Sosiaalityön ongelmat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eihän kaikki ongelmat nyt yksistään sosiaalityön syytä ole. Kyllähän jo Suomen sosiaalipolitiikassa on paljon pielessä. Sitä pitäisi selkeyttää ja nykyaikaistaa. Totuus kuitenkin on, että Kela ei haluaisi maksaa kenellekään yhtään mitään ja siksi tukien hakemisesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä on tehty tarkoituksella monimutkaista ja palvelusta huonoa. Sehän on ihan myönnettykin, että tuista ja niiden hakemisesta kertomatta jättäminen on tarkoituksella valittu keino säästää kun on ihmisiä, jotka eivät tietämättömyyttään hae heille kuuluvia tukia. Ap.

Kun lainsäätäjä säätää lain, lakiin perehtyy henkilö A. Hän tekee lain perusteella dokumentaation, jonka jakaa henkilöille B, C ja D. Nämä henkilöt taas saamastaan dokumentista laativat kukin omille alaisilleen ohjeistukset, ja nämä alaiset taas laativat saamastaan ohjeistuksesta omille alaisiilleen ohjeistukset. Lopulta jonkun tekemä ohjeistus menee riivtyöntekijälle asti ja hän alkaa noudattaa saamaansa ohjetta. Asiakas sitten saa häneltä tiedon, että ei ole oikeutettu hakemaansa asiaan. Siitäkin huolimatta, että kyseisen lain mukaan hän on oikeutettu. Joten asiakkaan pitää itse kaivaa esille koko laki ja perehtyä siihen huolellisesti. Etsiä se lainkohta, jossa sanotaan, että hän on oikeutettu. Lisäksi etsiä vielä muut lait ja varmistaa, ettei missään muussa laissa kumota tätä oikeutta. Ja kun on varma, että on saanut virheellistä tietoa, ottaa uudelleen yhteyttä, luettelee lait ja lakipykälät ja sen jälkeen saa sen, mitä oli hakemassakin. Mä olen joskus soittanut Kelan lakimiehille ja aika usein kotikaupunkini apulaiskaupunginjohtajallekin, kun homma ei alemmalla tasaolla byrokratiassa toiminut, vaikka laissa selvästi luki, että olen oikeutettu. Se asiakaspalvelija vaan itse ei ole tiennyt koko laista hölkäsenpöläystä vaan noudattanut vain saamaansa ohjetta. Ja sen vuoksi ensin evännyt asian, johon mulla - tai siis lapsellani -  olikin lain mukaan oikeus. 

t. Vammaisen lapsen äiti

Niin, kenellekään ei tosiaankaan haluta maksaa yhtään mitään. Sitten myös oletetaan, että ihminen ei jaksa tai pysty valittamaan kielteisestä päätöksestä, joilloin säästetään. Lisäksi tästä valittamisesta on tehty tarkoituksella hyvinkin vaikeaa ja hidasta. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen siis kirjoittanut tuonne Sosiaalityö 2022-keskusteluun hyvinkin vaikeista ja teaumaattisista sosiaalityöhön ja dosiaslityöntekijöihin liittyvistä kokemuksistani. Vei kuitenkin kaikki voimani kun reaktio oli niin vihamielistä ja syyttelevää. Muutenkin tuo keskustelu on selvästi hyvinkin elitististä ja monet hyvinkin sterotyyppiset alaan liittyvät ongelmat nousevat tuossa keskustelussa esiin siinä mielessä, että nämä hakijat puolustavat näitä asiakkaiden voimakkaastikin krisoimia käytäntöjä viimeiseen saakka ja asiakkaan kokema todellisuus lytätään aivan täysin. Tuon keskustelun perusteella ainakaan on ihan turhaa odottaa millään tavalla muuttuvan. Hakijat haluavat sulkea silmänsä tabuilta ja ongelmilta, eikä niistä saa edes puhua. Ap.

Tuota. Jos keskustelussa on opiskelu paikan hakeminen ja siihen liittyvät asiat.

Sinun subjektiivinen kokemuksesi ei ole.

Varsinkaan kun sen fakta on sinun sanasi. Todellisuus voi olla tai voi olla olematta.

Nyt sitten uhriudut hienosti, kun sanomaasi purematta niellä.

