Lue keskustelun säännöt.
Miten parisuhteen muodostamisesta aikuisena tuli näin vaikeaa?
Täällä näyttää olevan jo ketju parikymppisistä, mutta oma ihmettely kohdistuu nyt sellaisiin 40-50 -vuotiaisiin.Olen (N, 50+) ollut nyt sinkkuna muutaman vuoden ja haussa on parisuhde. Treffiäpit ja deittisivustot testattu, livessäkin käyty (koronaa ennen ja koronan jälkeen), mutta huonolla tuloksella.Ravintoloissa on ollut enimmäkseen varattuja, Tinderissä ym. vain seksiseura haussa.Varsinkin nyt viime vuosina on tullut selkeä trendi, että miehet eivät näytä haluavan parisuhdetta. Kaikki tuntuvat haluavan vai seksiseuraa, FWB, FB, ONS, mitänäitänyton.Varsinkin Tinderissä on ilmiönä, että mies SANOO haluavansa parisuhdetta, mutta juttelun alettua onkin kiinnostunut vain pelkästä seksiseurasta. Ei missään nimessä mitään pysyvää, vakituista, jotain kestävämpää.Ja mietityttää että MIKSI?Onko sormet palanu niin pahasti, että ei enää parisuhde kiinnosta?Onko maailma muuttunut niin, että tämän ikäluokan miehet eivät enää halua kumppanuutta, yhdessäoloa, ehkä jopa yhdessäasumista?
Kommentit (2361)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin naisena en innostu mistään ONS, koska hyvä seksi vaatii tunteita, eikä niitä voi sytyttää mitään nappia painamalla. Olen jo 40+ ja takana pari pitkää parisuhdetta ja nyt on ihan hyvä olla yksin. En kylläkään ole missään deittisovelluksessa, enkä aio mennäkään. Jos ei ketään tule missään vastaan, niin olen ihan tyytyväinen yksin.
Kuule, ei näitä ONS:eja harrasta tai tavoittele myöskään miehistä kuin pienehkö osa.
Olen itse sellainen, joka ei ole näistä jutuista saanut koskaan mitään edes nuorena, saati nyt 40+ ikäisenä, jolloin seksi ei hyvänen aika todellakaan tapahdu samalla tavalla "nappia painamalla" edes pitkäaikaisen ja rakastetun kumppanin kanssa kuin 20 vuotta sitten.
Enkä ole ainut mies, joka ajattelee näin (edes kaveripiiristäni; josta suurin osa on sitä mieltä, että seksiä ei voi harrastaa ilman tunteita).
On hyvä, että osaat olla yksin. Mutta on tuolla ulkona liikenteessä myös meitä tavallisia, kunnollisia ikäisiäsi miehiä, jotka etsivät rakkautta ja parisuhdetta - ja seksiä myös - mutta vasta siinä vaiheessa, kun kemiat ovat kohdallaan ja molemminpuolinen rakkaus on syttynyt.
Kuulostat erittäin järkevältä mieheltä! Mistä kaltaisiasi voisi löytää? T. nro 480
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ystäväpiirini koostuu 50-60-vuotiaista urheilevista, melko terveitä elämäntapoja noudattavista miehistä, jotka aivan sujuvasti syövät salaattia eivätkä tietääkseni harrasta sen enempää kännirinkejä kuin kännitappelujakaan. Enemmän näyttävät harrastavan maratoneja, triathloneja, maastopyöräilyä ja maastohiihtoa.
Nuo tyypit juoksevat, pyöräilevät ja hiihtävät kuolemaa karkuun, tai siis yrittävät sitä. Jokaisella on tuollaisia tuttavapiirissään ja kaikki pyörii sen oman lajin ympärillä. Missään ei voi käydä, mitään ei voi syödä (pelkkä rahka riittää) ja puhumattakaan siitä, että edes joskus ottaisi rennosti vaikka lauantaina. Ei muuten onnistu!, sanoo spandexkiitäjä.
