Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?
Kommentit (453)
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööri on seuraava Jumalasta. Omasta mielestään. :D
Ylipalkattuja hommia ainakin tekevät..
Maksaisin ennemmin sairaanhoitajalle kuin insinöörille sen plus 4000 palkan..
Kyllä tää maailma pyörisi ilman insinöörejä jo (keksinnöt keksitty) , mutta ei ilman sairaanhoitajiaIlman insinöörejä ei olis millä maksaa niille sairaanhoitajille.
Sairaanhoitajat ovat valtion ja kunnan elättejä, elävät verovaroin.
Noinhan ne monet inssit luulee, että hoitsut on vain elättejä. Ihan kiusallaan ovat ruvenneet hoitsuiksi, jotta ei tarvitsisi itse elättää itseään.
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.
No nyt menee oudon katkeraksi. :D
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.
Näin muuten on! Ja kikkeli on myös kokoluokkaa JÆTTIMÄINEN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.No nyt menee oudon katkeraksi. :D
On olemassa monia yhtymäkohtia insinöörillä ja mainostoimistolla. Insinööri on vain mainossuunnittelijan tekninen, mekaaninen ja konkreetimpi vastine.
Molempien asiakaskunta on samantapaista, molemmat keskittyvät loputtomaan muokkaukseen ja manipulointiin, molemmat menevät koko ajan eteenpäin ja molemmat ovat kiinnostuneita "hyvinvoinnista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.No nyt menee oudon katkeraksi. :D
On olemassa monia yhtymäkohtia insinöörillä ja mainostoimistolla. Insinööri on vain mainossuunnittelijan tekninen, mekaaninen ja konkreetimpi vastine.
Molempien asiakaskunta on samantapaista, molemmat keskittyvät loputtomaan muokkaukseen ja manipulointiin, molemmat menevät koko ajan eteenpäin ja molemmat ovat kiinnostuneita "hyvinvoinnista".
Ok 🙂 Tiedätkö, oikeastaan, kummastakaan prosessista mitään?
Lisäksihuomauttaisin sen verran, että VTT:n palkkalistoilta löydät insinööriä kerrakseen. Ja CERN:istä, NASA:lta
Mainosalalla ehkäpä kapeammat näkymät, mitä luulet?
Muistuttaisin vielä siitä, että esim sähköverkon ovat suunnitelleet ja sitä ylläpitävät insinöörit.
Toki osa tekee pelejä ja sähköautoja tai suunnittelee yrityskauppoja. Mut sä puhuit jostain niin kummallisesta, että oxat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inssi turvaa matikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Humanisti vetää fiilispohjalta !
Osoittaa vain sen, että et ymmärrä mitään humanistisista tieteistä ja niiden metodologiasta. Osaatko vaikkapa kertoa miten historiaa tutkitaan?
Kaivetaan monttuja ja tulkitaan kuitteja.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inssi turvaa matikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Humanisti vetää fiilispohjalta !
Osoittaa vain sen, että et ymmärrä mitään humanistisista tieteistä ja niiden metodologiasta. Osaatko vaikkapa kertoa miten historiaa tutkitaan?
Kaivetaan monttuja ja tulkitaan kuitteja.
ohis
Vedetään lsd:tä ja palavothaan suathanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.No nyt menee oudon katkeraksi. :D
On olemassa monia yhtymäkohtia insinöörillä ja mainostoimistolla. Insinööri on vain mainossuunnittelijan tekninen, mekaaninen ja konkreetimpi vastine.
Molempien asiakaskunta on samantapaista, molemmat keskittyvät loputtomaan muokkaukseen ja manipulointiin, molemmat menevät koko ajan eteenpäin ja molemmat ovat kiinnostuneita "hyvinvoinnista".Ok 🙂 Tiedätkö, oikeastaan, kummastakaan prosessista mitään?
Lisäksihuomauttaisin sen verran, että VTT:n palkkalistoilta löydät insinööriä kerrakseen. Ja CERN:istä, NASA:lta
Mainosalalla ehkäpä kapeammat näkymät, mitä luulet?
Muistuttaisin vielä siitä, että esim sähköverkon ovat suunnitelleet ja sitä ylläpitävät insinöörit.
