikäisenä. Mutta teille, jotka täällä rähjäätte siitä etteivät nykyajan lapset tiedä samoja asioita kun mitä te lapsena opitte, niin ei niiden tarvitsekaan tietää. Koulun pitäisi, kodin ohella, valmistaa elämään ja antaa tarvittavaa tietotaitoa. Ei tämän päivän lapsilla tule olemaan samanlaista elämää kuin aiemmilla sukupolvilla. Yksittäisten vuosilukujen muistaminen yms. ei ole nykyään yhtä tärkeää kuin esim. osata ajatella kriittisesti, hakea luotettavaa tietoa tai yhdistää ja käyttää oppimaansa monialaisesti.

Eipä ole itsellekään esim. kaunokirjoituksesta hirveästi ollut apua elämässä...

Mutta kun mikään noista ei onnistu, jos ne perustiedot eivät ole riittävällä tasolla hallussa. Sillä ei oikeasti ole väliä, pitääkö se tieto osata hakea netistä vai tietosanakirjasarjan oikeasta osasta, ja pitääkö osata hahmottaa, onko mv-lehti vai Hesari luotettavampi lähde kuin miettiä, uskoako APU-lehden terveyspalstaa mieluummin kuin lääketietteellisen tutkimuksen tulosta. Ei se ole meille 80-luvun koululaisille oikeasti sen tärkeämpää ollut osata, että Pähkinäsaaren rauha oli juurikin vuonna 1323, kuin mitä se on tämän päivän koululaiselle, mutta molemmille on tärkeä tietää, mistä sodittiin, keiden välillä ja miksi, jotta osaa laittaa historian ja nykypäivän tapahtumia kontekstiin ja ottaa niistä oppia nykypäivää ja tulevaa varten. Ihan yhtä lailla ennenkin ne tärkeimmät taidot olivat nuo mainitsemasi - vai oikeastiko luulet, että nykypiävän keski-ikäiset pärjäävät työelämässään ja elämässään yleensä sitä paremmin, mitä varmemmin muistavat historian vuosiluvut ja Jaakobin poikien nimet? Ihmienn, joka ei hallitse perusteita, ei nimenomaan osaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa tai hahmota tiedon merkityksellisyyttä tai sen yhteyttä suurempiin kokonaisuuksiin.

Joo joo. Kuten sanoin, kyllä mielestäni nuo asiat pitääkin tietää. Perusasiat haltuun tietenkin, mutta koko ajan on enemmän ja enemmän opittavaa. Aikaa ei kuitenkaan ole yhtään sen enempää. Eli jostain on pakko luopua.

Mutta tässä keskustelussa on kuitenkin kyse kyse juuri siitä, että niitä perusasioita ei osata. Sitä ei voida vain kuitata sillä, että uuden sukupolven ei tarvitse osata samoja asioita kun aikaisempien, kyllä ne perusasiat historiasta ja tieteestä pitää olla diginatiivienkin hallussa. 

Mutta mikä on perustietoa? Väitän, että tämän määritelmä on vuosien mittaan muuttunut ja tulee jatkossakin muuttumaan. Ei kovin radikaalisti, mutta kuitenkin. Toki, kuukaudet ja ilmansuunnat pitää edelleen tietää, mutta ei nämäkään tiedot välttämättä ikuisesti pysy "perustietoina".

Toki yleissivistyksen määritelmä muuttuu aikojen kuluessa, mutta uskallan väittää, että yleistiedon määrä ei kuitenkaan muutu suppeammaksi. Nykykoululaisen ei ehkä tarvitse tietää historiasta juuri samoja asioita, kuin vanhempiensa tai isovanhempiensa, mutta sen "turhan" tiedon tilalle on sitten tullut jotain muuta mitä nykykoululaisen taas täytyy tietää. Toisin sanoen ei voi oikein ajatella niin, että tiedon tarve itsessään olisi nykyään vähäisempi kuin ennen, tai että oppilas voisi kuitata oppimisen vaikkapa googlettamisella.

No siis... vanhemmathan ne ennen opetti. Nykyään vieläkin joillekin. Koulussakin nuo opetetaan. Jos kiinnostaa, niin seuraat ihan itse, mitä lapsi osaa ja jos et, niin ei voi mitään.

Vanhemmalla ei tietenkään ole mitään vastuuta? Toki fiksummalla on vaikeampaa nykyään ja pitää mennä hitaimpien mukaan.

