Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapseni ei osaa juuri mitään. Opettajan mielestä se on normaalia.
19.05.2022 |
Kerrattiin seitsemäsluokkalaisen kanssa maantiedon ja historian kokeisiin. Kertaamisen yhteydessä minulle paljastui, ettei teini tiedä juuri mitään. Hän ei osannut ilmansuuntia, maanosia, kuukausia, kasvillisuusalueita jne. Ihan keskeisimmissä asioissa oli valtavia aukkoja. Historiassa hän ei osannut sijoittaa oikealle vuosisadallekaan edes merkittävimpiä tapahtumia.
Olin yhteydessä opettajiin tukiopetuksesta. He totesivat, että nuorten osaamattomuus on nykyään normaalia. Puolet seitsemäsluokkalaisista on opettajan mukaan ihan samalla tasolla!
Eihän tämä näin voi mennä! Meidän nuori kertaa nyt asioita kesällä.
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Tarkastitko lapsesi tehtävät ensimmäistä kertaa seiskalla?
Hyvä kysymys. Useimmat huomaavat "ettei lapsi opi" jo ensimmäisellä luokalla.
Mikä lapsen koemenestys on aikaisemmin ollut? Eikö tuollaisia asioita ole aikaisemmin käsitelty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lapsilta ei vaadita mitään. Koulussa pitäs koko ajan olla vaan karkin maku suussa.
Nämä avaukset on provoja, joissa kerjätään juuri tällaisia kommentteja. Miten ennen oli paremmin kun kouluun hiihdettiin kesät talvet ja aina oli vastauuli.
Jos näitä yläpeukuttaa, niin ainoa mikä on varmaa on se, että nuoruus on jo kaukana takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lapsilta ei vaadita mitään. Koulussa pitäs koko ajan olla vaan karkin maku suussa.
Nämä avaukset on provoja, joissa kerjätään juuri tällaisia kommentteja. Miten ennen oli paremmin kun kouluun hiihdettiin kesät talvet ja aina oli vastauuli.
Jos näitä yläpeukuttaa, niin ainoa mikä on varmaa on se, että nuoruus on jo kaukana takana.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/keskuskauppakamari-koululaisten-osaamist…
Vierailija kirjoitti:
Aina haukutaan m a m u j a että miksi oppimistulokset romahtaneet, mutta kun tutkimusten mukaan kaikista eniten oppimistulokset suomessa on heikentyneet idän ja pohjoisen pojilla. Kaupungeissa ei ole niin kovaa osaamisnotkahdusta tapahtunut kuin syrjäseuduoilla.
Ulkomaalaiset saavat osaamiseensa nähden parempia arvosanoja kuin kantasuomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Aina haukutaan m a m u j a että miksi oppimistulokset romahtaneet, mutta kun tutkimusten mukaan kaikista eniten oppimistulokset suomessa on heikentyneet idän ja pohjoisen pojilla. Kaupungeissa ei ole niin kovaa osaamisnotkahdusta tapahtunut kuin syrjäseuduoilla.
Itä-Suomen pojat olivat aiemmin matematiikassa parhaimpia, ja siellä oli yhtenä vuonna (2012) Pisa-tuloksissa näkyvin romahdus, mitä edelleen jaksetaan kommenteissa muistella. Kaikissa ryhmissä on kuitenkin tultu alas vuodesta 2009 ja ulkomaalaistaustaiset ovat selvästi mitään Suomen aluetta huonommalla tasolla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa1…;
"PISA 2018 -tutkimuksessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräinen pistemäärä lukutaidossa (420) oli 107 pistettä pienempi kuin kantaväestön oppilaiden keskiarvo (527). Vastaava keskiarvoero matematiikassa oli 69 pistettä (443 vs. 512) ja luonnontieteissä 90 pistettä (438 vs. 528). Kaikki nämä erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat menestyivät lukutaidossa 71 pistettä (pistemäärä 456), matematiikassa 57 pistettä (455) ja luonnontieteissä 75 pistettä (453) heikommin kuin kantaväestöön kuuluvat nuoret. Myös nämä erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä."
