Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?
Kommentit (453)
Vierailija kirjoitti:
Insinööri kehittää hilavitkuttimen. Humanisti tutkii miten hilavitkutin muutti ihmisten elämää, mikä arvo hilavitkuttimella on, miten vaikuttava hilavitkutin on, oliko hilavitkutin hyvä vai huono keskintö, veikö ihmisten elämä parempaan vai huonompaan suuntaan.
Ja sitten humanisti vuoden tutkimisen jälkeen pätee kun jälkiviisaana sanoo että ton ja ton olis voinu tehdä (toteutus kesti pari kuukautta) paremmin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen törmännyt joskus siihen, että insinööreillä on järkyttävän huono yleissivistys. Siis tarkoitan semmoista outoa sivistymättömyyttä, että ihminen on korkeakoulun käynyt aikuinen ja työskentelee jossakin suht vaativalta kuulostavassa hommassa vaikka kemian laboratoriossa tutkijana, mutta ei tiedä Suomen hallituspuoleita, ei seuraa uutisia tai yhteiskunnallisia asioita mitenkään, ei ole ikinä lukenut yhtäkään kirjaa höhhöh, lemppariohjelma telkkarissa on joku Sinkut saarilla. Tämmöisiin insinööreihin mä olen törmännyt hämmentävän usein.
Nimenomaan. Minkäänlaista älyllistä keskustelua on mahdotonta saada aikaan, kun toinen ei tiedä mitään ympäröivästä maailmasta. Ei pysty puhumaan analyyttisesti politiikasta, kulttuurista tms. Monesti mukana vielä häijyä asenteellisuutta, vaikka toinen vain haluaisi käydä keskustelua. Ehkä jostain spandex -fillaroinnista kykenee keskustelemaan, mutta muuten aivan blanco. Monet duunaritkin saattavat olla sivistyneempiä.
Vielä jatkan, että monestihan insinöörit ovat kotoin maalta tai pikkupaikkakunnilta ja se näkyy. Ei se akateeminen koulutus tartu kuin osittain. Humanistit harvoin tulevat maalta.
No tämä oli kyllä outoa. Insinööriyshän on juuri kaupunkilaisinta, mitä on - viiletetään pikkutakki ja kauluspaita päällä, väheksytään vähemmän tienaavia ja hoetaan omaa ylemmyydentuntoa kanssakuuntelijoille. :D
T. Humanisti maalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäät ja taitavat ovat insinöörejä. Luovat kansakunnan elinolot ja kehityksen, rikkaudet. Loput ovat enemmän tai vähemmän humanisteja mutta hyvä että nyt edes jotakin puuhailevat etuuksiensa eteen.
Kehitysmaat ovat täynnä humanisteja.Ei taida taas inssin mutuilut pitää paikkaansa.
Intiassa eniten insinöörejä maailmassa. Siellä oppilaitoksista valmistuu vuodessa n. miljoona uutta inssiä.
Millä lailla sinusta insinöörit luovat "elinolot, kehitykset ja rikkaudet"?
joutuu kai olemaan perustuotannossa, vaikka 25% planeetan insinööreistä. tutkijoina puuttuu.
https://trak.in/tags/business/2018/01/22/india-produces-25-percent-worl…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen törmännyt joskus siihen, että insinööreillä on järkyttävän huono yleissivistys. Siis tarkoitan semmoista outoa sivistymättömyyttä, että ihminen on korkeakoulun käynyt aikuinen ja työskentelee jossakin suht vaativalta kuulostavassa hommassa vaikka kemian laboratoriossa tutkijana, mutta ei tiedä Suomen hallituspuoleita, ei seuraa uutisia tai yhteiskunnallisia asioita mitenkään, ei ole ikinä lukenut yhtäkään kirjaa höhhöh, lemppariohjelma telkkarissa on joku Sinkut saarilla. Tämmöisiin insinööreihin mä olen törmännyt hämmentävän usein.
Minäkin. Insinööripiireissä monesti on väheksyvä suhtautuminen kirjojen lukemisen ja politiikan seuraamisen kaltaiseen "turhuuteen".