Toki osa tekee pelejä ja sähköautoja tai suunnittelee yrityskauppoja. Mut sä puhuit jostain niin kummallisesta, että oxat pois.
No, oliko kuvauksessani jokin pielessä?
Ketjussa moni insinööri tai heidän puolustajansa mieltää ammattikunnan hyväntekijöinä. Yhtä lailla voisi väittää, että uusien kulutustuotteiden brändäys kasvattaa yhteiskunnallista hyvää ja brändääjät ovat messiaita koska he luovat ja tuovat uusia, hyvää oloa tuovia ja usein hyödyllisiä asioita houkuttelevasti arkielämään.
Joku voisi päätellä, että hyvinvointiin ja elämään ei tarvita enää mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.
Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.
Totta. Tosin insinööri ei ole niinkään teoreetikko eikä keksijä kuin toteuttaja ja jalostaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.
Totta. Tosin insinööri ei ole niinkään teoreetikko eikä keksijä kuin toteuttaja ja jalostaja.
Insinööri ennen kaikkea keksijä, maailmassa tehdyistä patenteista yli 90% on insinöörien tekemiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.
Totta. Tosin insinööri ei ole niinkään teoreetikko eikä keksijä kuin toteuttaja ja jalostaja.
Insinööri ennen kaikkea keksijä, maailmassa tehdyistä patenteista yli 90% on insinöörien tekemiä.
Onko noin? Selvä enemmistö insinööreistä on silti tuotekehittelyn parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Insinööri ei siedä epävarmuuttatosi humanisti syleilee epävarmuutta.
Joku sentään kirjoittaa vielä roskan ohella jotakin jossa on ajatustakin.
Tuon voi allekirjoittaa. Tosin korjaisin sitä lisäämällä "ajattelun" tarkennukseksi. Insinööriajattelussa todellakin pyrkimys on hyvin varhaisessa vaiheessa päästä eroon virheiden todennäköisyydestä tai virheiden todennäköisyyden kasvu muuttaa heti prosessia. Insinööriajattelun tukena voi olla jopa algoritmi. Humanistisessa ajattelussa tämä ei ole lainkaan välttämätöntä. Ei ole olemassa algoritmia näin otan haltuun runotaiteen. Humanistisesta ajattelusta syntyy paljon jäsenneltyä ja jäsentämätöntä dataa. Insinööriajattelusta oikeastaan pelkästään jäsenneltyä ja se on jaettavissa globaalisti ja kuka tahansa (teoriassa) voi toistaa prosessin saaden täsmälleen alkuperäisen kaltaisen lopputuloksen.
Näin on syntynyt vaikkapa avoimen koodi yhteisöt. Humanisti voi tehdä tästä näkemyksensä mukaisen historiadokumentin. Se on vasta alku keskustelulle eikä ole lähellekään sitä mitä voitaisiin sanoa "totuudeksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.
Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.No nyt menee oudon katkeraksi. :D
On olemassa monia yhtymäkohtia insinöörillä ja mainostoimistolla. Insinööri on vain mainossuunnittelijan tekninen, mekaaninen ja konkreetimpi vastine.
Molempien asiakaskunta on samantapaista, molemmat keskittyvät loputtomaan muokkaukseen ja manipulointiin, molemmat menevät koko ajan eteenpäin ja molemmat ovat kiinnostuneita "hyvinvoinnista".Ok 🙂 Tiedätkö, oikeastaan, kummastakaan prosessista mitään?
Lisäksihuomauttaisin sen verran, että VTT:n palkkalistoilta löydät insinööriä kerrakseen. Ja CERN:istä, NASA:lta
Mainosalalla ehkäpä kapeammat näkymät, mitä luulet?
Muistuttaisin vielä siitä, että esim sähköverkon ovat suunnitelleet ja sitä ylläpitävät insinöörit.
Toki osa tekee pelejä ja sähköautoja tai suunnittelee yrityskauppoja. Mut sä puhuit jostain niin kummallisesta, että oxat pois.No, oliko kuvauksessani jokin pielessä?
Ketjussa moni insinööri tai heidän puolustajansa mieltää ammattikunnan hyväntekijöinä. Yhtä lailla voisi väittää, että uusien kulutustuotteiden brändäys kasvattaa yhteiskunnallista hyvää ja brändääjät ovat messiaita koska he luovat ja tuovat uusia, hyvää oloa tuovia ja usein hyödyllisiä asioita houkuttelevasti arkielämään.
