Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me muutettiin Englantiin kun lapsi oli 4-vuotias. Lähikouluun oli pääsykokeet ja vähän hämmensi kun tulokset tuli: eivät ottaneet lastamme tähän kouluun, sillä lukeminen ei ollut vielä tarpeeksi sujuvaa. 

Nyt hän on 10-vuotias ja he opiskelivat kreikkalaisia taruja, mandariinikiinaa ja matikkaa samalla tasolla kuin minä aikoinani Suomessa yläasteella. Joka päivä askartelevat savesta, kaikki soittavat kahta vapaavalintaista soitinta ja urheilevat tavoitteellisesti. 

En sano, että tämä on varsinaisesti ideaalitilanne noin pienille lapsille, mutta sen sanon, että kyllä koulutuksessa on eroa, eikä aina Suomen eduksi. 

En yhtään halua epäillä lapsesi taituruutta, mutta takerrun yhteen pieneen lillukanvarteen, josta satun jotakin tietämään.

Englantilaisesta musiikin opiskelusta koulujen puitteissa ei voi puhua samana päivänä kuin suomalaisesta musiikkiopistojärjestelmästä. Tuolla alalla ero nimenomaan on Suomen eduksi.

Hieman minua askarruttaa myös tuon lähikoulunne tapa testata lasten lukutaitoa 4-vuotiaana - eivätkös britit yleensä vasta aloita koulun tuossa iässä. Mutta siitä en tiedä riittävästi ottaakseni kantaa.

Savesta askartelu joka päivä tuntuu ajatuksena todella epäekologiselta. Itse olen useamman lapsen äitinä todella tyytyväinen siihen, että suuri osa askartelusta tapahtuu kierrätysmateriaaleista meillä Suomessa.

Ei täällä Englannissa ole samanlaista musiikkiopistojärjestelmää kuin Suomessa (liekö missään?). Mutta musiikinopiskelu hoituu siten, että ulkopuolinen opettaja tulee kouluun ja tunnit pidetään koulupäivän aikana. Ei se muuten onnistuisikaan, kun koulupäivät ovat 10-vuotiaalla 8-17.30. 

Kyllä täällä aloitetaan koulu 4-vuotiaana. Täällä on kaksi rinnakkaista systeemiä, joilla on jopa eri opetussuunnitelmat ja valvovat tahot. Nyt on puhe yksityisistä kouluista. Niissä vaaditaan todella paljon. Enkä siis mitenkään puolustele tätä kahden kerroksen systeemiä, eikä lapseni ole erityisen taitava missään, mutta tämä verrokkina suomalaiseen kouluun, jossa ei vaadita yhtään mitään (kirjoitin tuon aiemman viestin omasta oppimisestani, eli että en oppinut koko 12 vuoden aikana Suomen kouluissa yhtään mitään). Lapsi on todella motivoitunut oppimaan, toisin kuin minä aikoinani. 

Eli koulu aloitetaan 4-vuotiaana, ja samassa yhteydessä testataan, onko lapsen lukutaito riittävän hyvä?

Siinäpä mietittävää kaikille niille keskustelijoille, joiden mielestä lasten oppiminen on Suomessa liikaa vanhempien vastuulla.

  4 v lukee ja testataan miten hyvin lukee, ei tarvi vielä osata lukea vaikka ekalla oppisi. Mun poika oppi VASTA ekalla oltuaan 2 viikkoa koulussa. Tosin osasi päässälaskea 6 v kun testasin. Koulumenestys oli loistavaa. Ei se aikainen lukeminen vielä meinaa mitään. 

Osaako nykylapset kertotaulun ettei tarvi miettiä mitä on 9x9. ?????? Aikoinaan piti opetella ULKOA JA EDELLEEN MUISTISSA. 

Tarviiko koulussa osata nykyään kertotalulua??? Ennenvanhaan opeteltiin ulkoa ja edelleen muistissa. 

tuli kahteen kertaan. no.

Nykyään lapsilta ei vaadita mitään. Koulussa pitäs koko ajan olla vaan karkin maku suussa.