Syrjäseutujen ero isoihin kaupunkeihin osaamisessa taas on pojilla n. 20 pistettä, tytöillä eroa ei juuri ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina haukutaan m a m u j a että miksi oppimistulokset romahtaneet, mutta kun tutkimusten mukaan kaikista eniten oppimistulokset suomessa on heikentyneet idän ja pohjoisen pojilla. Kaupungeissa ei ole niin kovaa osaamisnotkahdusta tapahtunut kuin syrjäseuduoilla.
Itä-Suomen pojat olivat aiemmin matematiikassa parhaimpia, ja siellä oli yhtenä vuonna (2012) Pisa-tuloksissa näkyvin romahdus, mitä edelleen jaksetaan kommenteissa muistella. Kaikissa ryhmissä on kuitenkin tultu alas vuodesta 2009 ja ulkomaalaistaustaiset ovat selvästi mitään Suomen aluetta huonommalla tasolla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa1…;
"PISA 2018 -tutkimuksessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräinen pistemäärä lukutaidossa (420) oli 107 pistettä pienempi kuin kantaväestön oppilaiden keskiarvo (527). Vastaava keskiarvoero matematiikassa oli 69 pistettä (443 vs. 512) ja luonnontieteissä 90 pistettä (438 vs. 528). Kaikki nämä erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat menestyivät lukutaidossa 71 pistettä (pistemäärä 456), matematiikassa 57 pistettä (455) ja luonnontieteissä 75 pistettä (453) heikommin kuin kantaväestöön kuuluvat nuoret. Myös nämä erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä."
Syrjäseutujen ero isoihin kaupunkeihin osaamisessa taas on pojilla n. 20 pistettä, tytöillä eroa ei juuri ole.
Seuraavassa pisassa tulokset ovat sitten heikentyneet selvästi. Kouluissa ei saa enää vaatia oppilailta mitään. Jos vaatii, hyökkäävät huoltajat.
En ole vaikeuttanut kokeita. Oppilaiden suoritukset ovat laskeneet vuosi vuodelta. Nyt yli puolella luokasta on numerona 4-6.
Oppilaat eivät enää opi. Heidän muistinsa on selvästi heikentynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei opi jos ei ole älyllistä kiinnostusta mihinkäön mikä lähtee kotoa. Monia aikuisiakaan ei kiinnosta kuin ne omaan arkielämään liittyvät asiat. Tylsämielinen elämänasenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole vaikeuttanut kokeita. Oppilaiden suoritukset ovat laskeneet vuosi vuodelta. Nyt yli puolella luokasta on numerona 4-6.
Oppilaat eivät enää opi. Heidän muistinsa on selvästi heikentynyt.
Siitä on jo aikaa, kun opetin yläkoululaisia. Joka ikinen syksy ihmettelin, miten oppilaat voivat olla aina vain osaamattomampia. Keskittymiskykyä ei ollut, eikä halua oppia.
Jotenkin on käynyt niin, että aikaisemmin vain ylipistoissa tieto on valunut lukioihin, lukiossa opettettu yläkouluun, yläkoulussa opetettu alakouluun. Ei ihme, että oppilaat kuormittuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli aikoinaan oppilaita Kiinasta, Intiasta, Venäjältä. He olivat joka suhteessa erinomaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siitä mitään tule jos ensin ollaan koko päivä koulussa, ja sen jälkeen vanhempien pitää opettaa lapsille se mitä olisi pitänyt opettajien opettaa siellä koulussa.
Kaverin lapsi ei ole seiskaluokan jälkeen käynyt koulua kuin satunnaisesti, ja oli pois koko kasin kevätlukukauden käytyään ensin reilun kuukauden syksyllä koulua säännöllisesti, ja loppukauden kerran viikossa. Nyt ysillä hän on käynyt kuukauden verran yhteensä koulua, ja silti koulussa mietitään jospa hänet päästettaisiin peruskoulusta!!??
