Miten parisuhteen muodostamisesta aikuisena tuli näin vaikeaa?
Täällä näyttää olevan jo ketju parikymppisistä, mutta oma ihmettely kohdistuu nyt sellaisiin 40-50 -vuotiaisiin.Olen (N, 50+) ollut nyt sinkkuna muutaman vuoden ja haussa on parisuhde. Treffiäpit ja deittisivustot testattu, livessäkin käyty (koronaa ennen ja koronan jälkeen), mutta huonolla tuloksella.Ravintoloissa on ollut enimmäkseen varattuja, Tinderissä ym. vain seksiseura haussa.Varsinkin nyt viime vuosina on tullut selkeä trendi, että miehet eivät näytä haluavan parisuhdetta. Kaikki tuntuvat haluavan vai seksiseuraa, FWB, FB, ONS, mitänäitänyton.Varsinkin Tinderissä on ilmiönä, että mies SANOO haluavansa parisuhdetta, mutta juttelun alettua onkin kiinnostunut vain pelkästä seksiseurasta. Ei missään nimessä mitään pysyvää, vakituista, jotain kestävämpää.Ja mietityttää että MIKSI?Onko sormet palanu niin pahasti, että ei enää parisuhde kiinnosta?Onko maailma muuttunut niin, että tämän ikäluokan miehet eivät enää halua kumppanuutta, yhdessäoloa, ehkä jopa yhdessäasumista?
Kommentit (2361)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ketjun aloittaja vielä löytänyt miestä, mietin ? On tullut tuohon aloitukseen 1,5 vuotta lisää aikaa.
55+ ja parisuhteesta haaveilu, jäänyt vain haaveiluksi. Mulle riittäisi ihan vaan tavallinen suomalainen eläinrakas mies, joka tykkäisi kulkea metsässä kanssani marjassa/sienessä tai ihan vaan ihmettelemässä luontoa, hoitelisi kanssani puutarhaa ja viettäisi leppoisia koti-iltoja. En ole vielä keksinyt, missä tälläisiin vapaisiin voisi törmätä. Lienevät kaikki varattuja ?
Hep! Täällä olisi yksi. Pienenä ongelmana vain se, että todennäköisesti asumme eripuolilla Suomea, emmekä koskaan kohtaa kasvotusten. Olen 55+, olen hyvin tavallinen, suomalainen olen ollut koko ikäni. Eläimiä on, kissoja ja koiria. Metsässä tulee kuljettua, luontoa seuraan aktiivisesti, puutarhahommatkaan eivät ole täysin outoja. Koti- iltoja vietän nytkin, yksin tosin kun sinkkun
Ja tämä ei ole se, mitä tavalliset naiset hakevat.
Tavallinen nainen kuvittelee mielessään englantilaisen sarjan herrasmiestä muistuttavan pitkän ja rotevan komistuksen, joka on muuttanut kaupungista maalle kunnostamaan unelmien hirsitaloa. Tämän miehen kanssa nainen voisi viettää aikaa kuunnellen tämän tarinoita maailmalta, nauttien ihanan rustiikkisesta vanhasta talosta jossa on kuitenkin kaikki nykyajan mukavuudet ja naisen suunnittelema sisustus.
Vierailija kirjoitti:
Juuri oli iltapäivälehdessä juttu tekoäly-tyttöystävästä.
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000010050122.html
Juttu kertoo, että Google Trendsin mukaan hakusanalla AI girlfriend (tekoäly-tyttöystävä) on Suomesta tehty eniten Google-hakuja jo loppuvuodesta 2021. Maailmanlaajuisesti suurin piikki koettiin juhannuksen jälkeisellä viikolla vuonna 2023. Hakusanaa AI boyfriend (tekoäly-poikaystävä) taas on käytetty Suomessa niin vähän, ettei dataa ole edes saatavilla!
Naiset siis hakevat edelleen aitoa parisuhdetta. Miehet taas jotain ihan muuta.
Ei siis tarvi ihmetellä, jos ei parisuhdetta haluavaa miestä löydy.
Kyse on siitä, että useimmille miehille ei ole saatavilla sellaista naista ja sellaista parisuhdetta, joka kiinnostaisi.
Ja ei, tämä ei tarkoita 21v pornomallia joka nauttii seksistä ja miehen passaamisesta.
