Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa tätä perhe-elämää ja nepsysekoilua päivästä toiseen
04.05.2022 |
Oma mielenterveys menee erityislapsen kanssa, jolle om etsitty taisteltu apua vuosien ajan ja sitä saatukin mutta se on niin pinnallista ja mitä tekee yksi tunti viikossa... pieru saharassa. Yksi askel eteenpäin ja kaksi taakse tuntuu olevan tahti. Olen niin väsynyt, perhe-elämä aiheuttaa mulle burnoutin. Töissä räpellän minimin, mitään urahaaveita ei enää ole koska voimat eivät riitä. En jaksa eb jaksa. Kirjoitin kaverille itkuisena, ei vastannut edes. Tiedän ettei vuodesta toiseen samaa jaksa mutta on se karua.. Mutta mun pitää jaksaa kun ei ole vaihtoehtoakaan. Miten?? Rakkaus se nostaa, joka kerta. Lapsi on rakas, elämäni. Mutta mikä hinta. Miten muilla nepsyperheillä menee kevät, siirtymä tämäkin. Kuten aina kaikki. Joka päivä taistelua ison lapsen kanssa vessareissuista syömisiin, vaatteista nukkumiseen, läksyt kokeet... kirja revitty kun piti harjoitella matikkaa. Matto veressä kun lietsoi itselleen nenäverenvuodon raivopäissään. En jaksa enää. Tulee tosi synkkiä ajatuksia. Miehen kanssa ei mitään muuta yhteyttä kuin tämä pakotettu omaishoitajuus. Vihaan jo sen joka elettäkin. Pahentaa niin monta tilannetta. Tajuaisi edes vuorotella tässä jaksamisessa mutta ei.
Millä kerään itseni taas kerran uuteen iltaan uuteen jahtiin iltatoimille, samat rituaalit sen jälkeen kun omat voimat imetty kuiviin ja aamulla töihin vähän fasilitoimaan. En jaksa en jaksa. Vedän kaksoiselämää, ei kukaan tajua millaista täällä on ja miten kovilla olemme. Sisarus säälittää, oireilee eikä ihme. Apua on haettu ja lapset hoidetaan. Siitä ei kyse. Voimat on loppu. Auttaako mikään.
Kommentit (123)
Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisko sille jonkun rauhoittavan lääkityksen?
Onko sulla yhteyksiä muihin vanhempiin vastaavassa tilanteessa oleviin?
Onko teillä kotona ollut rajoja tai sääntöjä lapselle, kuulostaa nimittäin hirveältä tuollainen meno.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsesi normaalissa koulussa ja luokassa?
Laita lapsesi rinne kotiin. Hyvä hoito ja olet samalla parempi lähikasvattaja. Ota sieltä joka toinen vikko vikonloppu lomalle. Kehityy ja kasvaa asiantuntijoiden opastuksella kuin on päivittäin ystäviä.Lapsi vaistoaa mielentilasi kuin tressisi,masenuksesi ja hermoílusi!Syy mikään ei toimin sinun ja lapsen välillä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti lapsuuteni paras viikko oli se, kun nepsysisarukseni oli suljettuna psykiatrisella osastolla. Välillä toivoin, että olisi järjestänyt uudestaan samanlaisen kohtauksen, että olisi tullut huostaanotetuksi sisarusten turvallisuuden turvaamiseksi.
Rahaa tiskiin niin saat parasta mitä on tarjolla vai oletatko saavasi parasta muiden maksamana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa typeriä kommentteja täällä. Onko teillä nyt kaikki mahdolliset tukitoimet käytössä? Oletko missään vertaistukiryhmissä (nepsy-lasten vanhemmat)? Omaishoitajillahan on lakisääteiset vapaat, toteutuuko? Mikä miehen toiminnassa mättää, oletteko puhuneet siitä? (Voisi olla hyvä jonkun ulkopuolisen kanssa)
En voi edes ymmärtää, mitä käyt läpi ap. Toivon että tilanne helpottaa teillä ja saatte enemmän tukea! Sullakin oikeus levätä välillä. Toivottavasti joku asiantuntevampi osaa auttaa.
Yksityiseltä saa nopeammin apua. Ehkä lääkitys helpottaisi tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut.
Sitähän tässä just kysyttiin. 😤
Voit tukea sen jeesuksesi JUST sinne. Jos hän on olemassa niin voisi esim. auttaa Ap:ta vaikeassa tilanteessa.
Ap, otan osaa ettei edes ystäväsi vastannut sulle. Voi tulla hylätty olo jos hakee empatiaa eikä sitä saa. En tietysti tiedä monetko kerrat olet asiaa hänelle purkanut. Ystävän kun ei kuitenkaan kuulu olla terapeutti.
Mietin onko kotiseudullasi muita nepsyjä? Voisitteko perustaa hoitoringin niin, että kukin vanhempi voisi vuorollaan levätä? Muiden nepsyjen vanhemmilta voisi myös saada vertaistukea eivätkä he kovin herkästi arvostelisi lastasi.
Kyllähän sä ap ja koko perhe tarvitsette enemmän tukea ja apua.
Sisaruskin tarvii. Ja sisarus tarvii aikaa vanhempiensa kanssa ilman nepsyä.
Sanot, että kapset hoidetaan ja heti perään sanot, että voimat on loppu.
Kyllä tuossa tilanteessa pitää vamhemman/vanhempien saada vähän breikkiä, lomaa lapsestaan.
Minun lapselleni ei koskaan saatu diagnoosia, kun silloin vuonna miekka ja kivi ei tämmöisiä paljon tunnettu. Laitoin lasta ahkerasti erilaisille leireille, ja osallistuimme kahdestaankin ryhmäretkille ja -leireille, missä eri tavalla haastavia lapsia vanhempineen. Jos olisin jäänyt vain kotiin ylivilkkaan känkkiksen kanssa, olisi voinut tapahtua kauheita.
Lapsen isä jättäytyi kelkastajo varhaisessa vaiheessa. Parempi niin, yksi "lapsi" vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla yhteyksiä muihin vanhempiin vastaavassa tilanteessa oleviin?
Miksi hän haluaisi kuunnella vielä heidänkin ongelmiaan??? Joskus ihmettelen.
Hanki nepsyvalmennus tai perhetyöntekijöiden apua. Saa ihan maksuttomasti sosiaalityön kautta. Tai tukiperhe, että saisitte levätä yhden viikonlopun kuussa. Ei kannata jäädä yksin väsyneenä. Apua on tarjolla.
Jos kerrot jollekin taholle niistä synkeistä ajatuksista, varmasti lähtee ns. iso pyörä pyörimään. Oletteko hakeneet lapselle henkilökohtaista avustajaa ja mitä siihen sanottiin? Toivon parasta teille!
Et vastannut käykö lapsi normaalia koulua?
Alue: Aihe vapaa
Halloo?