Naurettavaa, että väheksytään uutisten seuraamista. Kuuluu ihan yleissivistykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen törmännyt joskus siihen, että insinööreillä on järkyttävän huono yleissivistys. Siis tarkoitan semmoista outoa sivistymättömyyttä, että ihminen on korkeakoulun käynyt aikuinen ja työskentelee jossakin suht vaativalta kuulostavassa hommassa vaikka kemian laboratoriossa tutkijana, mutta ei tiedä Suomen hallituspuoleita, ei seuraa uutisia tai yhteiskunnallisia asioita mitenkään, ei ole ikinä lukenut yhtäkään kirjaa höhhöh, lemppariohjelma telkkarissa on joku Sinkut saarilla. Tämmöisiin insinööreihin mä olen törmännyt hämmentävän usein.
Minäkin. Insinööripiireissä monesti on väheksyvä suhtautuminen kirjojen lukemisen ja politiikan seuraamisen kaltaiseen "turhuuteen".
Kaunokirjallisuuden lukemiseen ehkä, mutta politiikkaa insinöörit pääsääntöisesti seuraa aktiivisesti ja usealla insinöörillä on oma kiinnostuksen kohde (esim sotahistoria) jonka alan kirjallisuutta voivat lukea hyvinkin aktiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööri kehittää hilavitkuttimen. Humanisti tutkii miten hilavitkutin muutti ihmisten elämää, mikä arvo hilavitkuttimella on, miten vaikuttava hilavitkutin on, oliko hilavitkutin hyvä vai huono keskintö, veikö ihmisten elämä parempaan vai huonompaan suuntaan.
Ja sitten humanisti vuoden tutkimisen jälkeen pätee kun jälkiviisaana sanoo että ton ja ton olis voinu tehdä (toteutus kesti pari kuukautta) paremmin :D
Insinööri on aivan äärimmäisen kehno arvioimaan tekojensa vaikutuksia. Esim. ydinpommin kehittelyssä oleellista maailman kannalta ei ole ollut menikö insinöörien laskut ihan oikein ja tuliko tehokas vehje vaan se miten ydinaseet ovat muuttaneet meidän maailmaamme ja elämäämme.
Insinööri on seuraava Jumalasta. Omasta mielestään. :D
Ylipalkattuja hommia ainakin tekevät..
Maksaisin ennemmin sairaanhoitajalle kuin insinöörille sen plus 4000 palkan..
Kyllä tää maailma pyörisi ilman insinöörejä jo (keksinnöt keksitty) , mutta ei ilman sairaanhoitajia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.On sekin näkökulma olemassa, että faktat eivät ole varsinaisesti odottamassa löytämistään, vaan ihmiset luovat faktoja havainnoista. Voi myös pohtia, että mikä ei ole ihmisen luomaa ajatusrakennelmaa?
Erilaiset filosofit pohtivat sitä, että mitä faktat tai logiikka oikein ovat ja tämä tieto sitten valuu ajan kanssa alaspäin muille. Ollaan ehkä ironisessa tilanteessa, jos matemaattisesti orientoitunut ihminen ei tunnista sitä, että hänen käsityksensä totuuden luonteesta on erilaisten humanistien (filosofien, sosiologien, kielitieteilijöiden yms.) tuottamaa ainakin osittain.Juuri tällainen viinilasin ääressä kiinnostava mutta käytännössä tarpeeton pohdiskelu on humanistien heiniä. Ihan kaikki ihmisen elämään vaikuttava päätetään ja toteutetaan ilman pohdintoja totuuden luonteesta, oli sitten kyse bisneksestä, politiiksta tai mistä muusta tahansa.[/quote]
Ilmankos sitä ollaan ilmastokriisissä, hukutaan saasteisiin, eläinlajit kuolevat ja ihmiset voivat pahoin., kun epätasa-arvo maailmassa sen kun kasvaa.