Koska ketjussa ollaan jo raatorehellisiä, miksipä en olisi minäkin?
Minä olisin mielelläni parisuhteessa ikäiseni naisen kanssa. Tykkään luonnosta, liikunnasta, musiikin harrastamisesta, viikonloppureissuista ja olisi mukavaa istua sylikkäin terassilla tai takkatulen räiskeessä.
Mutta minäkään en halua työlästä kotiprojektia tai neuroottista huolehtimista jokaisesta pölypallosta. Asunnon on oltava hyvä sellaisenaan, ja perussiisteyden on riitettävä jos halutaan että kotityöt jaetaan 50-50. Työpäivän jälkeen haluan ottaa rennosti, en stressata siitä että koristetyynyt eivät ole paikallaan, tai että keittiön kaapistot ovat ruman väriset.
Ja minä haluaisin myös harrastaa seksiä. kävä kyllä, syttyäkseni naisesta seksuaalisesti tällä pitäisi olla jollain tapaa naisellinen kroppa. Jos minulla on vaikeuksia keksiä mistä otan kiinni, ja päädyn ottamaan kiinni hartioista, se ei vain tunnu luontevalta. Olen pahoillani, mutta jos et halua että "pelastusrenkaisiin" kosketaan, minusta ei ole plussaa se jos et halua tehdä asialle mitään.
Ikävä kyllä jos minä viehätyn naisen kropasta, ei nainen viehäty minusta. Te voitte keskenänne kiistellä siitä onko kyse "tasoteoriasta" vai siitä että jonkun kirjoittamattoman universaalin säännön mukaan lyhyen ja hoikan miehen kanssa yhteensopiva on erittäin lyhyt ja erittäin pyöreä nainen. Joka tapauksessa, minä sytyn siitä miestä sytyn, enkä voi asiaa muuttaa.
^ Sinähän siis toisin sanoen ymmärrät täysin sen että nainenkin syttyy siitä mistä syttyy. Jos nainen ei syty lyhyestä ja hoikasta miehestä niin mikään mahti maailmassa ei sitä muuta.
Vierailija kirjoitti:
^ Sinähän siis toisin sanoen ymmärrät täysin sen että nainenkin syttyy siitä mistä syttyy. Jos nainen ei syty lyhyestä ja hoikasta miehestä niin mikään mahti maailmassa ei sitä muuta.
Jotenkin ollaan oudossa tilanteessa kun naisille on turn-off se jos mies on hoikka.
Hoikkuus on kuitenkin terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^ Sinähän siis toisin sanoen ymmärrät täysin sen että nainenkin syttyy siitä mistä syttyy. Jos nainen ei syty lyhyestä ja hoikasta miehestä niin mikään mahti maailmassa ei sitä muuta.
Jotenkin ollaan oudossa tilanteessa kun naisille on turn-off se jos mies on hoikka.
Hoikkuus on kuitenkin terveellistä.
Jos ei sytytä niin ei sytytä. Luulin että ollaan tästä samaa mieltä.
Oma mies on pitkä ja lihaksikas. Sytyttää.
Minulla on vastaava tilanne kuin edellisellä.
Olin pitkään epäterveellisesti syövä pömppömaha. Korjasin elintapani. Nyt olen hoikka ja hyväkuntoinen, ja oloni on tuhatkertaisesti parempi. En alkanut treenaamaan ulkonäön takia, enkä kieltäydy herkuista arjessa siksi koska olisin pakkomielteinen rahkasankari. Treenaan koska sillä saa hyvän olon, enkä syö sokeria koska siitä tulee huono olo.
No, tunnen samanhenkisiä naisia vaikka kuinka paljon. Mutta yksikään ei ole koskaan kiinnostunut minusta romanttisesti. Ja kaikki jotka ovat pariutuneet, ovat pariutuneet luonteisesti komeamman ja hyvätuloisemman miehen kanssa, joka saattaa olla liikunnallinen tai sitten ei.
Minusta kiinnostuvat todella ylipainoiset naiset jotka inhoavat liikuntaa. Kaikki ovat myös olleet nimenomaan keskivartalolihavia (mikä on kaikkein epäterveellisintä, kuten hyvin tiedämme), ns. kurvikkaat eivät kiinnostu.