= kirjoitat ketjun vierestä, odotat sääliä ja uhriudut. Sitten keksit avata uuden ketjun, jonka pääsanoma on uhriutuminen. Syyttelet edellisen ketjun osallistujia.

Hyvin sä vedät.

Niin toki aluksi teki väärään ketjuun, mikä oli vähän höhlää, mutta nyt teki uuden tästä aiheesta ja minusta ihan hyvä aihe.

Aloittaja myös sanoi hyvin, että kun kertoo kohtaamistaan sosiaalityön ongelmista, saa yleensä aina osakseen vihamielistä ja syytteleviä viestejä, joissa mitätöidään kertojan kokemus tai syytetään valehtelijaksi. Sinunkin viestissäsi tällainen katku on.

Aloittaja on tässä ketjussa kyllä vähän höhlä kun jankkaa tuosta, että rahaa pitäisi jaella enemmän "köyhille". Ite ainakin perheellisenä ja toimeentulotuella eläneenä voin sanoa, että kyllä toim.tuella hyvin pärjäsi. Rahankäyttöä pitäisi opettaa, eikä jaella rahaa lisää mielestäni.

Itsekin olen ollut sosiaalityön asiakkaana ja kokemus on ollut pääosin negatiivinen. Ja en tosiaan jaksa enää avautua aiheesta missään keskustelupalstalla, koska vastaukseksi muilta saan vain epäilyä, naureskelua ja vähättelyä.

Sosiaalityöntekijät ja muut tämäntapaiset ammattilaiset ovat aiheuttaneet minulle trauman ja kun kerron siitä niin minua vain epäillään ja vähätellään, mikä sekin vain lisää kokemuksen tuskaa ja häpeää. Lyödään lyötyä. Ei mielestäni järkevintä toimintaa tuollainen.

Itseni suojelemiseksi olen päättänyt jatkossa olla hiljaa aiheesta ja yrittää vain jatkaa elämää ja keskittyä positiivisiin asioihin. Vaikeaa ollut, koska traumatisoituminen aiheuttaa sen, että se kamala kokemus vain pyörii mielessä uudestaan ja uudestaan ja ahdistus syvenee syvenemistään. No tuo negatiivisten ajatuksien ja muistojen kierre pitää vain saada katkaistua, keinoja olen siihen löytänyt ja aika parantaa myös.

Millainen on hyvä sosiaalityö ja sosiaalityöntekijä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eihän kaikki ongelmat nyt yksistään sosiaalityön syytä ole. Kyllähän jo Suomen sosiaalipolitiikassa on paljon pielessä. Sitä pitäisi selkeyttää ja nykyaikaistaa. Totuus kuitenkin on, että Kela ei haluaisi maksaa kenellekään yhtään mitään ja siksi tukien hakemisesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä on tehty tarkoituksella monimutkaista ja palvelusta huonoa. Sehän on ihan myönnettykin, että tuista ja niiden hakemisesta kertomatta jättäminen on tarkoituksella valittu keino säästää kun on ihmisiä, jotka eivät tietämättömyyttään hae heille kuuluvia tukia. Ap.

Kun lainsäätäjä säätää lain, lakiin perehtyy henkilö A. Hän tekee lain perusteella dokumentaation, jonka jakaa henkilöille B, C ja D. Nämä henkilöt taas saamastaan dokumentista laativat kukin omille alaisilleen ohjeistukset, ja nämä alaiset taas laativat saamastaan ohjeistuksesta omille alaisiilleen ohjeistukset. Lopulta jonkun tekemä ohjeistus menee riivtyöntekijälle asti ja hän alkaa noudattaa saamaansa ohjetta. Asiakas sitten saa häneltä tiedon, että ei ole oikeutettu hakemaansa asiaan. Siitäkin huolimatta, että kyseisen lain mukaan hän on oikeutettu. Joten asiakkaan pitää itse kaivaa esille koko laki ja perehtyä siihen huolellisesti. Etsiä se lainkohta, jossa sanotaan, että hän on oikeutettu. Lisäksi etsiä vielä muut lait ja varmistaa, ettei missään muussa laissa kumota tätä oikeutta. Ja kun on varma, että on saanut virheellistä tietoa, ottaa uudelleen yhteyttä, luettelee lait ja lakipykälät ja sen jälkeen saa sen, mitä oli hakemassakin. Mä olen joskus soittanut Kelan lakimiehille ja aika usein kotikaupunkini apulaiskaupunginjohtajallekin, kun homma ei alemmalla tasaolla byrokratiassa toiminut, vaikka laissa selvästi luki, että olen oikeutettu. Se asiakaspalvelija vaan itse ei ole tiennyt koko laista hölkäsenpöläystä vaan noudattanut vain saamaansa ohjetta. Ja sen vuoksi ensin evännyt asian, johon mulla - tai siis lapsellani -  olikin lain mukaan oikeus. 

