Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Keskityt siis työssäsi yksilön hyvinvointiin. Hyvä asia se on. Vähän sama kuin insinööri mutta insinööri keskittyy koko ihmiskunnan kehitykseen, hyvinvointiin.

Mikö saa sinut uskomaan, että psykologi keskittyy vain yksilöön? Sehän on ihan paskaa

Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta se on vain totuus kun puhutaan työssä toimimisesta.

Voi kuule, psykologeista vähemmistö tekee yksilötyötä.

Ketjussa on idealisoitu kuva insinööristä: joko hän oli kun ihminen oli eli hän on biologisesti me. Tai, ainakin hän tekee kaikille meistä hyvää oloa kuin keiju tai Jeesus teknologian ja tehokkuuden avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

On sekin näkökulma olemassa, että faktat eivät ole varsinaisesti odottamassa löytämistään, vaan ihmiset luovat faktoja havainnoista. Voi myös pohtia, että mikä ei ole ihmisen luomaa ajatusrakennelmaa? 
Erilaiset filosofit pohtivat sitä, että mitä faktat tai logiikka oikein ovat ja tämä tieto sitten valuu ajan kanssa alaspäin muille. Ollaan ehkä ironisessa tilanteessa, jos matemaattisesti orientoitunut ihminen ei tunnista sitä, että hänen käsityksensä totuuden luonteesta on erilaisten humanistien (filosofien, sosiologien, kielitieteilijöiden yms.) tuottamaa ainakin osittain. 

Juuri tällainen viinilasin ääressä kiinnostava mutta käytännössä tarpeeton pohdiskelu on humanistien heiniä. Ihan kaikki ihmisen elämään vaikuttava päätetään ja toteutetaan ilman pohdintoja totuuden luonteesta, oli sitten kyse bisneksestä, politiiksta tai mistä muusta tahansa.[/quote]
Ilmankos sitä ollaan ilmastokriisissä, hukutaan saasteisiin, eläinlajit kuolevat ja ihmiset voivat pahoin., kun epätasa-arvo maailmassa sen kun kasvaa.
Miten noin meni ihan omasta inssimielestäsi?

Niin... tarkoitatko, että nuo on seurausta insinöörien syytä?

Minä ymmärsin, että kohta "ihmisen elämään vaikuttava päätetään ja toteutetaan ilman pohdintoja totuuden luonteesta, oli sitten kyse bisneksestä, politiikasta tai mistä muusta tahansa." tarkoittaa kaiken tapahtuvan ilman syvällisiä filosofisia pohdintoja. Edellinen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että insinöörit olisivat vastuussa kaikesta maailmassa tapahtuvasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjun insinööri tekee aika kärjekkäitä linjauksia väittäessään, että edustaa hyötyajattelullaan sivistyksen kärkeä.
Itse asiassa asia voidaan kääntää täysin päinvastoin: hyötyminen edustaa ihmisvihamielistä dystopiaa. Näin moni taiteilija ja filosofi onkin tehnyt.

Heh, yheteisen elintason ja hyvinvoinnin parantaminen on ihmisvihaa 🙂 ihanan humanistista.

Uskot, että elintason nousu on lineaarisessa suhteessa insinööriyden määrään? Onko materia siis sama kuin onni? Entä mihin "hyvinvointi" liittyy?

Naamioit olettamuksia suojaavalla kysymymerkillä. Sinä humanistina olet käynyt ajatusprosessin jo läpi koska tärkein oikeus yksilöllä on oikeus länsimaiseen hyvinvointiin? Jos se ei ole tekninen kehitys, sen pohjalle järjestäytynyt yhteiskunta ja toki mukanaan tuoma materia, mitä se sitten on? Onko hyvinvointi vain tietyllä alueella maasta säteilevää mystistä hyvää?

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on idealisoitu kuva insinööristä: joko hän oli kun ihminen oli eli hän on biologisesti me. Tai, ainakin hän tekee kaikille meistä hyvää oloa kuin keiju tai Jeesus teknologian ja tehokkuuden avulla.

