Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Koulutukseltani humanisti.

Olen kiinnostunut tähtitieteestä, tieteestä ylipäätään, ahmin tiedekirjoja ja julkaisuja.

Ajattelutapani on tieteellinen, faktoihin perustuva. Filosofia on vanhentunut tapa selittää maailmaa, tehkää tietä kvanttifysiikalle.

VÄitän, että meitä tällaisia humanisteja on nykyään enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.

Insinööriys on ideologia sikäli, että ennen 1700-luvun loppua esineiden prosessivalmistus oli täysin erilaista kuin insinöörien työssä nykyään. Eteenpäin katsominen ja hyötyminen ovat myös maailmankuvallisia kantoja.

Ei tämä tee insinööriydestä ideologiaa. Sama kun kutsuisin vasaraa ideologiaksi, koska vasaran olemassaolo muuttaa maailmaa.

Insinööri kehittää hilavitkuttimen. Humanisti tutkii miten hilavitkutin muutti ihmisten elämää, mikä arvo hilavitkuttimella on, miten vaikuttava hilavitkutin on, oliko hilavitkutin hyvä vai huono keskintö, veikö ihmisten elämä parempaan vai huonompaan suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.

Insinööriys on ideologia sikäli, että ennen 1700-luvun loppua esineiden prosessivalmistus oli täysin erilaista kuin insinöörien työssä nykyään. Eteenpäin katsominen ja hyötyminen ovat myös maailmankuvallisia kantoja.

Ajattelet mielestäni liikaa identiteettejä. Se on epäkiinnostavaa. Insinööriajattelu perustuu suurelta osin yhteisesti sovittuihin standardeihin. Se jo pelkästään tekee tai kuvaa insinööriajattelua erilaiseksi kuin humanistinen ajattelu. Kumpaakaan ajattelua ei yksilön vapaaehtoisesti kannata poissulkea itseltään.
ohis

Tietysti standardit ovat yhteisiä. Mutta se ei tee insinööristä itsestään ikään kuin pelkkää standardien neutraalia toteuttajaa tai instrumenttia. Insinöörin ihmisyyttä ei voi erottaa hänen työstään. Mutta on totta, että hän itse ei näe tai edes hahmota koko asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.

Insinööriys on ideologia sikäli, että ennen 1700-luvun loppua esineiden prosessivalmistus oli täysin erilaista kuin insinöörien työssä nykyään. Eteenpäin katsominen ja hyötyminen ovat myös maailmankuvallisia kantoja.

Ei tämä tee insinööriydestä ideologiaa. Sama kun kutsuisin vasaraa ideologiaksi, koska vasaran olemassaolo muuttaa maailmaa.

Puhuin funktioista, en kappaleista. Funktioajattelu on sidottu ideologiaan. Prosessivalmistuksen idea on yhteiskunnallinen, mutta historiallinen.

Vierailija kirjoitti:

Koulutukseltani humanisti.
Olen kiinnostunut tähtitieteestä, tieteestä ylipäätään, ahmin tiedekirjoja ja julkaisuja.
Ajattelutapani on tieteellinen, faktoihin perustuva. Filosofia on vanhentunut tapa selittää maailmaa, tehkää tietä kvanttifysiikalle.
VÄitän, että meitä tällaisia humanisteja on nykyään enemmänkin.

Filosofia on kyllä kosmologisesti puutteellinen. Mutta mahdatko tuntea filosofian vaikutusta maapallon elämään.

En myöskään sanoisi, että kvanttifysiikka ja filosofia sulkevat toisensa pois. Tätä kantaa ns. Kööpenhaminan koulukuntakin edusti fysiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.

Insinööriys on ideologia sikäli, että ennen 1700-luvun loppua esineiden prosessivalmistus oli täysin erilaista kuin insinöörien työssä nykyään. Eteenpäin katsominen ja hyötyminen ovat myös maailmankuvallisia kantoja.

Ja onneksi on. 1700-luvulla ihmisestwn keski-ikä oli reilusti alle 50 vuotta ja lapsikuolleisuus alle 1 vuotiailla yli 30%. Sen jälkeen alkoi tieteellisen maailmankuvan kehittyminen, jonka ansiosta mm juokseva vesi ja viemäröinti on saatu miljardien ihmisten käyttöön.

Ehdottomasti samaa mieltä, että insinööriys on helpottanut ja nopeuttanut elämää monin tavoin. Mutta jos ajatellaan ihmisyystietoa, siinä on paljon muitakin kysymyksiä kuin elämän helpotus ja nopeutus.