t. Vammaisen lapsen äiti

Niin, kenellekään ei tosiaankaan haluta maksaa yhtään mitään. Sitten myös oletetaan, että ihminen ei jaksa tai pysty valittamaan kielteisestä päätöksestä, joilloin säästetään. Lisäksi tästä valittamisesta on tehty tarkoituksella hyvinkin vaikeaa ja hidasta. Ap.

Tuo pitää paikkansa. Ja oikeasti aika harva jaksaa alkaa perehtymään lakipykäliin. Varsin monet myös uskovat, että se Kelan virkailija tietää mistä puhuu ja on oikeassa. Luotetaan siis virkailijan sanaan, vaikka tämä olisikin väärässä. Mutta mä en syyttäisi virkailijoita asiakkaalle valehtelemisesta vaan pikemminkin Kelaa siitä, että ruohonjuuritasolle annetut ohjeistukset ovat puutteellisia ja joskus jopa lainvastaisia. Tämä ei kuitenkaan tule ilmi, koska harva jaksaa valittaa päätöksestä ja varsinkaan ensin selvittää, että onkin oikeassa ja virkailija väärässä. Mä jaksoin, koska saatuani vammaisen lapseni olin hiljattain valmistunut alalta, jossa opiskeluaikana tuli tentittyä jos jonkinlaista sote-alan lainsäädäntöä. Aikoinaan osasin koko vammaispalvelulain melkein ulkoa. Jos joku kysyyi multa jotain ko lakiin liittyvää asiaa, tiesin välittömästi, että laissa puhutaan siitä eikä multa mennyt kuin hetki, kun etsin oikean luvun ja pykälän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen siis kirjoittanut tuonne Sosiaalityö 2022-keskusteluun hyvinkin vaikeista ja teaumaattisista sosiaalityöhön ja dosiaslityöntekijöihin liittyvistä kokemuksistani. Vei kuitenkin kaikki voimani kun reaktio oli niin vihamielistä ja syyttelevää. Muutenkin tuo keskustelu on selvästi hyvinkin elitististä ja monet hyvinkin sterotyyppiset alaan liittyvät ongelmat nousevat tuossa keskustelussa esiin siinä mielessä, että nämä hakijat puolustavat näitä asiakkaiden voimakkaastikin krisoimia käytäntöjä viimeiseen saakka ja asiakkaan kokema todellisuus lytätään aivan täysin. Tuon keskustelun perusteella ainakaan on ihan turhaa odottaa millään tavalla muuttuvan. Hakijat haluavat sulkea silmänsä tabuilta ja ongelmilta, eikä niistä saa edes puhua. Ap.

Tuota. Jos keskustelussa on opiskelu paikan hakeminen ja siihen liittyvät asiat.

Sinun subjektiivinen kokemuksesi ei ole.

Varsinkaan kun sen fakta on sinun sanasi. Todellisuus voi olla tai voi olla olematta.

Nyt sitten uhriudut hienosti, kun sanomaasi purematta niellä.

= kirjoitat ketjun vierestä, odotat sääliä ja uhriudut. Sitten keksit avata uuden ketjun, jonka pääsanoma on uhriutuminen. Syyttelet edellisen ketjun osallistujia.

Hyvin sä vedät.

Niin toki aluksi teki väärään ketjuun, mikä oli vähän höhlää, mutta nyt teki uuden tästä aiheesta ja minusta ihan hyvä aihe.

Aloittaja myös sanoi hyvin, että kun kertoo kohtaamistaan sosiaalityön ongelmista, saa yleensä aina osakseen vihamielistä ja syytteleviä viestejä, joissa mitätöidään kertojan kokemus tai syytetään valehtelijaksi. Sinunkin viestissäsi tällainen katku on.