Kiitos kiitoksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Höpsis, humanismi on pseudotiedettä. Insinööriys mahdollistaa kehityksen jolloin osalle voidaan tarjota mahdollisuutta ihmetellä maailmanmenoa kun kaikkien ei tarvitse enää käyttää kaikkea aikaansa vain selviytyäkseen. Siitä asti kun esi-ihminen otti kiven aseeksi käteen on ollut insinööriyttä. Humanismia ei edes voinut olla, ei ollut ihmistäkään vielä silloin.

Mahtaako yhteiskuntahistoria olla sinulla hallussa? Jos päätelmäsi olisi tosi, koko ihmislaji olisi insinöörejä.

Kyllä sinä humanistina tiedätkin että ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat humanisteja ja jotkut hyödyttävät koko yhteiskuntaa. On muitakin välimuotoja.

Hyödyn ihailussasi on kyse opista ja ideologiasta, joka liittyy 1600-1700-lukujen länsimaiseen kehitykseen. Kulttuurievoluution kanssa sillä on vain satunnainen kausaaliyhteys.

Asetat onttoja olettamuksia.

Kiistätkö siis ihailevasi eli idealisoivasi hyötyä?

Sillä on vain satunnainen kausaaliyhteys. Enemmän ihailen kanssaeläjilleni mahdollistamaani hyvinvointia ja iloa. Ehkä minä olenkin se todellinen humanisti meistä, nurinkurista.

Et ehkä itse näe, mutta kuulostat kovasti tietyn ideologian (1700-luvun edistysusko) marionetilta.

Hakeutuisin humanistipsykologin paketille jos kuulisin 1700-luvun ihmisten horinoivan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanisti parantaa maailmaa teoriassa ja puhein. Insinöörit keksivät todellisia ratkaisuja - koneita ja hilavitkuttimia -  joilla maailma paranee tai pahenee.
Usein humanistit inhovat insinöörejä, koska ovat kateellisia heidän ongelmanratkaisukyvystään.
Kumpiakin tarvitaan mutta hyvinvoinnin kannalta insinöörit ovat hyödyllisempiä. Humanisti voi olla kuka vain mutta insinööriys on korkeampaa matematiikkaa.

Ei vaan inhoavat siksi, että insinööri ei peittele, kuinka paljon parempana ihmisenä hän itseään pitää. Suhtautuminen humanistiin on alentuvaa, ja se tulee siellä täällä esiin rivien välistä, joskus paistaa koko olemuksesta.
Enkä nyt puhu kaikista insinööreistä mutta aika isosta osasta.

Se johtuu siitä, että humanistit yleensä hahmottavat mitä hyötyä insinööreistä on -- kuuluhaan tekniikka ja teknologia joihinkin humanistiinkin aloihin.
Sen sijaan insinööreillä ei tunnu usein olevan mitään käsitystä humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä aineista. Tässäkin kommentoivat insinööri(?) loistaa tietämättömyydellään.

Insinööri suorittaa hyvin tarkkaan rajattuja ja enemmän sarjatyönomaisia tehtäviä.
Humanistia lähempänä on teoreettinen fyysikko: molemmille koko todellisuus on iso "tehtävä", joskin humanisti rajaa itsensä ihmismittakaavaan eli jää sikäli kapeammalle sektorille. Ero insinööriin on kuitenkin kohtuullisen suuri.

Kannattaisi esim tsekata, mitä tuolla Aallossa opiskellaan, dippapuolella.

Ettei esim just sitä fysiikkaa Samalla voit miettiä sitä, minkälainen lukutaito kosmokseen kehittyy humanistille ja minkälainen vastaavasti insinöörille.

