Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.
Kerrattiin seitsemäsluokkalaisen kanssa maantiedon ja historian kokeisiin. Kertaamisen yhteydessä minulle paljastui, ettei teini tiedä juuri mitään. Hän ei osannut ilmansuuntia, maanosia, kuukausia, kasvillisuusalueita jne. Ihan keskeisimmissä asioissa oli valtavia aukkoja. Historiassa hän ei osannut sijoittaa oikealle vuosisadallekaan edes merkittävimpiä tapahtumia.
Olin yhteydessä opettajiin tukiopetuksesta. He totesivat, että nuorten osaamattomuus on nykyään normaalia. Puolet seitsemäsluokkalaisista on opettajan mukaan ihan samalla tasolla!
Eihän tämä näin voi mennä! Meidän nuori kertaa nyt asioita kesällä.
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?
Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.
Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.
Tätä minäkin ihmettelen. Miksei ole oppinut näitä alakoulussa. Teini tietää tosiaan Afrikan ja Aasian, mutta ei tiedä missä ne ovat ja millaista siellä on.
Koska nykyään ei enää tehdä tiedolla mitään. Olen 80-luvun lapsi, kasin oppilas koulussa, ja luin vähintään kirjan viikossa. Minua heikommat oppilaatkin lukivat vähintään kirjan kuussa. Kympin oppilaat lukivat suunnilleen kirjan päivässä.
Nykypäivänä edes kympin oppilaat eivät lue kirjoja, max. yhden kuussa.
Ei ne tiedot pysy päässä, kun niitä ei käytetä eikä yhdistetä uuteen tietoon.
Olet sitten tehnyt korrealatiotaulukon numeroista ja kirjojen lukemisesta. Jotenkin en usko.
Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi.
Kyseinen kirjoittaja tuskin on, mutta aihepiirin tutkijat ovat. Ja noin se menee. Enemmän lukevat pärjäävät paremmin koulussa. Toki osa varmasti selittyy kausaliteetilla eli fiksut menestyvät koulussa ja fiksut lukevat paljon. Fiksut voisivat siis menestyä koulussa kohtuu hyvin, vaikkeivät lukisikaan. Mutta sekin on ihan vriallisesti tutkittu, että ihminen oppii paremmin, kun opittavan asian voi kiinnittää johonkin tuttuun asiaan tai kun samaan tietoon törmää useammin ja eri yhteyksissä (eli esim. koulussa opitun lisäksi kotona uutisia katsoessa ja vanehmpien kanssa jutellessa, lehtiä ja kirjoja lukiessa ja dokumenttiohjelmia tai todellisuuspohjaisia elokuvia katsellessa). Jos jokin uusi tieto tulee vain koulussa ja kaikki muu päähän tuleva informaatio on viihteellistä hömppää, on tuon uuden asian oppiminen paljon vaikeampaa.
Älä saarnaa itsestään selvyyksistä. Henkilö väitti, että kympin oppilas lukee kirjan päivässä, suunnilleen. Tätä minä kritosoin ja sen oli täysin ymmärrettävissä typosta huolimatta.
Väite on ihan yhtä uskottava, että kymppi liikunnassa edellyttää maratonia päivässä. Paatokseen voi joskus lisätä myös realismia.
Kaikkea ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Okei, pitäisi mielestäni tämmöiset asiat tietää tuon ikäisenä. Mutta teille, jotka täällä rähjäätte siitä etteivät nykyajan lapset tiedä samoja asioita kun mitä te lapsena opitte, niin ei niiden tarvitsekaan tietää. Koulun pitäisi, kodin ohella, valmistaa elämään ja antaa tarvittavaa tietotaitoa. Ei tämän päivän lapsilla tule olemaan samanlaista elämää kuin aiemmilla sukupolvilla. Yksittäisten vuosilukujen muistaminen yms. ei ole nykyään yhtä tärkeää kuin esim. osata ajatella kriittisesti, hakea luotettavaa tietoa tai yhdistää ja käyttää oppimaansa monialaisesti.
Eipä ole itsellekään esim. kaunokirjoituksesta hirveästi ollut apua elämässä...
Miten sellainen ihminen ajattelee kriittisesti, joka ei tiedä mistään mitään? Jos et ymmärrä historiaa, etkä perusasioita tieteestä, niin miten tuollainen ihminen osaa erottaa valheellisen tiedon oikeasta? Netistä on meinaan nykyään melkeinpä helpompi löytää väärää kuin oikeaa tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?
Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.
Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.
Tätä minäkin ihmettelen. Miksei ole oppinut näitä alakoulussa. Teini tietää tosiaan Afrikan ja Aasian, mutta ei tiedä missä ne ovat ja millaista siellä on.
Koska nykyään ei enää tehdä tiedolla mitään. Olen 80-luvun lapsi, kasin oppilas koulussa, ja luin vähintään kirjan viikossa. Minua heikommat oppilaatkin lukivat vähintään kirjan kuussa. Kympin oppilaat lukivat suunnilleen kirjan päivässä.
Nykypäivänä edes kympin oppilaat eivät lue kirjoja, max. yhden kuussa.
Ei ne tiedot pysy päässä, kun niitä ei käytetä eikä yhdistetä uuteen tietoon.
Olet sitten tehnyt korrealatiotaulukon numeroista ja kirjojen lukemisesta. Jotenkin en usko.
Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi.
Kyseinen kirjoittaja tuskin on, mutta aihepiirin tutkijat ovat. Ja noin se menee. Enemmän lukevat pärjäävät paremmin koulussa. Toki osa varmasti selittyy kausaliteetilla eli fiksut menestyvät koulussa ja fiksut lukevat paljon. Fiksut voisivat siis menestyä koulussa kohtuu hyvin, vaikkeivät lukisikaan. Mutta sekin on ihan vriallisesti tutkittu, että ihminen oppii paremmin, kun opittavan asian voi kiinnittää johonkin tuttuun asiaan tai kun samaan tietoon törmää useammin ja eri yhteyksissä (eli esim. koulussa opitun lisäksi kotona uutisia katsoessa ja vanehmpien kanssa jutellessa, lehtiä ja kirjoja lukiessa ja dokumenttiohjelmia tai todellisuuspohjaisia elokuvia katsellessa). Jos jokin uusi tieto tulee vain koulussa ja kaikki muu päähän tuleva informaatio on viihteellistä hömppää, on tuon uuden asian oppiminen paljon vaikeampaa.
Huoh. Ajankäyttötukimuksissa on todettu, että noin tunti päivässä riittää mm. erittäin hyvään lukutaitoon ja tästä saa olla osa jopa viihteellistä hömpää (sarjakuvia, nettitekstejä), jos edes osa on vaativampaa.
Nyt joku väittää, että ennen kympin oppilaat lukivat kirjan päivässä. Meneekö sinulla tuntiin romaani? Eivätkö kympin oppilaat tehneet ennen muuta kuin lukivat?
Tietenkin kirjoja on monenlasia, mutta kukaan ei ole väittänyt, ettei lukeminen tukisi oppimista. Kysymys on määristä ja niillä faktoillakin on väliä.
Ihan samalla tavalla on myös tutkittu (virallisesti? mikä muuten on virallinen tutkimus), että esim. luovat aineet, liikunta ja luonnollisesti riittävä uni tukevat oppimista. Eli ehkä siihen voi suhtautua hieman kriitisesti, että kympin oppilas voisi lukea kirjan päivässä.
Sori, mutta nillitätkö siitä, että luulet väitteen olleen "kaikki kympin oppilaat lukivat kirjan päivässä" vai "kympin oppilas voisi lukea kirjan päivässä"? Ensimmäinen tuskin on totta, jälkimmäinen päivänselvästi on.
Itse ahmin edelleen kiireisenä aikuisena usein kirjan yhdessä päivässä, erona lapsuuteen on se, ettei joka päivä ehdi. Lapsena luin helposti kymmenisen kirjaa viikossa. Mulla on paljon kavereita, jotka lukivat yhtä lailla. Suurin osa meistä menestyi ihan hyvin koulussa.
Romaanin voi lukea tunnissa, mutta kaikkia romaaneja ei toki voi. Nuorena vaan kuluttaa paljon nuortenkirjoja (muun, kehittävämmän, ohella) ja sellaisen ahmaisee helposti yhdessä illassa. Jopa tunnissa.
Jaa-a. Meillä, pienipalkkaisessa duunariperheessä, katsotaan joka ilta uutiset. Lisäksi lapset katsovat viikonloppuisin Yleltä jonkin dokumentin. Läksyt tehdään itsenäisesti, mutta he tykkäävät tuoda kirjat ja vihon meille kokeen lähestyessä. Me sitten kyselemme koelueen läpi ja lapsi saa realistisen käsityksen tiedoistaan.