Aika selkeästi voidaan tulkita, että taso menee kaiken muun edelle, ja siihen vaikuttavat miehillä vs naisilla eri asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ongelman ydin ole kommunikoinnin puute, vaan mielihalut jotka eivät käy yksiin. Jos molemmat haluavat samoja asioita, ei kommunikoinnilla ole niin suurta merkitystä, asiat vaan loksahtavat paikalleen. Sitten jos eivät, paraskaan kommunikointi ei auta jos halua kompromissiin ei ole.
Vaikka pitäisi paikkansakin, että "ainakin näillä ns suosituilla on naurettavan helppo löytää toinen" on se minun mielestäni poikkeustapauksen poimimista malliesimerkiksi. Kuinka moni meistä keski-ikäisistä oikeasti on niin "suosittu", että voi katsoa kuuluvansa tuohon joukkoon? Ei ainakaan aloittaja, eikä muutenkaan enemmistö, epäilen.
Siksi sellainen jolle on naurettavan helppo löytää toinen on poikkeus eikä sääntö, ja jos elämä heille on niin helppoa, niin miksi heidän pitäisi suostua kompromisseihin?
Simppeliä: jos olet tavismies/nainen, ja kumppanisi kelpaisi muillekin naisille/miehille, sinun on joustettava enemmän. Voit kiukutella maailman tappiin asti kuinka epäreilua se on, että toisen ei tarvitse panostaa, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että olet ensimmäisen erän jo voittanut, koska olet saanut kumppaniksesi silmäkarkin. Nyt pitää selvittää kuinka paljosta olet itse valmis luopumaan saadaksesi pitääkin sen.
Tietämättäsi allekirjoitit juuri väitteeni. Kysyt, että mihin olen valmis suostumaan, tai mistä olen valmis luopumaan säilyttääkseni mahdollisen saavutetun tilanteen ennallaan. Olen joutunut luopumaan jo lähes kaikesta. Ei ole enää juurikaan mistä luopua tai mistä joustaa. Silti pitäisi joustaa lisää. Silti pitäisi olla valmis luopumaan niistä lopuistakin asioista. Todistit, että mikään ei ikinä riitä.
Olen ihan varma, että näilä hoikilla ja pienituloisilla miehillä on paljon ääneen lausumattomia kriteereitä tai joku isompi vika tai rajoite luonteen tai elämäntavan puolella. Ei normaalipainoista ja kotiasioihin rennosti suhtautuvaa aikuista naista nyt niin vaikeaa ole löytää.
Pidempään sinkkuna ollessa seksin puute alkaa olla ongelma. Ehkä se on monilla sen vuoksi ensimmäisenä mielessä. Sitten on miehiä, joilla ei muu olekaan mielessä. Itse olen suht koht normaali eli haluaisin elämän loppuun kestävän parisuhteen. Mistäpä sellainen? Tinderit on nähty, se ei ole miehen maailmaa. Baarissa on vain enimmäkseen alkoholisoituneita yksilöitä. Kun käy töissä ja töiden jälkeen lataa akkujaan ei paljon muulle aktiviteeteille jää voimia. En halua Martta-kurssille
Niin ja ed. kommentti siis 53- v. mies, korkeakoulutus, hyvät tulot
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju osoittaa hyvin miksi miehille käy seksi, yhteiset aktiviteetit ja hauskanpito. Mutta miehet eivät halua arjen jakamista, yhteistä kotipesäprojektia tai ehdotonta sitoutumista vaikka tulisi mitä.
Poikkeuksena jotkut vaimon passattavana olemiseen tottuneet ukot. Mutta nyt siis puhutaan nykyaikaisista, elämässä mukana olevista miehistä. Heillä on vanhanaikaisissa parisuhteissa vain hävittävää.
Ero tulee nykyään niin helposti, ettei kukaan uskalla enää sitoutua. Erosta seuraa hirveä soppa ja stressitasot ovat katossa.
Nykyään myös erotaan aivan liian helposti. Ei ole minkäänlaista halua selvittää ongelmia, koska uuden löytää kännykästä tuosta noin vain.
