Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.
19.05.2022 |
Kerrattiin seitsemäsluokkalaisen kanssa maantiedon ja historian kokeisiin. Kertaamisen yhteydessä minulle paljastui, ettei teini tiedä juuri mitään. Hän ei osannut ilmansuuntia, maanosia, kuukausia, kasvillisuusalueita jne. Ihan keskeisimmissä asioissa oli valtavia aukkoja. Historiassa hän ei osannut sijoittaa oikealle vuosisadallekaan edes merkittävimpiä tapahtumia.
Olin yhteydessä opettajiin tukiopetuksesta. He totesivat, että nuorten osaamattomuus on nykyään normaalia. Puolet seitsemäsluokkalaisista on opettajan mukaan ihan samalla tasolla!
Eihän tämä näin voi mennä! Meidän nuori kertaa nyt asioita kesällä.
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Ei osaa ilmansuuntia, maanosia eikä kuukausia? Herää kysymys millaista teillä siellä kotona on? Meillä nuo asiat on esillä ihan arkipäiväisessä puheessa toistuvasti. Olisin huomannut jo aikaa sitten jos lapsi ei seiskaluokkailaisena noita osaa!
Kyllä, kotoa se kiinnostus näihinkin asioihin tulee. Meillä 1-2 luokkalainen osasi jo kaikki maat ja maanosat, luki karttakirjaa omaksi ilokseen, tiesi pääkaupungit, joet ja vuoret ym. Kuukausia tavattiin jo eskari-iässä. Mitä sen lapsen kanssa on touhuttu silloin parhaimmassa kyselyiässä jolloin kaikki kiinnostaa, ihan kaikki? Onko lapsi ollut jossain laitoksessa, sielläkin yleensä on koulupäiviä? Näkyyhän se sitten jossain vaiheessa jos ei mitään ole viitsinyt lapselleen kertoa eikä opettaa. Peiliin katsomisen paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herää kysymys, miten me näiden nykyteinien isovanhemmat ja isoisovanhemmat selvitimme koulutiemme, kun siihen aikaan vanhemmat pitivät itsestään selvänä sitä, että koulu opettaa ja lapset opiskelevat ja tekevät läksynsä. Eivät vanhemmat sekaantuneet opetukseen. Ja jos joku ei osannut, niin sai sitten nelosen todístukseen ja ehdot luettavaksi kesällä. Tai jos heikkoja aineita oli useampia, niin sitten jäätiin luokalleen. Nykyään neloset, ehdot ja luokallejäännit kuuluvat menneisyyteen, samoin kuin kai sekin, että oppilailta vaaditaan jotakin. Ei silloin koulussa oltu päivähoidossa ja kavereita tapaamassa.
Ei meillä äiti lukenut ainakaan minun kanssani kokeisiin. Joskus hän yritti kysellä kielten sanoja, mutta eihän siitä mitään tullut, kun hän osasi vain suomea. Varsinkin englannin sanat olivat ongelmallisia, koska kirjoitus- ja ääntämisasu olivat erilaiset. Ainut, missä muistan äidin opastaneen, oli käsitöissä, kun epäpätevä opettaja ei osannut ohjata ompelutöitä, esim. hihan istutusta. Me ompelimme keskikoulun kolmannella luokalla jo mekkoja ja yöpaitoja, siis saman ikäisinä kuin seiskaluokkalaiset ovat nykyään.
No nythän se paljastui miksi Suomalaiset työnantajat haluavat vain koulutettua työvoimaa, koulussa ne on tyhmentyneet tarpeeksi tyhmiksi, eivätkä osaa kysyä esim. miksi palkka on niin pieni ja miksi minun pitää tehdä ylitöitä ilmaiseksi. Kouluttamaton on liian fiksu, häntä ei ole tarpeeksi tyhmennetty työelämään!!
Vaatikaa lapsiltanne. Vaatikaa käytöstapoja , vaatikaa oppimista. Todella edesvastuutonta vanhemmuutta antaa lapsi vain lillua koulutien läpi.
Mitähän Snellman sanoisi. Taitaa pyöriä haudassaan. Milloin tyhmyydestä ja tietämättömyydestä tuli hyväksyttyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti lapsesi on poika?
Tämä on feministien suunnitelma. Annetaan Poikien jäädä koulussa jälkeen niin tytöt jyrää korkeakoulupaikat ja johtopaikat aikuisena.
Tervetuloa intersektionaalisen feminismin aikakauteen!!!