Aloittaja on tässä ketjussa kyllä vähän höhlä kun jankkaa tuosta, että rahaa pitäisi jaella enemmän "köyhille". Ite ainakin perheellisenä ja toimeentulotuella eläneenä voin sanoa, että kyllä toim.tuella hyvin pärjäsi. Rahankäyttöä pitäisi opettaa, eikä jaella rahaa lisää mielestäni.

Itsekin olen ollut sosiaalityön asiakkaana ja kokemus on ollut pääosin negatiivinen. Ja en tosiaan jaksa enää avautua aiheesta missään keskustelupalstalla, koska vastaukseksi muilta saan vain epäilyä, naureskelua ja vähättelyä.

Sosiaalityöntekijät ja muut tämäntapaiset ammattilaiset ovat aiheuttaneet minulle trauman ja kun kerron siitä niin minua vain epäillään ja vähätellään, mikä sekin vain lisää kokemuksen tuskaa ja häpeää. Lyödään lyötyä. Ei mielestäni järkevintä toimintaa tuollainen.

Itseni suojelemiseksi olen päättänyt jatkossa olla hiljaa aiheesta ja yrittää vain jatkaa elämää ja keskittyä positiivisiin asioihin. Vaikeaa ollut, koska traumatisoituminen aiheuttaa sen, että se kamala kokemus vain pyörii mielessä uudestaan ja uudestaan ja ahdistus syvenee syvenemistään. No tuo negatiivisten ajatuksien ja muistojen kierre pitää vain saada katkaistua, keinoja olen siihen löytänyt ja aika parantaa myös.

Varmasti näinkin. Se mikä tekee asiasta karmivan on se, että vuonna 2022 Suomessa, jonka pitäisi olla oikeusvaltio, saa olla julkisissa viroissa ja toimissa henkilöitä, jotka saavat toimia oman mielivaltansa mukaan ilman sanktioita aiheuttaen näitä traumoja ja lisäämällä yhteiskunnan kustannuksia, sitten kun muut tahot, kuten terveydenhuolto joutuvat paikkaamaan heidän jälkiään. Se maksaa rahaa mm.terveysmenoina ja työkyvyttömyysmaksuina, kun asiakkaan toiminnallinen kyky ja voimavarat on ajettu alas. Se on todella kallista yhteiskunnalle. Joku täällä kirjoitti että sosiaalityö on muutostyötä, hän ei tosin maininnut muutoksen suuntaa. Ainakaan julkisuudessa ei sosiaalityön merkittävyyttä tai korjaavaa vaikutusta ole näkynyt koskaan. Kunnan sivuilla oleva sosiaalityön asiakaslupaus on alusta loppuun valetta, yhteydenotto on tehty äärimmäisen hankalaksi, eivätkä työntekijät pidä kiinni yhteisesti sovituista asioista. Ongelmat vain kasvavat ja kumuloituvat, kunnes ne sitten tosiaan maksaa joku muu yhteiskunnan taho.

Kaikkein traumaattisia kokemus sosiaalityöstä on ajalta, jolloin jouduin ensimmäisen kerran tuon kanssa tekemisiin. Olin 19-vuotias mistään mitään tietämätön ylioppilas ja jouduin asioimaan rähjäisen keski-ikäisen miehen kanssa. Tilanne oli kaikinpuolin kamala. Tuo mies todellakin vaikutti sellaiselta, jonka julkisella paikalla kierrän kaukaa. Käytös olikin todella sopimatonta. Olin todellakin nuori ja tyhmä. Toki pyysin työntekijän vaihtoa naiseen, mutta siihen ei suostuttu. Niinpä lopetin kokonaan käynnit sosiaalitoimistossa kahdeksi vuodeksi, enkä edes hakenut toimeentulotukea kun pelkäsin tuota miestä. Vasta myöhemmin tajusin tuon miehen ahdistelleen. Kuten sanottua olin nuori ja tyhmä ja nyt harmittaa kun en tuolloin ottanut yhteyttä johtavaan sosiaalityöntekijään. Mutta kun kukaan ei kertonut mitään, enkä tiennyt mistään mitään en tuota tajunnut tehdä. Myöhemmin olen tuonut monta kertaa esille, että kyllä naisen pitäisi saada automaattisesti asioida naistyöntekijän kanssa niin halutessaan. Myöhemminkin olen meinannut joutua asioimaan miestyöntekijän kanssa, mutta vihaiset yhteydenotot johtavalle sosiaalityöntekijälle ovat auttaneet vaihtamaan työntekijän naiseen. Asioistani puhuminen on hyvin vaikeaa ja miehelle puhuminen on mahdotonta kun samalla pitää olla varuillaan, että miestyöntekijä ei yritä mitään tai omaa käytöstä tulkita väärin. Ap.