Ei ole liikaa vaadittu vanhemmalta, luulisin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos pelkkä äly(idiootti) laitteiden tuijotus...
Pelkäänpä pahoin, että älylaitteet ovat yksi suuri tekijä. Vaikka se laite ei olisi kädessä, niin ajatukset kuitenkin harhailevat siinä, mitä somessa mahtaa parhaillaan tapahtua. Ei oppimista tapahdu, jos ei keskity ja ajatukset säntäilevät siellä täällä. Harrastuksissakin näin nuoren, joka jokaisen työvaiheen päätteksi hamuili huomaamattaan kännykkäänsä eikä pystynyt ottaamaan opettajalta vastaan kuin yhden työvaiheen kerrallaan.
Opetan kieliä lukiossa ja mitään kielioppiasiaa ei voi enää nykyään opettaa ilman, että ensin kerrataan aivan peruskäsitteitä kuten adjektiivi ja objekti.
On sitä vanhempikin, jotka ei halua lapsen osaavan mitään. Lapset katsoo vaan piirrettyjä ja pelaa tietokoneella. Nykyinen miesystäväni ja lastensa äiti muun muassa. En tajunnut alkuun miestä noin juntiksi, kun kuitenkin ihan hyvissä töissä. Haukkuu mm., kun katson uutisia ja minulla on kirjoja. Kohta eksä. Lapsuuden seuduillani oli tavallista väheksyä lukemista ja kouluja - eliitin hommia kuulemma.
Ei minunkaan bonuslapset osaa oikein mitään, edes oikeinkirjoitusta tai yksinkertaisia englanninkielen lauseita. Silti saavat hyviä numeroita. Mitenköhän tulevat pärjäämään lukiossa..
Vierailija kirjoitti:
On sitä vanhempikin, jotka ei halua lapsen osaavan mitään. Lapset katsoo vaan piirrettyjä ja pelaa tietokoneella. Nykyinen miesystäväni ja lastensa äiti muun muassa. En tajunnut alkuun miestä noin juntiksi, kun kuitenkin ihan hyvissä töissä. Haukkuu mm., kun katson uutisia ja minulla on kirjoja. Kohta eksä. Lapsuuden seuduillani oli tavallista väheksyä lukemista ja kouluja - eliitin hommia kuulemma.
Vierailija kirjoitti:
On sitä vanhempikin, jotka ei halua lapsen osaavan mitään. Lapset katsoo vaan piirrettyjä ja pelaa tietokoneella. Nykyinen miesystäväni ja lastensa äiti muun muassa. En tajunnut alkuun miestä noin juntiksi, kun kuitenkin ihan hyvissä töissä. Haukkuu mm., kun katson uutisia ja minulla on kirjoja. Kohta eksä. Lapsuuden seuduillani oli tavallista väheksyä lukemista ja kouluja - eliitin hommia kuulemma.
Olin miettimässä satukirjaa puolisoni sukulaislapselle, kunnes sain kuulla, että lapsen äidillä oli lukihäiriö ja siksi hän oli kieltänyt tuomasta kirjoja kotiinsa, edes lapselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sitä vanhempikin, jotka ei halua lapsen osaavan mitään. Lapset katsoo vaan piirrettyjä ja pelaa tietokoneella. Nykyinen miesystäväni ja lastensa äiti muun muassa. En tajunnut alkuun miestä noin juntiksi, kun kuitenkin ihan hyvissä töissä. Haukkuu mm., kun katson uutisia ja minulla on kirjoja. Kohta eksä. Lapsuuden seuduillani oli tavallista väheksyä lukemista ja kouluja - eliitin hommia kuulemma.
Olin miettimässä satukirjaa puolisoni sukulaislapselle, kunnes sain kuulla, että lapsen äidillä oli lukihäiriö ja siksi hän oli kieltänyt tuomasta kirjoja kotiinsa, edes lapselleen.
Näin nämä ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Itselläni on dyskalkulia ja jos minulla olisi lapsia, tekisin kyllä kaikkeni ettei ongelmani periydy myös heille. Sen verran vakavia haasteita tällaiset ongelmat aikuisuudessa aiheuttaa.
Miten voi olla mahdollista. Olen itse raskaana ja aion todellakin tehdä kaikkeni että lapsestani ei tule tuollaista tynnyrissä kasvanutta. Erittäin huolestuttavaa.