Ps. Ei ole väliä vaikka kaikki johtajat olisivat tyttöjä, mutta sillä on väliä että jokainen saa tasa-arvoisen koulutuksen mikä huomioi jokaisen synnynnäiset eroavaisuudet. Kuten sen, että pojat kypsyy ja kehittyy myöhemmin.
Tytöt on jyränneet koulupaikoissa jo 20 vuotta sitten, mutta ei näy johtoportaassa edelleenkään. Vaikka ala olisi 99% naisvaltainen, aina saadaan johtoon se yksi mies.
Kyllähän ne tytöt jyrää nuorena mutta silti tämä ympäröivä todellisuutemme lentokoneet, satelliitit, sairaalarakennukset, tietokoneet yms. kaikki on miesten suunnittelmia ja rakentamia. Toki niissä naisillakin on ollut osansa, mutta pointti käy ilmi. Tytöt kypsyvät nopeammin ja ovat jo 15v saavuttaneet huipputasonsa, kun pojilla se menee pitkälti yli 20v jopa 25v asti. En tiedä mitä tytöille tapahtuu 20 ikävuoden nurkilla, mutta kyllä ne pojat tuolloin ohi menee kaikilla rintamilla kuten aina ennenkin. Heistä tulee johtajia, osastopäälliköitä, kunnanjohtajia, ylilääkäreitä jne...
Joku yllä sanoi että lapset eivät opettele enää asioita ulkoa. Siinä se yksi ongelma onkin.
Kun ei enää "opetella ulkoa". Ulkoaoppiminen ei sinänsä ole mikään autuaaksitekevä juttu, mutta varmasti siinä oppii käyttämään aivojaan tietyllä tavalla, sekä keskittymään että painamaan asiat aktiivisesti muistiin, nimenomaan sinne sinne pitkäkestoiseen muistiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Suomalaislapset lukevat koko ajan vähemmän ja ilottomammin. Sanavarasto surkastuu: omalla ajallaan lukeva 17-vuotias hallitsee 50 000–70 000 sanaa; nuori, joka ei lue, vain runsaat 15 000."
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-8711651
Ei siis todellakaan ole sama asia katsella jotain vlogeja tai lukea blogeja joissa käytetty kieli suppeampaa ja monesti räikeitä kirjoitusvirheitäkin. Kieli on ajattelun väline. Jos lukutaito on surkea, niin on helposti vedätettävissä ja ylipäänsä yhteiskunnassa täysvaltaisena jäsenenä toimiminen voi olla haastavaa. Moni ei edes ymmärrä mistä milloinkin äänestetään tai mitä merkitystä sillä oman äänioikeuden käyttämisellä on. Ja kuten tämä pandemiakin on osoittanut, niin vähemmän lukutaitoisaan väkeen kaikenlainen valetieto uppoaa kuin veitsi voihin.
Opetan 2. asteella, ammattikoulussa. Kerran oli toisen open sijaisena. Opiskelijat kysyivät moneltako lopetan tunnit. Sanoin että varttia yli (tasatunnin). Opiskelijat siihen että meidän oma ope päästää välitunnille aina viistoista minuuttia yli (tasatunnin). Suostuin. 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä digiaika tyhmentää kyllä tehokkaasti joitain aikuisiakin, ei ole ihan yks eikä kaksi kertaa kun automaattisesti olen itsekkin googlannut vaan jonkun asian minkä kyllä olisin tietänyt kun oisin vähän muistellut.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli täysin selvää että luetaan, kirjastot oli koulun vieressä.
Mutta nyt kirjastoissa ei enää lueta vaan ne on monikansallisia leikkikenttiä.
t.Oodissa palloa väistänyt
No meiltä lakkautettiin kirjasto ison yhtenäiskoulun vierestä. Lähin on nyt 5 kilometrin päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me muutettiin Englantiin kun lapsi oli 4-vuotias. Lähikouluun oli pääsykokeet ja vähän hämmensi kun tulokset tuli: eivät ottaneet lastamme tähän kouluun, sillä lukeminen ei ollut vielä tarpeeksi sujuvaa.
Nyt hän on 10-vuotias ja he opiskelivat kreikkalaisia taruja, mandariinikiinaa ja matikkaa samalla tasolla kuin minä aikoinani Suomessa yläasteella. Joka päivä askartelevat savesta, kaikki soittavat kahta vapaavalintaista soitinta ja urheilevat tavoitteellisesti.