Siis joku ronski ja rähjäinen keski-ikäinen mies voi varmasti sopia sosiaalityöntekijäksi jollekin itseään muistuttavalle miehelle, mutta nuorta naista tai naista ylipäätään ei pitäisi pakottaa tuollaisen kanssa asioimaan. Paremmin pitäisi kyllä miettiä tuota asiakkaiden jakautumista työntekijöille. Ap.

Kyllähän sitä on monta kertaa joutunut kyseenalaistamaan koko putiikin toiminnan. Monesti sitä on miettinyt sen ainoa tehtävänä olevan oikeasti vain byrokratian ylläpitäminen. Mitään tekemistä auttamisen kanssa sillä ei mahdollisista juhlapuheista huolimatta käytännössä juurikaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä on monta kertaa joutunut kyseenalaistamaan koko putiikin toiminnan. Monesti sitä on miettinyt sen ainoa tehtävänä olevan oikeasti vain byrokratian ylläpitäminen. Mitään tekemistä auttamisen kanssa sillä ei mahdollisista juhlapuheista huolimatta käytännössä juurikaan ole.

Millaista apua olisit kaivannut?

Kun pyysin eräältä työntekijältä, että jatkossa huomioivat paremmin tämän työntekijän ja asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtorimme, vaikutti työntekijä vähän yllättyneeltä ja ilmeisesti tähän asiaan ei todellakaan ole kiinnitetty huomiota, vaikka nykyajan ilmapiirissä esiin nousseiden asioiden valossa tällaiset asiat nimenomaan pitäisi ottaa täysin huomioon. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Kun pyysin eräältä työntekijältä, että jatkossa huomioivat paremmin tämän työntekijän ja asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtorimme, vaikutti työntekijä vähän yllättyneeltä ja ilmeisesti tähän asiaan ei todellakaan ole kiinnitetty huomiota, vaikka nykyajan ilmapiirissä esiin nousseiden asioiden valossa tällaiset asiat nimenomaan pitäisi ottaa täysin huomioon. Ap.

Mikä on asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtori ja miten se liittyy sosiaalityöhön?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä on monta kertaa joutunut kyseenalaistamaan koko putiikin toiminnan. Monesti sitä on miettinyt sen ainoa tehtävänä olevan oikeasti vain byrokratian ylläpitäminen. Mitään tekemistä auttamisen kanssa sillä ei mahdollisista juhlapuheista huolimatta käytännössä juurikaan ole.

Millaista apua olisit kaivannut?

Ihan käytännön apua ja toimia vuosia vaivanneiden elämäntilanteeseen liittyvien ja elämänhallinnan ongelmien ratkaisuun eli siis ratkaisuja siihen, miten päästä pois vaikeasta tilanteesta. Toki rahaa ja msksusitoumustakin olisin kaivannut, mutta nämä muut käytännön toimet olisivat kyllä olleet ensisijaisia. Nyt sama vaikea tilanne jatkuu ties kuinka monetta vuotta täysin muuttumattomana, oikeastaan vain vaikeutuen hamaaseen tappiin asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun pyysin eräältä työntekijältä, että jatkossa huomioivat paremmin tämän työntekijän ja asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtorimme, vaikutti työntekijä vähän yllättyneeltä ja ilmeisesti tähän asiaan ei todellakaan ole kiinnitetty huomiota, vaikka nykyajan ilmapiirissä esiin nousseiden asioiden valossa tällaiset asiat nimenomaan pitäisi ottaa täysin huomioon. Ap.

Mikä on asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtori ja miten se liittyy sosiaalityöhön?

