Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?

Jos vanhemmat ovat pärjänneet itsenäisesti koulussa ja saaneet hyviä numeroita, voi olla hieman vaikeaa yhtäkkiä käsittää, että oma lapsi ei toimikaan niin.

Aina haukutaan m a m u j a että miksi oppimistulokset romahtaneet, mutta kun tutkimusten mukaan kaikista eniten oppimistulokset suomessa on heikentyneet idän ja pohjoisen pojilla. Kaupungeissa ei ole niin kovaa osaamisnotkahdusta tapahtunut kuin syrjäseuduoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti lapsesi on poika?

Tämä on feministien suunnitelma. Annetaan Poikien jäädä koulussa jälkeen niin tytöt jyrää korkeakoulupaikat ja johtopaikat aikuisena.

Tervetuloa intersektionaalisen feminismin aikakauteen!!!

Ps. Ei ole väliä vaikka kaikki johtajat olisivat tyttöjä, mutta sillä on väliä että jokainen saa tasa-arvoisen koulutuksen mikä huomioi jokaisen synnynnäiset eroavaisuudet. Kuten sen, että pojat kypsyy ja kehittyy myöhemmin. Tytöt on jyränneet koulupaikoissa jo 20 vuotta sitten, mutta ei näy johtoportaassa edelleenkään. Vaikka ala olisi 99% naisvaltainen, aina saadaan johtoon se yksi mies.

Kyllähän ne tytöt jyrää nuorena mutta silti tämä ympäröivä todellisuutemme lentokoneet, satelliitit, sairaalarakennukset, tietokoneet yms. kaikki on miesten suunnittelmia ja rakentamia. Toki niissä naisillakin on ollut osansa, mutta pointti käy ilmi. Tytöt kypsyvät nopeammin ja ovat jo 15v saavuttaneet huipputasonsa, kun pojilla se menee pitkälti yli 20v jopa 25v asti. En tiedä mitä tytöille tapahtuu 20 ikävuoden nurkilla, mutta kyllä ne pojat tuolloin ohi menee kaikilla rintamilla kuten aina ennenkin. Heistä tulee johtajia, osastopäälliköitä, kunnanjohtajia, ylilääkäreitä jne...

Ai siksikö sairaalarakennukset ovat niin epäkäytännöllisiksi suunniteltuja, että niitä manaavat niin hoitajat kuin laitoshuoltajat (eli naiset), jotka niissä päivittäin työtään tekevät. Siksikö kodit ja muut rakennukset ovat mojovasta hinnastaan huolimatta normaaliin elämään ja käyttöön soveltumattomia ja päälle päätteeksi muutamassa vuosikymmenessä homehtuvat pilalle ja sairastuttavat käyttäjänsä. Mitä sanoisit, onko syy enemmän tilaajissa ja rahoituksen päättäjissä (eli pääasiassa miehissä) vaiko kenties rakentajissa työntekijöineen, jotka eivät tuo esille ongelmia ajoissa, vaan sallivat jopa sellaisen yksinkertaisen asian kuin eristeiden kastumisen työmaalla? Eikö näillä miesryhmillä ole yhtään vastuuntuntoa tai ammattiylpeyttä?

Tyttöjen kypsyminenkö saavuttaa huippunsa 15-vuotiaina? Niin väittää vain se, joka vaatii suojaikärajaa vieläkin alemmas!

Entä sitten naiset johtotehtävissä? Siellähän on jo miehiä, ja miehet valitsevat lisää vain miehiä, kaltaisiaan. Eivät kaikki johtajamiehet sitä tarkoituksella, saati pahuuttaan tee, vaan tottumuksesta, muiden miesten esimerkistä ja puhtaasti ammattitaidottomuuttaan valintoja tehdessään. Miehet auttavat toisiaan, opettavat ja ohjaavat toisiaan, verkostoituvat keskenään - ja sinä ihmettelet missä ovat naisjohtajat. Toki miesten mielestä kaikki perhevastuutkin kuuluvat naiselle (vaikka naisella ei perhettä edes olisi, mutta kun voi tulla, voi voi). Perhevapailla olevista työntekijöistä, siis kansan uudistajista, tulevia kustannuksia ei tietenkään voi jakaa oikeudenmukaisemmin, maksakoot naisalojen työnantajat ja -tekijät ne, eikös niin?!

