Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Älykkäät ja taitavat ovat insinöörejä. Luovat kansakunnan elinolot ja kehityksen, rikkaudet. Loput ovat enemmän tai vähemmän humanisteja mutta hyvä että nyt edes jotakin puuhailevat etuuksiensa eteen.
Kehitysmaat ovat täynnä humanisteja.

Ei taida taas inssin mutuilut pitää paikkaansa.

Intiassa eniten insinöörejä maailmassa. Siellä oppilaitoksista valmistuu vuodessa n. miljoona uutta inssiä.

Millä lailla sinusta insinöörit luovat "elinolot, kehitykset ja rikkaudet"?

Ensisijainen kiinnostuksen kohde on erilainen. Insinööriä kiinnostaa miten erilaiset tekniset vempaimet toimii, ja miten niitä voi sen perusteella kehitellä lisää. Humanistia kiinnostaa asiat abstraktimmin, ja kuten nimikin paljastaa, ihminen ja eri ominaisuutensa ovat keskiössä.

Erilainen lähestymistapa vaikuttaa voi maailman- ja ihmiskuvaan - poliittinen (eli resurssien jako) ajattelu määräytyy pitkälti sen perusteella. Useimmat ovat silti aina ääripäiden jossain välissä, jos tätä nyt joku tosissaan kysyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri tietää muslimit haitallisiksi, humanisti luulee että muslimit voivat muuttua.

Jaa, erikoista. Mieheni on insinööri, minä humanisti ja asutaan muslimimaassa. Hyvin samalla tavalla ajatellaan muslimeista.
Ero meillä ehkä se, että insinööri ajattelee useammin asiat yksityiskohtaisemmin, humanisti laajempia kokonaisuuksia. Oikein hyvin on löydetty yhteinen linja 26 vuotta.

Kuinka suuri on otantasi?
ohis

Aika suuri, elän tätä todellisuutta. Mites sulla?

Vierailija kirjoitti:

Insinööri: tietoon pohjautuva looginen ajattelu
Humanisti: tunteet määräävät kaiken. Faktoilla ei ole väliä

Taitaa olla toisinpäin. Tässäkin ketjussa juuri sinä inssinä olet koko ajan esittänyt tunnevaltaista mutua, etkä mitään faktoja. Todistat itsekin siis väitteesi virheelliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Minulla molemmat lapseni opiskelevat diplomi-insinööreiksi ja eivät he ole tavallista älykkäämpiä. Samanlaisia rauhallisia taviksia kuten minäkin. Kyllä diplomi-insinööriksi pääsee opiskelemaan ihan kun on valmis laittamaan pakaralihaksensa rasitukselle alttiiksi.

Pitkämatikka on ehdoton vaatimus (kukkaislinjalle pääse muutama/vuosi hyvällä lyhyellä) ja se karsii jo suuren osan ihmisistä. Jos miettii vaikka tätä palstaa, niin harva täällä pystyisi selvittämään pitkän matikan edes huonoimmalla yo-arvosanalla.
Pakaralihaksilla voi päästä esimerkiksi kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen. Varsinkaan kauppislaiset eivät ole mitään älykköjä.

Matemaattisilla aloilla ei ole vaikea päästä sisään. Keskiverto-oppilas pitkällä matikalla pääsee kyllä opiskelemaan. Monilla muilla aloilla kilpailu ihan eri tasolla, myös humanistisissa aineissa. Tosi hyviäkin hakijoita jää väistämättä ulos.

Aina löytyy joku tällaisella logiikalla.
Sisäänpääsyn helppouteen ei tietenkään vaikuta hakijoiden määrä aloituspaikkoihin nähden, vaan se kuinka helposti kursseista pääsee läpi 😑

Kun puhutaan vaikeista opiskelualoista esiin nousee ihan poikkeuksetta aina lääkis. 
Hakijoiden määrän kuvitellaan siis kertovan opintojen vaativuus, ja vieläpä niin että vaativille ja raskaille aloille on kaikista suurin tunku.