Tuollaisille ihmisille yhtä fanaattinen ihminen on oikea kumppani, meille taviksille pelkkää helvettiä.
Ai mistäkö tiedän..?
Sille tuli varmaan sama olo sohvaperunan kanssa, että eikö aikuinen ihminen voi mitään muuta tehdä kuin jumittaa siinä sohvalla syömässä karkkia ja jäätelöä. Ette varmaan ollut sopiva pari, se on selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen markkina-arvo laskee tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen, kun taas miehellä se pysyy suhteellisen samana eläkeikään asti; mies on suhteellisesti yhtä suosittu pariutumispoolissaan kuin aikaisemminkin. 80 prosenttia miehistä joutuu nuoruudeessaan kokemaan jatkuvaa torjuntaa ja pettymyksiä, mikä aiheuttaa sen, että myöhemmällä iällä seksuaalivietin laskiessa ei pariutuminen ole välttämättä enää minkäänlainen prioriteetti.
Naiset puolestaan tottuvat nuoruudessaan siihen, että seuraa on tarjolla pilvin pimein. Harvan psyyke kestää sitä ja lopputuloksena on itsekäs prinsessa, joka kuvittelee, että miehet jonottavat täyttämään neitosen tarpeita vielä, kun tällä on ikää se 50 vuotta. Tässä vaiheessa harvalla naisella on enää juuri mitään annettavaa miehelle. Nuorempana mies vielä jaksoi naisen oikuttelua seksin takia, mutta että aikuisena jaksaisi kiukuttelevaa emäntää. Ei todellakaan.
Minulla on lapset tehty, asunto maksettu ja sen verran varallisuutta, että elämästä pystyy nauttimaan. Seksiä harrastan ainoastaan itseäni 10 vuotta nuorempien naisten kanssa, mutta ei tulisi mieleenkään lyödä hynttyitä yhteen yhdenkään naisen kanssa.Tää kuulostaa niin katkeralta tilitykseltä, että ihan kaikkien kannalta on varmasti parempi, että pysyttelet sinkkuna edelleen. Tsemppiä sinulle.
Täällä joku toivoi miesten näkemyksiä tähän keskustelun aloitukseen. Koettakaan nyt kestää, kun niitä tulee. Totuus voi olla epämiellyttävää.
Totuus, eli se millainen on miesten mielenmaisema. Ne asiat, joita miehet sanoo naisista ei ole totuuksia, ne on heidän henkilökohtaisia, subjektiivisia näkemyksiä (sanomattakin selvää).
Eli koittakaamme kestää sitä totuutta, ettei joillakin miehillä jostain syystä ole hirveästi hyvää sanottavaa naisista.
Jotkut miehet ovat katkeroituneita ja pettyneitä, ja kokevat olevansa umpikujassa. He ovat usein omaan rooliinsa juuttuneita, eivät osaa ja uskalla näyttää tunteitaan, tai ovat oppineet tukahduttamaan ne niin hyvin, että niitä ei yksinkertaisesti enää oikeastaan ole.
Nämä miehet eivät menesty naisten kanssa: eivät parisuhteissa (jos sellainen heillä on), eivät naiskumppanin etsimisessä, eivät välttämättä edes arkielämän irl-kohtaamisissa naisten kanssa.
Naisia tunteettomasti n*ssivan machomiehen rooli viedään loppuun asti, koska siihen on jo kasvettu kiinni.
Oikea ja hyvä parisuhde, johon kuuluu rakkaus, yhdessäolo, välittäminen, tunteiden näyttäminen, tasapuolinen vastuun kantaminen (ja myös hyvä seksielämä, joka tosin on vain rakkauden osoittamisen eräs muoto) sekä luonteva vuorovaikutus, ovat näille vanhan kansan miehille joko utopiaa tai feministien salaliitto.