Toki, sellainen leap of thought on matemaattisesti lukutaidottomalle ihmiselle ehkäpä turhan paha rasti 🙂

Vierailija kirjoitti:

Ketjun insinööri tekee aika kärjekkäitä linjauksia väittäessään, että edustaa hyötyajattelullaan sivistyksen kärkeä.
Itse asiassa asia voidaan kääntää täysin päinvastoin: hyötyminen edustaa ihmisvihamielistä dystopiaa. Näin moni taiteilija ja filosofi onkin tehnyt.

Tämä on juuri se asia, joka humanisteissa ärsyttää... pahasuopaisuus. Ehkä on esitetty kärjekkäitä linjauksia, mutta missään vaiheessa kukaan ei ole väittänyt insinöörien edustavan sivistyksen kärkeä. Juuri tämän kaltaiset ilkeämieliset tulkinnat liittyvät humanistien ajattelutuotokseen.  Ei tietenkään ihan kaikkien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelun yhteenveto:
Insinööri keksii ja toteuttaa yhteiskuntaa mullistavia, elämää helpottavia kokonaisuuksia. Humanisti ihmettelee kuinka insinööri keksii yhteiskuntaa mullistavia ja elämää helpottavia kokonaisuuksia. Toinen humanisti pyrkii vakuuttamaan että on tärkeää pohtia miksi ja kuinka insinööri keksii ja toteuttaa yhteiskuntaa mullistavia elämää helpottavia kokonaisuuksia.

Minusta maailmaa on kuitenkin mullistanut enemmän sellaiset asiat kuin demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet.

Nykyinen 'tasa-arvo', ns. ihmisoikeudet ja (näennäis)demokratia kylläkin juuri murentavat hyvinvointia joka on nähtävissä kaikkialla missä hyvinvointia on tai oli. Älykkyys laskee, insinöörit eivät kykene ratkaisemaan humanismin jatkuvasti luomia uusia ongelmia.

Vau. Insinööri ei ole ymmärtänyt mitä ovat demokratia, sananvapaus ja ihmisoikeudet. Insinööri ei ole katsonut uutisia eikä ajankohtaisohjelmia. Insinööri eläisi ihan mielellään Putlerin Venäjällä, mistä nämä puuttuvat. Tällä hetkellä teemme täällä länsimaissa kaikkemme, että puolustaisimme länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita eli nimenomaan demokratiaa, sananvapautta ja ihmisoikeuksia, koska ilman niitä... voit katsoa Putlerin Venäjälle, mutta insinööriä kiinnostaa vaan miten tämä haittaa hänen suunnittelemiensa nippeleiden kauppaa. Hän on niin looginen, katsos.

Humanistit kirjottaa 50 sivun jutun ongelmasta,oikeasta tai  tekemästään ja homma selvä,ongelma pysyy mutta onpahan tuotu se kansan tietoisuuteen. Insinöörit näkee ongelman ja ratkaisee sen ilman kummempia pohtimisia.

Juuri tämmöisessä turhanpäiväisessä keskustelussa humanistit ovat parhaimmillaan ja silloin esittävät kehnoja argumenttejä. Sillä välin kun te olette täällä kirjoitelleet, ovat kymmenettuhannet insinöörit kehittäneet tosielämässä toimiva ratkaisuja mm. ympäristöongelmiin.

Näin se aina menee: humanistit puhuvat ja puhuvat mutteivät tee mitään konkreettista, mikä hyödyttäisi laajasti ihmiskuntaa. Insinöörit eivät muuta teekään kuin tekevät ihan jokaista hyödyttäviä käytännön asioita. Siksi heille myös maksetaa hyvin. Kuka esimerkiksi haluaisi maksaa senttiäkään tämmöisestä turhasta keskustelusta?

