Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Minä näkisin, että yhteiskuntamme rakentuu sopimusvaraiselle yhteiskuntajärjestelmälle, jonka tärkeimmät peruspilarit ovat demokratia, sananvapaus ja ihmisoikeudet. Ilman näitä ei ole oikein mitään, niin kuin voimme itänaapurista nyt todeta. Kaikki materiaalinen hyvä rakentuu toimivan yhteiskuntajärjestyksen päälle. Tämän järjestyksen luomisessa ovat kyllä humanistit ja yhteiskuntatieteilijät olleet avainasemassa, en tiedä milloin uusia lakeja luodessa poliitikot konsultoisivat insinöörejä asiantuntijoina? Juuri niin, eivät milloinkaan.

Voisi kuvitella, että esim. digitaalisen väkivallan osalta, netissä pyörii kaikenlaista Thor -verkkoa jne. Tosin näitä ei olisi elleivät insinöörit olisi keksineet kanavaa. Missään muussa ei insinööreillä ole sanottavaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. 

Monia insinöörejä todellakin vaivaa outo yksioikoisuus ja ylimielisyys. Olin opiskeluaikoina ihan nätti humanistityttö, ja näitä tuli tavattua, mutta se perin juurin kummallinen naureskelu "hölmöjä ja turhia humanisteja" kohtaan ajoi kyllä minut heistä kauemmaksi. Itse arvostin heidän opintojaan ja työtään, joten vähättelevä asenne tuntui ikävältä.

Sittemmin minusta tuli omalla humanistisella alallani suht hyvin tienaava ja jopa alani ulkopuolella tunnettu tekijä. Paras ystäväni, humanisti hänkin, tienaa ulkomailla kymppitonnin kuukausipalkkaa. Molemmat valitsimme meitä arvostavat ja sataprosenttisesti tukevat puolisot. En usko, että olisin tässä asemassa nyt, jos olisin nuorena haksahtanut vähättelijän vaimoksi.

Vierailija kirjoitti:

Monia insinöörejä todellakin vaivaa outo yksioikoisuus ja ylimielisyys. Olin opiskeluaikoina ihan nätti humanistityttö, ja näitä tuli tavattua, mutta se perin juurin kummallinen naureskelu "hölmöjä ja turhia humanisteja" kohtaan ajoi kyllä minut heistä kauemmaksi. Itse arvostin heidän opintojaan ja työtään, joten vähättelevä asenne tuntui ikävältä.
Sittemmin minusta tuli omalla humanistisella alallani suht hyvin tienaava ja jopa alani ulkopuolella tunnettu tekijä. Paras ystäväni, humanisti hänkin, tienaa ulkomailla kymppitonnin kuukausipalkkaa. Molemmat valitsimme meitä arvostavat ja sataprosenttisesti tukevat puolisot. En usko, että olisin tässä asemassa nyt, jos olisin nuorena haksahtanut vähättelijän vaimoksi.

Tämä on todellakin outoa. Insinööripojat saattoivat silloin mun opiskeluaikananikin 15 vuotta sitten alkaa kesken bilejuttelun naureskelemaan ja virnistelemään keskustelukumppanin alalle. No, heitä oli paljon sinkkuina sitten. :)

Vierailija kirjoitti:

Monia insinöörejä todellakin vaivaa outo yksioikoisuus ja ylimielisyys. Olin opiskeluaikoina ihan nätti humanistityttö, ja näitä tuli tavattua, mutta se perin juurin kummallinen naureskelu "hölmöjä ja turhia humanisteja" kohtaan ajoi kyllä minut heistä kauemmaksi. Itse arvostin heidän opintojaan ja työtään, joten vähättelevä asenne tuntui ikävältä.
Sittemmin minusta tuli omalla humanistisella alallani suht hyvin tienaava ja jopa alani ulkopuolella tunnettu tekijä. Paras ystäväni, humanisti hänkin, tienaa ulkomailla kymppitonnin kuukausipalkkaa. Molemmat valitsimme meitä arvostavat ja sataprosenttisesti tukevat puolisot. En usko, että olisin tässä asemassa nyt, jos olisin nuorena haksahtanut vähättelijän vaimoksi.

Tässä on jotain hyvin suomalaista. Oma puolisoni on insinööri hänkin, mutta länsimainen ei-suomalainen. Itse olen humanisti. Koskaan, ikinä, ei puolisoni ole vähätellyt koulutustani tai tietämystäni enkä minä hänen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.

Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Ja kenet luulet yhteiskunnassa olevan niitä jotka suunnittelevat ja toteuttavat teknologian ja infran? Vastaus: insinöörit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Ja kenet luulet yhteiskunnassa olevan niitä jotka suunnittelevat ja toteuttavat teknologian ja infran? Vastaus: insinöörit

Kyllä ne tiet, rakennukset ja muut tilaa aina poliitikot, hallitsijat tai vastaavat ihmisyhteiskunnissa. He myös vastaavat niiden rahoittamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Ja kenet luulet yhteiskunnassa olevan niitä jotka suunnittelevat ja toteuttavat teknologian ja infran? Vastaus: insinöörit

Kyllä ne tiet, rakennukset ja muut tilaa aina poliitikot, hallitsijat tai vastaavat ihmisyhteiskunnissa. He myös vastaavat niiden rahoittamisesta. 

Pystyvät tilaamaan, koska insinööri on ne suunnitellut ja rakentanut. Ei ole olemassa mitään mystistä kaupanhyllyä (jonka myös insinööri olisi suunnitellut), josta vain tilaillaan.

Yhteiskunta pystyy tilaamaan avaruusaluksenkin Marsiniin vasta kun insinööri on sen suunnitellut ja rakentanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri kehittää hilavitkuttimen. Humanisti tutkii miten hilavitkutin muutti ihmisten elämää, mikä arvo hilavitkuttimella on, miten vaikuttava hilavitkutin on, oliko hilavitkutin hyvä vai huono keskintö, veikö ihmisten elämä parempaan vai huonompaan suuntaan. 

Eli humanistin tuumailusta ei ole mitään hyötyä kenellekään.

Minulle humanistien tuumailuista on iloa. Viimeksi eilen illalla luin fiksun kulttuurintutkijan tekstejä. Olen muuten teekkari.
Esimerkiksi juuri teema "miten hilavitkutin muutti ihmisten elämää" on mitä kiinnostavin.

Tämä jos mikä on tuotekehittelyn kannalta arvokasta tietoa, jotta saadaan jatkossa parempia hilavitkuttimia. Jännä, että edellinen insinööri ei ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on dippainssin paperit, ja toimin joitain vuosia tutkijanakin. TKK:lta lähtemisen jälkeen olen ryhtynyt vapaa-ajalla itseoppineeksi humanistiksi. On helppo tutkia historiaa iltaisin ja kesälomalla, kun rahoituksen saa hyväpalkkaisesta insinöörityöstä eikä tarvitse anella apurahoja. Tutkimus etenee kyllä hitaammin, mutta ei minulla mikään kiire ole.
Olen tämän ennenkin sanonut, mutta mielestäni suurin puute dippainssin opinto-ohjelmassa oli se, että niihin ei kuulunut yhtään opintoviikkoa lähdekritiikkiä. Ensimmäisillä fuksiluennoilla kyllä muistutettiin, että missä tahansa materiaalissa saattaa olla virheitä, mutta koko opintojen aikana ei koskaan tullut vastaan tilannetta, missä olisi pitänyt analysoida jotain ongelmaa keskenään ristiriitaisten lähteiden pohjalta.
Lähtökohtana oikeastaan kaikilla kursseilla oli, että harjoitustehtäviin on aina yksi oikea ratkaisu, ja kurssimateriaali opettaa, miten ratkaisu löydetään. Koko ajatus siitä, että johonkin ei olisi olemassa selvää oikeaa vastausta on vieras insinööriopinnoille. Lähimmäksi sitä päästiin käyttöliittymien suunnittelukurssilla. Niin, ja tietenkin laskettavuuden teorian ja logiikan kursseilla tehtiin lyhyt tutustumisretki todistettavasti ratkeamattomiin ongelmiin, mutta ne nyt kuitenkin ovat todella kaukana käytännön elämästä.
Muuten, en ole mitenkään ylpeä siitä, mitä muut insinöörit ovat tehneet. Olen ylpeä omista tekemisistäni, ei minun tarvitse omia itselleni muiden ansioita. Kukaan insinöörien keksintöjä täällä hehkuttava ei ole itse keksinyt yhtään mitään.

Pakko heittää vastapallona, että itse en osannut kaivata lähdekritiikkiä dipautuksissa, voi johtua siitä, että vaihdoin lähemmäs neljäkybäsenä aivan toiselta alalta.

Muuutta, suoraan lukiosta tilanne olis varmasti ollut toinen, varsinkin opiskelijakulttuuri oli aivan idioottimaista.

