Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Mä olen törmännyt joskus siihen, että insinööreillä on järkyttävän huono yleissivistys. Siis tarkoitan semmoista outoa sivistymättömyyttä, että ihminen on korkeakoulun käynyt aikuinen ja työskentelee jossakin suht vaativalta kuulostavassa hommassa vaikka kemian laboratoriossa tutkijana, mutta ei tiedä Suomen hallituspuoleita, ei seuraa uutisia tai yhteiskunnallisia asioita mitenkään, ei ole ikinä lukenut yhtäkään kirjaa höhhöh, lemppariohjelma telkkarissa on joku Sinkut saarilla. Tämmöisiin insinööreihin mä olen törmännyt hämmentävän usein.  

Nimenomaan. Minkäänlaista älyllistä keskustelua on mahdotonta saada aikaan, kun toinen ei tiedä mitään ympäröivästä maailmasta. Ei pysty puhumaan analyyttisesti politiikasta, kulttuurista tms. Monesti mukana vielä häijyä asenteellisuutta, vaikka toinen vain haluaisi käydä keskustelua. Ehkä jostain spandex -fillaroinnista kykenee keskustelemaan, mutta muuten aivan blanco. Monet duunaritkin saattavat olla sivistyneempiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen törmännyt joskus siihen, että insinööreillä on järkyttävän huono yleissivistys. Siis tarkoitan semmoista outoa sivistymättömyyttä, että ihminen on korkeakoulun käynyt aikuinen ja työskentelee jossakin suht vaativalta kuulostavassa hommassa vaikka kemian laboratoriossa tutkijana, mutta ei tiedä Suomen hallituspuoleita, ei seuraa uutisia tai yhteiskunnallisia asioita mitenkään, ei ole ikinä lukenut yhtäkään kirjaa höhhöh, lemppariohjelma telkkarissa on joku Sinkut saarilla. Tämmöisiin insinööreihin mä olen törmännyt hämmentävän usein.  

Nimenomaan. Minkäänlaista älyllistä keskustelua on mahdotonta saada aikaan, kun toinen ei tiedä mitään ympäröivästä maailmasta. Ei pysty puhumaan analyyttisesti politiikasta, kulttuurista tms. Monesti mukana vielä häijyä asenteellisuutta, vaikka toinen vain haluaisi käydä keskustelua. Ehkä jostain spandex -fillaroinnista kykenee keskustelemaan, mutta muuten aivan blanco. Monet duunaritkin saattavat olla sivistyneempiä. 

Vielä jatkan, että monestihan insinöörit ovat kotoin maalta tai pikkupaikkakunnilta ja se näkyy. Ei se akateeminen koulutus tartu kuin osittain. Humanistit harvoin tulevat maalta. 

Ihminen voi olla yhtäaikaa insinööri ja humanisti. Jos miettii stereotyyppisiä kavereita, niin:

Insinööri – looginen realisti, joka ei kuitenkaan ymmärrä aina käytännön elämää "huomaa että insinöörin suunnittelema" (kun jokin asia on suunniteltu epäkäytännöllisesti)

Humanisti – tietynlaisten silmälasien takaa maailmaa katsova idealisti, kuvittelee ymmärtävänsä ihmisiä mutta kuva on syntynyt lähinnä oman kuplansa sisällä

Vierailija kirjoitti:

Vielä jatkan, että monestihan insinöörit ovat kotoin maalta tai pikkupaikkakunnilta ja se näkyy. Ei se akateeminen koulutus tartu kuin osittain. Humanistit harvoin tulevat maalta. 

Nyt oli jännittävä maailmankuva. :D

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin kyse yksilökohtaisista eroista, mutta näin yleistäen.
Insinöörit hakemalla hakevat yksiselitteisiä ja mustavalkoisia sääntöjä kaikkialle. Uskovat, että kaikki maailman ongelmat voidaan ratkaista teknologian avulla. Uskovat myös olevansa aina oikeassa, koska ovat niin loogisia ajattelijoita, koska ovat insinöörejä ja loogisuus kulkee insinöörien veressä.
Humanistit taas vikaan asti tarkastelevat asioita monilta eri näkökulmilta. Ymmärtävät, että kaikki mikä liittyy ihmisten toimintaan ja yhteiskuntaan on todella monimutkaista, eikä ole kaikenkattavia teorioita, koska muuttujia on paljon. Suurin ero on siinä, että humanistit yleensä arvostavat kaikkia ammattikuntia. Insinöörit taas halveksivat kaikkia, jotka kuuluvat niihin ns. pehmeisiin tieteisiin tai hoitoalaan tai taiteisiin...
Humanistit ovat loogisia siinä missä insinööritkin, koska väitteet pitää perustella ja monet perustelevat väitteensä tilastojen eli matematiikan avulla.
Mutta kuten aluksi sanoin, eroja on yksilötasolla ja tämä oli vain kärjistettyä yleistystä.
T. Insinöörien kanssa hengaileva humanisti.

