Ajatusleikki. Mikä rooli sinulla olisi maailman romahdettua uudessa luonnonyhteiskunnassa
Oletetaan, että koko moderni maailma romahtaa ja kaupungit ja rakennukset tuhoutuvat. Ryömit esiin raunioista ja liityt siihen noin 1 %:iin ihmisistä, jotka ovat selviytyneet. Tehtävälistalla on lähinnä pysyä hengissä luonnon varassa siinä maassa, missä nyt olet. Käyttökelpoista ruokaa ei enää raunioista löydy. Ajoneuvot ja koneet myös kaikki tuhoutuneet.
Mitä taitoja ja ominaisuuksia sinulla on, mitkä auttavat uudessa yhteiskunnassa? Olisiko nykyisestä ammatistasi hyötyä? Keskittyisitkö keräilemään? Kalastamaan? Osaisitko perustaa pellon ja viljellä sitä käsivälinein? Saisitko aikaan mainioita vaatteita nahoista ja kontteja tuohesta? Olisitko todennäköinen porukan johtaja? Keskittyisitkö ennemmin kaupankäyntiin? Tarjoutuisitko suojelemaan muita? Pystytkö puhumaan muut pyörryksiin, niin että he ottavat sinut elätettäväksi konsultiksi?
Kommentit (90)
Hmm, jos löytäisin pari kissaa, voisin alkaa kasvattaa kissoja. Sitten kun toisilla tulee tarve suojata ruokavarastoja jyrsijöiltä, kauppaisin niitä. Ehkäpä kaikki eivät ensimmäisessä hengissäpysymisen huhkimisessa tajuaisi heti ajatella kissan tarvetta.
Voisin pieksää ja ruoskia pleikkaria sohvalla pelaamaan tottuneita nykyihmisiä kuokkimaan pottumaata 14 tuntia vuorokaudessa.
Mukava aloitus, kiitos. Olisin mielelläni innovatiivisen, ratkaisu keskeisen tiimin jäsen.
Todennäköisesti kuolisin alle 24h sisällä bunkkerin oven avaamisesta siihen että joku alfa ampuu/puukottaa hengiltä. Eli olisiko roolini sitten uudessa maailmassa toimia lannoitteena ja ruokana madoille?
Jes! ADHDt on vihdoinkin taas tarpeellisia jäseniä yhteiskunnassa eikä pelkkiä sylkykuppeja! Minäpä valvon yökyöpelinä untanne ja tulta, sekä vipellän tekemässä havaintoja ja keräämässä samalla polttopuita ja sitten vielä pitikin ja ja :D
Osaan viljellä maata, ajaa monenlaisilla koneilla, käyttää hevosta maataloustöissä ja kuljetuksessa, tehdä ruokaa isoille määrille, käsitellä turkiksia ja nahkaa, käsitellä puuta polttopuuksi ja rakennusmateriaaliksi ja kouluttaa koiria eri tehtäviin. Olen myös helvetin pahapäinen niin jonkinlainen sotiminenkin käy.
En omaa varsinaisia selviytymistaitoja, mutta olen kyllä ahkera. Kun joku vaan neuvoo, mitä pitää tehdä, voin viljellä, kuokkia, keräillä jne. No, kalastaa ja soutaa osaan. Ja kutoa. Ja eläinten kanssa tulen toimeen.
Etsisin jonkun autiotorpan mahdollisimman syrjäisessä maankolkassa, kaukana niistä kaikista muista ja hankkisin elantoni keräilemällä, metsästämällä ja kalastamalla. Ei kiinnosta yhteiskunta nytkään, joten miksi kiinnostaisi romahduksen jäkeenkään.
Entisenä anorektikkona ja nykyisenä ylipainoisena olisin rauhallinen. Tiedän, että ihminen säilyy hengissä ja jopa toimintakykyisenä sangen vähällä ravinnolla.
Kaksi tutkintoa minulla on. Sairaanhoitajan tutkinnosta olisi varmasti apua.Sen lisäksi olen älykäs ja looginen.
Väkivaltainen suhde ja siitä toipuminen on vahvistanut minua. Tuon mielipiteeni esiin, enkä hyväksy sitä, että eniten melua pitävä jyrää.
En juurikaan pelkää. Molemmilla, jo täysi-ikäisillä, lapsillani on asiat hyvin. Ottaisin riskejä, jos siitä olisi yhteisölle hyötyä.
Auttaisin lastenhoidossa heimoani. Olen jo liki kuusikymppinen, että tuskin kauaa eläisinkään sellaisessa yhteiskunnassa, mutta luulisin, että kykyäni olla lasten kanssa voisi yhteisö tarvita.
Lisäksi tunnen hyvin kasveja ja siemeniä ja tiedän mitä voi syödä. Voi olla että siitäkin olisi hyötyä.
Tää koko pallo on ollut iät ajat eliittibanksterien hallussa. Herää jo ap ja muut lampaat. Orja nyt ja kunnon orja tulevaisuudessa. Tosin kuolema tulossa monille.
Vierailija kirjoitti:
Olen eläintenhoitaja ja tuleva eläinlääkäri. Voisin huolehtia eläimistä parhaani mukaan, vaikka lääkeaineita ei olisikaan tarvittaessa saatavissa. Hyvinvoivista eläimistä hyötyy enemmän kuin surkeasti hoidetuista, jos nyt on pakko ajatella eläintä pelkän hyötysuhteen kannalta.
Eläinlääkäri voisi tarvittaessa hyvin toimia myös ihmisten lääkärinä.
Makaisin kaikki päivät tienvarren ojassa huutaen miten minua sorretaan, ja ohi kulkevat heittelisivät minua joko kolikoilla tai kikkareilla.
Tai sitten keräilisin sairastuneita lavan päälle, ja kuskaisin ne maksusta pois silmistä.
Tekisin siis kaikkea Monty Pythonista opittua.
Varmasti olisin ihan yhtä surkea oma itseni silloinkin.