Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Psykologia ei ole mielestäni varsinaisesti humanistinen ala - siis samalla tavalla kuin nämä perinteiset historia-, kieli- ja taideaineet. Se on enemmänkin käyttäytymistiede ja lähellä ainakin sosiologiaa ja kasvatustieteitä.
Lisäksi se on viime aikoina liikkunut yhä enemmän ns. kovien tieteiden suuntaan. Pääsykoekirjanakin on tilastomatematiikan kirja nykyisin. Vaikka ymmärrän tilastomatikan merkityksen psykologiassa, nykyinen suuntaus ei ole mielestäni hyvä. Itse asiassa en ole enää varma, onko psykologia enemmän ihmis- vai numerokeskeistä. Joka tapauksessa yhä kauemmas humanistisesta aineesta ollaan menossa.

Tekoälykin on vain tilastomatematiikkaa, jonka insinöörit ovat kehittäneet. Sana tilastomatematiikka tai tilastotiede on kuitenkin kamala nimi ylipäänsäkin, eikä sitä pitäisi nykyään edes käyttää. Tilastomatematiikka on soveltavaa matematiikkaa, jonka avulla analysoidaan havainto- ja mittausdataa tms. informaatiota. Sillä ei ole jsinänsä juri mitään tekemistä tilastojen kanssa, joka on virkamiesten asia. 
Tekoälystä, joka on "tilastomatematiikkaa", on valtava hyöty tulevaisuudessa psykologian tutkimuksessa ja tulevaisuudessa psykologit käyttävät yhä enemmän tekoälyä hyväkseen, kuten lääkärit käyttävät jo nykyään tehdessään diagnooseja. Tekoäly tekee jo merkittävän osan potilaiden diagnooseista, koska tekoäly antaa osuvampia ja luotettavampi diagnooseja kuin lääkärit.
Insinöörit ovat luonteeltaan keksijöitä, lähes kaikki ovat INTP/INTJ -persoonia, kun taas humanistit ovat juuri päinvastaisia persoonallisuuksia insinööreihin verrattuna. 
Albert Einstein oli muuten saanut teknisen koulutuksen: Oli koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Jaahas. Olen INTJ ja humanisti, tosin töissä ihan toisella alalla ns. kovien tieteiden parissa. Nämä yleistykset ovat typeriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Psykologia ei ole mielestäni varsinaisesti humanistinen ala - siis samalla tavalla kuin nämä perinteiset historia-, kieli- ja taideaineet. Se on enemmänkin käyttäytymistiede ja lähellä ainakin sosiologiaa ja kasvatustieteitä.
Lisäksi se on viime aikoina liikkunut yhä enemmän ns. kovien tieteiden suuntaan. Pääsykoekirjanakin on tilastomatematiikan kirja nykyisin. Vaikka ymmärrän tilastomatikan merkityksen psykologiassa, nykyinen suuntaus ei ole mielestäni hyvä. Itse asiassa en ole enää varma, onko psykologia enemmän ihmis- vai numerokeskeistä. Joka tapauksessa yhä kauemmas humanistisesta aineesta ollaan menossa.

Tekoälykin on vain tilastomatematiikkaa, jonka insinöörit ovat kehittäneet. Sana tilastomatematiikka tai tilastotiede on kuitenkin kamala nimi ylipäänsäkin, eikä sitä pitäisi nykyään edes käyttää. Tilastomatematiikka on soveltavaa matematiikkaa, jonka avulla analysoidaan havainto- ja mittausdataa tms. informaatiota. Sillä ei ole jsinänsä juri mitään tekemistä tilastojen kanssa, joka on virkamiesten asia. 
Tekoälystä, joka on "tilastomatematiikkaa", on valtava hyöty tulevaisuudessa psykologian tutkimuksessa ja tulevaisuudessa psykologit käyttävät yhä enemmän tekoälyä hyväkseen, kuten lääkärit käyttävät jo nykyään tehdessään diagnooseja. Tekoäly tekee jo merkittävän osan potilaiden diagnooseista, koska tekoäly antaa osuvampia ja luotettavampi diagnooseja kuin lääkärit.
Insinöörit ovat luonteeltaan keksijöitä, lähes kaikki ovat INTP/INTJ -persoonia, kun taas humanistit ovat juuri päinvastaisia persoonallisuuksia insinööreihin verrattuna. 
Albert Einstein oli muuten saanut teknisen koulutuksen: Oli koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Jaahas. Olen INTJ ja humanisti, tosin töissä ihan toisella alalla ns. kovien tieteiden parissa. Nämä yleistykset ovat typeriä.

