Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit yksinäisenä ihmisenä kesälomalla?
Jolla ei ole vielä omaa perhettä, eikä poikaystävää. Ystäviä on, heitäkin näen, mutta mitään suurempia reissuja ei tehdä.
Joten minulla on taas edessä yksinäinen kesäloma, niinkuin yleensä. Jostain syystä joka ikinen vuosi käy niin, että huomaan, että "voi ei, kesäloma on kohta, enkä tiedä, mitä edes teen". Välillä kesälomilla on ollut suorastaan tylsää ja olen lamaantunut siitä, että tunnen itseni vähän yksinäiseksi.
Mitä tekisit, jos olisit yksinäinen sinkkuihminen, tekisit kaikkea kesälomallasi? Voitte antaa ihan konkreettisia vaikka vinkkejä, otan neuvosta vaarin.
Kommentit (582)
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju, mut ostaisin vaikka interrail-lipun ja lähtisin reilaamaan.
Siellä varmaan ei tarttis olla yksin! Jossain keskieuroopassa hikisessä junanvaunussa on tiivis tunnelma,
kuin metrossa Itäkeskukseen! Voi vaan tuntee porautuvan paineen peräaukossaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos paikkakunnalla on varattavia tai vuokrattavia puutarhapalstoja, ottaisin sellaisen. Siinä on puuhaa koko kesäksi ja jos ei huvita hoitaa, niin eikun kasvit nurin ja mullokselle! Eikä muiden palstalaisten kanssa tarvii jutella, ellei halua.
Vierailija kirjoitti:
-vieta paivia pyjamissa, katsoen lemppari tv-sarjoja putkeen ja veda kunnon massyt samalla.
-hemmottele itseasi, tee erilaisia hoitoja, lakkaa kynnet
-siivoa koti ja ylimaaraiset kamat kirpparille myyntiin
-aloita kurssi ja opi jokin uusi taito, tai ota askelia mahdolista uramuutosta tms kehitysta kohden
Mulla on aikaa ihan yllin kyllin kaikelle tuollaiselle ihan ilman lomaakin ja normi arjessakin vaikka kokoaikatyötä teenkin. Nytkin on kolmen päivän vapaat joista huomisillan ja maanantain varmaan vietänkin pyjamassa sarjoja katsellen.
Ei minusta mitään kivaa tai spesiaalia tekemistä vaan enemmän just sellaista ajantappamista kun ei ole parempaakaan tekemistä. Ihan samalla tavalla kuin tämä palstalla roikkuminenkin.
Liikun, luen, vedän luontokännit (puskakännit) syön hyvin, katson ohjelmia, kotitöitä kotona, nukun ja shoppailen.
Vierailija kirjoitti:
Johan tuo jo sanottiin. Matkustele ja kohtaa ihmisiä.
mies54v
Niin. Johan se jo sanottiin!!!! Mitäs siinä enää pahkuloit?
Kun on sanottu, niin on sanottu ja sillä selvä.
Hmmmm
Entäs, jos mietinkin vielä ja voi tulla muitakin ehdotuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiertäisi kesäteattereita ja ulkoilisin.
Olen omaishoitaja ja toisaalta pelkään päivää, kun minusta ei olla riippuvaisia, ja voin tehdä lähes ihan mitä Haluan.
Ny en pääse juurikaan mihinkään ehkä joka toinen tai 3. vuosi olen käynyt teatterissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju, mut ostaisin vaikka interrail-lipun ja lähtisin reilaamaan.
Siellä varmaan ei tarttis olla yksin! Jossain keskieuroopassa hikisessä junanvaunussa on tiivis tunnelma,
kuin metrossa Itäkeskukseen! Voi vaan tuntee porautuvan paineen peräaukossaan!
Juuh. 😳
Et ole tainnut paljon itsäkeskusta kauemma matkustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyydä seuraa matkalle, voit saada uuden ystävän.( Netissä löytyy)
Käy eri tapahtumissa moni muukin yksin siellä. Nauti siis :) ota selvää seudun tapahtumista.Mä kävin viime sunnuntaina tuollaisessa lähiseudun tapahtumassa ja ainoa suunnilleen edes saman ikäluokan yksinäinen edustaja oli eräs kaiketi viihdeputkensa jo perjantaina aloittanut mies.