Miesten torjunnat ja pettymykset johtuvat useimmiten siitä, että he eivät osaa tai uskalla kohdata naisia ihmisinä, vaan (pelkästään) seksiobjekteina. Jotkut nuoret miehet osaavat kohdata ikäisensä nuoret naiset ihmisinä ja osaavat muodostaa henkisen yhteyden ikäisiinsä naisiin (ja ylipäätään kaikkiin naisiin/ihmisiin). Nämä miehet ovat niitä miehiä, joiden ei koskaan tarvitse valittaa naisseuran puutteesta.
Tämän jutun ja koko nyky-yhteiskunnan pointti: kaikki on aina miesten vika.
Nähdäkseni se johtuu yksinomaan järjestetyistä avioliitoista luopumisesta ja avioliitosta eroamisen helpottumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Nähdäkseni se johtuu yksinomaan järjestetyistä avioliitoista luopumisesta ja avioliitosta eroamisen helpottumisesta.
Kummasta itse tykkäisit enemmän, huonosta parisuhteesta vai hyvästä sinkkuelämästä? Itse elin lapsuuteni perheessä, jossa vanhemmat hyvinä päivinä sietivät toisiaan, pahoina vihasivat. En ikinä halunnut itselleni tuollaista parisuhdetta, jossa eroaminen ei ollut edes vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän näissä ole sitä ilmiötä paljon, että ne parisuhdetta haluavat ja siihen soveltuvat ja kiinnostavat eivät pitkään ole treffipalstoilla. Sinne jää pyörimään ne jotka haluavat vain seksiä tai eivät sovellu suhteeseen tai kiinnosta juuri ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen markkina-arvo laskee tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen, kun taas miehellä se pysyy suhteellisen samana eläkeikään asti; mies on suhteellisesti yhtä suosittu pariutumispoolissaan kuin aikaisemminkin. 80 prosenttia miehistä joutuu nuoruudeessaan kokemaan jatkuvaa torjuntaa ja pettymyksiä, mikä aiheuttaa sen, että myöhemmällä iällä seksuaalivietin laskiessa ei pariutuminen ole välttämättä enää minkäänlainen prioriteetti.
Naiset puolestaan tottuvat nuoruudessaan siihen, että seuraa on tarjolla pilvin pimein. Harvan psyyke kestää sitä ja lopputuloksena on itsekäs prinsessa, joka kuvittelee, että miehet jonottavat täyttämään neitosen tarpeita vielä, kun tällä on ikää se 50 vuotta. Tässä vaiheessa harvalla naisella on enää juuri mitään annettavaa miehelle. Nuorempana mies vielä jaksoi naisen oikuttelua seksin takia, mutta että aikuisena jaksaisi kiukuttelevaa emäntää. Ei todellakaan.
Minulla on lapset tehty, asunto maksettu ja sen verran varallisuutta, että elämästä pystyy nauttimaan. Seksiä harrastan ainoastaan itseäni 10 vuotta nuorempien naisten kanssa, mutta ei tulisi mieleenkään lyödä hynttyitä yhteen yhdenkään naisen kanssa.Tää kuulostaa niin katkeralta tilitykseltä, että ihan kaikkien kannalta on varmasti parempi, että pysyttelet sinkkuna edelleen. Tsemppiä sinulle.
Täällä joku toivoi miesten näkemyksiä tähän keskustelun aloitukseen. Koettakaan nyt kestää, kun niitä tulee. Totuus voi olla epämiellyttävää.
Totuus, eli se millainen on miesten mielenmaisema. Ne asiat, joita miehet sanoo naisista ei ole totuuksia, ne on heidän henkilökohtaisia, subjektiivisia näkemyksiä (sanomattakin selvää).
Eli koittakaamme kestää sitä totuutta, ettei joillakin miehillä jostain syystä ole hirveästi hyvää sanottavaa naisista.
Jotkut miehet ovat katkeroituneita ja pettyneitä, ja kokevat olevansa umpikujassa. He ovat usein omaan rooliinsa juuttuneita, eivät osaa ja uskalla näyttää tunteitaan, tai ovat oppineet tukahduttamaan ne niin hyvin, että niitä ei yksinkertaisesti enää oikeastaan ole.