En sano, että tämä on varsinaisesti ideaalitilanne noin pienille lapsille, mutta sen sanon, että kyllä koulutuksessa on eroa, eikä aina Suomen eduksi.
En yhtään halua epäillä lapsesi taituruutta, mutta takerrun yhteen pieneen lillukanvarteen, josta satun jotakin tietämään.
Englantilaisesta musiikin opiskelusta koulujen puitteissa ei voi puhua samana päivänä kuin suomalaisesta musiikkiopistojärjestelmästä. Tuolla alalla ero nimenomaan on Suomen eduksi.
Hieman minua askarruttaa myös tuon lähikoulunne tapa testata lasten lukutaitoa 4-vuotiaana - eivätkös britit yleensä vasta aloita koulun tuossa iässä. Mutta siitä en tiedä riittävästi ottaakseni kantaa.
Savesta askartelu joka päivä tuntuu ajatuksena todella epäekologiselta. Itse olen useamman lapsen äitinä todella tyytyväinen siihen, että suuri osa askartelusta tapahtuu kierrätysmateriaaleista meillä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti lapsesi on poika?
Tämä on feministien suunnitelma. Annetaan Poikien jäädä koulussa jälkeen niin tytöt jyrää korkeakoulupaikat ja johtopaikat aikuisena.
Tervetuloa intersektionaalisen feminismin aikakauteen!!!
Ps. Ei ole väliä vaikka kaikki johtajat olisivat tyttöjä, mutta sillä on väliä että jokainen saa tasa-arvoisen koulutuksen mikä huomioi jokaisen synnynnäiset eroavaisuudet. Kuten sen, että pojat kypsyy ja kehittyy myöhemmin.
Tytöt on jyränneet koulupaikoissa jo 20 vuotta sitten, mutta ei näy johtoportaassa edelleenkään. Vaikka ala olisi 99% naisvaltainen, aina saadaan johtoon se yksi mies.
Kyllähän ne tytöt jyrää nuorena mutta silti tämä ympäröivä todellisuutemme lentokoneet, satelliitit, sairaalarakennukset, tietokoneet yms. kaikki on miesten suunnittelmia ja rakentamia. Toki niissä naisillakin on ollut osansa, mutta pointti käy ilmi. Tytöt kypsyvät nopeammin ja ovat jo 15v saavuttaneet huipputasonsa, kun pojilla se menee pitkälti yli 20v jopa 25v asti. En tiedä mitä tytöille tapahtuu 20 ikävuoden nurkilla, mutta kyllä ne pojat tuolloin ohi menee kaikilla rintamilla kuten aina ennenkin. Heistä tulee johtajia, osastopäälliköitä, kunnanjohtajia, ylilääkäreitä jne...
Minä voin kertoa. Tytöille noin 20-vuotiaana tapahtui joidenkin vuosituhansien ajan niin, että he avioituivat ja heille alkoi tulla lapsia. Pojat (heidän aviomiehensä) menivät sitten ohi kaikilla rintamilla.
Tämä asia muuttui joitakin kymmeniä vuosia sitten. Nykyään tytöistä tulee johtajia, osastopäälliköitä ja ylilääkäreitä ja niin edelleen. Viidestä pohjoismaasta neljässä on nainen pääministerinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me muutettiin Englantiin kun lapsi oli 4-vuotias. Lähikouluun oli pääsykokeet ja vähän hämmensi kun tulokset tuli: eivät ottaneet lastamme tähän kouluun, sillä lukeminen ei ollut vielä tarpeeksi sujuvaa.
Nyt hän on 10-vuotias ja he opiskelivat kreikkalaisia taruja, mandariinikiinaa ja matikkaa samalla tasolla kuin minä aikoinani Suomessa yläasteella. Joka päivä askartelevat savesta, kaikki soittavat kahta vapaavalintaista soitinta ja urheilevat tavoitteellisesti.
En sano, että tämä on varsinaisesti ideaalitilanne noin pienille lapsille, mutta sen sanon, että kyllä koulutuksessa on eroa, eikä aina Suomen eduksi.
En yhtään halua epäillä lapsesi taituruutta, mutta takerrun yhteen pieneen lillukanvarteen, josta satun jotakin tietämään.
Englantilaisesta musiikin opiskelusta koulujen puitteissa ei voi puhua samana päivänä kuin suomalaisesta musiikkiopistojärjestelmästä. Tuolla alalla ero nimenomaan on Suomen eduksi.
