Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Insinööri soveltaa ja edelleenkehittää, mutta ei käytännössä ikinä keksi pyörää uudelleen.

Humanistinen lähestymistapa luo kyseisen ongelman. Pyörä pyörii. Miksi keksiä uudelleen, keksii mielummin miten pyörä pyörii paremmin. Sivistyneiden kehittyneiden yhteiskuntien perusolemus.

"Paremmin", jaaha. Mitähän esimerkiksi Aristoteleen kosmologia olisi tuosta mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

On sekin näkökulma olemassa, että faktat eivät ole varsinaisesti odottamassa löytämistään, vaan ihmiset luovat faktoja havainnoista. Voi myös pohtia, että mikä ei ole ihmisen luomaa ajatusrakennelmaa? 
Erilaiset filosofit pohtivat sitä, että mitä faktat tai logiikka oikein ovat ja tämä tieto sitten valuu ajan kanssa alaspäin muille. Ollaan ehkä ironisessa tilanteessa, jos matemaattisesti orientoitunut ihminen ei tunnista sitä, että hänen käsityksensä totuuden luonteesta on erilaisten humanistien (filosofien, sosiologien, kielitieteilijöiden yms.) tuottamaa ainakin osittain. 

Juuri tällainen viinilasin ääressä kiinnostava mutta käytännössä tarpeeton pohdiskelu on humanistien heiniä. Ihan kaikki ihmisen elämään vaikuttava päätetään ja toteutetaan ilman pohdintoja totuuden luonteesta, oli sitten kyse bisneksestä, politiiksta tai mistä muusta tahansa.[/quote]

Ilmankos sitä ollaan ilmastokriisissä, hukutaan saasteisiin, eläinlajit kuolevat ja ihmiset voivat pahoin., kun epätasa-arvo maailmassa sen kun kasvaa.

Miten noin meni ihan omasta inssimielestäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Höpsis, humanismi on pseudotiedettä. Insinööriys mahdollistaa kehityksen jolloin osalle voidaan tarjota mahdollisuutta ihmetellä maailmanmenoa kun kaikkien ei tarvitse enää käyttää kaikkea aikaansa vain selviytyäkseen. Siitä asti kun esi-ihminen otti kiven aseeksi käteen on ollut insinööriyttä. Humanismia ei edes voinut olla, ei ollut ihmistäkään vielä silloin.

Mahtaako yhteiskuntahistoria olla sinulla hallussa? Jos päätelmäsi olisi tosi, koko ihmislaji olisi insinöörejä.

Kyllä sinä humanistina tiedätkin että ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat humanisteja ja jotkut hyödyttävät koko yhteiskuntaa. On muitakin välimuotoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri tienaa itse palkkansa, humanisti on yhteiskunnan elätti.

Itse asiassa kun viimeksi joku aika sitten katselin Akavan tilastoja, silloin eniten akateemisia työttömiä oli teknisellä ja kaupallisella alalla.

Jälleen loistava esimerkki humanistin ajattelusta. Enemmän luonnollisesti enemmän on työttömiä niillä aloilla, joilla koulutetaan enemmän ihmisiä kuin on tarvetta palkata.
Ehkä kommentoijan oli tarkoitus ilmaista, että yleensä insinöörin työntuloksena tuotetaan jotain, josta yhteiskunta saa taloudellista hyötyä. Humanistit voivat puolestaan olla useammin julkishallinnon työpaikoissa, joissa pitäisi tuottaa yhteiskuntaa hyödyntävää ???? (en nyt keksi oikeaa sanaa).

Humanistit tuottaa taloudellista hyötyä välillisesti niin. Onkohan se pidemmällä tähtäimellä ja laajemmin parempi kuin tässä ja nyt? Oisko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Höpsis, humanismi on pseudotiedettä. Insinööriys mahdollistaa kehityksen jolloin osalle voidaan tarjota mahdollisuutta ihmetellä maailmanmenoa kun kaikkien ei tarvitse enää käyttää kaikkea aikaansa vain selviytyäkseen. Siitä asti kun esi-ihminen otti kiven aseeksi käteen on ollut insinööriyttä. Humanismia ei edes voinut olla, ei ollut ihmistäkään vielä silloin.

Mahtaako yhteiskuntahistoria olla sinulla hallussa? Jos päätelmäsi olisi tosi, koko ihmislaji olisi insinöörejä.