Keksimisestä en huutelis, täällä voi kirjoittaa ihan kuka vaan. Peace 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Ja kenet luulet yhteiskunnassa olevan niitä jotka suunnittelevat ja toteuttavat teknologian ja infran? Vastaus: insinöörit

Kyllä ne tiet, rakennukset ja muut tilaa aina poliitikot, hallitsijat tai vastaavat ihmisyhteiskunnissa. He myös vastaavat niiden rahoittamisesta. 

Pystyvät tilaamaan, koska insinööri on ne suunnitellut ja rakentanut. Ei ole olemassa mitään mystistä kaupanhyllyä (jonka myös insinööri olisi suunnitellut), josta vain tilaillaan.
Yhteiskunta pystyy tilaamaan avaruusaluksenkin Marsiniin vasta kun insinööri on sen suunnitellut ja rakentanut.

Se poliitikko ja se yhteiskunta, sen muodostavat ihmiset määrittävät ensin halun ja tarpeen päästä sinne Marsiin. He myös antavat insinööreille rahoituksen kehittää sitä avaruusalusta ja maksavat insinöörien palkat. Puhut ihan kuin insinöörit olisivat maailman valtiaita, jotain yli-ihmisiä. Eivät he ole, he tekevät tilaustöitä, jotka muut tilaavat ja maksavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Ja kenet luulet yhteiskunnassa olevan niitä jotka suunnittelevat ja toteuttavat teknologian ja infran? Vastaus: insinöörit

Kyllä ne tiet, rakennukset ja muut tilaa aina poliitikot, hallitsijat tai vastaavat ihmisyhteiskunnissa. He myös vastaavat niiden rahoittamisesta. 

Pystyvät tilaamaan, koska insinööri on ne suunnitellut ja rakentanut. Ei ole olemassa mitään mystistä kaupanhyllyä (jonka myös insinööri olisi suunnitellut), josta vain tilaillaan.
Yhteiskunta pystyy tilaamaan avaruusaluksenkin Marsiniin vasta kun insinööri on sen suunnitellut ja rakentanut.

Se poliitikko ja se yhteiskunta, sen muodostavat ihmiset määrittävät ensin halun ja tarpeen päästä sinne Marsiin. He myös antavat insinööreille rahoituksen kehittää sitä avaruusalusta ja maksavat insinöörien palkat. Puhut ihan kuin insinöörit olisivat maailman valtiaita, jotain yli-ihmisiä. Eivät he ole, he tekevät tilaustöitä, jotka muut tilaavat ja maksavat. 

Tää on toki totta. Poistahan insinöörit tuosta tarinastasi, ja kummastele mitä kaikkea muuta poistuu. Jeesaako?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Ja kenet luulet yhteiskunnassa olevan niitä jotka suunnittelevat ja toteuttavat teknologian ja infran? Vastaus: insinöörit

Kyllä ne tiet, rakennukset ja muut tilaa aina poliitikot, hallitsijat tai vastaavat ihmisyhteiskunnissa. He myös vastaavat niiden rahoittamisesta. 

Pystyvät tilaamaan, koska insinööri on ne suunnitellut ja rakentanut. Ei ole olemassa mitään mystistä kaupanhyllyä (jonka myös insinööri olisi suunnitellut), josta vain tilaillaan.
Yhteiskunta pystyy tilaamaan avaruusaluksenkin Marsiniin vasta kun insinööri on sen suunnitellut ja rakentanut.

Se poliitikko ja se yhteiskunta, sen muodostavat ihmiset määrittävät ensin halun ja tarpeen päästä sinne Marsiin. He myös antavat insinööreille rahoituksen kehittää sitä avaruusalusta ja maksavat insinöörien palkat. Puhut ihan kuin insinöörit olisivat maailman valtiaita, jotain yli-ihmisiä. Eivät he ole, he tekevät tilaustöitä, jotka muut tilaavat ja maksavat. 

Jos se on noin helppoa, että vain tilaillaan mitä halutaan, niin kokeile tilata sähköauto joka kulkee miljoona kilometriä yhdellä latauksella. Jos se kerran on niin helppoa vain tilailla, niin ei muuta kuin tilailemaan. Tai vielä helpompaa, mihin sitä insinööriä oikein tarvitaan, kyllähän humanisti sen itse osaa suunnitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin historioitsija ymmärtää miksi Ukrainassa soditaan. Insinöörillä on kasa hilavitkuttimia käsissään, jotka eivät mene kaupaksi eikä insinööri ymmärrä miksi.

