Sanokaa joku hauska murresana ja sen merkitys!

Kuukuuspuu - Pohjois-Savossa esim. hutera teline, esim. tuoli pöydän päällä. Mummo käytti ylipäätään silloin, kun oli esimerkiksi jätetty lattialle joku tavara, johon kompastua.

Mielestäni hauska ja kuvaava sana.

Kauppinen on savoksi Kaappinen, Kaappinen on savoksi Kuappinen.

Vierailija kirjoitti:

"ei kehtaa" tarkoittaa tietääkseni Jyväskylän suunnalla, että ei jaksa tai viitsi. Esim. "Ei kehtaa siivota".

Sana tullut kai Savon suunnalta, siellä käytetään muodossa kehtuuttoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ei kehtaa" tarkoittaa tietääkseni Jyväskylän suunnalla, että ei jaksa tai viitsi. Esim. "Ei kehtaa siivota".

Sana tullut kai Savon suunnalta, siellä käytetään muodossa kehtuuttoo.

On yleensä käytössä Itä-Suomessa, ei yksin Savossa. Ennemmin savolaiset ovat tuon kehtaa-termin kopsanneet idemmästä. Meillä käytetään myös sanontaa, että ei ou ietii tehdä jotakin.

Haaska naenen Savo 😊

Liäkäri miärää Viänäselle liäkettä ja kiärii siären kiäreeseen.

Lämmä on ainakin Savitaipaleella sama kuin lämmin. Enne meä join lämmeä maitova.

Etelä-Karjalassa hiivaleipä on rieskaa.

Potatleposka tai -lepuska on perunarieskaa, siis sellaista ohutta ilman hiivaa leivottua leipää.

Rikkalapio oli ainakin minun lapsuudessani kihveli tai sihveri.

Vesikauha oli koussikka tai kuuppa vähän pitäjästä riippuen. Ja saunassa kylvetään edelleen vastalla.

Ja tavarat ovat häviksissä, kun ne jossain muualla ovat kadoksissa.

Ja Ylä-Karjalassa mennään katurilla, kun muualla mennään paikallisbussilla.

Joku saattaa valitella, että selkää kirvestää ja koko runnakko on kipeä eli selkää särkee ja koko kroppa, vartalo on kipeä.

Jos Lapissa kysyi esim. koululaiselta, miten pitkä koulumatka hänellä, niin hän vastasi 35 km mutkin. Siis miten, lasketaanko mutkat erikseen? Ei suinkaan, vaan mutkin tarkoittaa edes-takaisin.

Lapissa hävetään peli, kun se muualla hävitään.

Jostain nuoresta naisesta voidaan sanoa, että hän on sipsakka tai simpsakka eli sievä.

Puolukoista ja ruisjauhoista tehtiin uunissa puolavelliä tai röpsää eli ruispuolukkapuuroa. Kuulin tänä syksynä pitkästä aikaa sanan röpsä ja kylläpä tuntui kotoiselta ja toi lapsuuden mieleen. Kiitin naapuria sanasta. Kaakokulmalla liikutaan näiden sanojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Lämmä on ainakin Savitaipaleella sama kuin lämmin. Enne meä join lämmeä maitova.

Etelä-Karjalassa hiivaleipä on rieskaa.

Potatleposka tai -lepuska on perunarieskaa, siis sellaista ohutta ilman hiivaa leivottua leipää.

Rikkalapio oli ainakin minun lapsuudessani kihveli tai sihveri.

Vesikauha oli koussikka tai kuuppa vähän pitäjästä riippuen. Ja saunassa kylvetään edelleen vastalla.

Ja tavarat ovat häviksissä, kun ne jossain muualla ovat kadoksissa.

Ja Ylä-Karjalassa mennään katurilla, kun muualla mennään paikallisbussilla.

Joku saattaa valitella, että selkää kirvestää ja koko runnakko on kipeä eli selkää särkee ja koko kroppa, vartalo on kipeä.

Jos Lapissa kysyi esim. koululaiselta, miten pitkä koulumatka hänellä, niin hän vastasi 35 km mutkin. Siis miten, lasketaanko mutkat erikseen? Ei suinkaan, vaan mutkin tarkoittaa edes-takaisin.

Lapissa hävetään peli, kun se muualla hävitään.

Mitä tarkoitat Ylä-Karjalalla? Ei ainakaan kukaan tuntemani juukalainen ja lieksalainen ole ikinä puhunut katureista. Sen sijaan juukalaiset puhuvat liikennevaloista värivaloina ja liikenneympyröistä liikennepiirakoina.

Karjalassa sanottiin, että makaa kuin lahna taasassa, kun joku makasi voimattomana sängyssä.

Muoska ja puoskat olivat lapsia. Musikka Karjalassa oli nuori mies, sanatullut tiettävästi venäjästä. Mahdollisesti evakoiden mukana tullut sana musikka alkoi ainakin osassa Etelä-Karjalaa tarkoittaa myös lasta. 

Lavihta = penkki

Kalajokilaakso

röijy = villapusero

Keski-Pohjanmaa

Vierailija kirjoitti:

Päevöö = päivää (Savossa)

Päevee

Mummoni, joka oli Parikkalasta, sanoi aina, etta menee terenalle. Me emme pitkaan aikaan ymmartaneet, etta mita se tarkoittaa. Sitten selvisi, etta menee sankyyn.

Mölkky karjalan murteella tarkoittaa lapsen pyllyä

Puolukoista ja ruisjauhoista tehtiin uunissa puolavelliä tai röpsää eli ruispuolukkapuuro, Kaakonkulmalla Vehkalahdella imellettyä jälkiuunituotosta kutsuttiin myös pimmeliksi

Pohjois-Suomessa asunut mummoni teki "lappapuurua".   No sehän oli puolukkapuuroa.  

Mitäpäs työ tiettä, kun sottaatte? Meillä se ei ole sotkemista, ei ies sinnepäinkään.

Turusta mm:

- porata -> itkeä (Älä ny alvaris pora!)

- olla poros -> olla humalassa

- natu -> naaras, varsinkin koirasta

- ahde -> mäki

- moso -> pullamössö eli liraus kahvia, paljon kermaa ja sokeria, sitten paaaljon terveellistä pullaa, jonka annetaan hetki muhia (kakaroitte herkkui)

- ja sitten kaikkien tietämät: talriikki, förkkeli, pruuvata,  kaffeli, sihveli, hantaaki, hantuuki, nästyyki, sallatti jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan korrauksesta en ole kuullut missään muualla kuin Turussa. Käsittääkseni se on sitä että roikutaan linja-auton perässä. Tätä harrastettiin joskus kauan sitten kun se vielä oli mahdollista.

Huinitaanko turussa vielä? Mulle ei ole koskaan selvinnyt, että mitä tuo huinia tarkoittaa.

Liikuskeltiin kaksin tai isommalla porukalla paikoissa, joissa ei aina olisi pitänyt huinia (esim. Kupittaan Saven tehtaan raunioilla ja tontilla). Huiniminen -> kuljeskeltiin, seisoskeltiin siellä ja täällä, varsinaisesti tekemättä oikein mitään. Tul kakaran itekki huinittu Nummepakal ja myähemmi Salama kulmal ja oikke torilki.