Miten noin meni ihan omasta inssimielestäsi?Insinöörit eivät ole saastuttajia vaan ongelman ratkaisijoita. Se että pallo täyttyy kehitysmaalaisilla
Jotka dumppavat kaiken luontoon, on juuri humanistien aikaansaama ongelma. Liikakansoitus on asia johon on olemassa yksinkertaisia ratkaisuja ja samalla saastuminen romahtaisi mutta humanistit estävät edes asiasta keskustelun ja näin tuomitsevat koko maailman tuohoutumaan.Kun ne isoimmat saastuttajat ei ole kehitysmaalaisia. Sinä vain et huomaa sitä pahinta saastaa, eli mikä niin siistin näköisesti pakoputkista katoaa taivaalle.
Liikakansoitukseen toimivin ratkaisu on kouluttaa tyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Insinöörit eivät ole saastuttajia vaan ongelman ratkaisijoita. Se että pallo täyttyy kehitysmaalaisilla
Jotka dumppavat kaiken luontoon, on juuri humanistien aikaansaama ongelma.
No ei, se on insinöörien aikaansaama ongelma.
Ajatteles jos yhä edelleen elettäisiin kivikauden tasolla. Kukaan kivikautinen esi-inssi ei olisi kehittänyt mitään uutta teknologiaa. Keskimääräinen elinaika olisi lyhyempi, lapsikuolleisuus korkea. Ei siinä ihmiskunta liikoja lisääntyisi.
Juuri teknologian parantamat elinolot mahdollistivat liikakansoituksen.
Koko tekniikan historiahan on sitä, että insinööri keksii hilavitkuttimen, ja seuraavan sukupolven insinööri keksii hilavitkuttimen, jolla saadan korjattua edellisen hilavitkuttimen aiheuttamat ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.
Insinööriys on ideologia sikäli, että ennen 1700-luvun loppua esineiden prosessivalmistus oli täysin erilaista kuin insinöörien työssä nykyään. Eteenpäin katsominen ja hyötyminen ovat myös maailmankuvallisia kantoja.
Ei tämä tee insinööriydestä ideologiaa. Sama kun kutsuisin vasaraa ideologiaksi, koska vasaran olemassaolo muuttaa maailmaa.
Puhuin funktioista, en kappaleista. Funktioajattelu on sidottu ideologiaan. Prosessivalmistuksen idea on yhteiskunnallinen, mutta historiallinen.
Se ei silti ole kokonainen ideologia.
Ei tokikaan. Ainoastaan järjestys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.
Enpä usko. Useat humanistiset aineet ovat niitä vaikeimpia, koska ovat teoreettisia ja/tai koskettavat monimutkaisia aihepiirejä. Vaikkapa filosofia, antropologia, arkeologia, psykologia, historia, monet kielet (klassinen arabia, kiina, yms.) jne.
Kaikki turhaa hölynpölyä, jota yleisen sivistyksen nimissä harrastellaan . Käytännön hyötyä niistä ei yhteiskunnalle ole.
Jaa kielitaidosta ei ole hyötyä? Kyllä se kummasti auttaa, jos pitäisi niitä insinööritaidon saavutuksia viedä maailmalle.
Siinä muuten auttaa usein sekin, että ymmärtää niistä kulttuureista jotakin. Esimerkiksi käytöstavoista, jotka on erilaisia eri maissa. Ei moukkien kanssa haluta asioida, ei vaikka niillä olisi ihan toimivat tuotteet.
Itse olen softainssi, ja sanoisin, että isoimmat ongelmat projekteissa tulee ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta - tai sen puutteesta. Teknistä osaamista on, mutta väärinkäsityksiä syntyy silti. Ehkäpä jonkinlaiselle organisaatio- ja ryhmäpsykologialle olisi käyttöä. Tiimityö muuten oli asia, jota TTKK:n kursseilla ei opetettu oikeastaan lainkaan. Pistettiin vain tekemään ja oletettiin että siinä sen oppii.
Vierailija kirjoitti:
Tulen insinööriperheestä ja itsekin opiskelin vuoden ajan insinööriksi. Sitten vaihdoin taidemaalaukseen.