Kyllä sinä humanistina tiedätkin että ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat humanisteja ja jotkut hyödyttävät koko yhteiskuntaa. On muitakin välimuotoja.

Hyödyn ihailussasi on kyse opista ja ideologiasta, joka liittyy 1600-1700-lukujen länsimaiseen kehitykseen. Kulttuurievoluution kanssa sillä on vain satunnainen kausaaliyhteys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Insinööri soveltaa ja edelleenkehittää, mutta ei käytännössä ikinä keksi pyörää uudelleen.

Humanistinen lähestymistapa luo kyseisen ongelman. Pyörä pyörii. Miksi keksiä uudelleen, keksii mielummin miten pyörä pyörii paremmin. Sivistyneiden kehittyneiden yhteiskuntien perusolemus.

"Paremmin", jaaha. Mitähän esimerkiksi Aristoteleen kosmologia olisi tuosta mieltä.

No miksi et sivistäisi meitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Keskityt siis työssäsi yksilön hyvinvointiin. Hyvä asia se on. Vähän sama kuin insinööri mutta insinööri keskittyy koko ihmiskunnan kehitykseen, hyvinvointiin.

Ketjun insinööri tekee aika kärjekkäitä linjauksia väittäessään, että edustaa hyötyajattelullaan sivistyksen kärkeä.

Itse asiassa asia voidaan kääntää täysin päinvastoin: hyötyminen edustaa ihmisvihamielistä dystopiaa. Näin moni taiteilija ja filosofi onkin tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Höpsis, humanismi on pseudotiedettä. Insinööriys mahdollistaa kehityksen jolloin osalle voidaan tarjota mahdollisuutta ihmetellä maailmanmenoa kun kaikkien ei tarvitse enää käyttää kaikkea aikaansa vain selviytyäkseen. Siitä asti kun esi-ihminen otti kiven aseeksi käteen on ollut insinööriyttä. Humanismia ei edes voinut olla, ei ollut ihmistäkään vielä silloin.

Mahtaako yhteiskuntahistoria olla sinulla hallussa? Jos päätelmäsi olisi tosi, koko ihmislaji olisi insinöörejä.

Kyllä sinä humanistina tiedätkin että ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat humanisteja ja jotkut hyödyttävät koko yhteiskuntaa. On muitakin välimuotoja.

Hyödyn ihailussasi on kyse opista ja ideologiasta, joka liittyy 1600-1700-lukujen länsimaiseen kehitykseen. Kulttuurievoluution kanssa sillä on vain satunnainen kausaaliyhteys.

Asetat onttoja olettamuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Keskityt siis työssäsi yksilön hyvinvointiin. Hyvä asia se on. Vähän sama kuin insinööri mutta insinööri keskittyy koko ihmiskunnan kehitykseen, hyvinvointiin.

Mikö saa sinut uskomaan, että psykologi keskittyy vain yksilöön? Sehän on ihan paskaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Höpsis, humanismi on pseudotiedettä. Insinööriys mahdollistaa kehityksen jolloin osalle voidaan tarjota mahdollisuutta ihmetellä maailmanmenoa kun kaikkien ei tarvitse enää käyttää kaikkea aikaansa vain selviytyäkseen. Siitä asti kun esi-ihminen otti kiven aseeksi käteen on ollut insinööriyttä. Humanismia ei edes voinut olla, ei ollut ihmistäkään vielä silloin.

Mahtaako yhteiskuntahistoria olla sinulla hallussa? Jos päätelmäsi olisi tosi, koko ihmislaji olisi insinöörejä.

Kyllä sinä humanistina tiedätkin että ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat humanisteja ja jotkut hyödyttävät koko yhteiskuntaa. On muitakin välimuotoja.

Hyödyn ihailussasi on kyse opista ja ideologiasta, joka liittyy 1600-1700-lukujen länsimaiseen kehitykseen. Kulttuurievoluution kanssa sillä on vain satunnainen kausaaliyhteys.

Asetat onttoja olettamuksia.

Kiistätkö siis ihailevasi eli idealisoivasi hyötyä?

Vierailija kirjoitti:

Ketjun insinööri tekee aika kärjekkäitä linjauksia väittäessään, että edustaa hyötyajattelullaan sivistyksen kärkeä.
Itse asiassa asia voidaan kääntää täysin päinvastoin: hyötyminen edustaa ihmisvihamielistä dystopiaa. Näin moni taiteilija ja filosofi onkin tehnyt.