Iso !

Inssi turvaa matikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Humanisti vetää fiilispohjalta !

Moderni fysiikka on filosofiaa. Aine & energia.
Pääkysymykset koskevat aikaa ja avaruutta, atomeja ja atomismia, kosmologiaa, kvanttimekaniikan tulosten tulkitsemista, statistisen mekaniikan perusteita, kausaliteettia, determinismiä ja luonnonlakien luonnetta.
Nämä ovat ikivanhoja filosofian aiheita. (Tietoteoria, metafysiikka ja logiikka.)
Kvanttiteoria ja suhteellisuusteoria avaavat uusia tapoja tulkita todellisuutta, kuten neurotiede.

Humanistit kirjoittavat insinöörien kehittämään verkkoon insinöörien kehittämillä laitteilla mielipiteitä insinööreistä. Insinöörien luoman sähköverkon varassa.

Vierailija kirjoitti:

 Filosofia on vanhentunut tapa selittää maailmaa

Mikä tekee esim. analyyttisestä tieteenfilosofiasta vanhentunutta? Siitä että kriittisesti pohditaan, mitä tiede on, mitä se oikein tavoittelee ja miten, ja mitä sen ehkä pitäisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Hyvä korjaus. Filosofia ja -sofit ovatkin täysin eri tasolla kuin humanistit muuten. Filosofia vaatii älykkyyttä ja he ovat teräviä ja älyllisesti luonnontieteilijöiden veroisia ja moni älykkäämpiäkin.

fyysikot, taloustieteilijät, filosofit ovat jenkkilän laskelmissa noin 130. muut luonnontieteilijät, insinöörit ja tietokonehemmot löytyy niiden alapuolelta, mutta opettajia (120) ylempää, ja humanistit opettajien alapuolelta, joka selittää opettajien 120 keskiarvoa, noiden opettaessa.

Vierailija kirjoitti:

Inssi turvaa matikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Humanisti vetää fiilispohjalta !

Osoittaa vain sen, että et ymmärrä mitään humanistisista tieteistä ja niiden metodologiasta. Osaatko vaikkapa kertoa miten historiaa tutkitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.

Insinööriys on ideologia sikäli, että ennen 1700-luvun loppua esineiden prosessivalmistus oli täysin erilaista kuin insinöörien työssä nykyään. Eteenpäin katsominen ja hyötyminen ovat myös maailmankuvallisia kantoja.

Ei tämä tee insinööriydestä ideologiaa. Sama kun kutsuisin vasaraa ideologiaksi, koska vasaran olemassaolo muuttaa maailmaa.

Puhuin funktioista, en kappaleista. Funktioajattelu on sidottu ideologiaan. Prosessivalmistuksen idea on yhteiskunnallinen, mutta historiallinen.

Se ei silti ole kokonainen ideologia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Psykologia ei ole mielestäni varsinaisesti humanistinen ala - siis samalla tavalla kuin nämä perinteiset historia-, kieli- ja taideaineet. Se on enemmänkin käyttäytymistiede ja lähellä ainakin sosiologiaa ja kasvatustieteitä.
Lisäksi se on viime aikoina liikkunut yhä enemmän ns. kovien tieteiden suuntaan. Pääsykoekirjanakin on tilastomatematiikan kirja nykyisin. Vaikka ymmärrän tilastomatikan merkityksen psykologiassa, nykyinen suuntaus ei ole mielestäni hyvä. Itse asiassa en ole enää varma, onko psykologia enemmän ihmis- vai numerokeskeistä. Joka tapauksessa yhä kauemmas humanistisesta aineesta ollaan menossa.

kommenttisi on ihan jees, mutta myönteisessä mielessä. jenkkilässä kuka vaan pääsee psykologiksi, ja mitä ne tuottaa, sitä voi lukea niiden saiteilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

On sekin näkökulma olemassa, että faktat eivät ole varsinaisesti odottamassa löytämistään, vaan ihmiset luovat faktoja havainnoista. Voi myös pohtia, että mikä ei ole ihmisen luomaa ajatusrakennelmaa? 
Erilaiset filosofit pohtivat sitä, että mitä faktat tai logiikka oikein ovat ja tämä tieto sitten valuu ajan kanssa alaspäin muille. Ollaan ehkä ironisessa tilanteessa, jos matemaattisesti orientoitunut ihminen ei tunnista sitä, että hänen käsityksensä totuuden luonteesta on erilaisten humanistien (filosofien, sosiologien, kielitieteilijöiden yms.) tuottamaa ainakin osittain. 