Nämä miehet eivät menesty naisten kanssa: eivät parisuhteissa (jos sellainen heillä on), eivät naiskumppanin etsimisessä, eivät välttämättä edes arkielämän irl-kohtaamisissa naisten kanssa.
Naisia tunteettomasti n*ssivan machomiehen rooli viedään loppuun asti, koska siihen on jo kasvettu kiinni.
Oikea ja hyvä parisuhde, johon kuuluu rakkaus, yhdessäolo, välittäminen, tunteiden näyttäminen, tasapuolinen vastuun kantaminen (ja myös hyvä seksielämä, joka tosin on vain rakkauden osoittamisen eräs muoto) sekä luonteva vuorovaikutus, ovat näille vanhan kansan miehille joko utopiaa tai feministien salaliitto.
Miesten torjunnat ja pettymykset johtuvat useimmiten siitä, että he eivät osaa tai uskalla kohdata naisia ihmisinä, vaan (pelkästään) seksiobjekteina. Jotkut nuoret miehet osaavat kohdata ikäisensä nuoret naiset ihmisinä ja osaavat muodostaa henkisen yhteyden ikäisiinsä naisiin (ja ylipäätään kaikkiin naisiin/ihmisiin). Nämä miehet ovat niitä miehiä, joiden ei koskaan tarvitse valittaa naisseuran puutteesta.
Tämän jutun ja koko nyky-yhteiskunnan pointti: kaikki on aina miesten vika.
Tunteet on mainittu aika monta kertaa. Tunteiden käyttö manipulaation välineinä jää kuitenkin aina mainitsematta, vaikka manipulointi liittyy niihin oleellisesti ja saumattomasti parisuhteissa. Onko manipulointi lisääntynyt nykyaikana? Onko tunteilla manipulointi saanut enemmän jalansijaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen markkina-arvo laskee tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen, kun taas miehellä se pysyy suhteellisen samana eläkeikään asti; mies on suhteellisesti yhtä suosittu pariutumispoolissaan kuin aikaisemminkin. 80 prosenttia miehistä joutuu nuoruudeessaan kokemaan jatkuvaa torjuntaa ja pettymyksiä, mikä aiheuttaa sen, että myöhemmällä iällä seksuaalivietin laskiessa ei pariutuminen ole välttämättä enää minkäänlainen prioriteetti.
Naiset puolestaan tottuvat nuoruudessaan siihen, että seuraa on tarjolla pilvin pimein. Harvan psyyke kestää sitä ja lopputuloksena on itsekäs prinsessa, joka kuvittelee, että miehet jonottavat täyttämään neitosen tarpeita vielä, kun tällä on ikää se 50 vuotta. Tässä vaiheessa harvalla naisella on enää juuri mitään annettavaa miehelle. Nuorempana mies vielä jaksoi naisen oikuttelua seksin takia, mutta että aikuisena jaksaisi kiukuttelevaa emäntää. Ei todellakaan.
Minulla on lapset tehty, asunto maksettu ja sen verran varallisuutta, että elämästä pystyy nauttimaan. Seksiä harrastan ainoastaan itseäni 10 vuotta nuorempien naisten kanssa, mutta ei tulisi mieleenkään lyödä hynttyitä yhteen yhdenkään naisen kanssa.Tää kuulostaa niin katkeralta tilitykseltä, että ihan kaikkien kannalta on varmasti parempi, että pysyttelet sinkkuna edelleen. Tsemppiä sinulle.
Täällä joku toivoi miesten näkemyksiä tähän keskustelun aloitukseen. Koettakaan nyt kestää, kun niitä tulee. Totuus voi olla epämiellyttävää.
Totuus, eli se millainen on miesten mielenmaisema. Ne asiat, joita miehet sanoo naisista ei ole totuuksia, ne on heidän henkilökohtaisia, subjektiivisia näkemyksiä (sanomattakin selvää).
Eli koittakaamme kestää sitä totuutta, ettei joillakin miehillä jostain syystä ole hirveästi hyvää sanottavaa naisista.