Kaikenlaiseen paskaan riittää kyllä energiaa, aikaa, jaksamista, mielenkiintoa, halua ym., muttei ongelmien selvittämiseen. Jostain pikkuasiasta, lapsellisesta jutusta, kuten omasta väärinkäsityksestä hirveä riita ja sitten juostaan ympäri kaupunkia haukkumassa toista, eikä kuunnella mitään järkipuhetta. Otetaan baarissa kuppia, avaudutaan kumppanin yksityisasioista ja ominaisuuksista ventovieraille ja "viisastutaan" lisää.
Hyvät miehet stockkalle mimmejä pokaamaan! Siellä löytyy kauniita naisia jotka tulevat toimeen omilla rahoillaan.
Tiedän että tämä kommentti saa paljon alapeukkuja. Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava että tässä suomalaisessa yhteiskunnassa alkaa olla aika paljon vikaa, erityisesti sukupuolien asenteissa. Monien sattumien kautta olen päätynyt parisuhteeseen ulkom...laisen naisen kanssa. Meillä ei käydä koskaan mitään tasa-arvo yms keskusteluja, koska niitä ei edes tarvita. Mies saa olla mies, nainen olla nainen ja tasa-arvo toteutuu luultavasti paremmin kuin keskiverto kantis suhteessa. Täysin automaatio. Asioista ei tarvitse tehdä draamaa. Ja todennäköisesti jopa keskusteluyhteys toimii paremmin, vaikka ei ole yhteistä äidinkieltä.
"Ja tämä ei ole se, mitä tavalliset naiset hakevat.
Tavallinen nainen kuvittelee mielessään englantilaisen sarjan herrasmiestä muistuttavan pitkän ja rotevan komistuksen, joka on muuttanut kaupungista maalle kunnostamaan unelmien hirsitaloa."
Käsityksesi "tavallisesta naisesta" on ihan omassa päässäsi. Mikään tilasto tai tosielämän havainto ei tue tuollaista olkiukkoa.
"Minä olisin mielelläni parisuhteessa ikäiseni naisen kanssa. Tykkään luonnosta, liikunnasta, musiikin harrastamisesta, viikonloppureissuista ja olisi mukavaa istua sylikkäin terassilla tai takkatulen räiskeessä.
Mutta minäkään en halua työlästä kotiprojektia tai neuroottista huolehtimista jokaisesta pölypallosta."
Eli haluat haavemaailman jossa tehdään vain kivoja asioita mutta jossa tämä kiva ei tuota likaa, pyykkiä tai tiskejä.
Ja sitten väitetään että naiset eivät elä tässä todellisuudessa ja toivovat liikoja?
"Mies saa olla mies, nainen olla nainen ja tasa-arvo toteutuu luultavasti paremmin kuin keskiverto kantis suhteessa."
En tiedä millainen teidän suhteenne on mutta perinteisesti tämä "mies saa olla mies ja nainen saa olla nainen" asetelma on ollut miehelle paljon parempi ja vähemmän rajoittava diili kuin naiselle. Siksihän se on niin paljon suositumpi miesten kuin naisten keskuudessa.
Kyllä minä ainakin tapasin Tinderin kautta 10 vuotta nuoremman miehen, joka halusi parisuhteen kyllä. Ainoastaan henkisesti hiukan liian nuori itselle. Itsevarmuus ja elämänkokemus loistivat poissaolollaan, kuten yhteinen huumori. Kyllä näitäkin on, se on vaan hiukan työn takana löytää samaa haluava mies. Osa miehistä ei halua sitoutua, mutta silti voisi suhtautua naisiin ettei he ole itsestäänselvyys. Ei applikaatioissa olevat naiset ole "tyrkyllä" vaan etsivät mitä etsivät, itse. Ja heillä on lisäksi omat verkkonsa vesillä. Applikaatioiden iso miinus on illuusio, että ihmiset ovat siellä juuri selaajaa varten (tosiasiassa selaajat pitävät omat verkostonsa siellä päällä ja enemmistö käyttäjistä on miehiä).
Onneksi aikuisena naisena näin osaa suhtautua itse itseensä, kriteerit nousseet mitä haluaa kumppanilta (persoona ja itsenäisyys, tasapainoinen arki ja hyvä työ). En päästä elämääni ketä tahansa virheiden myötä kun on oppinut ihmisistä ja ihmispersoonista kaikenlaista - ja mitä en elämääni enää halua. Nuoret etsivät huomiota, validaatiota ja kokemuksia, siksi nuoret naiset taipuvat vaikka kevyempään järjestelyyn - juuri saadakseen ihan hiukan kehuja ja seksiä.