Tieto tarttuu kun se kiinnostaa. Kasvatuksessa on jotain vikaa kun muksua ei kiinnosta oppia vaan pitää asioita itsestäänselvyytenä.

Läksyt, läksyt, läksyt. Luettava ja opeteltava. Kerrattava ja kotonakin olis hyvä kuulustella avuksi.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lapsilta ei vaadita mitään. Koulussa pitäs koko ajan olla vaan karkin maku suussa.

Ei saa vaatia, edes sitä kertotaulua ulkoa, kun se on jonkun mirkkupetterille liikaa ja sitten mammat tulee wilmassa silmille.

Ei ole normaalia, että vanhemmille selviää noin suuret aukot lapsensa osaamisessa vasta yläasteella. Kuukaudetkin opetetaan englanniksi jo kolmannella luokalla.

Just toi virheajatus, et oppi vaan tarttuu jollain ihmeellä. Se edellyttää työntekoa eli opettelemalla opettelemista ja lukemalla ja kertaamalla, opettelemalla tietoisesti. Kyllä, se on vaivalloista. Monet ei viitsi nähdä sitä vaivaa. Koulussa ei vaadita, vähällä voi luikerrella koulun läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kuopukseni on kiitettäviä numeroita koko kouluajan saanut lukiolainen, ja hän on monessa asiassa paljon fiksumpi ja tietävämpi kuin itse nuorena olin. Mutta monissa itsestään selvältä tuntuvissa asioissa hänellä on aukkoja, koska ilmiöoppiminen ja itsenäinen tiedonhaku. Siis oikeasti alkaen kuukausista ja kuusen ja männyn eroista.

  etkö oo tehnyt lapsen kanssa metsään retkiä kun oli pieni ja  kerrot mikä puu/puut jne

Paljonkin, mutta luontofaktat eivät kauheasti ole kiinnostaneet. Kuusi ja mänty ovat lopulta tarttuneet päähän, kun olen kymmenet kerrat kysynyt, mutta koulussa niitä tai ilmansuuntia ei selvästikään ole tarvinnut painaa pysyvästi mieleen. Esikoisella ei ole tällaisia silmäänpistäviä aukkoja, sillä hän kävi 'perinteistä' koulua ennen ilmiöoppimista.

Vanhemmilla on kotiläksyjen ja niiden lukemisvastuun valvominen. Ja ohjaaminen ja tukeminen kotona.

Monet vanhemmat luulee, et lapsi käy koulun ja oppii. Heidän ei muka tarttis olla mukana siinä. Kyllä pitää. Vahtia ja kasvattaa kotiläksyjen tekemiseen. Sittenhän sitä on perillä mitä muksu osaa ja mitä sen pitäs osata. Pystyy tarvittaessa reagoimaan ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole normaalia, että vanhemmille selviää noin suuret aukot lapsensa osaamisessa vasta yläasteella. Kuukaudetkin opetetaan englanniksi jo kolmannella luokalla.

Ne opetetaan, mutta ensin pitäisi osata ne oikeasti ulkoa suomeksi. Moni opettelee ne juuri ja juuri kokeeseen, mutta niitä ja muita perusasioita ei kerrata moneen otteeseen kuten ennen on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukrainalainen tyttö naureskeli kuinka helppoa matikan tunneilla oli Ranskassa.

Jos äänestit Vihreitä, Keskustaa, Demareita, Kokoomusta tai Vasemmistoliittoa, niin olet omalta osaltasi ollut tuhoamassa suomalaisen opetuksen tasoa. Koulussa aina mennään sen heikoimman ehdoilla. Ja jos rikkautta tuodaan väkisin luokkaan, niin koko ryhmän taso laskee ja kaikista kasvaa mitään osaamattomia hölmöjä.

Mitä olen näitä samanlaisia mielipiteitä laukovia tavannut niin aika harvoin ovat itse niitä jotka koulussa kymppejä vetelivät. 

Vaatimustaso oli silloin kovempi 8,0 keskiarvoon vaadittiin jo osaamista. Nykyään jokainen tumpelo, joka saa nimen paperiin saa keskiarvokseen 8,5.