Historian tutkija saa tutkimuksensa päätökseen kymmeniä vuosia sodan jälkeen, joten tieto ei auta akuutissa konfliktissa (eikä seuraavissakaan). Insinöörien hilanvitkuttimilla taas ratkaistaan nykyaikana koko sota.

Heh, sulle vissiin hyökkäys on edelleen arvoitus. Me historioitsijat näemme sen selkeänä jatkumona venäläiselle ajattelulle ja sille historiankirjoitukselle, jota Mr Putin on lukenut koronatalvet.

Ja miten tämä auttoi ukrainalaisia tai esti sodan? Vastaus: ei estänyt eikä auttanut mitenkään. Insinöörien kehittämä tekniikka on sen sijaan ratkaisevasti auttanut ukrainalaisia puolustautumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Ja kenet luulet yhteiskunnassa olevan niitä jotka suunnittelevat ja toteuttavat teknologian ja infran? Vastaus: insinöörit

Kyllä ne tiet, rakennukset ja muut tilaa aina poliitikot, hallitsijat tai vastaavat ihmisyhteiskunnissa. He myös vastaavat niiden rahoittamisesta. 

Pystyvät tilaamaan, koska insinööri on ne suunnitellut ja rakentanut. Ei ole olemassa mitään mystistä kaupanhyllyä (jonka myös insinööri olisi suunnitellut), josta vain tilaillaan.
Yhteiskunta pystyy tilaamaan avaruusaluksenkin Marsiniin vasta kun insinööri on sen suunnitellut ja rakentanut.

Se poliitikko ja se yhteiskunta, sen muodostavat ihmiset määrittävät ensin halun ja tarpeen päästä sinne Marsiin. He myös antavat insinööreille rahoituksen kehittää sitä avaruusalusta ja maksavat insinöörien palkat. Puhut ihan kuin insinöörit olisivat maailman valtiaita, jotain yli-ihmisiä. Eivät he ole, he tekevät tilaustöitä, jotka muut tilaavat ja maksavat. 

Aluesuunnittelussakin ketju on pitkä, ja vaatii jos jonkinlaista selvitystä ennen kuin käytännön hyötyinsinööri pääsee paukuttelemaan henkseleitään rakennuksille. Matkan varrella mukana on kaikenlaista porukkaa, maantieteilijöitä, arkkitehtejä, ympäristötieteilijöitä, biologeja, jopa humanisteja. Ja jos joku palikka puuttuu, homma ei etene eikä tule rakennusta. Täälläpäin on kaavoitus seis arkkitehtien puutteessa.

Vierailija kirjoitti:

Sanovat kadulla, että humanistit olisivat ns. valkoisia n**k*reitä, mikä ei ehkä sanontana ole ihan vuotta 2022, mutta menkööt.
Olen pannut itse merkille tämän saman. Kovaa touhotusta ja paikallisten korttelin kovimpien karjujen palvontaa. Hyvin vähän analyyttisyyttä ja roppakaupalla asennetta.

Tässähän se olis bähkinänkuoresa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Ja kenet luulet yhteiskunnassa olevan niitä jotka suunnittelevat ja toteuttavat teknologian ja infran? Vastaus: insinöörit

Kyllä ne tiet, rakennukset ja muut tilaa aina poliitikot, hallitsijat tai vastaavat ihmisyhteiskunnissa. He myös vastaavat niiden rahoittamisesta. 

Tämän voi allekirjoittaa. Mutta jos allekirjoittaa niin samaan aikaan ei kannata väittää, että insinööriajattelu vastaisi maailman ongelmista tai muusta mahdollisesta tuhosta.

Insinööriajattelu on todellisuudessa hyvin objektiivista, kantaaottamatonta, universaalia ja humaania(!). Kyse on täysin siitä millä tavoin ja millä volyymilla ns. suuri yleisö, humanistinen ajattelu ml., käyttää em. tuottamia sovelluksia. He voivat käyttää niitä vastuullisesti tai vastuuttomasti. Ulkoistaa ei voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriä ei kiinnosta niinkään luonti kuin pieni lisäkehittely. Ja työn kohde on aina konkreetti ja hyvin usein bisnekseen liittyvä.
He muistuttavat melkoisesti Mad Men -sarjan mainosten keksijöitä. Tehokas, rahakas, hyödyllinen mainosten tuotto asiakkaan tarpeisiin. Elämän koliseva tyhjyys on todellinen uhka kun paperinuket kaatuvat.