Tosin kyllä sitä näin 3-kymppisenäkin huomaa miten joillakin aikuisillakin on hirveästi puutteita yleissivistyksessä. Itse seuraan ahkerasti uutisia ja maailman menoa joten välillä oikein yllättyy miten pihalla jotkut ovat.
Ennen oli täysin selvää että luetaan, kirjastot oli koulun vieressä.
Mutta nyt kirjastoissa ei enää lueta vaan ne on monikansallisia leikkikenttiä.
t.Oodissa palloa väistänyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, pitäisi mielestäni tämmöiset asiat tietää tuon ikäisenä. Mutta teille, jotka täällä rähjäätte siitä etteivät nykyajan lapset tiedä samoja asioita kun mitä te lapsena opitte, niin ei niiden tarvitsekaan tietää. Koulun pitäisi, kodin ohella, valmistaa elämään ja antaa tarvittavaa tietotaitoa. Ei tämän päivän lapsilla tule olemaan samanlaista elämää kuin aiemmilla sukupolvilla. Yksittäisten vuosilukujen muistaminen yms. ei ole nykyään yhtä tärkeää kuin esim. osata ajatella kriittisesti, hakea luotettavaa tietoa tai yhdistää ja käyttää oppimaansa monialaisesti.
Eipä ole itsellekään esim. kaunokirjoituksesta hirveästi ollut apua elämässä...
Mutta kun mikään noista ei onnistu, jos ne perustiedot eivät ole riittävällä tasolla hallussa. Sillä ei oikeasti ole väliä, pitääkö se tieto osata hakea netistä vai tietosanakirjasarjan oikeasta osasta, ja pitääkö osata hahmottaa, onko mv-lehti vai Hesari luotettavampi lähde kuin miettiä, uskoako APU-lehden terveyspalstaa mieluummin kuin lääketietteellisen tutkimuksen tulosta. Ei se ole meille 80-luvun koululaisille oikeasti sen tärkeämpää ollut osata, että Pähkinäsaaren rauha oli juurikin vuonna 1323, kuin mitä se on tämän päivän koululaiselle, mutta molemmille on tärkeä tietää, mistä sodittiin, keiden välillä ja miksi, jotta osaa laittaa historian ja nykypäivän tapahtumia kontekstiin ja ottaa niistä oppia nykypäivää ja tulevaa varten. Ihan yhtä lailla ennenkin ne tärkeimmät taidot olivat nuo mainitsemasi - vai oikeastiko luulet, että nykypiävän keski-ikäiset pärjäävät työelämässään ja elämässään yleensä sitä paremmin, mitä varmemmin muistavat historian vuosiluvut ja Jaakobin poikien nimet? Ihmienn, joka ei hallitse perusteita, ei nimenomaan osaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa tai hahmota tiedon merkityksellisyyttä tai sen yhteyttä suurempiin kokonaisuuksiin.
Joo joo. Kuten sanoin, kyllä mielestäni nuo asiat pitääkin tietää. Perusasiat haltuun tietenkin, mutta koko ajan on enemmän ja enemmän opittavaa. Aikaa ei kuitenkaan ole yhtään sen enempää. Eli jostain on pakko luopua.
Kyllä pitäisi nykyään palkata, jos varaa lisäksi kotiopetusta. Itse huomannut saman omien lapsien kohdalla. Aika huolestuttava kehitys.
Vierailija kirjoitti:
Opetan kieliä lukiossa ja mitään kielioppiasiaa ei voi enää nykyään opettaa ilman, että ensin kerrataan aivan peruskäsitteitä kuten adjektiivi ja objekti.
Tuli kielen opiskelusta mieleen, en oppinut kieliä kouluissa eikä kursseilla kun piti miettiä kielioppia ja lausumista. Tilanteisiin ulkomailla opettelin vain sanoja, ja niin käytännössä vieraan kielen kommunikointi alkoi sitten sujua. Ensin sanat. Kielioppi hahmottui sitten lukemalla ja kuulemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, pitäisi mielestäni tämmöiset asiat tietää tuon ikäisenä. Mutta teille, jotka täällä rähjäätte siitä etteivät nykyajan lapset tiedä samoja asioita kun mitä te lapsena opitte, niin ei niiden tarvitsekaan tietää. Koulun pitäisi, kodin ohella, valmistaa elämään ja antaa tarvittavaa tietotaitoa. Ei tämän päivän lapsilla tule olemaan samanlaista elämää kuin aiemmilla sukupolvilla. Yksittäisten vuosilukujen muistaminen yms. ei ole nykyään yhtä tärkeää kuin esim. osata ajatella kriittisesti, hakea luotettavaa tietoa tai yhdistää ja käyttää oppimaansa monialaisesti.