Näin se maailma pyörii ja on aina pyörinyt. Todellisuutta vastaan voi kapinoida kuten humanistit tekevät, mutta jopa humanisti myöntää, että ottaa mieluummin insinöörin kehittämän sähköauton kuin humanistitohtorin jaarittelut sähköautojen ontologiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Päinvastoin, teknisillä aloilla olevien ajattelu on enemmän mekanistisista. Ei sovellu kun ollaan ihmmisten kanssa tekemisissä. Ja kyllä humanistit joutuvat käyttämään logiikkaa paljonkin, sehän jopa on humanistisen aineen osa, nimittäin filosofian! 😊
 

Filosofia taitaa kuulua humanistiseen tiedekuntaan ainoastaan Helsingin yliopistossa? Ainakin Turussa,  Tampereella ja Jyväskylässä se kuuluu yhteiskuntatieteelliseen.

Yksittäisestä ihmisestä se ei välttämättä kerro mitään. Mutta ymmärrettävästi tekniikan alalle hakeutuu enemmän ratkaisukeskeisiä ihmisiä ja humanistisille aloille sellaisia, jotka haluavat märehtiä asioita monelta kantilta riippumatta siitä johtaako se mihinkään.

Insinööri käyttää järkeä, humanisti tunteita.

Miksi nämä pitää asettaa jotenkin vastakkain? Molempia tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämmöisessä turhanpäiväisessä keskustelussa humanistit ovat parhaimmillaan ja silloin esittävät kehnoja argumenttejä. Sillä välin kun te olette täällä kirjoitelleet, ovat kymmenettuhannet insinöörit kehittäneet tosielämässä toimiva ratkaisuja mm. ympäristöongelmiin.
Näin se aina menee: humanistit puhuvat ja puhuvat mutteivät tee mitään konkreettista, mikä hyödyttäisi laajasti ihmiskuntaa. Insinöörit eivät muuta teekään kuin tekevät ihan jokaista hyödyttäviä käytännön asioita. Siksi heille myös maksetaa hyvin. Kuka esimerkiksi haluaisi maksaa senttiäkään tämmöisestä turhasta keskustelusta?

Pelkästään Suomessa on yhteensä noin 150 000 työikäistä insinööriä ja diplomi-insinööriä. Tuommoinen määrä porukkaa siis innovoi, kehittää, ratkaisee ongelmia siis jatkuvalla syötöllä, ihan päivittäin puskee uutta konkreettista hyötyä. Mahtava menestystarina kyllä, pakko myöntää vaikka ole inssi tai humanisti. Jännityksellä odotan, että vaikka yhdestä eilisen keksinnöstä kuullaan sitten myöhemmin!

En tiedä. Olen töissä keskisuuressa teknologiayrityksessä jossa on 200+ di/insinööriä, mutta tietääkseni ei yhtään humanistia.

Vierailija kirjoitti:

Insinööri käyttää järkeä, humanisti tunteita.

Nope. Insinööri luulee käyttävänsä järkeä, eikä ymmärrä rationalisoivansa tunteen perustalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Psykologia ei ole mielestäni varsinaisesti humanistinen ala - siis samalla tavalla kuin nämä perinteiset historia-, kieli- ja taideaineet. Se on enemmänkin käyttäytymistiede ja lähellä ainakin sosiologiaa ja kasvatustieteitä.

Lisäksi se on viime aikoina liikkunut yhä enemmän ns. kovien tieteiden suuntaan. Pääsykoekirjanakin on tilastomatematiikan kirja nykyisin. Vaikka ymmärrän tilastomatikan merkityksen psykologiassa, nykyinen suuntaus ei ole mielestäni hyvä. Itse asiassa en ole enää varma, onko psykologia enemmän ihmis- vai numerokeskeistä. Joka tapauksessa yhä kauemmas humanistisesta aineesta ollaan menossa.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Olen töissä keskisuuressa teknologiayrityksessä jossa on 200+ di/insinööriä, mutta tietääkseni ei yhtään humanistia.

Uskon humanistien olevan vihreitä ja vasemmistolaisia eivätkä he ideologiansa takia edes hakeudu voittoa tavoittelevaan yritykseen. Ei voi yleistää, mutta tämä lienee tilanne isossa kuvassa.