Taiteilija haluaa värittää viivan yli jättäen valkoista, ehkä repii kuvaa ja leikkaa palasia, liimaa jotain löytämäänsä kuvan päälle. Insinööriä värittää rajojen sisällä. Näin voisi nopeasti kuvailla eroja.
Ilmankos taide on nykyisin kelvotonta roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Insinööri kehittää hilavitkuttimen. Humanisti tutkii miten hilavitkutin muutti ihmisten elämää, mikä arvo hilavitkuttimella on, miten vaikuttava hilavitkutin on, oliko hilavitkutin hyvä vai huono keskintö, veikö ihmisten elämä parempaan vai huonompaan suuntaan.
Eli humanistin tuumailusta ei ole mitään hyötyä kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen törmännyt joskus siihen, että insinööreillä on järkyttävän huono yleissivistys. Siis tarkoitan semmoista outoa sivistymättömyyttä, että ihminen on korkeakoulun käynyt aikuinen ja työskentelee jossakin suht vaativalta kuulostavassa hommassa vaikka kemian laboratoriossa tutkijana, mutta ei tiedä Suomen hallituspuoleita, ei seuraa uutisia tai yhteiskunnallisia asioita mitenkään, ei ole ikinä lukenut yhtäkään kirjaa höhhöh, lemppariohjelma telkkarissa on joku Sinkut saarilla. Tämmöisiin insinööreihin mä olen törmännyt hämmentävän usein.
Minäkin. Insinööripiireissä monesti on väheksyvä suhtautuminen kirjojen lukemisen ja politiikan seuraamisen kaltaiseen "turhuuteen".
Insinöörit tavallaan pelkistävät koko elämänsä hyötyyn, erinäisiin laskelmiin ja muokkauksiin. Syntyy upeita ja tehokkaita muotoja, mutta lopulta kovin tyhjiä (substanssikysymykset häviävät taakse). Elämä on heille suunnilleen kuin palapeli. Heidän on mahdoton mennä katsomaan palapelin taakse tai sieltä ulos.
Insinööri ei siedä epävarmuuttatosi humanisti syleilee epävarmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööri kehittää hilavitkuttimen. Humanisti tutkii miten hilavitkutin muutti ihmisten elämää, mikä arvo hilavitkuttimella on, miten vaikuttava hilavitkutin on, oliko hilavitkutin hyvä vai huono keskintö, veikö ihmisten elämä parempaan vai huonompaan suuntaan.
Eli humanistin tuumailusta ei ole mitään hyötyä kenellekään.
Minulle humanistien tuumailuista on iloa. Viimeksi eilen illalla luin fiksun kulttuurintutkijan tekstejä. Olen muuten teekkari.
Esimerkiksi juuri teema "miten hilavitkutin muutti ihmisten elämää" on mitä kiinnostavin.
Humanisti miettii, että kuinka venyttää sentit seuraaviin tukiin asti.
Vierailija kirjoitti:
Insinööri on seuraava Jumalasta. Omasta mielestään. :D
Ylipalkattuja hommia ainakin tekevät..
Maksaisin ennemmin sairaanhoitajalle kuin insinöörille sen plus 4000 palkan..
Kyllä tää maailma pyörisi ilman insinöörejä jo (keksinnöt keksitty) , mutta ei ilman sairaanhoitajia
Ilman insinöörejä ei olis millä maksaa niille sairaanhoitajille.
Sairaanhoitajat ovat valtion ja kunnan elättejä, elävät verovaroin.
Sanotaan, että humanistit ovat white neggereitä ja insinöörit vappuneggereitä.
Ja taitaa pitää paikkansa!
Tulen insinööriperheestä ja itsekin opiskelin vuoden ajan insinööriksi. Sitten vaihdoin taidemaalaukseen.
Taiteilija haluaa värittää viivan yli jättäen valkoista, ehkä repii kuvaa ja leikkaa palasia, liimaa jotain löytämäänsä kuvan päälle. Insinööriä värittää rajojen sisällä. Näin voisi nopeasti kuvailla eroja.