Ennen koulutus ja oppiminen oli tärkeä asia, nyt niillä pyyhitään persettä. Mitäs äänestitte vihreitä.

Luit sille varmaan Tiitiäisen satupuuta ja katsoitte uutiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Tämänkin ketjun kommentoijista osa lienee sitä mieltä, että tuokin oli koulun vika. Huolestuttavaa, miten osa vanhemmista oikeasti pesee kätensä täysin sen oma lapsensa oppimisesta ja kuvittelee, että riittää, kun sen lapsukaisen saa suunnilleen joka päivä lähtemään sinne kouluun, niin kaikki loppu on opettajien vastuulla. Kyllä se asenne, yleissivistys ja sen arvostus, ja ne perustiedot ja -taidot tulee sieltä kotoa, ja niitä ei voi paraskaan koululaitos korjata, jos kotona on hommat hoidettu pieleen.

Kyllähän nämä ennen opittiin ja opetus oli paljon vaativampaa. Jos koulu ei vaadi niin miten vanhemmat voisivat mennä väliin ja sanoa, että tämä on nyt osattava, vaikka koulu ei sitä vaaditaan. Ei voi koulukaan pestä käsiään ja ei ole vanhempien tehtävä hoitaa myös opetus. Tässäkään vikaa ei ollut asenteesta opiskeluun, vaan että koulu ei vaadi mitään ja se on ongelma.

Kuka oikeasti sanoo ääneen, että nykykoulu ei toimi, vaan sen ovat tehneet kukkahattutädit ja -sedät, mutta he eivät vaan ymmärrä, miksi Aasiassa opiskellaan ihan eri tavalla ja ollaan huippuja.

Aasian oppimistulokset ovat muuten oikeasti surkeat jos ne suhteuttaa siihen pänttäykseen käytettyyn tuntimäärään. Eli sekään ei oikeasti ole tehokas tapa oppia.

Jos opiskeluun käyttää vähintään kaksinkertaisen ajan siihen verrattuna mitä meillä käytetään mutta tulokset ovat joitain hassuja prosentteja korkeammat niin en olisi kauhean tyytyväinen siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Tämänkin ketjun kommentoijista osa lienee sitä mieltä, että tuokin oli koulun vika. Huolestuttavaa, miten osa vanhemmista oikeasti pesee kätensä täysin sen oma lapsensa oppimisesta ja kuvittelee, että riittää, kun sen lapsukaisen saa suunnilleen joka päivä lähtemään sinne kouluun, niin kaikki loppu on opettajien vastuulla. Kyllä se asenne, yleissivistys ja sen arvostus, ja ne perustiedot ja -taidot tulee sieltä kotoa, ja niitä ei voi paraskaan koululaitos korjata, jos kotona on hommat hoidettu pieleen.

Kyllähän nämä ennen opittiin ja opetus oli paljon vaativampaa. Jos koulu ei vaadi niin miten vanhemmat voisivat mennä väliin ja sanoa, että tämä on nyt osattava, vaikka koulu ei sitä vaaditaan. Ei voi koulukaan pestä käsiään ja ei ole vanhempien tehtävä hoitaa myös opetus. Tässäkään vikaa ei ollut asenteesta opiskeluun, vaan että koulu ei vaadi mitään ja se on ongelma.

Kuka oikeasti sanoo ääneen, että nykykoulu ei toimi, vaan sen ovat tehneet kukkahattutädit ja -sedät, mutta he eivät vaan ymmärrä, miksi Aasiassa opiskellaan ihan eri tavalla ja ollaan huippuja.

Oppiiko se sinun lapsesi nyt mielestäsi koulua ja opettajia vai elämää ja itseään varten. Miten niin vanhempi ei mene väliin ja opeta itse, jos on sitä mieltä, että lapsensa ei jotain tärkeää opi? Ihan käsittämätön asenne.

Eli siirrämme lapsemme yksityiskouluihin, jolloin voidaan oikeasti vaatia opetukseen tasoa. Miksi edes maksamme veroja koulusta, joka ei hoida tehtäväänsä? Mikä leikkipaikka koulu on, kun siellä ei opita mitään ja miksi tähän tuhlataan lasten aikaa ja verovaroja? Muut maat, joissa vaaditaan, ovat menneet Suomen ohi peruskoulutuksessa, mutku ilmiöoppiminen on niin tärkeää, että pilataan pari sukupolvea sen parissa.