Ennakoiva kirjoitti omiaan. Siis työntekijän ja asiakkaan sukupuolet pitäisi huomioida ja nainen ohjata aina ensisijaisesti asioimaan naistyöntekijän ja mies miehen kanssa. Jos tämä estäisi ongelmatilanteita mm. asiakkaiden mahdollista häiriökäyttäytymistä ja jo olemassaolevien ongelmien ratkaisua kun asiointi oman sukupuolen kanssa nyt vain on suurimmalle osalle ainakin naisista helpompaa. Tämä myös lisäisi naistyöntekijöiden turvallisuutta kun aggressiivisimmat miehet asioivat miesten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä on monta kertaa joutunut kyseenalaistamaan koko putiikin toiminnan. Monesti sitä on miettinyt sen ainoa tehtävänä olevan oikeasti vain byrokratian ylläpitäminen. Mitään tekemistä auttamisen kanssa sillä ei mahdollisista juhlapuheista huolimatta käytännössä juurikaan ole.

Millaista apua olisit kaivannut?

Ihan käytännön apua ja toimia vuosia vaivanneiden elämäntilanteeseen liittyvien ja elämänhallinnan ongelmien ratkaisuun eli siis ratkaisuja siihen, miten päästä pois vaikeasta tilanteesta. Toki rahaa ja msksusitoumustakin olisin kaivannut, mutta nämä muut käytännön toimet olisivat kyllä olleet ensisijaisia. Nyt sama vaikea tilanne jatkuu ties kuinka monetta vuotta täysin muuttumattomana, oikeastaan vain vaikeutuen hamaaseen tappiin asti.

Esimerkkeinä nyt aluksi auttaminen diagnoosien hankkimisessa, vaivoja löytyy selkeä autismikirjon häiriö, traumojen pahentama ahdistus, suolistovaivat/suolistosairaus, mutta ei diagnooseja ja eläkkeelle pääsyn edistäminen tai siis ainakin auttaminen siinä, miten tuohon prosessiin pääsee ja miten se ylipäätään on mahdollista. Toki näitä on muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun pyysin eräältä työntekijältä, että jatkossa huomioivat paremmin tämän työntekijän ja asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtorimme, vaikutti työntekijä vähän yllättyneeltä ja ilmeisesti tähän asiaan ei todellakaan ole kiinnitetty huomiota, vaikka nykyajan ilmapiirissä esiin nousseiden asioiden valossa tällaiset asiat nimenomaan pitäisi ottaa täysin huomioon. Ap.

Mikä on asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtori ja miten se liittyy sosiaalityöhön?

Ennakoiva kirjoitti omiaan. Siis työntekijän ja asiakkaan sukupuolet pitäisi huomioida ja nainen ohjata aina ensisijaisesti asioimaan naistyöntekijän ja mies miehen kanssa. Jos tämä estäisi ongelmatilanteita mm. asiakkaiden mahdollista häiriökäyttäytymistä ja jo olemassaolevien ongelmien ratkaisua kun asiointi oman sukupuolen kanssa nyt vain on suurimmalle osalle ainakin naisista helpompaa. Tämä myös lisäisi naistyöntekijöiden turvallisuutta kun aggressiivisimmat miehet asioivat miesten kanssa.

Ensinnäkin sosiaalityöntekijöistä 90% on naisia, mutta asiakkaista 50% on miehiä. Toisekseen moni nainen toivoo myös miestyöntekijää. Aggressiivisia asiakkaita tavataan vartijoiden kanssa, toisinaan myös poliisi turvaa tapaamisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä on monta kertaa joutunut kyseenalaistamaan koko putiikin toiminnan. Monesti sitä on miettinyt sen ainoa tehtävänä olevan oikeasti vain byrokratian ylläpitäminen. Mitään tekemistä auttamisen kanssa sillä ei mahdollisista juhlapuheista huolimatta käytännössä juurikaan ole.

Millaista apua olisit kaivannut?

Ihan käytännön apua ja toimia vuosia vaivanneiden elämäntilanteeseen liittyvien ja elämänhallinnan ongelmien ratkaisuun eli siis ratkaisuja siihen, miten päästä pois vaikeasta tilanteesta. Toki rahaa ja msksusitoumustakin olisin kaivannut, mutta nämä muut käytännön toimet olisivat kyllä olleet ensisijaisia. Nyt sama vaikea tilanne jatkuu ties kuinka monetta vuotta täysin muuttumattomana, oikeastaan vain vaikeutuen hamaaseen tappiin asti.

