Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Minä olen humanisti ja mies insinööri. Molemmilla on matemaattis-looginen ajattelutapa, mutta mies ymmärtää paremmin koneita ja laitteita, minä taas syy-seuraussuhteita sellaisissa asioissa, joissa on mukana ihmisiä. Aina stereotyyppistä siis :D

Insinööri yrittää ratkaista ongelmaa, humanisti tutkiskelee ongelmaa itsessään. Näin osapuilleen. Insinööreillä ei ole kovin akateeminen ajattelutapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Psykologia ei ole mielestäni varsinaisesti humanistinen ala - siis samalla tavalla kuin nämä perinteiset historia-, kieli- ja taideaineet. Se on enemmänkin käyttäytymistiede ja lähellä ainakin sosiologiaa ja kasvatustieteitä.
Lisäksi se on viime aikoina liikkunut yhä enemmän ns. kovien tieteiden suuntaan. Pääsykoekirjanakin on tilastomatematiikan kirja nykyisin. Vaikka ymmärrän tilastomatikan merkityksen psykologiassa, nykyinen suuntaus ei ole mielestäni hyvä. Itse asiassa en ole enää varma, onko psykologia enemmän ihmis- vai numerokeskeistä. Joka tapauksessa yhä kauemmas humanistisesta aineesta ollaan menossa.

Tekoälykin on vain tilastomatematiikkaa, jonka insinöörit ovat kehittäneet. Sana tilastomatematiikka tai tilastotiede on kuitenkin kamala nimi ylipäänsäkin, eikä sitä pitäisi nykyään edes käyttää. Tilastomatematiikka on soveltavaa matematiikkaa, jonka avulla analysoidaan havainto- ja mittausdataa tms. informaatiota. Sillä ei ole jsinänsä juri mitään tekemistä tilastojen kanssa, joka on virkamiesten asia. 

Tekoälystä, joka on "tilastomatematiikkaa", on valtava hyöty tulevaisuudessa psykologian tutkimuksessa ja tulevaisuudessa psykologit käyttävät yhä enemmän tekoälyä hyväkseen, kuten lääkärit käyttävät jo nykyään tehdessään diagnooseja. Tekoäly tekee jo merkittävän osan potilaiden diagnooseista, koska tekoäly antaa osuvampia ja luotettavampi diagnooseja kuin lääkärit.

Insinöörit ovat luonteeltaan keksijöitä, lähes kaikki ovat INTP/INTJ -persoonia, kun taas humanistit ovat juuri päinvastaisia persoonallisuuksia insinööreihin verrattuna. 

Albert Einstein oli muuten saanut teknisen koulutuksen: Oli koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Humanistin tehtävä on ymmärtää. Humanisti siis ymmärtää, miksi insinööri on sellainen kuin on, mutta toisinpäin ymmärrystä ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Tulin kerran baariin miehen kanssa ja mentiin yhdessä tiskille. (Olen nainen ja oltiin miehen kanssa treffeillä.) Deitti tilasi meille juomat ja  siinä samalla yksi insinööri lähestyi minua sanomalla, että "olen mensan jäsen". Ei kuitenkaan älykkyys riittänyt oivaltamaan, että olin treffeillä ja kiinnostunut tästä juomia tilaavasta miehestä :D Muutenkin ehkä yksi tökeröimmistä iskuyrityksistä ikinä :D

Insinööri: miten voisin ratkaista tämän ongelman?

Humanisti: ketä voisin syyttää tästä ongelmasta?

Vierailija kirjoitti:

Humanistin tehtävä on ymmärtää. Humanisti siis ymmärtää, miksi insinööri on sellainen kuin on, mutta toisinpäin ymmärrystä ei löydy.

Meillä on nykyään kolmenlaisia tieteitä: insinööritieteitä, luonnontieteitä ja ihmistieteitä. Näiden kaikkien tavoite on yhteinen: Ymmärtää tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknisyyys ja empatia.

Isäni oli insinööri ja huomattavasti empaattisempi kuin sairaanhoitaja äitini.

äItInI oLi NaRsIsTi Y h Y y Y y😩

syy-seuraussuhteen ymmärtäminen vs. haihattelu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri ajattelee loogisesti ja huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös ne seikat, jota ei ole määritelty.
Humanistit on pätkäputkiaivoja, joilla päättelykyky on jotain saman tapaista kuin "niin sanottu naisen logiikka".