Kuukaudet ja maanosat voi opetella, mutta jos ne eivät ole aktiivisessa käytössä, ne unohtuvat. Joku nyt ehkä miettii, millaista elämää elää lapsi, joka ei tiedä kuukausien nimiä. Huoletonta, varmaankin.

Konkreettisempi esimerkki. Rusetin solmiminen kuuluu ainakin täällä eskarin tavoitteisiin. Läheiseni oli juuri pari viikkoa sitten tokaluokkalaisten jalkapallopelissä tuuraamassa valmentajan apuna, ja hän kertoi, että lapset odottivat hänen solmivan lähes kaikkien kengännauhat. Tätä kannattaa jokaisen vanhemman miettiä: ei vain sitä, teenkö lapseni oppimisen eteen tarpeeksi, vaan myös sitä, teenkö välillä ehkä jopa liikaa?

sosioekonominen asema vaikuttaa paljon

Ei taida kyllä olla yleistä. Ainakin omat yläasteikäiseni päinvastoin omaavat älyttömän hyvän yleissivistyksen.

Opettajaa ei siis kiinnosta tehdä työtään kunnolla. Hyi

... kirjoitti:

Ei taida kyllä olla yleistä. Ainakin omat yläasteikäiseni päinvastoin omaavat älyttömän hyvän yleissivistyksen.

Jopa minun neljäsluokkalaiseni osaa ilmansuunnat jne

Vierailija kirjoitti:

Kuukaudet ja maanosat voi opetella, mutta jos ne eivät ole aktiivisessa käytössä, ne unohtuvat. Joku nyt ehkä miettii, millaista elämää elää lapsi, joka ei tiedä kuukausien nimiä. Huoletonta, varmaankin.

Konkreettisempi esimerkki. Rusetin solmiminen kuuluu ainakin täällä eskarin tavoitteisiin. Läheiseni oli juuri pari viikkoa sitten tokaluokkalaisten jalkapallopelissä tuuraamassa valmentajan apuna, ja hän kertoi, että lapset odottivat hänen solmivan lähes kaikkien kengännauhat. Tätä kannattaa jokaisen vanhemman miettiä: ei vain sitä, teenkö lapseni oppimisen eteen tarpeeksi, vaan myös sitä, teenkö välillä ehkä jopa liikaa?

haloo, jos teini ei osaa ilmansuuntaa tai kuukausia, niin on kyllä älli kadoksissa

Tuon ikäiset myös unohtaa vielä paljon. Jos kokeita on harvoin, eivät he enää muista jotain asiaa, josta oli puhe 3 kk sitten. LIsäksi kännykkävideot jne. vievät sen pääasiallisen huomion (tai sitten tavoitteellinen urheilun harrastaminen joillain).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vi
</p>

<p>Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi. [/quote kirjoitti:

Kyllä minä 7-8 oppilaskin luin kirjan päivässä, jos oli hyvä kirja eikä mitään menoja tai sen suurempia kotihommia ollut tehtävänä. Olen 50v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että tässä vaiheessa heräsitte. Hieman huolestuttaa teinin osaamattomuuden lisäksi se, että kotona asia valkeni vasta tässä vaiheessa. Luulisi, että alakouluaikana sitä lapsen osaamisen tasoa olisi kotonakin jotenkin seurattu. Vai eikö enää ole tapana esim. kokeisiin lukiessa treenata yhdessä tai kysellä lapselta muuten opituista asioista?

Alakoulussa sai ihan ok. numeroita. Nyt numerot ovat laskeneet ja ollaan siksi kerrattu yhdessä.

Mutta nuohan ovat valtaosa asioita, jotka olisi pitänyt osata jo alakoulussa. Ilmansuunnat, kuukaudet, maanosat... Ei kai se lapsi niitä nyt ole muutamassa vuodessa unohtanut, jos on alakoulussa muka kaikki mennyt hyvin. Ja luulisi tuon nyt arjessa jo tulleen esille, jos ei lapsi edes kuukausia osaa tai maanosia hahmota.

Tätä minäkin ihmettelen. Miksei ole oppinut näitä alakoulussa. Teini tietää tosiaan Afrikan ja Aasian, mutta ei tiedä missä ne ovat ja millaista siellä on.