Joka sitten "yllättäen" onnistui bongaamaan sieltä minut vaikka silmät harittikin ja tuli juttelemaan.
Ekaksi mies yritti kaiketi sanoa moi, mutta se oli enempi örähdys kun epäonnekseen röyhtäisi samaan aikaan ja taisi saada lusikallisen edellisillan soppaakin suuhunsa. Vähän naurahti ja sitten kysyi miksi täällä on v*dusti väkeä. Kun vastasin, että on paikallisen rotaryn järkkäämä jokikävely, niin mies oitis kysyi olenko joku v*dun vapaamuurari? No en ole ja otin pari-kolme askelta sivumpaan.
Mies tuli perässä ja totesi, etten näytä kyllä lainkaan sporttiselta ja seuraavaksi pyysi heittämään röökin. Kun vastasin, etten polta niin sitten kaivoi röökiaskin taskusta ja sanoi, että anna sitten edes tulta. Kun vastasin, ettei ole tultakaan kun en polta niin mies totesi ykskantaan, että no v*dduuko siinä sitten olen ja voisin suksia sitten vaikka v*dduun.
En tiedä olenko sitten jotenkin outo, mutta en kyllä kaipaa yhtään tuollaista juttelua. Ei nimittäin ollut edes eka kerta kun saan riesakseni jonkun päihtyneen tyypin jos olen hetkeäkään pidempään paikoillani. Siksi en edes harkitse, että menisin lähipuistoon lukemaan saati että ottaisin ihan jotain eväitäkin mukaan.
Olet aivan oikeassa. Ei-karskin näköinen yksinään palloileva nainen saa huomiota juuri tuommoisilta känniääliöiltä. Ei niille kannata puhua mitään. Ignooraat vaan. Jos haluaisit esim. lukea puistossa, ota rohkeampi, itsetietoisempi asenne. Kun känniääliö alkaa sönköttää, sanot heti, "voitko poistua". Jos ei poistu, seuraavaksi, "kutsun poliisin, jos et nyt lähde siitä". Luultavasti kuulet taas v-sanoja ja h-sanoja, mutta älä välitä niistä. Sääli äijäparkaa n. sekunti ja jatka lukemista.
Totta, mutta miten tuo jonnekin tapahtumaan/puistoon/rantsuun meneminen auttaa saamaan seuraa (kuten monessa viestissä kerrotaan), jos todellisuus on kuitenkin se, että ainoastaan joutuu hätistelemään känniääliöitä kimpustaan?
Tai että siellä olisi sitten kiva olla ja nauttia kesäpäivästä ja lomasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella monet täällä on kertonut, että matkustelee itsekseen. Uskon, että se on antoisaa, antaa todella paljon itseluottamusta ja muutenkin avartaa, vaikkei menisi edes kauas.
Tätä pitäisi itsekin tehdä. En ymmärrä, miksen uskalla. Joskus olen tosiaan käynyt jossain ihan lähikaupungissa tunnin parin päässä ja voisin väittää päivän olevan kuin fiasko.
Aamulla kun olen lähtenyt ajelemaan ja tarkistanut, mihin auton jättää uudemmassa kaupungissa. Olen todella jännittyneenä koko automatkan, hikikarpalot otsalla ja käsillä, että olen melkein kääntymässä takaisin. Tästä on nautinto sitten kaukana.
Perille päästyäni huojennun, että onnistuin löytämään parkkipaikan. Menen etsimään ruokapaikkaa, ja olen edelleen taas niin jännittynyt, että metsästän tutuhkon ruokapaikan ja ruokahalukin on jännitykseltä pois, joten puolet jää syömättä ja jään miettimään, kuinka hölmöä, kun olen tässä nyt yksin.
Sitten alan miettimään nähtävyyksiä, en meinaa löytää mihinkään ja Google mapsin kanssa naama rutussa menen tutkaamaan, josta en edes muista mitään, koska olen taas niin stressi katossa.
Ihmisiä en katso päinkään, kuljen visusti aurinkolasit silmillä naama rutussa, vauhdikkaalla kävelyvauhdilla, ettei kukaan varmasti jäisi edes juttelemaan kanssani.
Sitten juon äkkiä jossain terassilla kahvin ja menen siitä äkkiä autoon ja ajan takaisin kotiin.