Täytyy myöntää että meillä toinen lapsista on juuri sellainen että yläaste menee juuri rimaa hipoen tiettyjen aineiden osalta. En edes ymmärrä miten voi olla ymmärtämättä/tietämättä/tajuamatta/muistamatta noin yksinkertaisia asioita. Peruskoulu on kuitenkin ihan läpihuutojuttu yhtään tervejärkiselle ihmiselle... ei tarvitse kuin kuunnella, vähän lukea ja  muistaa asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sitä vanhempikin, jotka ei halua lapsen osaavan mitään. Lapset katsoo vaan piirrettyjä ja pelaa tietokoneella. Nykyinen miesystäväni ja lastensa äiti muun muassa. En tajunnut alkuun miestä noin juntiksi, kun kuitenkin ihan hyvissä töissä. Haukkuu mm., kun katson uutisia ja minulla on kirjoja. Kohta eksä. Lapsuuden seuduillani oli tavallista väheksyä lukemista ja kouluja - eliitin hommia kuulemma.

Olin miettimässä satukirjaa puolisoni sukulaislapselle, kunnes sain kuulla, että lapsen äidillä oli lukihäiriö ja siksi hän oli kieltänyt tuomasta kirjoja kotiinsa, edes lapselleen.

Jollain tapaa kauhistuttavaa, miten paljon vanhemmilla on valtaa pilata lapsensa tulevaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, pitäisi mielestäni tämmöiset asiat tietää tuon ikäisenä. Mutta teille, jotka täällä rähjäätte siitä etteivät nykyajan lapset tiedä samoja asioita kun mitä te lapsena opitte, niin ei niiden tarvitsekaan tietää. Koulun pitäisi, kodin ohella, valmistaa elämään ja antaa tarvittavaa tietotaitoa. Ei tämän päivän lapsilla tule olemaan samanlaista elämää kuin aiemmilla sukupolvilla. Yksittäisten vuosilukujen muistaminen yms. ei ole nykyään yhtä tärkeää kuin esim. osata ajatella kriittisesti, hakea luotettavaa tietoa tai yhdistää ja käyttää oppimaansa monialaisesti.

Eipä ole itsellekään esim. kaunokirjoituksesta hirveästi ollut apua elämässä...

Mutta kun mikään noista ei onnistu, jos ne perustiedot eivät ole riittävällä tasolla hallussa. Sillä ei oikeasti ole väliä, pitääkö se tieto osata hakea netistä vai tietosanakirjasarjan oikeasta osasta, ja pitääkö osata hahmottaa, onko mv-lehti vai Hesari luotettavampi lähde kuin miettiä, uskoako APU-lehden terveyspalstaa mieluummin kuin lääketietteellisen tutkimuksen tulosta. Ei se ole meille 80-luvun koululaisille oikeasti sen tärkeämpää ollut osata, että Pähkinäsaaren rauha oli juurikin vuonna 1323, kuin mitä se on tämän päivän koululaiselle, mutta molemmille on tärkeä tietää, mistä sodittiin, keiden välillä ja miksi, jotta osaa laittaa historian ja nykypäivän tapahtumia kontekstiin ja ottaa niistä oppia nykypäivää ja tulevaa varten. Ihan yhtä lailla ennenkin ne tärkeimmät taidot olivat nuo mainitsemasi - vai oikeastiko luulet, että nykypiävän keski-ikäiset pärjäävät työelämässään ja elämässään yleensä sitä paremmin, mitä varmemmin muistavat historian vuosiluvut ja Jaakobin poikien nimet? Ihmienn, joka ei hallitse perusteita, ei nimenomaan osaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa tai hahmota tiedon merkityksellisyyttä tai sen yhteyttä suurempiin kokonaisuuksiin.

Joo joo. Kuten sanoin, kyllä mielestäni nuo asiat pitääkin tietää. Perusasiat haltuun tietenkin, mutta koko ajan on enemmän ja enemmän opittavaa. Aikaa ei kuitenkaan ole yhtään sen enempää. Eli jostain on pakko luopua.

Mutta tässä keskustelussa on kuitenkin kyse kyse juuri siitä, että niitä perusasioita ei osata. Sitä ei voida vain kuitata sillä, että uuden sukupolven ei tarvitse osata samoja asioita kun aikaisempien, kyllä ne perusasiat historiasta ja tieteestä pitää olla diginatiivienkin hallussa. 

Mutta mikä on perustietoa? Väitän, että tämän määritelmä on vuosien mittaan muuttunut ja tulee jatkossakin muuttumaan. Ei kovin radikaalisti, mutta kuitenkin. Toki, kuukaudet ja ilmansuunnat pitää edelleen tietää, mutta ei nämäkään tiedot välttämättä ikuisesti pysy "perustietoina".