Joku voisi päätellä, että hyvinvointiin ja elämään ei tarvita enää mitään muuta.
Millä perusteella kulutusyhteiskunnan airuet (mainostajat, myyjät, brändääjät ja influensserit) eivät ole humanisteja?
Minulla on dippainssin paperit, ja toimin joitain vuosia tutkijanakin. TKK:lta lähtemisen jälkeen olen ryhtynyt vapaa-ajalla itseoppineeksi humanistiksi. On helppo tutkia historiaa iltaisin ja kesälomalla, kun rahoituksen saa hyväpalkkaisesta insinöörityöstä eikä tarvitse anella apurahoja. Tutkimus etenee kyllä hitaammin, mutta ei minulla mikään kiire ole.
Olen tämän ennenkin sanonut, mutta mielestäni suurin puute dippainssin opinto-ohjelmassa oli se, että niihin ei kuulunut yhtään opintoviikkoa lähdekritiikkiä. Ensimmäisillä fuksiluennoilla kyllä muistutettiin, että missä tahansa materiaalissa saattaa olla virheitä, mutta koko opintojen aikana ei koskaan tullut vastaan tilannetta, missä olisi pitänyt analysoida jotain ongelmaa keskenään ristiriitaisten lähteiden pohjalta.
Lähtökohtana oikeastaan kaikilla kursseilla oli, että harjoitustehtäviin on aina yksi oikea ratkaisu, ja kurssimateriaali opettaa, miten ratkaisu löydetään. Koko ajatus siitä, että johonkin ei olisi olemassa selvää oikeaa vastausta on vieras insinööriopinnoille. Lähimmäksi sitä päästiin käyttöliittymien suunnittelukurssilla. Niin, ja tietenkin laskettavuuden teorian ja logiikan kursseilla tehtiin lyhyt tutustumisretki todistettavasti ratkeamattomiin ongelmiin, mutta ne nyt kuitenkin ovat todella kaukana käytännön elämästä.
Muuten, en ole mitenkään ylpeä siitä, mitä muut insinöörit ovat tehneet. Olen ylpeä omista tekemisistäni, ei minun tarvitse omia itselleni muiden ansioita. Kukaan insinöörien keksintöjä täällä hehkuttava ei ole itse keksinyt yhtään mitään.
Ihme vastakkainasettelu insinöörit ja humanistit. Entäs sitten luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet? Yleistäen sanoisin, että humanistisella puolella pyritään lisäämään ymmärrystä ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa, esimerkkinä vaikka historioitsija Yuval Noah Harari, jolla on tosi mielenkiintoista näkemystä nykymaailman eri ilmiöistä.
Toisaalta on paljon variaatiota. Jos olet vaikka kielitieteilijä ja kouluttaudut opettajaksi, osaamisesi voi olla aika konkreettista ja spesifistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.
Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa.
Minä näkisin, että yhteiskuntamme rakentuu sopimusvaraiselle yhteiskuntajärjestelmälle, jonka tärkeimmät peruspilarit ovat demokratia, sananvapaus ja ihmisoikeudet. Ilman näitä ei ole oikein mitään, niin kuin voimme itänaapurista nyt todeta. Kaikki materiaalinen hyvä rakentuu toimivan yhteiskuntajärjestyksen päälle. Tämän järjestyksen luomisessa ovat kyllä humanistit ja yhteiskuntatieteilijät olleet avainasemassa, en tiedä milloin uusia lakeja luodessa poliitikot konsultoisivat insinöörejä asiantuntijoina? Juuri niin, eivät milloinkaan.
Alue: Aihe vapaa
Höpsis. Sairaanhoitajien palkka maksetaan veroista, koska kukaan ei halua elää yhteiskunnassa jossa terveydenhuolto pelaa markkinatalouden säännöillä (katsotaan vaikka joitain yksityisiä vanhainkoteja). Raha on ihmistä varten, eikä ihminen rahaa varten. Joka tapauksessa meillä olisi sairaanhoitajia ja heidän palkkansa maksettaisiin vain eri reittiä ja luultavasti suuremmalla hintalapulla.