Koska nykyään ei enää tehdä tiedolla mitään. Olen 80-luvun lapsi, kasin oppilas koulussa, ja luin vähintään kirjan viikossa. Minua heikommat oppilaatkin lukivat vähintään kirjan kuussa. Kympin oppilaat lukivat suunnilleen kirjan päivässä.

Nykypäivänä edes kympin oppilaat eivät lue kirjoja, max. yhden kuussa.

Ei ne tiedot pysy päässä, kun niitä ei käytetä eikä yhdistetä uuteen tietoon.

Olet sitten tehnyt korrealatiotaulukon numeroista ja kirjojen lukemisesta. Jotenkin en usko. 

Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi. 

Olen syntynyt 1984 ja ikävuosina 9-12 voin sanoa lukeneeni kirjan päivässä. Tai kaksikin. Enkä niitä isotekstisiä vihreitä variksia.

Ja todistusaineistoa on myös, 11-vuotiaana oli kisa luokassa kuka lukee eniten. Joka päivä pidettiin kirjoista hetkiä ja kerrottiin mitä on nyt luettu. Moni luki silloin enemmän kuin kirjan päivässä. Ja niissä oli 60-120 sivua, ihan oikeita kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä mitään tule jos ensin ollaan koko päivä koulussa, ja sen jälkeen vanhempien pitää opettaa lapsille se mitä olisi pitänyt opettajien opettaa siellä koulussa. 

Kaverin lapsi ei ole seiskaluokan jälkeen käynyt koulua kuin satunnaisesti, ja oli pois koko kasin kevätlukukauden käytyään ensin reilun kuukauden syksyllä koulua säännöllisesti, ja loppukauden kerran viikossa. Nyt ysillä hän on käynyt kuukauden verran yhteensä koulua, ja silti koulussa mietitään jospa hänet päästettaisiin peruskoulusta!!?? 

Kyseinen lapsi ei ole myöskään tehnyt tehtäviä kotona. 

Omaa alstani yritin saada koko yläasteen pienluokalle, mutta arvatkaapa onnistuiko? Pääsi koulusta mitään tekemättä 7 keskiarvolla, saatesanoilla "kyllä se osaisi nämä, mutta kun ei ole tehnyt yhtään tehtävää eikä koetta koko yläasteen aikana".

Kuulemma NORMAALIA. Pitäisiköhän koko koululaitos lakkauttaa jos se toimii näin heikosti?

Pahinta tässä on se että lapset syyllistetään siitä mitä koululaitos on tehnyt, ja sehän tässä ideana varmaan onkin, antaa lapsten kantaa vastuu ja joutua haukuttavaksi että miten et muka mitään osaa, kun olet koulustakin päässyt. Ei olisi pitänyt päästää.

Mä yritin koko yläasteen saada lapselle tukiopetusta matematiikkaan. Aina kuitattiin, että meillä on usein erityisopettaja mukana tunneilla. Ei toiminut, koska siellä varmasti useita apua tarvitsevia. Vaikka toin huoleni usein esille, ei mitään muutosta tapahtunut. Yritin auttaa läksyissä iltaisin, mutta oma aikakin on kortilla.

Annapa mä kerron sulle miksi sitä tukiopetusta ei järjesty, siksi koska siitä ei makseta juurikaan mitään. Ei kiinnosta pitää ilmaiseksi ylimääräisiä tunteja. Että täälläkin kun valitettiin opettajien lakosta niin näin se vaan menee, ei kiinnosta tehdä ilmaisia töitä.

No sen uskon. Opettajia ei tunnu enää kiinnostavan oppivatko oppilaat koulussa mitään. No tulevaisuudessa nähdään nämä nuoret sitten työelämässä, jos sinne edes pääsevät.

Kiinnostaako sinua tehdä ylitöitä, joista ei makseta?