Ihan ohiksena. Mistä saisi puhua, jos yleistykset on typeriä? Se että joku on  poikkeus ja marginaalia, on sitten varmaan tärkeä tieto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellisen suppea käsitys insinööritieteistä. Esim. Yhdysvalloissa insinöörikoulutukseen kuuluu myös humanistisia opintoja. Siellä luetaan Dantea osana tutkintoa. MIT on on maailman parhaita insinööritieteiden yliopistoja, mutta se on myös maailman paras antiikin tutkimuslaitos, jossa keskitytään klassiseen kulttuuriin, sen kieliin, historiaan ja arkeologiaan.

Suomessa ne eivät taida kuulua insinööritieteiden piiriin, päätellen siitä, että toisten tieteenalojen arvostaminen jää puuttumaan.

Niin jenkit on saaneet ihmisen kuuhun ja johtavat esim. avaruudentutkimusta tai aseteollisuutta. Suomalainen insinööri rakentaa kauppakeskuksia, jotka ovat remontissa kolmen vuoden sisällä ja homekouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Eipä paikkaansa pidä tuo väite. Matematiikka ja fysiikka on saanut alkunsa tieteellisessä mielessä Antiikin Kreikan henkilöistä: Arkhimedes, Eukleides (Euclid) ja Pythagoras. Nämä eivät olleet filosofeja. Arkhimedes oli polymaatikko (matemaatikko, fysiikko ja insinööri) ja Eukleidos ja Pythagoras olivat matemaatikkoja. Toistan vielä kerran, matematiikka ja fysiikka eivät ole saaneet alkuansa filosofiasta. En ymmärrä, miksi tälläistä perätöntä väitettä toistetaan aina uudestaan ja uudestaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistien aikakausi kukoisti vahvana ennen 1800-lukua. Sen jälkeen insinöörejä on alettu arvostamaan enemmän ja enemmän.
Loput voi päätellä itse...jos kykenee.

Autan heitä, jotka eivät kykene.
1800-luvulta, so. teknologisesta vallankumouksesta lähtien, ihmiskunnan elintaso on kehittynyt eksponentiaalisesti. Köyhyys on radikaalisti vähentynyt, sodat vähentyneet, elinikä pidentynyt kolminkertaiseksi, monet sairaudet voitettu jne. jne.

En tahdo maalailla piruja seinille, mutta kyllä viime ajat ovat osoittaneet, että tiede, humaanisuus, ihmisarvon käsite kaikki ovat taantuneet. Tilalle on noussut fasismi, rasismi, populismi, pseudo-, mutu- vastatieteet (maa on litteä), polarisoituminen, diktaatuuri, kommunismi yms. Kun kaikilla on asiat yhä paremmin ja yhä etenevässä määrin, niin miksi sitten tämä kaikki on tosiasia juuri nyt? Itse vedän tästä johtopäätöksen voiko ihmiskunnalla olla edes toivoa? Tiede ja ihmisyys on valitettavasti tappiolla juuri nyt. Jos tiedeihmiset ette ala keksimään asialle jotain, niin kohta ei ole enää tiedettä siinä muodossa kuin sen nyt tunnemme....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri ajattelee loogisesti ja huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös ne seikat, jota ei ole määritelty.
Humanistit on pätkäputkiaivoja, joilla päättelykyky on jotain saman tapaista kuin "niin sanottu naisen logiikka".

Tota... etkö sä tiedä että logiikka on humanistinen aine?

Samaa naureskelin :D Logiikka on filosofiaa, jos insinööri ei sitä tiennyt :D

Logiikoita on monenlaisia. Deduktiivinen logiikka on saanut alkunsa matematiikan todistuksista, minkä aikoinaan popularioi Aristoteles. Induktiivinen logiikka on kehittynyt sovelletun matematiikan osa-alueella. Sumea logiikka on sumean joukko-opin sovellus, jota insinöörit ovat hyödyntäneet. Jne. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellisen suppea käsitys insinööritieteistä. Esim. Yhdysvalloissa insinöörikoulutukseen kuuluu myös humanistisia opintoja. Siellä luetaan Dantea osana tutkintoa. MIT on on maailman parhaita insinööritieteiden yliopistoja, mutta se on myös maailman paras antiikin tutkimuslaitos, jossa keskitytään klassiseen kulttuuriin, sen kieliin, historiaan ja arkeologiaan.