Hieman minua askarruttaa myös tuon lähikoulunne tapa testata lasten lukutaitoa 4-vuotiaana - eivätkös britit yleensä vasta aloita koulun tuossa iässä. Mutta siitä en tiedä riittävästi ottaakseni kantaa.
Savesta askartelu joka päivä tuntuu ajatuksena todella epäekologiselta. Itse olen useamman lapsen äitinä todella tyytyväinen siihen, että suuri osa askartelusta tapahtuu kierrätysmateriaaleista meillä Suomessa.
Ei täällä Englannissa ole samanlaista musiikkiopistojärjestelmää kuin Suomessa (liekö missään?). Mutta musiikinopiskelu hoituu siten, että ulkopuolinen opettaja tulee kouluun ja tunnit pidetään koulupäivän aikana. Ei se muuten onnistuisikaan, kun koulupäivät ovat 10-vuotiaalla 8-17.30.
Kyllä täällä aloitetaan koulu 4-vuotiaana. Täällä on kaksi rinnakkaista systeemiä, joilla on jopa eri opetussuunnitelmat ja valvovat tahot. Nyt on puhe yksityisistä kouluista. Niissä vaaditaan todella paljon. Enkä siis mitenkään puolustele tätä kahden kerroksen systeemiä, eikä lapseni ole erityisen taitava missään, mutta tämä verrokkina suomalaiseen kouluun, jossa ei vaadita yhtään mitään (kirjoitin tuon aiemman viestin omasta oppimisestani, eli että en oppinut koko 12 vuoden aikana Suomen kouluissa yhtään mitään). Lapsi on todella motivoitunut oppimaan, toisin kuin minä aikoinani.
Vierailija kirjoitti:
On ihan todella yleistä, että seiskaluokkalaiset ei osaa kuukausia tai ilmansuuntia. Maanosien osaamisesta puhumattakaan. Ne opetellaan kerran jossain ala-asteella ja sitten osa porukasta unohtaa ne. Kyllä varsinkin nuo kuukaudet ja ilmansuunnat on sellaisia, että olisi hyvä niistä kotonakin puhua. Meillä yleensä seiskalla ne kerrataan äidinkielessä ja/tai maantiedossa, ja aivan varmaa on, että kertauksen jälkeen osa taas unohtaa ne, varsinkin ilmansuunnat ja maanosat.
Nuoret ei koe yhtään olevan tarpeellista painaa mieleensä heidän mielestään turhaa tietoa, jos ne löytää puhelimesta sekunnissa niin miksi turhaan opetella. Näin sen vaan menee, ei toki kaikki ajattele näin, mutta iso osa ajattelee.
Kuukaudet harjoitellaan 4lk englanniksi, jos sitä opiskelee. Eli kyllä niitä harjoitellaan enemmän kuin kerran alakoulun aikana.
Tsempit teille harjoitteluun!
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin samaa. Meillä lapsi vasta aloittaa ekan luokan, mutta eskarin vasukeskusteluissa huomautetaan asioista, mitkä tulisi nimenomaa eskarissa oppia.
Eli jos vanhemmat ei opeta lapsiaan kotona, suomalainen koulujärjestelmä on paljon hehkutettua paskaa.
Jos huomautetaan asioista, mitkä on iälle tyypillisiä osata, niin ei se tietenkään tarkoita että ne kaikki pitäisi tarhasta oppia. On ihan jees jos myös kasvattajina otatte itse vastuuta siitä, mitä lapsenne osaa ja oppii.
Vierailija kirjoitti:
Me muutettiin Englantiin kun lapsi oli 4-vuotias. Lähikouluun oli pääsykokeet ja vähän hämmensi kun tulokset tuli: eivät ottaneet lastamme tähän kouluun, sillä lukeminen ei ollut vielä tarpeeksi sujuvaa.
Nyt hän on 10-vuotias ja he opiskelivat kreikkalaisia taruja, mandariinikiinaa ja matikkaa samalla tasolla kuin minä aikoinani Suomessa yläasteella. Joka päivä askartelevat savesta, kaikki soittavat kahta vapaavalintaista soitinta ja urheilevat tavoitteellisesti.
En sano, että tämä on varsinaisesti ideaalitilanne noin pienille lapsille, mutta sen sanon, että kyllä koulutuksessa on eroa, eikä aina Suomen eduksi.
onko lapsi nyt kuinka vanha? Miten jatko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me muutettiin Englantiin kun lapsi oli 4-vuotias. Lähikouluun oli pääsykokeet ja vähän hämmensi kun tulokset tuli: eivät ottaneet lastamme tähän kouluun, sillä lukeminen ei ollut vielä tarpeeksi sujuvaa.