Esimerkkeinä nyt aluksi auttaminen diagnoosien hankkimisessa, vaivoja löytyy selkeä autismikirjon häiriö, traumojen pahentama ahdistus, suolistovaivat/suolistosairaus, mutta ei diagnooseja ja eläkkeelle pääsyn edistäminen tai siis ainakin auttaminen siinä, miten tuohon prosessiin pääsee ja miten se ylipäätään on mahdollista. Toki näitä on muitakin.

Tuo on lääkärin työtä. Tueksi voi sairaalasta saada terveydenhuollon sosiaalityöntekijän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun pyysin eräältä työntekijältä, että jatkossa huomioivat paremmin tämän työntekijän ja asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtorimme, vaikutti työntekijä vähän yllättyneeltä ja ilmeisesti tähän asiaan ei todellakaan ole kiinnitetty huomiota, vaikka nykyajan ilmapiirissä esiin nousseiden asioiden valossa tällaiset asiat nimenomaan pitäisi ottaa täysin huomioon. Ap.

Mikä on asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtori ja miten se liittyy sosiaalityöhön?

Ennakoiva kirjoitti omiaan. Siis työntekijän ja asiakkaan sukupuolet pitäisi huomioida ja nainen ohjata aina ensisijaisesti asioimaan naistyöntekijän ja mies miehen kanssa. Jos tämä estäisi ongelmatilanteita mm. asiakkaiden mahdollista häiriökäyttäytymistä ja jo olemassaolevien ongelmien ratkaisua kun asiointi oman sukupuolen kanssa nyt vain on suurimmalle osalle ainakin naisista helpompaa. Tämä myös lisäisi naistyöntekijöiden turvallisuutta kun aggressiivisimmat miehet asioivat miesten kanssa.

Ensinnäkin sosiaalityöntekijöistä 90% on naisia, mutta asiakkaista 50% on miehiä. Toisekseen moni nainen toivoo myös miestyöntekijää. Aggressiivisia asiakkaita tavataan vartijoiden kanssa, toisinaan myös poliisi turvaa tapaamisia. 

Tiedän kyllä naistyöntekijöitä on paljon enemmän. Tämänkin valossa on käsittämätöntä, että nimenomaan naistyöntekijän kanssa asioimaan haluavalle naiselle ollaan laittamassa miestyöntekijä, eikä tähän asiaan muka ole kiinnitetty huomiota ennen esittämääni kritiikkiä aivan kuin tämä olisi muka ollut jotenkin uusi asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä on monta kertaa joutunut kyseenalaistamaan koko putiikin toiminnan. Monesti sitä on miettinyt sen ainoa tehtävänä olevan oikeasti vain byrokratian ylläpitäminen. Mitään tekemistä auttamisen kanssa sillä ei mahdollisista juhlapuheista huolimatta käytännössä juurikaan ole.

Millaista apua olisit kaivannut?

Ihan käytännön apua ja toimia vuosia vaivanneiden elämäntilanteeseen liittyvien ja elämänhallinnan ongelmien ratkaisuun eli siis ratkaisuja siihen, miten päästä pois vaikeasta tilanteesta. Toki rahaa ja msksusitoumustakin olisin kaivannut, mutta nämä muut käytännön toimet olisivat kyllä olleet ensisijaisia. Nyt sama vaikea tilanne jatkuu ties kuinka monetta vuotta täysin muuttumattomana, oikeastaan vain vaikeutuen hamaaseen tappiin asti.

Esimerkkeinä nyt aluksi auttaminen diagnoosien hankkimisessa, vaivoja löytyy selkeä autismikirjon häiriö, traumojen pahentama ahdistus, suolistovaivat/suolistosairaus, mutta ei diagnooseja ja eläkkeelle pääsyn edistäminen tai siis ainakin auttaminen siinä, miten tuohon prosessiin pääsee ja miten se ylipäätään on mahdollista. Toki näitä on muitakin.

Tuo on lääkärin työtä. Tueksi voi sairaalasta saada terveydenhuollon sosiaalityöntekijän. 