Itse en onneksi ole toisella kierroksella, juuri siksi että olen tarkka kenen kanssa haluan perheen perustaa ylipäätään. Elämää voi elää itsenäisesti, kunnes kolahtaa ja tuntuu oikealta. Paniikki ja kiire näkyy, eikä kukaan halua seurustella sellaisen kanssa - en ainakaan minä, sillä aistin toisesta huokuvan tunnetilan. Ellei kaksi paniikin omaavaa löydä toisiaan, niin mikä siinä sitten.
Parhaimmin toiseen tutustuu livenä, applikaatio on hyvä pohja kahden ihmisen tavata ja siitä tutustua, jos ei vaikka muuten ihmiseen törmää. Tiedän muutamankin tapauksen, jossa applikaation kautta aloitettu tapailu on päätynyt avioliittoon ja lapsen saantiin. Ei toki noin lineaarisesti, vaan sisältäen ajan yhdessä, toiseen tutustumisen ja suhteen etenemisen.
Jos itse saan valita, tapaisin tulevan kumppanin mieluusti oikeassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
"Minä olisin mielelläni parisuhteessa ikäiseni naisen kanssa. Tykkään luonnosta, liikunnasta, musiikin harrastamisesta, viikonloppureissuista ja olisi mukavaa istua sylikkäin terassilla tai takkatulen räiskeessä.
Mutta minäkään en halua työlästä kotiprojektia tai neuroottista huolehtimista jokaisesta pölypallosta."
Eli haluat haavemaailman jossa tehdään vain kivoja asioita mutta jossa tämä kiva ei tuota likaa, pyykkiä tai tiskejä.
Ja sitten väitetään että naiset eivät elä tässä todellisuudessa ja toivovat liikoja?
Täh? Naiset, mites miehet? Toki miehille useasti kelpaa hiukan vähempi. Mutta iskee se arki parisuhteeseen kuin parisuhteeseen. Aikaiset herätykset ja pyykki vuoret, pölypallot nurkissa ja tyhjyyttään loistava jääkaappi. Tehtävät jaettava ja töissä on käytävä. Siksi suosittelen pikku hiljaa tutustumista ja vastuiden jakamista, niin säästytään riidoilta ja siltä, kun ihastus alkaa muuttua arjeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minä olisin mielelläni parisuhteessa ikäiseni naisen kanssa. Tykkään luonnosta, liikunnasta, musiikin harrastamisesta, viikonloppureissuista ja olisi mukavaa istua sylikkäin terassilla tai takkatulen räiskeessä.
Mutta minäkään en halua työlästä kotiprojektia tai neuroottista huolehtimista jokaisesta pölypallosta."
Eli haluat haavemaailman jossa tehdään vain kivoja asioita mutta jossa tämä kiva ei tuota likaa, pyykkiä tai tiskejä.
Ja sitten väitetään että naiset eivät elä tässä todellisuudessa ja toivovat liikoja?
Täh? Naiset, mites miehet? Toki miehille useasti kelpaa hiukan vähempi. Mutta iskee se arki parisuhteeseen kuin parisuhteeseen. Aikaiset herätykset ja pyykki vuoret, pölypallot nurkissa ja tyhjyyttään loistava jääkaappi. Tehtävät jaettava ja töissä on käytävä. Siksi suosittelen pikku hiljaa tutustumista ja vastuiden jakamist
Pointti olikin se että tuo yksi mieskirjoittaja toivoi suhdetta johon ei tuo arki ja pyykit juuri tuntunut kuuluvan vaan vain kivat jutut.
Onkohan mulla mitään toivoa enää edes saada parisuhdetta. Olen nyt 44-vuotias ja koska erosta on vasta muutama kuukausi, niin en kaipaa parisuhdetta. Vuoden päästä voi olla eri tilanne jo, mutta huoliiko mua kukaan? Enkä kyllä itse huoli ketä tahansa vain sen vuoksi, että olisi edes joku. En pysty sellaiseen suhteeseen vaan kyllä mun pitää olla oikeasti kiinnostunut miehestä.