Tekniset alat poikkeavat muutoinkin melkoisesti, koska sieltä koulutetuista päätyy suhteessa paljon enemmän R&D tehtäviin kuin perustieteelliseen tutkimukseen. Suomen yliopistoissa hyötyajattelu on selkeästi korkeammalla prioriteetilla kuin Yhdysvalloissa. Toki mikään ei tietysti estä hankkimaan Suomessakin laveampaa koulutusta.

Insinöörillä kuten humanistilla on empatiaa mutta ero tulee ihan normaalissa järjessä ja sen käytössä. Humanistilta puuttuu loogisuus ja oikeudenmukaisuus jotka on tärkeitä asioita. Humanisti ei käsitä realismia ja realiteettejä vähän samalla tavalla kuin ilmastonmuutoksen estäjät yrittävät lopettaa suomesta autoilun vaikka sillä ei ole mitään vaikutusta maailman ilmastossa tai on niin pieni että se on hyödytön kokonaiskuvassa jossa isommat maat eivät tee mitään. Eli uhraus on turha ja vaikeuttaa meidän omaa elämäämme. Samalla tavalla humanisti on valmis laittamaan vaikka kaikki suomalaisten rahat ulkomaalaisiin välittämättä mitä se suomalaisille aiheuttaa. Lisäksi humanistin mielestä kaikkien päitä pitäisi vaan silitellä ja aina ymmärtää vaikka olisi miten vakava rikos ja miten pään silittelyllä laitettaisiin mahdollisesti seuraava uhri vaaraan.

Humanisti ei kestä arvostelua ja nautöraa toisten mielipiteille, ei inssikään ja luulee olevansa niin viisas, vaikka arkijärkeä ei aina ole.

Mulla vaimo on insinööri ja pikku tarkka pilkun nussija. Tarkkuudellaan saa toki useimmissa asioissa parempaa jälkeä aikaiseksi kuin minä humanistina. Arvioi myös maailmaa silyä pohjalta että kaikkeen on aikaa käyttää tolkuttomasti paljon aikaa ts. Haaveilee ylettömästä laadusta ihan kaikessa. Käytännössä ei sit saa paljon mitään aikaa kun aika on rajallinen resurssi. Minä taas tekaisen jutut nopeasti ja jälkeä syntyy....rouva kulkee perässä narisemassa laadusta. Parhaimmillaan kuitenkin täydennämme toisiamme....minä hoidan määrän....vaimo sen laadun. Vaimon pikku tarkkuus pitää vain kohdistaa niihin tehtäviin jossa pikku tarkkuus on tuottavaa. Esimerkkinä vaikka talon rakentaminen. Olemme siitä jännä pari et teemme molemmat ihan kaikkia kotihommeleita...minä vastaan kodinhoidosta kyl enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Psykologia ei ole mielestäni varsinaisesti humanistinen ala - siis samalla tavalla kuin nämä perinteiset historia-, kieli- ja taideaineet. Se on enemmänkin käyttäytymistiede ja lähellä ainakin sosiologiaa ja kasvatustieteitä.
Lisäksi se on viime aikoina liikkunut yhä enemmän ns. kovien tieteiden suuntaan. Pääsykoekirjanakin on tilastomatematiikan kirja nykyisin. Vaikka ymmärrän tilastomatikan merkityksen psykologiassa, nykyinen suuntaus ei ole mielestäni hyvä. Itse asiassa en ole enää varma, onko psykologia enemmän ihmis- vai numerokeskeistä. Joka tapauksessa yhä kauemmas humanistisesta aineesta ollaan menossa.

Tekoälykin on vain tilastomatematiikkaa, jonka insinöörit ovat kehittäneet. Sana tilastomatematiikka tai tilastotiede on kuitenkin kamala nimi ylipäänsäkin, eikä sitä pitäisi nykyään edes käyttää. Tilastomatematiikka on soveltavaa matematiikkaa, jonka avulla analysoidaan havainto- ja mittausdataa tms. informaatiota. Sillä ei ole jsinänsä juri mitään tekemistä tilastojen kanssa, joka on virkamiesten asia. 
Tekoälystä, joka on "tilastomatematiikkaa", on valtava hyöty tulevaisuudessa psykologian tutkimuksessa ja tulevaisuudessa psykologit käyttävät yhä enemmän tekoälyä hyväkseen, kuten lääkärit käyttävät jo nykyään tehdessään diagnooseja. Tekoäly tekee jo merkittävän osan potilaiden diagnooseista, koska tekoäly antaa osuvampia ja luotettavampi diagnooseja kuin lääkärit.
Insinöörit ovat luonteeltaan keksijöitä, lähes kaikki ovat INTP/INTJ -persoonia, kun taas humanistit ovat juuri päinvastaisia persoonallisuuksia insinööreihin verrattuna. 
Albert Einstein oli muuten saanut teknisen koulutuksen: Oli koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Jaahas. Olen INTJ ja humanisti, tosin töissä ihan toisella alalla ns. kovien tieteiden parissa. Nämä yleistykset ovat typeriä.