Kyseinen lapsi ei ole myöskään tehnyt tehtäviä kotona.
Omaa alstani yritin saada koko yläasteen pienluokalle, mutta arvatkaapa onnistuiko? Pääsi koulusta mitään tekemättä 7 keskiarvolla, saatesanoilla "kyllä se osaisi nämä, mutta kun ei ole tehnyt yhtään tehtävää eikä koetta koko yläasteen aikana".
Kuulemma NORMAALIA. Pitäisiköhän koko koululaitos lakkauttaa jos se toimii näin heikosti?
Pahinta tässä on se että lapset syyllistetään siitä mitä koululaitos on tehnyt, ja sehän tässä ideana varmaan onkin, antaa lapsten kantaa vastuu ja joutua haukuttavaksi että miten et muka mitään osaa, kun olet koulustakin päässyt. Ei olisi pitänyt päästää.
Syyllistän huoltajan teidän tilanteessa. Tiedätkö, että kunnan vaan ON PAKKO järjestää lapselle erityisluokkapaikka. Vaikka toisesta kunnasta jos omasta ei löydy. Koska rahaa ei missään ole (tästä syytän politikkoja) niin näitä erityisluokkapaikkoja ei jaella noin vaan, vaan huoltajan pitää se vaatia. Jos paikkaa ei järjesty niin valitus AVIiin, alkaa paikka löytyä.
Toisekseen opettajat ei sitä päätä jääkö joku luokalle vaan sen päättää viime kädessä huoltaja. Tiedätkö, että luokan saa kerrata vaikka ei olisi ainuttakaan hylättyä arvosanaa.
Ja kerrotko vielä miten se opettaja olisi sen sun mussukkasi saanut tekemään tehtäviä, aika epätoivoiselta kuulostaa lapsesi tilanne jos koko yläasteen aikana ei tehnyt mitään, ja tämähän on tietysti kenenkäs muun kuin opettajan syy.
Pienluokka on ihan eri asia kuin erityisluokka. Erityisluokkaa ei ole PAKKO järjestää lapselle jonka ei todeta sitä tarvitgsevan. Näin helppoa on se ettei lapsi saa tarvitsemaansa apua. Sanotaan vain ettei ole avuntarvetta! Tadaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.
Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.
Ei voi olla totta!!?? Mun 4v lapsikin tiesi osoitteemme ja äidin puhelinnumeron siltä varalta että joutuisi hukkaan. Osaisi sitten kertoa mihin numeroon soittaan tai missä osoitteessa asuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kerran yksi 9. luokan oppilas, joka ei tiennyt omaa nimeään. Hän ei siis tiennyt toista nimeään. Ihan kantasuomalaisesta oli kyse. Täytimme yhdessä yhteishakulomaketta. Hänellä kuitenkin oli myös se toinen nimi. Kaikillahan ei välttämättä edes ole. Eli tarkista nyt, että lapsesi tietää myös oman nimensä kokonaan.
Se on hyvin yleistä, että peruskoulun päättävät eivät tiedä osoitteitaan eikä henkilötunnuksiaan. Nekin olisi minusta kuitenkin ihan hyvä osata.
Ei voi olla totta!!?? Mun 4v lapsikin tiesi osoitteemme ja äidin puhelinnumeron siltä varalta että joutuisi hukkaan. Osaisi sitten kertoa mihin numeroon soittaan tai missä osoitteessa asuu.
Voi se olla totta. Opot joutuvat pyytämään oppilaita ottamaan lapulla henkilötietonsa yhteishakua varten mukaan. Muuten ei hakupapereiden täyttäminen onnistu. Osalla oppilaista ei ole yhteishaussa tarvittavaa sähköpostiosoitetta. Tai sitten osoite voi olla, mutta salasanaa ei ehkä muisteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lapsilta ei vaadita mitään. Koulussa pitäs koko ajan olla vaan karkin maku suussa.