Eipä ole itsellekään esim. kaunokirjoituksesta hirveästi ollut apua elämässä...
Mutta kun mikään noista ei onnistu, jos ne perustiedot eivät ole riittävällä tasolla hallussa. Sillä ei oikeasti ole väliä, pitääkö se tieto osata hakea netistä vai tietosanakirjasarjan oikeasta osasta, ja pitääkö osata hahmottaa, onko mv-lehti vai Hesari luotettavampi lähde kuin miettiä, uskoako APU-lehden terveyspalstaa mieluummin kuin lääketietteellisen tutkimuksen tulosta. Ei se ole meille 80-luvun koululaisille oikeasti sen tärkeämpää ollut osata, että Pähkinäsaaren rauha oli juurikin vuonna 1323, kuin mitä se on tämän päivän koululaiselle, mutta molemmille on tärkeä tietää, mistä sodittiin, keiden välillä ja miksi, jotta osaa laittaa historian ja nykypäivän tapahtumia kontekstiin ja ottaa niistä oppia nykypäivää ja tulevaa varten. Ihan yhtä lailla ennenkin ne tärkeimmät taidot olivat nuo mainitsemasi - vai oikeastiko luulet, että nykypiävän keski-ikäiset pärjäävät työelämässään ja elämässään yleensä sitä paremmin, mitä varmemmin muistavat historian vuosiluvut ja Jaakobin poikien nimet? Ihmienn, joka ei hallitse perusteita, ei nimenomaan osaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa tai hahmota tiedon merkityksellisyyttä tai sen yhteyttä suurempiin kokonaisuuksiin.
Joo joo. Kuten sanoin, kyllä mielestäni nuo asiat pitääkin tietää. Perusasiat haltuun tietenkin, mutta koko ajan on enemmän ja enemmän opittavaa. Aikaa ei kuitenkaan ole yhtään sen enempää. Eli jostain on pakko luopua.
Mutta tässä keskustelussa on kuitenkin kyse kyse juuri siitä, että niitä perusasioita ei osata. Sitä ei voida vain kuitata sillä, että uuden sukupolven ei tarvitse osata samoja asioita kun aikaisempien, kyllä ne perusasiat historiasta ja tieteestä pitää olla diginatiivienkin hallussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?
Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.
Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.
Tätä minäkin ihmettelen. Miksei ole oppinut näitä alakoulussa. Teini tietää tosiaan Afrikan ja Aasian, mutta ei tiedä missä ne ovat ja millaista siellä on.
Koska nykyään ei enää tehdä tiedolla mitään. Olen 80-luvun lapsi, kasin oppilas koulussa, ja luin vähintään kirjan viikossa. Minua heikommat oppilaatkin lukivat vähintään kirjan kuussa. Kympin oppilaat lukivat suunnilleen kirjan päivässä.
Nykypäivänä edes kympin oppilaat eivät lue kirjoja, max. yhden kuussa.
Ei ne tiedot pysy päässä, kun niitä ei käytetä eikä yhdistetä uuteen tietoon.
Olet sitten tehnyt korrealatiotaulukon numeroista ja kirjojen lukemisesta. Jotenkin en usko.
Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi.
Kyseinen kirjoittaja tuskin on, mutta aihepiirin tutkijat ovat. Ja noin se menee. Enemmän lukevat pärjäävät paremmin koulussa. Toki osa varmasti selittyy kausaliteetilla eli fiksut menestyvät koulussa ja fiksut lukevat paljon. Fiksut voisivat siis menestyä koulussa kohtuu hyvin, vaikkeivät lukisikaan. Mutta sekin on ihan vriallisesti tutkittu, että ihminen oppii paremmin, kun opittavan asian voi kiinnittää johonkin tuttuun asiaan tai kun samaan tietoon törmää useammin ja eri yhteyksissä (eli esim. koulussa opitun lisäksi kotona uutisia katsoessa ja vanehmpien kanssa jutellessa, lehtiä ja kirjoja lukiessa ja dokumenttiohjelmia tai todellisuuspohjaisia elokuvia katsellessa). Jos jokin uusi tieto tulee vain koulussa ja kaikki muu päähän tuleva informaatio on viihteellistä hömppää, on tuon uuden asian oppiminen paljon vaikeampaa.