Eivät ole lainkaan typeriä. Insinöörejä ei löydy intuitiivisten ajatteloiden ulkopuolelta kuin ani harvoin, ja hyvin harvoin insinööri on ekstrovertti. Näin ollen toteamus, että insinöörit ovat INTP/INTJ -persoonia, on aivan järkevä yleistyypitys. 

Insinööri keksii aseita, mutta humanisti näkee, ettei ihmisten tap-pa-mi-sel- la lisätä kansojen hyvinvointia. Riitelyn sijaan keskittykää auttamaan vaikka Ukrainasta tulleita turvaa hakevia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Insinööri keksii aseita, mutta humanisti näkee, ettei ihmisten tap-pa-mi-sel- la lisätä kansojen hyvinvointia. Riitelyn sijaan keskittykää auttamaan vaikka Ukrainasta tulleita turvaa hakevia ihmisiä.

Niinpä suomalainen humanisti sanookin, että Suomen kannattaa luopua aseista, kun kerran ne tappavat ihmisiä. Ja ovat muutenkin tarpeettomia. 

Ihan tiedoksi vaan: Ihmiset ovat tappaneet toisiaan jo ennen aseiden keksimistä. Ei se tappaminen pääty siihen, että kielletään aseet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Eipä paikkaansa pidä tuo väite. Matematiikka ja fysiikka on saanut alkunsa tieteellisessä mielessä Antiikin Kreikan henkilöistä: Arkhimedes, Eukleides (Euclid) ja Pythagoras. Nämä eivät olleet filosofeja. Arkhimedes oli polymaatikko (matemaatikko, fysiikko ja insinööri) ja Eukleidos ja Pythagoras olivat matemaatikkoja. Toistan vielä kerran, matematiikka ja fysiikka eivät ole saaneet alkuansa filosofiasta. En ymmärrä, miksi tälläistä perätöntä väitettä toistetaan aina uudestaan ja uudestaan. 

Jestas. Kukaan ei väittänyt filosofiaa matematiikaksi vaan tiedon, tieteen ja akatemian käsitteiden alkulähteeksi. Filosofit nimenomaan halusivat erottaa tiedon ja uskomukset ja Platon ja Aristoteles, myös luonnontieteilijä, ns. virallistivat tieteen aseman yhteiskunnassa. Jep, siellä Antiikin Kreikassa.

Pythagoras eleli jo näitä ennen, oli mystisen salaseuran johtohahmo, todellakin filosofi ja matematiikkaa (sekä musiikkia) käytti päästääkseen lähemmäs jumalaan ja oppinsa sai egyptiläiseltä papistolta. Pythagoraan lausekin taidettiin keksiä jo Babyloniassa. Eukleides lienee opiskellut Platonin perustamassa Akatemiassa, johon Arkhimedeskin myöhemmin kirjoitteli tutkimuksistaan.

Ihmeellistä tämä kammo filosofiaa kohtaan. Kai se nyt on selvää, että matematiikka, fysiikka, tähtitiede jne. olivat kiinnostuksen kohteina jo paljon ennen Antiikin Kreikkaa, mutta tiedon ja tieteen määritelmät nyt vaan tulivat filosofeilta. Mikä siinä nyt niin mättää?

Mun mies on insinööri ja minä humanisti. Meillä erona on hyöty ja tunnepuoli. Mies esimerkiksi miettii lasten joululahjat sen kannalta, että mistä on hyötyä. Minä mietin, että mistä lapsi tykkää, vaikka se ei olis yhtään hyödyllinen. Esim. viime jouluna mies osti lapselle rullaluistimet, joita saa jatkettua, koska ne on käytännölliset eikä tarvi enää ostaa uusia siksi, että lapsen jalka kasvaa niistä ulos. Minä ostin lapselle sen helkkarin kakkaavan flamingon, koska lapsi halusi sellaisen. Hyötyä 0, ärsytystä ehkä 9, mutta kun se oli lapsesta mahtava.