Nämä avaukset on provoja, joissa kerjätään juuri tällaisia kommentteja. Miten ennen oli paremmin kun kouluun hiihdettiin kesät talvet ja aina oli vastauuli.
Jos näitä yläpeukuttaa, niin ainoa mikä on varmaa on se, että nuoruus on jo kaukana takana.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/keskuskauppakamari-koululaisten-osaamist…
Niin? Osaamisen lasku on tosiasia, mutta sinäkään et tiedä mistä se johtuu. Nämä "karkin maku suussa" lässytykset eivät ole rakentava vastaus nykyjan ongelmiin ja yhtä hyvin se karkin maku voi olla sun suussa, kun et jaksa lapsiasi kasvataa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina haukutaan m a m u j a että miksi oppimistulokset romahtaneet, mutta kun tutkimusten mukaan kaikista eniten oppimistulokset suomessa on heikentyneet idän ja pohjoisen pojilla. Kaupungeissa ei ole niin kovaa osaamisnotkahdusta tapahtunut kuin syrjäseuduoilla.
Itä-Suomen pojat olivat aiemmin matematiikassa parhaimpia, ja siellä oli yhtenä vuonna (2012) Pisa-tuloksissa näkyvin romahdus, mitä edelleen jaksetaan kommenteissa muistella. Kaikissa ryhmissä on kuitenkin tultu alas vuodesta 2009 ja ulkomaalaistaustaiset ovat selvästi mitään Suomen aluetta huonommalla tasolla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa1…;
"PISA 2018 -tutkimuksessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräinen pistemäärä lukutaidossa (420) oli 107 pistettä pienempi kuin kantaväestön oppilaiden keskiarvo (527). Vastaava keskiarvoero matematiikassa oli 69 pistettä (443 vs. 512) ja luonnontieteissä 90 pistettä (438 vs. 528). Kaikki nämä erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat menestyivät lukutaidossa 71 pistettä (pistemäärä 456), matematiikassa 57 pistettä (455) ja luonnontieteissä 75 pistettä (453) heikommin kuin kantaväestöön kuuluvat nuoret. Myös nämä erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä."
Syrjäseutujen ero isoihin kaupunkeihin osaamisessa taas on pojilla n. 20 pistettä, tytöillä eroa ei juuri ole.
Seuraavassa pisassa tulokset ovat sitten heikentyneet selvästi. Kouluissa ei saa enää vaatia oppilailta mitään. Jos vaatii, hyökkäävät huoltajat.
2012 oli aika synkkä vuosi lapsille ja nuorille. Silloinhan Facebook keksi tykkäysnappulan ja sosiaalinen media nykyisenä addiktoivana ja tykkäyskilpailuna syntyi. Samana vuonna nuorten mielenterveysongelmat ja itsemurhat räjähtivät kasvuun. Ei kai näillä asioilla olisi jotain yhteyttä? Hmmmm....
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat ei jaksa vaivautua. Mitä ne siellä oppitunneilla tekee? Ennen opiskeltiin ja päntättiin asioita. Nyt luullaan et oppi vaan imeytyy jostain oleilusta. Harhatiellä ollaan ja pahasti.
Aika kultaa muistot. Kyllä minun lapsuudessani (80-luvulla) oppitunneilla haaveiltiin, tuijotettiin ikkunasta ulos, nukuttiin, jauhettiin purkkaa, kaiverrettiin pulpetin kanteen härskejä symboleja, kirjoitettiin lappuja kaverille, piirreltiin paperille kummallisia kuvioita, kuunneltiin korvalappusteroita salaa, hihitettiin kaverin kanssa, vedettiin edessä olevan letistä jne.
Alue: Aihe vapaa
Tarkastitko lapsesi tehtävät ensimmäistä kertaa seiskalla?