Älykkyyden molemmissa ääripäissä miehet ovat yliedustettuina. Selittää osaltaan miksi tekniikan ala on pysynyt miesvaltaisena vaikka humanistisempia aloja on lisätty tekniikka-nimen alle.

Niin, miehet ovat useammin tyhmempiä kuin naiset. Sellasta se on.

Humanisti ajattelee: tuo on varmasti insinööri.

Insinööri ajattelee: olen insinööri.

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäät ja taitavat ovat insinöörejä. Luovat kansakunnan elinolot ja kehityksen, rikkaudet. Loput ovat enemmän tai vähemmän humanisteja mutta hyvä että nyt edes jotakin puuhailevat etuuksiensa eteen.
Kehitysmaat ovat täynnä humanisteja.

Ei taida taas inssin mutuilut pitää paikkaansa.
Intiassa eniten insinöörejä maailmassa. Siellä oppilaitoksista valmistuu vuodessa n. miljoona uutta inssiä.
Millä lailla sinusta insinöörit luovat "elinolot, kehitykset ja rikkaudet"?

Länsimaisittain intialainen insinööri on hieman hupaisa ajatus, vähän kuin lapsi leikkii Marvel hahmoa. Tietysti muutamia älykkäitä mukana heissäkin, onhan siellä tekinstä ja kehittynyttä mm. joissakin kaupungeissa. Loppu maa onkin sitten humanismin kourissa kehitysmaata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

On sekin näkökulma olemassa, että faktat eivät ole varsinaisesti odottamassa löytämistään, vaan ihmiset luovat faktoja havainnoista. Voi myös pohtia, että mikä ei ole ihmisen luomaa ajatusrakennelmaa? 
Erilaiset filosofit pohtivat sitä, että mitä faktat tai logiikka oikein ovat ja tämä tieto sitten valuu ajan kanssa alaspäin muille. Ollaan ehkä ironisessa tilanteessa, jos matemaattisesti orientoitunut ihminen ei tunnista sitä, että hänen käsityksensä totuuden luonteesta on erilaisten humanistien (filosofien, sosiologien, kielitieteilijöiden yms.) tuottamaa ainakin osittain. 

Nimenomaan tuo on humanistien ongelma. Tehdään tutkimus, jossa kysytään esim. paidan väriä ja harrastaako jalkapalloa, jonka jälkeen julkistetaan tutkimustulos, kuinka paidan väri vaikuttaa siihen harrastaako jalkapalloa. Todellisuudessa noilla ei ole mitään syy-seuraus-suhdetta...

Ongelma tuosta humanistien ajattelutavasta tulee, kun näiden tutkimustulosten perusteella tehdään päätelmiä ja toimitaan virheellisten päätelmien pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Noin ehkä olikin sun aikoinasi silloin 1980-luvulla :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Höpsis, humanismi on pseudotiedettä. Insinööriys mahdollistaa kehityksen jolloin osalle voidaan tarjota mahdollisuutta ihmetellä maailmanmenoa kun kaikkien ei tarvitse enää käyttää kaikkea aikaansa vain selviytyäkseen. Siitä asti kun esi-ihminen otti kiven aseeksi käteen on ollut insinööriyttä. Humanismia ei edes voinut olla, ei ollut ihmistäkään vielä silloin.

Monenko insinöörin ja monenko humanistin palkka maksetaan verovaroista? Tarkkaa lukua ei saa mistään mutta mikä on kummankin suhteellinen osuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri: tietoon pohjautuva looginen ajattelu
Humanisti: tunteet määräävät kaiken. Faktoilla ei ole väliä

Taitaa olla toisinpäin. Tässäkin ketjussa juuri sinä inssinä olet koko ajan esittänyt tunnevaltaista mutua, etkä mitään faktoja. Todistat itsekin siis väitteesi virheelliseksi.

Jep. Aivan varmasti vain yksi insinööri kirjoittelee. Ihan tyypillistä humanistin ajattelua, jossa vedetään hatusta ihan käsittämättömiä johtopäätöksiä.