Mun lapseni keskiarvo on noin 8,5. Hän saa kokeista enimmäkseen kymppejä ja opiskelee ylöspäin eriytettyä matematiikkaa (siitä kymppi todistuksessakin), mutta ei ole aktiivinen tunnilla eikä jaksa pitää vihkojaan siisteinä. Niinpä kokeiden kympit pyöristyvät todistukseen yseiksi, ja taitoaineiden kasit laskevat keskiarvon alle ysin.

Joten minun kokemukseni on, että 8,5 on aivan kohtuullinen ja ansaittu keskiarvo lapselle, jonka kuviopäättelytaito menee sinne parhaaseen kahteen prosenttiin.

Toisin sanoen, kasipuolen oppilaiden välillä on valtava hajonta. Ja se on tahallaan aiheutettu. Tosi epäreilua niitä kohtaan, jotka sitten lukiossa tippuvat kelkasta ymmärtämättä yhtään miksi, koska sinun lapsesi on keinotekoisesti vedetty numerolla alaspäin. Kun miten lukio voi olla muka niin paljon vaativampi jos kukaan koulussa ei ollut siihen asti parempi kuin kasipuoli... 

Muistan sen ahdistuksen, kun lukion alussa luokkakaveri ei ymmärtänyt matikasta mitään. Hänelle se oli tosi kova paikka, joka ratkesi vaihtamalla lyhyelle puolelle, siellä hän huojentui ja oli taas melkein oma iloinen itsensä. Mutta melkoisen trauman hän tuossa sai. Ihan turhaan. 

Mitä itse osaat maantiedon tai historiankokeisiin? Aivan, et mitään. Koska pähkinäsaarenrauha solmittiin? Joko tiedät sen tai et tiedä. Itse tässä köllöttelen ilman että lonkalta tietäisin jotain vuosilukua jostain pähkinäsaarenrauhasta. Toki voin sen vuosiluvun saada hetkessä mutta köllöttelenkin inssinä jossa tuollainen tieto oli epäolennaallista.

Miten vanhemmat voivat olla noin pihalla miten lapsensa koulu sujuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei osaa ilmansuuntia, maanosia eikä kuukausia? Herää kysymys millaista teillä siellä kotona on? Meillä nuo asiat on esillä ihan arkipäiväisessä puheessa toistuvasti. Olisin huomannut jo aikaa sitten jos lapsi ei seiskaluokkailaisena noita osaa!

Ilmansuunnat on ainakin meidän kolmasluokkalaisen ympäristöopin kirjassa ja kokeeseen ne piti nyt keväällä opetella. Eikö teillä alakouluaikaan yhdessä katsottu koeasioita kotona tai ylipäänsä seurattu, millaisia asioita lapsella on eri aineissa?

Ne opetellaan kokeeseen, mutta opetuksesta puuttuu pitkäjänteisyys. Mitään ei päntätä ulkoa, pänttääminen ja kertaaminen ovat menneisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla ihan yleistä että nykyään erot niiden hyvien ja huonojen oppilaiden välillä vaan kasvavat.

Koululla on kokoajan vaan vähemmän resursseja panostaa niihin oppilaisiin jotka tarvitsee enempi opetusta.

Miten niin? Ei minun lapsuudessani siellä ollut töissä kuin opettajat, siivooja, talkkari, keittäjät ja kirjastonhoitaja. Joku työtön huligaani oli tuupattu kouluavustajaksi, se oli uusi ihmejuttu.  

Nyt koulussa pyörii porukkaa niin että toisiinsa kompastuvat, samalla kun yritetään väkisin saada porukkaa ymmärtämään asioita, joihin eivät ole motivoituneet. Vaikka ne voitaisiin teettää tietokonepeleinä jne jos ei muu mene perille. 

Oppilaat eivät enää osaa opetella asioita ulkoa. He pitävät opetusta huonona, jos asiat eivät itsestään tartu heidän päähänsä.

Minä en muista historiasta mitään. Olen korkeakoulutettu. Numero oli toki 9 pintaan aina, mutta mitään en muista.