Toki yleissivistyksen määritelmä muuttuu aikojen kuluessa, mutta uskallan väittää, että yleistiedon määrä ei kuitenkaan muutu suppeammaksi. Nykykoululaisen ei ehkä tarvitse tietää historiasta juuri samoja asioita, kuin vanhempiensa tai isovanhempiensa, mutta sen "turhan" tiedon tilalle on sitten tullut jotain muuta mitä nykykoululaisen taas täytyy tietää. Toisin sanoen ei voi oikein ajatella niin, että tiedon tarve itsessään olisi nykyään vähäisempi kuin ennen, tai että oppilas voisi kuitata oppimisen vaikkapa googlettamisella.

Oppilaat eivät ymmärrä googlettamastaan tekstistä enää mitään tai he eivät ylipäätään löydä googlella mitään.

T:Yläkoulun ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.

Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.

Tämänkin ketjun kommentoijista osa lienee sitä mieltä, että tuokin oli koulun vika. Huolestuttavaa, miten osa vanhemmista oikeasti pesee kätensä täysin sen oma lapsensa oppimisesta ja kuvittelee, että riittää, kun sen lapsukaisen saa suunnilleen joka päivä lähtemään sinne kouluun, niin kaikki loppu on opettajien vastuulla. Kyllä se asenne, yleissivistys ja sen arvostus, ja ne perustiedot ja -taidot tulee sieltä kotoa, ja niitä ei voi paraskaan koululaitos korjata, jos kotona on hommat hoidettu pieleen.

Kyllähän nämä ennen opittiin ja opetus oli paljon vaativampaa. Jos koulu ei vaadi niin miten vanhemmat voisivat mennä väliin ja sanoa, että tämä on nyt osattava, vaikka koulu ei sitä vaaditaan. Ei voi koulukaan pestä käsiään ja ei ole vanhempien tehtävä hoitaa myös opetus. Tässäkään vikaa ei ollut asenteesta opiskeluun, vaan että koulu ei vaadi mitään ja se on ongelma.

Kuka oikeasti sanoo ääneen, että nykykoulu ei toimi, vaan sen ovat tehneet kukkahattutädit ja -sedät, mutta he eivät vaan ymmärrä, miksi Aasiassa opiskellaan ihan eri tavalla ja ollaan huippuja.

Oppiiko se sinun lapsesi nyt mielestäsi koulua ja opettajia vai elämää ja itseään varten. Miten niin vanhempi ei mene väliin ja opeta itse, jos on sitä mieltä, että lapsensa ei jotain tärkeää opi? Ihan käsittämätön asenne.

Eli siirrämme lapsemme yksityiskouluihin, jolloin voidaan oikeasti vaatia opetukseen tasoa. Miksi edes maksamme veroja koulusta, joka ei hoida tehtäväänsä? Mikä leikkipaikka koulu on, kun siellä ei opita mitään ja miksi tähän tuhlataan lasten aikaa ja verovaroja? Muut maat, joissa vaaditaan, ovat menneet Suomen ohi peruskoulutuksessa, mutku ilmiöoppiminen on niin tärkeää, että pilataan pari sukupolvea sen parissa.

Koti on se "pohja" jonka päälle koulu rakentaa sitten sen opetuksensa. Jos kotona lapselle ei ole annettu niitä eväitä ja pohjaa oppia asioita niin koulun on aika hankala sitä opetusta menestyksellisesti antaa.

Kodin tehtävä olisi opettaa lapselle opiskelun tärkeys ja ennen kaikkea hauskuus. Eli näyttää miten tärkeää on oppia ja miten hyödyllistä se on. Ja miten oppimista ei tapahdu vain koulussa vaan ihan joka paikassa ja eri asioissa.

Uutta normaalia ja jos olette afrikasta niin myös ymmärrettävää !

Ihan peruskauraa yläasteella, ei osata kuukausia, ilmansuuntia, viikonpäiviä, omaa henkilötunnusta eikä omaa puhelinnumeroa.