Joo, mutta sosiaalityöntekijä ei vaivautunut ohjaamaan noiden palveluiden piiriin tai edes kertomaan, miten edetä ongelmien ja asian kanssa tai auttanut muihin palveluihin pääsemisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun pyysin eräältä työntekijältä, että jatkossa huomioivat paremmin tämän työntekijän ja asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtorimme, vaikutti työntekijä vähän yllättyneeltä ja ilmeisesti tähän asiaan ei todellakaan ole kiinnitetty huomiota, vaikka nykyajan ilmapiirissä esiin nousseiden asioiden valossa tällaiset asiat nimenomaan pitäisi ottaa täysin huomioon. Ap.

Mikä on asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtori ja miten se liittyy sosiaalityöhön?

Ennakoiva kirjoitti omiaan. Siis työntekijän ja asiakkaan sukupuolet pitäisi huomioida ja nainen ohjata aina ensisijaisesti asioimaan naistyöntekijän ja mies miehen kanssa. Jos tämä estäisi ongelmatilanteita mm. asiakkaiden mahdollista häiriökäyttäytymistä ja jo olemassaolevien ongelmien ratkaisua kun asiointi oman sukupuolen kanssa nyt vain on suurimmalle osalle ainakin naisista helpompaa. Tämä myös lisäisi naistyöntekijöiden turvallisuutta kun aggressiivisimmat miehet asioivat miesten kanssa.

Ensinnäkin sosiaalityöntekijöistä 90% on naisia, mutta asiakkaista 50% on miehiä. Toisekseen moni nainen toivoo myös miestyöntekijää. Aggressiivisia asiakkaita tavataan vartijoiden kanssa, toisinaan myös poliisi turvaa tapaamisia. 

Tiedän kyllä naistyöntekijöitä on paljon enemmän. Tämänkin valossa on käsittämätöntä, että nimenomaan naistyöntekijän kanssa asioimaan haluavalle naiselle ollaan laittamassa miestyöntekijä, eikä tähän asiaan muka ole kiinnitetty huomiota ennen esittämääni kritiikkiä aivan kuin tämä olisi muka ollut jotenkin uusi asia.

Ainakin meillä uudet asiakkaat jaetaan silä perusteella kenelle mitenkään vielä mahtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun pyysin eräältä työntekijältä, että jatkossa huomioivat paremmin tämän työntekijän ja asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtorimme, vaikutti työntekijä vähän yllättyneeltä ja ilmeisesti tähän asiaan ei todellakaan ole kiinnitetty huomiota, vaikka nykyajan ilmapiirissä esiin nousseiden asioiden valossa tällaiset asiat nimenomaan pitäisi ottaa täysin huomioon. Ap.

Mikä on asiakkaan sukupuoliasiantuntijatohtori ja miten se liittyy sosiaalityöhön?

Ennakoiva kirjoitti omiaan. Siis työntekijän ja asiakkaan sukupuolet pitäisi huomioida ja nainen ohjata aina ensisijaisesti asioimaan naistyöntekijän ja mies miehen kanssa. Jos tämä estäisi ongelmatilanteita mm. asiakkaiden mahdollista häiriökäyttäytymistä ja jo olemassaolevien ongelmien ratkaisua kun asiointi oman sukupuolen kanssa nyt vain on suurimmalle osalle ainakin naisista helpompaa. Tämä myös lisäisi naistyöntekijöiden turvallisuutta kun aggressiivisimmat miehet asioivat miesten kanssa.

Ensinnäkin sosiaalityöntekijöistä 90% on naisia, mutta asiakkaista 50% on miehiä. Toisekseen moni nainen toivoo myös miestyöntekijää. Aggressiivisia asiakkaita tavataan vartijoiden kanssa, toisinaan myös poliisi turvaa tapaamisia. 

Tiedän kyllä naistyöntekijöitä on paljon enemmän. Tämänkin valossa on käsittämätöntä, että nimenomaan naistyöntekijän kanssa asioimaan haluavalle naiselle ollaan laittamassa miestyöntekijä, eikä tähän asiaan muka ole kiinnitetty huomiota ennen esittämääni kritiikkiä aivan kuin tämä olisi muka ollut jotenkin uusi asia.

Ainakin meillä uudet asiakkaat jaetaan silä perusteella kenelle mitenkään vielä mahtuu. 

En ole kauheasti pitänyt näistä woke ja meto-jutuista ääntä, mutta tässä yhteydessä kannatan ehdottomasti asiakkaiden jakamista sukupuolen mukaan samaasukupuolta olevalle työntekijälle.