Lopputuloksena tällaisista päivistä on jäänyt mieleen stressi, uskalluksen puute, kauhea itsetehty kiireen tuntu, suorittaminen ja epämukava olo.
Miksi oon tällainen stressiperse? Ap
Sinulla on paljon hyviä puolia joita monella ei ole. On auto, oletan, että aika hyvä, ainakin kunnossa ja vakuutukset, verot katsastukset ok ja varaa ostaa siihen bensaa. Ei tarvitse pelätä poliisien ottavan rekkarit irti tai bensan loppuvan kesken.
Ei siis stressiä näistä.
Sinulla on oletettavasti työpaikka josta saat riittävää palkkaa ja lomat.
Sinulla on varaa mennä syömään valitsemaasi ruokapaikkaan ja varaa valita mieleinen annos.
Sinulla on varaa mennä katsomaan nähtävyyksiä vaikka ne olisivat maksullisiakin.Nämä kaikki esimerkiksi monelta puuttuvat. Ole onnellinen ja nauti kun on mahdollisuus. Mieti, että miksi ihmeessä stressaan kun minulla on vapaus valita mitä teen ja varaa toteuttaa niitä asioita.
Mieti miten stressaantunut oisit siinä tapauksessa jos näin ei olisi.
Sano itsellesi, että kun nyt näin ei ole niin tänä kesänä menen ja teen kaikkea mukavaa.Viestisi on osoitus TÄYdelllisestÄ empatian
ja erilaisuuden ymmärryksen puutteesta.
En kirjoita enempää. Se ei tavoittaisi maalia.
Niin, minulla on tosiaan hyvin vähän empatiaa kun ongelmia tehdään vaikka ongelmaa ole.
Kuten sanoin, kuinkahan paljon on yksinäisiä ihmisiä joilla ei ole mitään mahdollisuuksia lähteä kesällä mihinkään. Ei ole autoa, ei rahaa matkustella, ei mökkiä mihin mennä. No, onhan ne ilmaiset tilaisuudet. Nitähän aina tarjotaan
Mitenkähän paljon empatiaa he saavat. Tai kuinka moni edes ajatteee heidän tilannettaan.
Erilaisuuden ymmäräminen on muualla kuin täällä päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti täällä jo lukee, mutta kyllä minun mielestä olis matkustelu joko Suomessa tai jossain muualla. Olen tehnyt välillä ihan yksin sellaisia 7-10 pv:n Suomi kiertueita autolla ja mp:llä. N. 300 km päiväsiirtymiä. Halpoja mökkejä, joskus jopa teltassa kelien salliessa, yms. Minulla on Mustang retkigrilli yleensä autossa mukana ja sillä saa loihdittua herkulliset eväät melkein missä vaan.
Pikku paikkakunnat osaa joskus yllättää.
Itse kiersin maailman ympäri reppu selässä. Voi noita ihania aikoja. Arvaappa mitä? Koskaan ei tarvinnut olla yksin jos ei halunnut. Yksinäiset ovat paljon helpompia lähestyä kuin kaverit tai porukkamatkaajat. Joskus tietysti oli hetkiä jotka olisi ollut kivaa jakaa jonkun tutun kanssa, mutta toisaalta sai tehdä asioita oman mielen mukaan, ei tarvinnut neuvotella, mennäänkö itään vai länteen. Olin tuolloin nuori nainen ja nainen edelleenkin mutta en erään nuori :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde matkalle Porvoolaisten kanssa Charlesin kruunajaisiin. Munsalan kansallispuku olisi suositeltava, mutta ei pakollinen. Muista pakata evääksi raikkaat voileivät.
Tekisin kaikkea sitä, mikä itseä kiinnostaa ja muita ei. Ei tarvitse neuvotella kenenkään kanssa, kun voi tehdä mitä haluaa.
Kesäjuhlilla,rompepäivillä,retkillä tms voisi läydä jos kunto ei ole huono. Jos vaihtelua haluaa,voisi matkan tehdä ulkomaillekin,ryhmämatkan tms. Voi lähteä jos mahdollista on,tutustumaan nähtävyyksiin. Julma ölkky, risteilyt merellä,näyttelyt. Eri kaupungit tapahtumineen. Kirjat , rauha lukea on likutoukalle kyllä paratiisi. Vierailut unohtunriden ystävien tai omaisten luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osallistuisin minua kiinnostavan yhdistyksen toimintaan, lukisin paljon, tutustuisin kansalaisopiston tms. kesäkurssitarjontaan, kiertäisin edes yhden opastetun näyttelyn.