Toinen ajattelee ja toinen tuntee tietävänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri keksii aseita, mutta humanisti näkee, ettei ihmisten tap-pa-mi-sel- la lisätä kansojen hyvinvointia. Riitelyn sijaan keskittykää auttamaan vaikka Ukrainasta tulleita turvaa hakevia ihmisiä.

Niinpä suomalainen humanisti sanookin, että Suomen kannattaa luopua aseista, kun kerran ne tappavat ihmisiä. Ja ovat muutenkin tarpeettomia. 
Ihan tiedoksi vaan: Ihmiset ovat tappaneet toisiaan jo ennen aseiden keksimistä. Ei se tappaminen pääty siihen, että kielletään aseet. 

Ei käske luopumaan aseista. Puolustus on pakko hoitaa. Ei niistä voi enää luopua, kun maailma on jo pilattu asekeksinnöillä.
Joku keksii ylpeänä hyökkäysaseita ja kokeilee niitä - mikä ei todellakaan edistä hyvinvointia maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Olen töissä keskisuuressa teknologiayrityksessä jossa on 200+ di/insinööriä, mutta tietääkseni ei yhtään humanistia.

Uskon humanistien olevan vihreitä ja vasemmistolaisia eivätkä he ideologiansa takia edes hakeudu voittoa tavoittelevaan yritykseen. Ei voi yleistää, mutta tämä lienee tilanne isossa kuvassa.

Voithan sinä uskoa mitä haluat. Itse olen kokoomuslainen historioitsija, opiskelutovereistani tuli osasta kokoomuslaisia, osasta vasureita ja vihreitä. Persujakin tuli esim. Jussi Niinistö. Ei oppiaine määritä ihmisen poliittista suuntautumista. Suuriin pörssiyrityksiin humanisteja ei juurikaan tarvita. Firman historiikin kirjoittamiseen tarvitaan vain yksi historioitsija ja käännös- ja psykologipalvelut on yleensä ulkoistettuja. Pääosin humanistit työskentelevät kunnalla. Meitä on aineenopettajina, perheneuvoloissa. Valtiolla tulkkeina ja kääntäjinä jos ei ole ulkoistettu ja migri lienee antropologien suurin työllistäjä.

Mitä nyt taas.

Mitä ovat nämä pörssiyhtiöiden psykologipalvelut, siis ne jotka ulkoistetaan? Mikä iso firma kaipaa historiikkia vähän väliä ja palkkaisi siihen ketään? Missä vaiheessa yhteiskunta-, kasvatus- tai lääketieteellisessä opiskelleesta psykologista tulee humanisti? Mihin valtio ja kunnat tarvitsevat tulkkeja tai kääntäjiä niistä kielistä, joita Suomessa voi opiskella tutkintoon asti? Viittomakielen tulkin ymmärrän, mutta englanti, pohjoismaiset kielet, latina tai saksa... Ja missä kuvittelet näiden sekä firmoista että valtiolta ulkoistettujen kääntäjien työskentelevän, jos ei yrityksissä tai yrittäjinä?

Nyt on kyllä uniikki yritelmä; humanisti joka ei tajua mitään yhteiskunnasta ja yritystoimintaa ymmärtämätön kokkari yhdessä paketissa. Pidä toi.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämmöisessä turhanpäiväisessä keskustelussa humanistit ovat parhaimmillaan ja silloin esittävät kehnoja argumenttejä. Sillä välin kun te olette täällä kirjoitelleet, ovat kymmenettuhannet insinöörit kehittäneet tosielämässä toimiva ratkaisuja mm. ympäristöongelmiin.
Näin se aina menee: humanistit puhuvat ja puhuvat mutteivät tee mitään konkreettista, mikä hyödyttäisi laajasti ihmiskuntaa. Insinöörit eivät muuta teekään kuin tekevät ihan jokaista hyödyttäviä käytännön asioita. Siksi heille myös maksetaa hyvin. Kuka esimerkiksi haluaisi maksaa senttiäkään tämmöisestä turhasta keskustelusta?
Näin se maailma pyörii ja on aina pyörinyt. Todellisuutta vastaan voi kapinoida kuten humanistit tekevät, mutta jopa humanisti myöntää, että ottaa mieluummin insinöörin kehittämän sähköauton kuin humanistitohtorin jaarittelut sähköautojen ontologiasta.

Samalla kun kirjoitit tämän, olisit voinut olla tienaamassa. Ihme kaappihumanisti.

Humanisti miettii ihmisten käyttäytymistä.
Insinööri ei mieti ihmisiä.