Nyt hän on 10-vuotias ja he opiskelivat kreikkalaisia taruja, mandariinikiinaa ja matikkaa samalla tasolla kuin minä aikoinani Suomessa yläasteella. Joka päivä askartelevat savesta, kaikki soittavat kahta vapaavalintaista soitinta ja urheilevat tavoitteellisesti.
En sano, että tämä on varsinaisesti ideaalitilanne noin pienille lapsille, mutta sen sanon, että kyllä koulutuksessa on eroa, eikä aina Suomen eduksi.
En yhtään halua epäillä lapsesi taituruutta, mutta takerrun yhteen pieneen lillukanvarteen, josta satun jotakin tietämään.
Englantilaisesta musiikin opiskelusta koulujen puitteissa ei voi puhua samana päivänä kuin suomalaisesta musiikkiopistojärjestelmästä. Tuolla alalla ero nimenomaan on Suomen eduksi.
Hieman minua askarruttaa myös tuon lähikoulunne tapa testata lasten lukutaitoa 4-vuotiaana - eivätkös britit yleensä vasta aloita koulun tuossa iässä. Mutta siitä en tiedä riittävästi ottaakseni kantaa.
Savesta askartelu joka päivä tuntuu ajatuksena todella epäekologiselta. Itse olen useamman lapsen äitinä todella tyytyväinen siihen, että suuri osa askartelusta tapahtuu kierrätysmateriaaleista meillä Suomessa.
Ei täällä Englannissa ole samanlaista musiikkiopistojärjestelmää kuin Suomessa (liekö missään?). Mutta musiikinopiskelu hoituu siten, että ulkopuolinen opettaja tulee kouluun ja tunnit pidetään koulupäivän aikana. Ei se muuten onnistuisikaan, kun koulupäivät ovat 10-vuotiaalla 8-17.30.
Kyllä täällä aloitetaan koulu 4-vuotiaana. Täällä on kaksi rinnakkaista systeemiä, joilla on jopa eri opetussuunnitelmat ja valvovat tahot. Nyt on puhe yksityisistä kouluista. Niissä vaaditaan todella paljon. Enkä siis mitenkään puolustele tätä kahden kerroksen systeemiä, eikä lapseni ole erityisen taitava missään, mutta tämä verrokkina suomalaiseen kouluun, jossa ei vaadita yhtään mitään (kirjoitin tuon aiemman viestin omasta oppimisestani, eli että en oppinut koko 12 vuoden aikana Suomen kouluissa yhtään mitään). Lapsi on todella motivoitunut oppimaan, toisin kuin minä aikoinani.
Eli koulu aloitetaan 4-vuotiaana, ja samassa yhteydessä testataan, onko lapsen lukutaito riittävän hyvä?
Siinäpä mietittävää kaikille niille keskustelijoille, joiden mielestä lasten oppiminen on Suomessa liikaa vanhempien vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Ei osaa ilmansuuntia, maanosia eikä kuukausia? Herää kysymys millaista teillä siellä kotona on? Meillä nuo asiat on esillä ihan arkipäiväisessä puheessa toistuvasti. Olisin huomannut jo aikaa sitten jos lapsi ei seiskaluokkailaisena noita osaa!
Ilmansuunnat on ainakin meidän kolmasluokkalaisen ympäristöopin kirjassa ja kokeeseen ne piti nyt keväällä opetella. Eikö teillä alakouluaikaan yhdessä katsottu koeasioita kotona tai ylipäänsä seurattu, millaisia asioita lapsella on eri aineissa?
Alue: Aihe vapaa
Me muutettiin Englantiin kun lapsi oli 4-vuotias. Lähikouluun oli pääsykokeet ja vähän hämmensi kun tulokset tuli: eivät ottaneet lastamme tähän kouluun, sillä lukeminen ei ollut vielä tarpeeksi sujuvaa.
Nyt hän on 10-vuotias ja he opiskelivat kreikkalaisia taruja, mandariinikiinaa ja matikkaa samalla tasolla kuin minä aikoinani Suomessa yläasteella. Joka päivä askartelevat savesta, kaikki soittavat kahta vapaavalintaista soitinta ja urheilevat tavoitteellisesti.
En sano, että tämä on varsinaisesti ideaalitilanne noin pienille lapsille, mutta sen sanon, että kyllä koulutuksessa on eroa, eikä aina Suomen eduksi.