Ja silti käytännössä kaikki minkä varaan moderni yhteiskunta rakentuu on insinöörien kehittämään. Kuten esimerkiksi tietokone jolla viestisi kirjoitit.

Onpa harvinaisen suppea maailmankäsitys. Itse näkisin, että moderni yhteiskunta rakentuu esim. laeille, joista vastaavat juristit ja yhteiskuntatieteilijät. Moraalille ja arvoille, joista vastaavat teologit ja kulttuurientutkijat. Kielelle, jota selvittävät kielitieteilijät, käyttäytymiselle, tavoille, joita tutkivat psykologit ja antropologit. Hilavitkuttimet ovat ehkä näkyvä osa tätä kokonaisuutta, mutta eivät todellakaan perustaa. 

Koko se rakennelma jolle yhteiskunta perustuu on mahdollinen vain insinöörityön johdosta. Esim modernia yhteiskuntaa nimeltä Suomi ei pystyttäisi rakentamaan ilman teknologiaa, koska yhteiskunnan vaatima kommunikointi, liikkuminen, energia, ravinnon tuottaminen, terveydenhuolto, turvallisuus, jätteiden siirto yms yms edellyttää korkeata teknologiaa.
Teknologia mahdollistaa tuottavuuden kasvun ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Kuvaavaa on, että 1700-luvulla suurin osa ihmisistä teki töitä maatalouden piirissä, koska alhaisen tuottavuuden johdosta näin oli pakko. Nykyään riittää, että 5% suomalaisista tekee tämän työn.

Koeta ymmärtää, että yhteiskunta rakentaa teknologian ja infran, ei toisinpäin. Ihmiset rakentavat yhteiskunnan ja humanistit tukivat miksi. 

Ja kenet luulet yhteiskunnassa olevan niitä jotka suunnittelevat ja toteuttavat teknologian ja infran? Vastaus: insinöörit

Kyllä ne tiet, rakennukset ja muut tilaa aina poliitikot, hallitsijat tai vastaavat ihmisyhteiskunnissa. He myös vastaavat niiden rahoittamisesta. 

Pystyvät tilaamaan, koska insinööri on ne suunnitellut ja rakentanut. Ei ole olemassa mitään mystistä kaupanhyllyä (jonka myös insinööri olisi suunnitellut), josta vain tilaillaan.
Yhteiskunta pystyy tilaamaan avaruusaluksenkin Marsiniin vasta kun insinööri on sen suunnitellut ja rakentanut.

Se poliitikko ja se yhteiskunta, sen muodostavat ihmiset määrittävät ensin halun ja tarpeen päästä sinne Marsiin. He myös antavat insinööreille rahoituksen kehittää sitä avaruusalusta ja maksavat insinöörien palkat. Puhut ihan kuin insinöörit olisivat maailman valtiaita, jotain yli-ihmisiä. Eivät he ole, he tekevät tilaustöitä, jotka muut tilaavat ja maksavat. 

Tää on toki totta. Poistahan insinöörit tuosta tarinastasi, ja kummastele mitä kaikkea muuta poistuu. Jeesaako?

Sun varmaan kannattaisi käydä juttelemassa psykologin kanssa tuosta alemmuudentunteestasi.

Ei sun tarvitse hakea itsetuntoa toisten tekemisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin historioitsija ymmärtää miksi Ukrainassa soditaan. Insinöörillä on kasa hilavitkuttimia käsissään, jotka eivät mene kaupaksi eikä insinööri ymmärrä miksi.

Historian tutkija saa tutkimuksensa päätökseen kymmeniä vuosia sodan jälkeen, joten tieto ei auta akuutissa konfliktissa (eikä seuraavissakaan). Insinöörien hilanvitkuttimilla taas ratkaistaan nykyaikana koko sota.

Heh, sulle vissiin hyökkäys on edelleen arvoitus. Me historioitsijat näemme sen selkeänä jatkumona venäläiselle ajattelulle ja sille historiankirjoitukselle, jota Mr Putin on lukenut koronatalvet.

Ja miten tämä auttoi ukrainalaisia tai esti sodan? Vastaus: ei estänyt eikä auttanut mitenkään. Insinöörien kehittämä tekniikka on sen sijaan ratkaisevasti auttanut ukrainalaisia puolustautumaan.

Diplomaatit, joiden tehtävä on ylläpitää kansojen välejä ja estää sotia ovat yleensä aina humanisteja. Yksi suurimpia aloja, joka työllistää esim. historioitsijoita.