Juuri tällainen viinilasin ääressä kiinnostava mutta käytännössä tarpeeton pohdiskelu on humanistien heiniä. Ihan kaikki ihmisen elämään vaikuttava päätetään ja toteutetaan ilman pohdintoja totuuden luonteesta, oli sitten kyse bisneksestä, politiiksta tai mistä muusta tahansa.[/quote]
Ilmankos sitä ollaan ilmastokriisissä, hukutaan saasteisiin, eläinlajit kuolevat ja ihmiset voivat pahoin., kun epätasa-arvo maailmassa sen kun kasvaa.
Miten noin meni ihan omasta inssimielestäsi?

Insinöörit eivät ole saastuttajia vaan ongelman ratkaisijoita. Se että pallo täyttyy kehitysmaalaisilla
Jotka dumppavat kaiken luontoon, on juuri humanistien aikaansaama ongelma. Liikakansoitus on asia johon on olemassa yksinkertaisia ratkaisuja ja samalla saastuminen romahtaisi mutta humanistit estävät edes asiasta keskustelun ja näin tuomitsevat koko maailman tuohoutumaan.

kansa, eli poliitikot päättää, ja ne kaikki on lähinnä humanistisessa kategoriassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisinsinöörit ovat rutikuivia ja kykenemättömiä analysoimaan laajemmin maailman menoa. Keskustelut esim. politiikasta ottaen huomioon historiallinen tausta tai vaikkapa mennyt maailmanpolitiikka, joka heijastuu taiteessa ovat heille täysin mahdottomia keskustelun aiheita. Myöskään kirjallisuutta en lähtisi analysoimaan insonöörin kanssa. Sen sijaan kätevämpiä he kyllä ovat. Tyypillinen humanisti edelleen printtaa kartan mukaansa lähtiessään jonnekin, jossa ei tunne maastoa, ei käytä navigaattoria. Kotona saattaa myös olla dvd eikä suoratoistoja, koska niitä ei osata laittaa. t: historioitsija

Taitaa olla aika vahentunutta tietoa. Arkeologiassa esim. GPS-pohjaiset sovellukset tutkimuskäyttöön ovat pitkään olleet arkipäivää. Pikkaisen monimutkaisempaa kuin jonkun navigaattorin käyttö.
Arkeologiassa käytetään myös mm. valotutkaa, Raman-mikroskooppia, FTIR-spektroskooppia, ynnä muuta modernia teknologiaa.

Tämä on totta. Egyptologiassakin käytetään nykyisin magneettikuvausta, röntgeniä kun kuvataan esim. muumioita ilman, että niitä halutaan hajoittaa. Humanistisissa tieteissä nämä teknologia-asiat vaan eivät ole se itse punainen lanka vaan avusteisia metodeja. Edelleen sen egyptologian peruste on opetella Egyptin muinaishistoriaan ja opetella hieroglyfejä. Vastaavasti esim. klassillisessa arkeologiassa se ruukun sirpaleiden taiteen tuntemus on ihan yhtä passelia dateerausta kuin insinööritietedenkin anti asialle. Kuitenkin pitää muistaa, että se suurin osa humanisteista ei käytä näitä tutkimusmetodeja, joita varsinaisessa tutkimuksessa käytetään. Suurin osa humanisteista on maistereita, töissä kouluissa aineenopettajina, museoissa näyttelynlaatijoina, diplomaatteina tai kääntäjinä ja tulkkeina.

Tuo oli vain esimerkki. Kyllä humanistit voivat joutua enemmänkin käyttämään teknologiaa. On olemassa digitaalista humanismia, jne... Lisäksi humanistisissa aineissa teknologia on tutkimuskohde.
Mistä otit tietosi siitä minne humanistit ovat työllistyneet?
Myös termi "näyttelynlaatija" on virheellinen.

Toki on, paljon vanhempaa tutkimusta digitalisoidaan tällä hetkellä kiivasta tahtia. Olen itse humanisti ja työllistymisen otin siitä mihin humanistituttavani ja ystäväni ovat työllistyneet. Harva humanisti alkaa kuitenkaan ammattitutkijaksi. Myöskään insinööreistä harva edes väittelee.

Taas ihmeellistä subjektiivista mutua. Humanistisia aloja on paljon (jos vielä lasketaan mukaan yhteiskuntatieteet) että kyllä mä luulen että siellä tohtoreita ja tutkijoina toimivia on enemmän kuin insinööritieteissä. Ihan mutuna heitin tämänkin.