Huoh. Ajankäyttötukimuksissa on todettu, että noin tunti päivässä riittää mm. erittäin hyvään lukutaitoon ja tästä saa olla osa jopa viihteellistä hömpää (sarjakuvia, nettitekstejä), jos edes osa on vaativampaa.
Nyt joku väittää, että ennen kympin oppilaat lukivat kirjan päivässä. Meneekö sinulla tuntiin romaani? Eivätkö kympin oppilaat tehneet ennen muuta kuin lukivat?
Tietenkin kirjoja on monenlasia, mutta kukaan ei ole väittänyt, ettei lukeminen tukisi oppimista. Kysymys on määristä ja niillä faktoillakin on väliä.
Ihan samalla tavalla on myös tutkittu (virallisesti? mikä muuten on virallinen tutkimus), että esim. luovat aineet, liikunta ja luonnollisesti riittävä uni tukevat oppimista. Eli ehkä siihen voi suhtautua hieman kriitisesti, että kympin oppilas voisi lukea kirjan päivässä.
Voisitko mennä toisaalle jankkaamaan tuosta kirja-asiasta? Raskasta tuollainen, kun jää levy pyörimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.
Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.
Tämänkin ketjun kommentoijista osa lienee sitä mieltä, että tuokin oli koulun vika. Huolestuttavaa, miten osa vanhemmista oikeasti pesee kätensä täysin sen oma lapsensa oppimisesta ja kuvittelee, että riittää, kun sen lapsukaisen saa suunnilleen joka päivä lähtemään sinne kouluun, niin kaikki loppu on opettajien vastuulla. Kyllä se asenne, yleissivistys ja sen arvostus, ja ne perustiedot ja -taidot tulee sieltä kotoa, ja niitä ei voi paraskaan koululaitos korjata, jos kotona on hommat hoidettu pieleen.
Kyllähän nämä ennen opittiin ja opetus oli paljon vaativampaa. Jos koulu ei vaadi niin miten vanhemmat voisivat mennä väliin ja sanoa, että tämä on nyt osattava, vaikka koulu ei sitä vaaditaan. Ei voi koulukaan pestä käsiään ja ei ole vanhempien tehtävä hoitaa myös opetus. Tässäkään vikaa ei ollut asenteesta opiskeluun, vaan että koulu ei vaadi mitään ja se on ongelma.
Kuka oikeasti sanoo ääneen, että nykykoulu ei toimi, vaan sen ovat tehneet kukkahattutädit ja -sedät, mutta he eivät vaan ymmärrä, miksi Aasiassa opiskellaan ihan eri tavalla ja ollaan huippuja.
Mutta kun mikään noista ei onnistu, jos ne perustiedot eivät ole riittävällä tasolla hallussa. Sillä ei oikeasti ole väliä, pitääkö se tieto osata hakea netistä vai tietosanakirjasarjan oikeasta osasta, ja pitääkö osata hahmottaa, onko mv-lehti vai Hesari luotettavampi lähde kuin miettiä, uskoako APU-lehden terveyspalstaa mieluummin kuin lääketietteellisen tutkimuksen tulosta. Ei se ole meille 80-luvun koululaisille oikeasti sen tärkeämpää ollut osata, että Pähkinäsaaren rauha oli juurikin vuonna 1323, kuin mitä se on tämän päivän koululaiselle, mutta molemmille on tärkeä tietää, mistä sodittiin, keiden välillä ja miksi, jotta osaa laittaa historian ja nykypäivän tapahtumia kontekstiin ja ottaa niistä oppia nykypäivää ja tulevaa varten. Ihan yhtä lailla ennenkin ne tärkeimmät taidot olivat nuo mainitsemasi - vai oikeastiko luulet, että nykypiävän keski-ikäiset pärjäävät työelämässään ja elämässään yleensä sitä paremmin, mitä varmemmin muistavat historian vuosiluvut ja Jaakobin poikien nimet? Ihmienn, joka ei hallitse perusteita, ei nimenomaan osaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa tietoa tai hahmota tiedon merkityksellisyyttä tai sen yhteyttä suurempiin kokonaisuuksiin.