Tota... etkö sä tiedä että logiikka on humanistinen aine?

Samaa naureskelin :D Logiikka on filosofiaa, jos insinööri ei sitä tiennyt :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Olen töissä keskisuuressa teknologiayrityksessä jossa on 200+ di/insinööriä, mutta tietääkseni ei yhtään humanistia.

Uskon humanistien olevan vihreitä ja vasemmistolaisia eivätkä he ideologiansa takia edes hakeudu voittoa tavoittelevaan yritykseen. Ei voi yleistää, mutta tämä lienee tilanne isossa kuvassa.

Voithan sinä uskoa mitä haluat. Itse olen kokoomuslainen historioitsija, opiskelutovereistani tuli osasta kokoomuslaisia, osasta vasureita ja vihreitä. Persujakin tuli esim. Jussi Niinistö. Ei oppiaine määritä ihmisen poliittista suuntautumista. Suuriin pörssiyrityksiin humanisteja ei juurikaan tarvita. Firman historiikin kirjoittamiseen tarvitaan vain yksi historioitsija ja käännös- ja psykologipalvelut on yleensä ulkoistettuja. Pääosin humanistit työskentelevät kunnalla. Meitä on aineenopettajina, perheneuvoloissa. Valtiolla tulkkeina ja kääntäjinä jos ei ole ulkoistettu ja migri lienee antropologien suurin työllistäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Insinööri ei tiedä tai arvosta.

Humanistien aikakausi kukoisti vahvana ennen 1800-lukua. Sen jälkeen insinöörejä on alettu arvostamaan enemmän ja enemmän.

Loput voi päätellä itse...jos kykenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Hyvä korjaus. Filosofia ja -sofit ovatkin täysin eri tasolla kuin humanistit muuten. Filosofia vaatii älykkyyttä ja he ovat teräviä ja älyllisesti luonnontieteilijöiden veroisia ja moni älykkäämpiäkin.

Ilman insinöörejä ei voitaisi maksaa humanistille palkkaa? Humanistin palkkahan maksetaan useimmiten verovaroista.

Suomessa on ihmeellisen suppea käsitys insinööritieteistä. Esim. Yhdysvalloissa insinöörikoulutukseen kuuluu myös humanistisia opintoja. Siellä luetaan Dantea osana tutkintoa. MIT on on maailman parhaita insinööritieteiden yliopistoja, mutta se on myös maailman paras antiikin tutkimuslaitos, jossa keskitytään klassiseen kulttuuriin, sen kieliin, historiaan ja arkeologiaan.

Vierailija kirjoitti:

Humanistien aikakausi kukoisti vahvana ennen 1800-lukua. Sen jälkeen insinöörejä on alettu arvostamaan enemmän ja enemmän.
Loput voi päätellä itse...jos kykenee.

Autan heitä, jotka eivät kykene.

1800-luvulta, so. teknologisesta vallankumouksesta lähtien, ihmiskunnan elintaso on kehittynyt eksponentiaalisesti. Köyhyys on radikaalisti vähentynyt, sodat vähentyneet, elinikä pidentynyt kolminkertaiseksi, monet sairaudet voitettu jne. jne.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellisen suppea käsitys insinööritieteistä. Esim. Yhdysvalloissa insinöörikoulutukseen kuuluu myös humanistisia opintoja. Siellä luetaan Dantea osana tutkintoa. MIT on on maailman parhaita insinööritieteiden yliopistoja, mutta se on myös maailman paras antiikin tutkimuslaitos, jossa keskitytään klassiseen kulttuuriin, sen kieliin, historiaan ja arkeologiaan.

Suomessa ne eivät taida kuulua insinööritieteiden piiriin, päätellen siitä, että toisten tieteenalojen arvostaminen jää puuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Päinvastoin, teknisillä aloilla olevien ajattelu on enemmän mekanistisista. Ei sovellu kun ollaan ihmmisten kanssa tekemisissä. Ja kyllä humanistit joutuvat käyttämään logiikkaa paljonkin, sehän jopa on humanistisen aineen osa, nimittäin filosofian! 😊
 

Filosofia taitaa kuulua humanistiseen tiedekuntaan ainoastaan Helsingin yliopistossa? Ainakin Turussa,  Tampereella ja Jyväskylässä se kuuluu yhteiskuntatieteelliseen.

Ainakin Tampereella se kuului aiemmin vuosikausia humanistiseen tiedekuntaan.