Jotkut miehet ovat katkeroituneita ja pettyneitä, ja kokevat olevansa umpikujassa. He ovat usein omaan rooliinsa juuttuneita, eivät osaa ja uskalla näyttää tunteitaan, tai ovat oppineet tukahduttamaan ne niin hyvin, että niitä ei yksinkertaisesti enää oikeastaan ole.
Nämä miehet eivät menesty naisten kanssa: eivät parisuhteissa (jos sellainen heillä on), eivät naiskumppanin etsimisessä, eivät välttämättä edes arkielämän irl-kohtaamisissa naisten kanssa.
Naisia tunteettomasti n*ssivan machomiehen rooli viedään loppuun asti, koska siihen on jo kasvettu kiinni.
Oikea ja hyvä parisuhde, johon kuuluu rakkaus, yhdessäolo, välittäminen, tunteiden näyttäminen, tasapuolinen vastuun kantaminen (ja myös hyvä seksielämä, joka tosin on vain rakkauden osoittamisen eräs muoto) sekä luonteva vuorovaikutus, ovat näille vanhan kansan miehille joko utopiaa tai feministien salaliitto.
Miesten torjunnat ja pettymykset johtuvat useimmiten siitä, että he eivät osaa tai uskalla kohdata naisia ihmisinä, vaan (pelkästään) seksiobjekteina. Jotkut nuoret miehet osaavat kohdata ikäisensä nuoret naiset ihmisinä ja osaavat muodostaa henkisen yhteyden ikäisiinsä naisiin (ja ylipäätään kaikkiin naisiin/ihmisiin). Nämä miehet ovat niitä miehiä, joiden ei koskaan tarvitse valittaa naisseuran puutteesta.
Vai feministien salaliitto? Mitenkäs sitten pitäisi suhtautua lämmöllä ja rakkaudella sekopäiseen ideologiin joka ensimmäisenä haukkuu sinut siaksi sukupuolesi takia? Näitä tuntuu olevan jo noin kolmasosa naisista joita arjessa kohtaan pääkaupunkimme riennoissa. Sanomattakin lie selvää että minulle on aivan täysin turha tulla väittämään että kyseinen vihaideologia olisi tasa-arvon synonyymi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen markkina-arvo laskee tasaisesti 35 ikävuoden jälkeen, kun taas miehellä se pysyy suhteellisen samana eläkeikään asti; mies on suhteellisesti yhtä suosittu pariutumispoolissaan kuin aikaisemminkin. 80 prosenttia miehistä joutuu nuoruudeessaan kokemaan jatkuvaa torjuntaa ja pettymyksiä, mikä aiheuttaa sen, että myöhemmällä iällä seksuaalivietin laskiessa ei pariutuminen ole välttämättä enää minkäänlainen prioriteetti.
Naiset puolestaan tottuvat nuoruudessaan siihen, että seuraa on tarjolla pilvin pimein. Harvan psyyke kestää sitä ja lopputuloksena on itsekäs prinsessa, joka kuvittelee, että miehet jonottavat täyttämään neitosen tarpeita vielä, kun tällä on ikää se 50 vuotta. Tässä vaiheessa harvalla naisella on enää juuri mitään annettavaa miehelle. Nuorempana mies vielä jaksoi naisen oikuttelua seksin takia, mutta että aikuisena jaksaisi kiukuttelevaa emäntää. Ei todellakaan.
Minulla on lapset tehty, asunto maksettu ja sen verran varallisuutta, että elämästä pystyy nauttimaan. Seksiä harrastan ainoastaan itseäni 10 vuotta nuorempien naisten kanssa, mutta ei tulisi mieleenkään lyödä hynttyitä yhteen yhdenkään naisen kanssa.Tää kuulostaa niin katkeralta tilitykseltä, että ihan kaikkien kannalta on varmasti parempi, että pysyttelet sinkkuna edelleen. Tsemppiä sinulle.
Täällä joku toivoi miesten näkemyksiä tähän keskustelun aloitukseen. Koettakaan nyt kestää, kun niitä tulee. Totuus voi olla epämiellyttävää.