Humanisteja koulutetaan murto-osa verrattuna insinööreihin. Isoja rahoja ei humanistisessa tutkimuksessa liiku ja apurahat ovat lyhyitä. Tutkijan ura edellyttää monesti sitä, että on puoliso, joka käy päivätöissä. Aina joku onnekas saa viran ja rahoituksen, kaikille ei kuitenkaan käy niin onnellisesti.

Jaa jaa, tienaan humanistina kyllä enemmän kuin insinöörimieheni. Mutta ei se mitään, kuvittele vain, että humanisti on aina tutkija ja pieni palkkainen.

Mitä teet työksesi?

Olen yksityisyrittäjä. Olen erikoispsykologi.

Psykologia ei ole mielestäni varsinaisesti humanistinen ala - siis samalla tavalla kuin nämä perinteiset historia-, kieli- ja taideaineet. Se on enemmänkin käyttäytymistiede ja lähellä ainakin sosiologiaa ja kasvatustieteitä.
Lisäksi se on viime aikoina liikkunut yhä enemmän ns. kovien tieteiden suuntaan. Pääsykoekirjanakin on tilastomatematiikan kirja nykyisin. Vaikka ymmärrän tilastomatikan merkityksen psykologiassa, nykyinen suuntaus ei ole mielestäni hyvä. Itse asiassa en ole enää varma, onko psykologia enemmän ihmis- vai numerokeskeistä. Joka tapauksessa yhä kauemmas humanistisesta aineesta ollaan menossa.

kommenttisi on ihan jees, mutta myönteisessä mielessä. jenkkilässä kuka vaan pääsee psykologiksi, ja mitä ne tuottaa, sitä voi lukea niiden saiteilta.

Kyllä Yhdysvalloissakin psykologeilla on akateeminen koulutus. Ihan ollaan maistereita tai tohtoreita kuten kaikkialla muuallakin. 

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin kyse yksilökohtaisista eroista, mutta näin yleistäen.
Insinöörit hakemalla hakevat yksiselitteisiä ja mustavalkoisia sääntöjä kaikkialle. Uskovat, että kaikki maailman ongelmat voidaan ratkaista teknologian avulla. Uskovat myös olevansa aina oikeassa, koska ovat niin loogisia ajattelijoita, koska ovat insinöörejä ja loogisuus kulkee insinöörien veressä.
Humanistit taas vikaan asti tarkastelevat asioita monilta eri näkökulmilta. Ymmärtävät, että kaikki mikä liittyy ihmisten toimintaan ja yhteiskuntaan on todella monimutkaista, eikä ole kaikenkattavia teorioita, koska muuttujia on paljon. Suurin ero on siinä, että humanistit yleensä arvostavat kaikkia ammattikuntia. Insinöörit taas halveksivat kaikkia, jotka kuuluvat niihin ns. pehmeisiin tieteisiin tai hoitoalaan tai taiteisiin...
Humanistit ovat loogisia siinä missä insinööritkin, koska väitteet pitää perustella ja monet perustelevat väitteensä tilastojen eli matematiikan avulla.
Mutta kuten aluksi sanoin, eroja on yksilötasolla ja tämä oli vain kärjistettyä yleistystä.
T. Insinöörien kanssa hengaileva humanisti.

Aika vahvasti minunkin kokemukseni. Moni insinööri voisi reivata tuota ylimielisyyttään aika rankastikin.

T. Myös paljon inssien kanssa hengaava humanisti.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen törmännyt joskus siihen, että insinööreillä on järkyttävän huono yleissivistys. Siis tarkoitan semmoista outoa sivistymättömyyttä, että ihminen on korkeakoulun käynyt aikuinen ja työskentelee jossakin suht vaativalta kuulostavassa hommassa vaikka kemian laboratoriossa tutkijana, mutta ei tiedä Suomen hallituspuoleita, ei seuraa uutisia tai yhteiskunnallisia asioita mitenkään, ei ole ikinä lukenut yhtäkään kirjaa höhhöh, lemppariohjelma telkkarissa on joku Sinkut saarilla. Tämmöisiin insinööreihin mä olen törmännyt hämmentävän usein.  

Minäkin. Insinööripiireissä monesti on väheksyvä suhtautuminen kirjojen lukemisen ja politiikan seuraamisen kaltaiseen "turhuuteen".