Yhdistyksillä on kai usein tauko kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustaminenkaan ei ole kivaa yksin, mutta jos ei mitään muuta keksi, on se parempi vaihtoehto kuin kotona istuminen. Ja onhan niitä järjestettyjä teema- ja ryhmämatkoja, esim. Albatros matkatoimistolla. Jos harrastat tai haluat oppia jonkun uuden taidon, löytyy Suomesta ja ulkomailta valtava määrä leirejä ja kursseja, mihin yksinäinen solahtaa luontevasti, Liikuntaa, urheilua, taidetta, käden taitoja ja vaikka mitä. Tuollaisesta ryhmästä saattaa saada uusia ystäviäkin. Itse voisin lähteä ulkomaille vaikka kielikurssille.
Joo tuo on totta, ja ite oon sellanen arkajalka, et yksin matkustaessa ite en ainakaan oikein tutustu kehenkään. En ole kovin suupaltti enkä hakeudu muiden seuraan, päinvastoin yritän päästä helpolla ja turvallisella ja tutulla. Jotkut yksin matkustavat voivat olla paljon elämyshakuisempia ja varmaan löytävät juttuseuraa saman henkisistä, joten nauttivat varmaan enemmän myös yksin matkustamisesta.🤔
Olen tehnyt joitakin matkoja yksin. Kokemukseni mukaan matkoilla on lähes aina aviopareja tai ystävättäriä, jotka matkustavat yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Itse kiersin maailman ympäri reppu selässä. Voi noita ihania aikoja. Arvaappa mitä? Koskaan ei tarvinnut olla yksin jos ei halunnut. Yksinäiset ovat paljon helpompia lähestyä kuin kaverit tai porukkamatkaajat. Joskus tietysti oli hetkiä jotka olisi ollut kivaa jakaa jonkun tutun kanssa, mutta toisaalta sai tehdä asioita oman mielen mukaan, ei tarvinnut neuvotella, mennäänkö itään vai länteen. Olin tuolloin nuori nainen ja nainen edelleenkin mutta en erään nuori :)
Kuinkahan kauan noista matkoistasi on? Maailma oli joskus hyvin erilainen paikka kuin tänä päivänä. Yksin liikkuva naismatkustaja on kaukana kotoa vähän kuilun reunalla. Ulkomailla on vähän väliä uutisia jostakin naisturistista, joka on kadonnut ja ehkä myöhemmin löydetään surmattuna tai raa'asti pahoinpideltynä. Toki miehillekin voi sattua, mutta kyllä naiset ovat erityisesti vaarassa.
Ei oo koskaan ollut mitään lomia. Ainakaan palkallisia.
Aulis.Juuka kirjoitti:
Yksin reissaaminen ankeaa,lähdeppä nyt esim Lappiin ja Norjaan yksin,aika tyhmä ajatus,kun ei voi jakaa tuntemuksia esim kauniista maisemista,kun kuvien kautta jos ottaa valokuvia tai videoita.Kyllä tässä joutuu miettimään ,josko pääsis Pohjoiseen ja Norjaan.
Hiljattain ainakin Ruotsissa esitettiin toive, että ulkomaalaiset eivät lähtisi yksin ja ilman taitoja ja paikallista opasta vaeltamaan tuntureille tai muuhun etäiseen maastoon. Siellä käytetään paljon resursseja ihmisten etsimiseen ja pelastamiseen, etenkin talvella.
Minä teen kesäisin viikon matkoja ihan Suomessa. Varaan hotellit hyvissä ajoin. Vietän sitten erityyppisiä kaupunkilomia, teatteria, konsertteja, museoita, kauppahalleja, pubikierroksia, shoppailua.. Ihanaa, aamiainen valmis ja siivotakaan ei tarvitse. Säästän toki etukäteen reilusti. Aina välissä viikko, pari kotona ja rannalla löhöten. Joka kesä menen myös pariksi viikoksi jollekin " työleirille" ruokapalkalla: luonto, luostari, eläinhoitola....mulla on opettajana pitkä kesäloma.
Vanhenisin.