Totuus, eli se millainen on miesten mielenmaisema. Ne asiat, joita miehet sanoo naisista ei ole totuuksia, ne on heidän henkilökohtaisia, subjektiivisia näkemyksiä (sanomattakin selvää).
Eli koittakaamme kestää sitä totuutta, ettei joillakin miehillä jostain syystä ole hirveästi hyvää sanottavaa naisista.
Jotkut miehet ovat katkeroituneita ja pettyneitä, ja kokevat olevansa umpikujassa. He ovat usein omaan rooliinsa juuttuneita, eivät osaa ja uskalla näyttää tunteitaan, tai ovat oppineet tukahduttamaan ne niin hyvin, että niitä ei yksinkertaisesti enää oikeastaan ole.
Nämä miehet eivät menesty naisten kanssa: eivät parisuhteissa (jos sellainen heillä on), eivät naiskumppanin etsimisessä, eivät välttämättä edes arkielämän irl-kohtaamisissa naisten kanssa.
Naisia tunteettomasti n*ssivan machomiehen rooli viedään loppuun asti, koska siihen on jo kasvettu kiinni.
Oikea ja hyvä parisuhde, johon kuuluu rakkaus, yhdessäolo, välittäminen, tunteiden näyttäminen, tasapuolinen vastuun kantaminen (ja myös hyvä seksielämä, joka tosin on vain rakkauden osoittamisen eräs muoto) sekä luonteva vuorovaikutus, ovat näille vanhan kansan miehille joko utopiaa tai feministien salaliitto.
Miesten torjunnat ja pettymykset johtuvat useimmiten siitä, että he eivät osaa tai uskalla kohdata naisia ihmisinä, vaan (pelkästään) seksiobjekteina. Jotkut nuoret miehet osaavat kohdata ikäisensä nuoret naiset ihmisinä ja osaavat muodostaa henkisen yhteyden ikäisiinsä naisiin (ja ylipäätään kaikkiin naisiin/ihmisiin). Nämä miehet ovat niitä miehiä, joiden ei koskaan tarvitse valittaa naisseuran puutteesta.
Tämän jutun ja koko nyky-yhteiskunnan pointti: kaikki on aina miesten vika.
Tämän kommentin ja koko nyky-yhteiskunnan pointti: uhriutuminen.
Vaikkapa miesten ongelmista ei saa puhua, koska se on miesten syyllistämistä ja kaikki on aina miesten vika, yhyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tinderiä käyttäneenä miehenä kokemus ei ole ollut erityisen hyvä. En tiedä osaanko kuvailla sitä, mutta tuntui siltä kuin olisin näyteikkunassa ja renkaanpotkijat tulivat vilkaisemaan, useimmat jatkoivat matkaa saman tien ja osa lyhyesti kyseli lisätietoja ja faktoja sen sijaan että olisi halunnut ns. normaalisti tutustua. Tuntui kuin olisin tarjolla oleva tuote. En tykännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vai feministien salaliitto? Mitenkäs sitten pitäisi suhtautua lämmöllä ja rakkaudella sekopäiseen ideologiin joka ensimmäisenä haukkuu sinut siaksi sukupuolesi takia? Näitä tuntuu olevan jo noin kolmasosa naisista joita arjessa kohtaan pääkaupunkimme riennoissa. Sanomattakin lie selvää että minulle on aivan täysin turha tulla väittämään että kyseinen vihaideologia olisi tasa-arvon synonyymi.
Juuri näin, tuntuu että miehellä on nykyään joku ihme todistusvelvollisuus "kunnollisuudestaan", koska naisten lähtökohta on että olet p*ska koska olet mies, eivätkä he epäröi kertoa sitä heti kättelyssä. Vähintään luetellaan aina aikaisemmat epäonnistuneet suhteet ja kuinka surkeita ne exät olivat. Oman puolison kanssa oli aluksi ihmeen vähän näitä ongelmia, mutta osa hänen kavereistaan olivat ihan h*lvetin epäileväisiä mua kohtaan, hirveät kuulustelut ihan kuin olisin ollut jossain työhaastattelussa. Ja epäilemättä jos jokin ei olisi näiden nuuskijoiden mielestä täsmännyt, niin olisi alkanut pommitus puolisoa kohtaan, että mut pitää jättää tai vähintään p*skatestata kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nähdäkseni se johtuu yksinomaan järjestetyistä avioliitoista luopumisesta ja avioliitosta eroamisen helpottumisesta.