Kerran kyllä tässä minäkin hieman hämmästyin kun ysiluokkalainen ei tiennyt omaa osoitettaan, siis katua, jolla asuu. Postinumeroa nyt ei muista juuri kukaan. Sitten Google Mapsin kanssa sitä arvailtiin. Eikä ollut mikään juuri uuteen osoitteeseen muuttanut, eikä erityisluokkalainen tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, pitäisi mielestäni tämmöiset asiat tietää tuon ikäisenä. Mutta teille, jotka täällä rähjäätte siitä etteivät nykyajan lapset tiedä samoja asioita kun mitä te lapsena opitte, niin ei niiden tarvitsekaan tietää. Koulun pitäisi, kodin ohella, valmistaa elämään ja antaa tarvittavaa tietotaitoa. Ei tämän päivän lapsilla tule olemaan samanlaista elämää kuin aiemmilla sukupolvilla. Yksittäisten vuosilukujen muistaminen yms. ei ole nykyään yhtä tärkeää kuin esim. osata ajatella kriittisesti, hakea luotettavaa tietoa tai yhdistää ja käyttää oppimaansa monialaisesti.

Eipä ole itsellekään esim. kaunokirjoituksesta hirveästi ollut apua elämässä...

Mutta kun mikään noista ei onnistu, jos ne perustiedot eivät ole riittävällä tasolla hallussa. Sillä ei oikeasti ole väliä, pitääkö se tieto osata hakea netistä vai tietosanakirjasarjan oikeasta osasta, ja pitääkö osata hahmottaa, onko mv-lehti vai Hesari luotettavampi lähde kuin miettiä, uskoako APU-lehden terveyspalstaa mieluummin kuin lääketietteellisen tutkimuksen tulosta. Ei se ole meille 80-luvun koululaisille oikeasti sen tärkeämpää ollut osata, että Pähkinäsaaren rauha oli juurikin vuonna 1323, kuin mitä se on tämän päivän koululaiselle, mutta molemmille on tärkeä tietää, mistä sodittiin, keiden välillä ja miksi, jotta osaa laittaa historian ja nykypäivän tapahtumia kontekstiin ja ottaa niistä oppia nykypäivää ja tulevaa varten. Ihan yhtä lailla ennenkin ne tärkeimmät taidot olivat nuo mainitsemasi - vai oikeastiko luulet, että nykypiävän keski-ikäiset pärjäävät työelämässään ja elämässään yleensä sitä paremmin, mitä varmemmin muistavat historian vuosiluvut ja Jaakobin poikien nimet? Ihmienn, joka ei hallitse perusteita, ei nimenomaan osaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa tai hahmota tiedon merkityksellisyyttä tai sen yhteyttä suurempiin kokonaisuuksiin.

Joo joo. Kuten sanoin, kyllä mielestäni nuo asiat pitääkin tietää. Perusasiat haltuun tietenkin, mutta koko ajan on enemmän ja enemmän opittavaa. Aikaa ei kuitenkaan ole yhtään sen enempää. Eli jostain on pakko luopua.

Mutta tässä keskustelussa on kuitenkin kyse kyse juuri siitä, että niitä perusasioita ei osata. Sitä ei voida vain kuitata sillä, että uuden sukupolven ei tarvitse osata samoja asioita kun aikaisempien, kyllä ne perusasiat historiasta ja tieteestä pitää olla diginatiivienkin hallussa. 

Mutta mikä on perustietoa? Väitän, että tämän määritelmä on vuosien mittaan muuttunut ja tulee jatkossakin muuttumaan. Ei kovin radikaalisti, mutta kuitenkin. Toki, kuukaudet ja ilmansuunnat pitää edelleen tietää, mutta ei nämäkään tiedot välttämättä ikuisesti pysy "perustietoina".

Toki yleissivistyksen määritelmä muuttuu aikojen kuluessa, mutta uskallan väittää, että yleistiedon määrä ei kuitenkaan muutu suppeammaksi. Nykykoululaisen ei ehkä tarvitse tietää historiasta juuri samoja asioita, kuin vanhempiensa tai isovanhempiensa, mutta sen "turhan" tiedon tilalle on sitten tullut jotain muuta mitä nykykoululaisen taas täytyy tietää. Toisin sanoen ei voi oikein ajatella niin, että tiedon tarve itsessään olisi nykyään vähäisempi kuin ennen, tai että oppilas voisi kuitata oppimisen vaikkapa googlettamisella.

Oppilaat eivät ymmärrä googlettamastaan tekstistä enää mitään tai he eivät ylipäätään löydä googlella mitään.

T:Yläkoulun ope

Onko ongelma mielestäsi enemmän tiedonhaussa, vai onko oppilaiden lukutaito niin heikko, että oikein mitään luettua tekstiä ei ymmärretä?