Heh, yheteisen elintason ja hyvinvoinnin parantaminen on ihmisvihaa 🙂 ihanan humanistista.

Olisitte jättäneet keksimättä ne saatanan ohjukset ja ydinkärjet, niin maailma olisi parempi paikka elää. Ei mulla muuta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Höpsis, humanismi on pseudotiedettä. Insinööriys mahdollistaa kehityksen jolloin osalle voidaan tarjota mahdollisuutta ihmetellä maailmanmenoa kun kaikkien ei tarvitse enää käyttää kaikkea aikaansa vain selviytyäkseen. Siitä asti kun esi-ihminen otti kiven aseeksi käteen on ollut insinööriyttä. Humanismia ei edes voinut olla, ei ollut ihmistäkään vielä silloin.

Mahtaako yhteiskuntahistoria olla sinulla hallussa? Jos päätelmäsi olisi tosi, koko ihmislaji olisi insinöörejä.

Kyllä sinä humanistina tiedätkin että ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat humanisteja ja jotkut hyödyttävät koko yhteiskuntaa. On muitakin välimuotoja.

Hyödyn ihailussasi on kyse opista ja ideologiasta, joka liittyy 1600-1700-lukujen länsimaiseen kehitykseen. Kulttuurievoluution kanssa sillä on vain satunnainen kausaaliyhteys.

Asetat onttoja olettamuksia.

Kiistätkö siis ihailevasi eli idealisoivasi hyötyä?

Sillä on vain satunnainen kausaaliyhteys. Enemmän ihailen kanssaeläjilleni mahdollistamaani hyvinvointia ja iloa. Ehkä minä olenkin se todellinen humanisti meistä, nurinkurista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Keskityt siis työssäsi yksilön hyvinvointiin. Hyvä asia se on. Vähän sama kuin insinööri mutta insinööri keskittyy koko ihmiskunnan kehitykseen, hyvinvointiin.

Mikö saa sinut uskomaan, että psykologi keskittyy vain yksilöön? Sehän on ihan paskaa

Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta se on vain totuus kun puhutaan työssä toimimisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjun insinööri tekee aika kärjekkäitä linjauksia väittäessään, että edustaa hyötyajattelullaan sivistyksen kärkeä.
Itse asiassa asia voidaan kääntää täysin päinvastoin: hyötyminen edustaa ihmisvihamielistä dystopiaa. Näin moni taiteilija ja filosofi onkin tehnyt.

Heh, yheteisen elintason ja hyvinvoinnin parantaminen on ihmisvihaa 🙂 ihanan humanistista.

Uskot, että elintason nousu on lineaarisessa suhteessa insinööriyden määrään? Onko materia siis sama kuin onni? Entä mihin "hyvinvointi" liittyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Höpsis, humanismi on pseudotiedettä. Insinööriys mahdollistaa kehityksen jolloin osalle voidaan tarjota mahdollisuutta ihmetellä maailmanmenoa kun kaikkien ei tarvitse enää käyttää kaikkea aikaansa vain selviytyäkseen. Siitä asti kun esi-ihminen otti kiven aseeksi käteen on ollut insinööriyttä. Humanismia ei edes voinut olla, ei ollut ihmistäkään vielä silloin.

Mahtaako yhteiskuntahistoria olla sinulla hallussa? Jos päätelmäsi olisi tosi, koko ihmislaji olisi insinöörejä.

Kyllä sinä humanistina tiedätkin että ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat humanisteja ja jotkut hyödyttävät koko yhteiskuntaa. On muitakin välimuotoja.

Hyödyn ihailussasi on kyse opista ja ideologiasta, joka liittyy 1600-1700-lukujen länsimaiseen kehitykseen. Kulttuurievoluution kanssa sillä on vain satunnainen kausaaliyhteys.

Asetat onttoja olettamuksia.

Kiistätkö siis ihailevasi eli idealisoivasi hyötyä?

Sillä on vain satunnainen kausaaliyhteys. Enemmän ihailen kanssaeläjilleni mahdollistamaani hyvinvointia ja iloa. Ehkä minä olenkin se todellinen humanisti meistä, nurinkurista.

Et ehkä itse näe, mutta kuulostat kovasti tietyn ideologian (1700-luvun edistysusko) marionetilta.