Kummasta itse tykkäisit enemmän, huonosta parisuhteesta vai hyvästä sinkkuelämästä? Itse elin lapsuuteni perheessä, jossa vanhemmat hyvinä päivinä sietivät toisiaan, pahoina vihasivat. En ikinä halunnut itselleni tuollaista parisuhdetta, jossa eroaminen ei ollut edes vaihtoehto.
Niin, muutoshan ei ole huono, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö se tuo mukanaan jotain problematiikkaa. Valintoja joutuu tekemään tai olemaan tekemättä mitään. Suhteissa saatetaan roikkua esim. lasten vuoksi tai taloudellisin perustein. On hyvä jos on vaihtoehtoja. Huono parisuhde tai hyvä sinkkuelämä ei sisällä paljon vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Tinderiä käyttäneenä miehenä kokemus ei ole ollut erityisen hyvä. En tiedä osaanko kuvailla sitä, mutta tuntui siltä kuin olisin näyteikkunassa ja renkaanpotkijat tulivat vilkaisemaan, useimmat jatkoivat matkaa saman tien ja osa lyhyesti kyseli lisätietoja ja faktoja sen sijaan että olisi halunnut ns. normaalisti tutustua. Tuntui kuin olisin tarjolla oleva tuote. En tykännyt.
Autokauppoihin ei myöskään mennä "normaalisti tutustumaan", vaan potkimaan renkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderiä käyttäneenä miehenä kokemus ei ole ollut erityisen hyvä. En tiedä osaanko kuvailla sitä, mutta tuntui siltä kuin olisin näyteikkunassa ja renkaanpotkijat tulivat vilkaisemaan, useimmat jatkoivat matkaa saman tien ja osa lyhyesti kyseli lisätietoja ja faktoja sen sijaan että olisi halunnut ns. normaalisti tutustua. Tuntui kuin olisin tarjolla oleva tuote. En tykännyt.
Autokauppoihin ei myöskään mennä "normaalisti tutustumaan", vaan potkimaan renkaita.
En ole auto tai myynnissä, vaan tutustumassa ihmisiin sovelluksen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vanhemmiten parisuhteen muodostaminen on vaikeampaa kuin nuorena, jolloin ollaan terveitä ja nättejä. Nainenkin alkaa 50-kymppisenä jo hivenen muistuttamaan miestä, ääni on mataloitunut, karvoja kasvaa siellä täällä ja sellaiset naiselliset eleet/liikkeet ovat tyystin kadonneet. Ei se miehelle ole enää sama asia poimia tällaista ruusua, kuin juuri ylioppilaaksi kirjoittanutta kaunokaista. Enkä sano tätä millään pahalla nyt. Miehetkin muuttuvat huonompaan suuntaa, mutta, pysyvät aina miehinä sentään.
Ja sitten on niitä, jotka muuttuvat parempaan suuntaan. Henkisesti.
Sinusta ei kyllä saa sellaista vaikutelmaa.
Tuolla on ihan realistisia miehiä myös, joille omanikäinen nainen kelpaa. Kyllä he naisen naiseksi erottavat. Makunsa saa olla toki jokaisella. Todella tympeää vaan kaikki kehnosti verhoitu ikärasismi tässäkin ketjussa.
Itse olen 40+ mies.