Itselleni kävi koulussa näin..en koskaan oppinut kieliä, en matikkaa yms..tipuin jo joskus ala-asteella kelkasta, mutta siihen ei kukaan kiinnittänyt huomiota. Ylä-asteella en oikeasti tajunnu laskuista mitään ja silloin kyllä yritti joskus joku ope jotain selittää mulle, mutta kun ei ollut mitään pohjaa edes perusjutuista niin en ymmärtänyt mitään. En ikinä viitannut tunneilla yms.kokeista sain yleensä 5-6 näissä eli jotain sain joskus oikein. En myöskään osaa noita ilmansuuntia vieläkään😅Olin tosi hiljainen oppilas enkä aiheuttanut ongelmia ja koulussa on niin paljon häiriköitä, että aika meni niihin. Kyllä välillä minulle saarnattiin että ole aktiivisempi tunnilla, mutta miten kun en enkusta esim.ymmärtänyt sanaakaan.

Oppilas voi myös kieltäytyä erityisopetuksesta/tukiopetuksesta. Näin minulle sanottiin, kun ihmettelin, miksi yksi oppilas ei sitä saa, vaikka tarvitsisi: "Onhan sitä tarjottu, mutta ei suostu ottamaan vastaan."

Tämä voi tapahtua myös tilanteessa, missä vanhempi on esittänyt toivomuksen tukiopetuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Oppilas voi myös kieltäytyä erityisopetuksesta/tukiopetuksesta. Näin minulle sanottiin, kun ihmettelin, miksi yksi oppilas ei sitä saa, vaikka tarvitsisi: "Onhan sitä tarjottu, mutta ei suostu ottamaan vastaan."

Tämä voi tapahtua myös tilanteessa, missä vanhempi on esittänyt toivomuksen tukiopetuksesta.

Jep vanhemmilla on ihan uskomaton valta kieltää lastaan saamasta mitään tukiopetusta tai tutkimuksia että onko taustalla vaikkapa joku neurologinen juttu mihin tarvitsisi tukea ja hoitoa. Ja sitten ihmetellään kun näistä lapsista ei tule aikuisena välttämättä yhtään mitään, epäonnistuvat vaan kaikessa mihin ryhtyvät tai edes perusasioita ei ole opittu. 

Ihan yleisesti opetuksen taso ja sisällöt ovat helpottuneet, asioita ei esim. toisteta tarpeeksi, mikä on aivan ehdoton juttu mieleenpainumiselle; joidenkin asioiden pitäisi jopa muuttua automaatioiksi esim. kielissä ja matematiikassa. Esimerkkejä muista automaatioiksi muuttuvista toiminnoista mm. uiminen, polkupyörällä ja autolla ajaminen (aikoinaan koulussa esim. kertotaulu, päässälasku, sijamuodot, lauseenjäsenet).

Perusopetuksessa on todella paljon ongelmia: nämä alkoivat näkyä selkeämmin 2000-luvun puolivälin jälkeen: silloiselle yläasteelle siirryttäessä huomasi liian suuresta osasta oppilaista, että ihan perusasiat olivat kateissa. Ja asiat vain huonontuneet monestakin eri asiasta johtuen; yhtenä suurimpana vikana pidän älylaitteiden ylikorostamista oman älyn kustannuksella. 

T. Juuri eläköitynyt äikänope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vi
</p>

<p>Ajankäyttötutkimuksesta nähdään, että nuorten lukeminen on vähentynyt rajusti, mutta että kumpin oppilas luki kirjan päivässä. Älä viitsi. [/quote kirjoitti:

Kyllä minä 7-8 oppilaskin luin kirjan päivässä, jos oli hyvä kirja eikä mitään menoja tai sen suurempia kotihommia ollut tehtävänä. Olen 50v

  lapsilla on harrastuksia ja tietenkin koulunkäynti, kavereita tapaavat  ja pelaavatkin mutta vanhempi määrittää kuinka kauan pelataan. 

Ilmiöoppimista ja laajoja kaaria. Haahuillaan känny kädessä. Ei opeteta, kerrata, vaadita, opiskella ja opita mitään. Pienistä asioista vasta hahmottuisi se iso kokonaisuus. Tnä pnä luullaan et päästään oikotietä maaliin. Ei onnistu. Suomalainen koulu on pilalla.

Oppilaat ei jaksa vaivautua. Mitä ne siellä oppitunneilla tekee? Ennen opiskeltiin ja päntättiin asioita. Nyt luullaan et oppi vaan imeytyy jostain oleilusta. Harhatiellä ollaan ja pahasti.