Inssit esittänyt tunnevaltaista mutua eikä faktoja - millä ne humanistien ajattelutavan faktat esitetään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Vierailija kirjoitti:

Monenko insinöörin ja monenko humanistin palkka maksetaan verovaroista? Tarkkaa lukua ei saa mistään mutta mikä on kummankin suhteellinen osuus?

Siellä kunnalla on palkkalistoilla englannin kielen opettajaa, historian opettajaa, kunnan insinööriä ihan yhtä lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäät ja taitavat ovat insinöörejä. Luovat kansakunnan elinolot ja kehityksen, rikkaudet. Loput ovat enemmän tai vähemmän humanisteja mutta hyvä että nyt edes jotakin puuhailevat etuuksiensa eteen.
Kehitysmaat ovat täynnä humanisteja.

Ei taida taas inssin mutuilut pitää paikkaansa.
Intiassa eniten insinöörejä maailmassa. Siellä oppilaitoksista valmistuu vuodessa n. miljoona uutta inssiä.
Millä lailla sinusta insinöörit luovat "elinolot, kehitykset ja rikkaudet"?

Länsimaisittain intialainen insinööri on hieman hupaisa ajatus, vähän kuin lapsi leikkii Marvel hahmoa. Tietysti muutamia älykkäitä mukana heissäkin, onhan siellä tekinstä ja kehittynyttä mm. joissakin kaupungeissa. Loppu maa onkin sitten humanismin kourissa kehitysmaata.

Intiassa monet alan yliopistot ovat samaa tasoa kuin Aalto yliopisto yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri tietää muslimit haitallisiksi, humanisti luulee että muslimit voivat muuttua.

Jaa, erikoista. Mieheni on insinööri, minä humanisti ja asutaan muslimimaassa. Hyvin samalla tavalla ajatellaan muslimeista.
Ero meillä ehkä se, että insinööri ajattelee useammin asiat yksityiskohtaisemmin, humanisti laajempia kokonaisuuksia. Oikein hyvin on löydetty yhteinen linja 26 vuotta.

Kuinka suuri on otantasi?
ohis

Aika suuri, elän tätä todellisuutta. Mites sulla?

Lukuna? Ilman ympäripyöreää vastaamisen kiertelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

On sekin näkökulma olemassa, että faktat eivät ole varsinaisesti odottamassa löytämistään, vaan ihmiset luovat faktoja havainnoista. Voi myös pohtia, että mikä ei ole ihmisen luomaa ajatusrakennelmaa? 
Erilaiset filosofit pohtivat sitä, että mitä faktat tai logiikka oikein ovat ja tämä tieto sitten valuu ajan kanssa alaspäin muille. Ollaan ehkä ironisessa tilanteessa, jos matemaattisesti orientoitunut ihminen ei tunnista sitä, että hänen käsityksensä totuuden luonteesta on erilaisten humanistien (filosofien, sosiologien, kielitieteilijöiden yms.) tuottamaa ainakin osittain. 

Nimenomaan tuo on humanistien ongelma. Tehdään tutkimus, jossa kysytään esim. paidan väriä ja harrastaako jalkapalloa, jonka jälkeen julkistetaan tutkimustulos, kuinka paidan väri vaikuttaa siihen harrastaako jalkapalloa. Todellisuudessa noilla ei ole mitään syy-seuraus-suhdetta...
Ongelma tuosta humanistien ajattelutavasta tulee, kun näiden tutkimustulosten perusteella tehdään päätelmiä ja toimitaan virheellisten päätelmien pohjalta.

Voi ressukkaa. Montako humanistista tutkimusta olet lukenut? Huhtasaaren opinnäytetyötä ei oteta huomioon.

Tämä keskustelun yhteenveto:

Insinööri keksii ja toteuttaa yhteiskuntaa mullistavia, elämää helpottavia kokonaisuuksia. Humanisti ihmettelee kuinka insinööri keksii yhteiskuntaa mullistavia ja elämää helpottavia kokonaisuuksia. Toinen humanisti pyrkii vakuuttamaan että on tärkeää pohtia miksi ja kuinka insinööri keksii ja toteuttaa yhteiskuntaa mullistavia elämää helpottavia kokonaisuuksia.