Koen itse muuttuneeni henkisesti todella paljon niistä ajoista, kun olin parikymppinen. Vuosien myötä koen kasvaneeni henkisesti - sosiaaliset taitoni ovat tulleet paremmin esiin, en vedä enää mitään rooleja, vaan olen enemmän oma itseni. Olen kypsynyt, ja lähtökohta muihin ihmisiin on se, että kohtaan heidät ihmisinä: en kilpailijoina, en ärsyttävinä tyyppeinä, en seksiobjekteina, vaan ihan oikeasti ihmisinä.
Itselleni ihan yllätyksenä on tullut nyt se, kuinka paljon olen saanut epäsuoraa ja ihan suoraa kiinnostusta naisilta. Ulkoisesti olen siis selkeästi ikääntynyt, ikä näkyy jo esim. naamasta, mutta henkisesti kypsyneempänä ja mielestäni sosiaalisilta taidoiltani jo kehittyneenä, olen jutellut usein erilaisissa arkisissa tilanteissa esimerkiksi tuntemattomien tai puolituntemattomien ikäisteni naisten kanssa rennosti ja luontevasti - ja useat näistä naisista ovat ilmaisseet kiinnostuksensa esimerkiksi tavata minua.
Tämä on mielestäni aika hämmentävää, koska nuorena (ja nykyistä itseäni komeampana) miehenä ei näiden samaa ikäluokkaa itseni kanssa olevien naisten kiinnostusta ollut lainkaan yhtä paljon ilmassa minua kohtaan kuin nyt. (Enkä usko, että "ylitulkitsisin" naisten kiinnostusta, vaan koen, että yllättävän moni olisi minusta kiinnostunut ihan miehenä).
Heh. Tämä ei ensisijaisesti johdu sinun "henkisestä kasvustasi", vaikka naiset rakastavat kuulla tuommoisia selityksiä. Sama ilmiö koskee muitakin miehiä jotka yksinkertaisesti eivät romuta omaa tasoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderiä käyttäneenä miehenä kokemus ei ole ollut erityisen hyvä. En tiedä osaanko kuvailla sitä, mutta tuntui siltä kuin olisin näyteikkunassa ja renkaanpotkijat tulivat vilkaisemaan, useimmat jatkoivat matkaa saman tien ja osa lyhyesti kyseli lisätietoja ja faktoja sen sijaan että olisi halunnut ns. normaalisti tutustua. Tuntui kuin olisin tarjolla oleva tuote. En tykännyt.
Autokauppoihin ei myöskään mennä "normaalisti tutustumaan", vaan potkimaan renkaita.
En ole auto tai myynnissä, vaan tutustumassa ihmisiin sovelluksen avulla.
Kyllä olet, halusit tai et.
Minä olen unohtanut jo koko parisuhteen hankkimisen. En tunne naisia paljoakaan enkä kyllä hirveästi miehiäkään. Tinder ja suomi24 on olleet ihan tyhjiä arpoja minulle, joten odotan, että työpaikan sihteeri eroaa ja pyydän sitä sitten treffeille :) Ellei meille tule töihin jotain toista kivaa naista joka on vapaa tai se sitten eroaa.
Tinder-kokemus miehenä on ollut, että en oikein kelpaa kellekään siellä. Mutta esim. työpaikalla on monia naisia, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta ja sieltä löytyi parisuhde. Minulla ei ollut yhtään korkeammalla rima tinderissä, tuntui pikemminkin siltä että tulin vain aina ghostatuksi tai toisia treffejä ei tullut, koska "ei ollut kipinää".
Vierailija kirjoitti:
Nähdäkseni se johtuu yksinomaan järjestetyistä avioliitoista luopumisesta ja avioliitosta eroamisen helpottumisesta.
Avioliitto ei ole ennenkään ketään pitänyt yhdessä, vaan se oli silloin ennen 1960-lukua yhteinen talous joka sai hammasta purren pysymään yhdessä.
En yhtään ihmettele, että sinulla olisi vientiä. (Oletan että olet tuo sama joka edellisellä sivulla kirjoitti, kuinka naiset nykyään osoittavat kiinnostusta). Sen huomaa kun ihminen kohtaa toiset ihmisinä, ei potentiaalisina hyödykkeinä. Kiitos kommenteistasi.