Ehkä insinöörin isoin virhe on se, että todellisuus ja erityisesti ihmistodellisuus olisi kaksiarvolooginen (kohteet toimisivat loogisesti ja selitykset olisivat loogisia). Toinen perspektiivivirhe syntyy siitä, että todellisuus olisi vain erinäisiä muokattavia objekteja eli materiaalisia kappaleita ja prosesseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

matematiikka on kuin koira, joka lyödään seinään, ja se pomppaa sieltä takas, ja peli jatkuu. pelaaja on ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Enpä usko. Useat humanistiset aineet ovat niitä vaikeimpia, koska ovat teoreettisia ja/tai koskettavat monimutkaisia aihepiirejä. Vaikkapa filosofia, antropologia, arkeologia, psykologia, historia, monet kielet (klassinen arabia, kiina, yms.) jne.

Kaikki turhaa hölynpölyä, jota yleisen sivistyksen nimissä harrastellaan . Käytännön hyötyä niistä ei yhteiskunnalle ole.

sitähän se politiikka on - voisivat lopettaa kokonaan.

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.

Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.

Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinööritieteet on ammatti ja käytännössä joko osaa asian tai sitten ei osaa mitään. Koska humanistit eivät ole opiskelleet insinööritieteitä, ei heillä ole pienintäkään hajua miten laitteet toimivat.

Humanistiset tieteet on paljon selkeämmin yleissivistävää ja vaikka opinnoilla saa vahvan teoreettisen pohjan ja myös syventävää osaamista, niin yleissivistyksestä kiinnostunut pystyy opiskelemaan humanistia aineita myös itsenäisesti. Sen takia insinööri voi tietää enemmän esim politiikasta kuin kirjallisuuden tutkija.

Oman kokemuksen perusteella insinöörit seuraavat politiikkaa ja taloutta enemmän kun humanistit.

Insinööri ajattelee järjellä, humanisti sydämellä. Pelkästään yhdellä ei kuitenkaan pääse hyvään lopputulokseen, kun maailma on monimutkainen.

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi olla yhtäaikaa insinööri ja humanisti. Jos miettii stereotyyppisiä kavereita, niin:
Insinööri – looginen realisti, joka ei kuitenkaan ymmärrä aina käytännön elämää "huomaa että insinöörin suunnittelema" (kun jokin asia on suunniteltu epäkäytännöllisesti)
Humanisti – tietynlaisten silmälasien takaa maailmaa katsova idealisti, kuvittelee ymmärtävänsä ihmisiä mutta kuva on syntynyt lähinnä oman kuplansa sisällä

Tai humanistin suunnittelema ja insinöörin toteuttama. Teknisten sovellusten monimutkaisuus ei mitenkään välttämättä johdu tai ainakaan pitäisi johtua insinööriajattelusta. On houkutus kyllä sanoa, että sovellusten monimutkaisuus syntyy humanistisen ajattelun tarpeesta ottaa kaikki huomioon. Olisi loogisempaa.

Se, että insinööriajattelu tuottaisi monimutkaista käytettävyyttä on myytti. Optimitilanteessa tekninen sovellus tekee yhden asian ja se tekee sen hyvin ja virheettömästi vaikkapa rautatiesilta. On houkutus kyllä sanoa, että humanisti odottaa enemmän. Ja niinpä sovellukseen liitetään muitakin arvoja ja ominaisuuksia.

Lopputuloksena meillä on laitteen käyttöliittymässä tuhottomasti nappuloita tai monimutkaisten valikkojen takana toimintoja joita kukaan ei käytä tai löydä käytettäväksi.

Tämän voisi kiteyttää myös niin, että humanistiajattelijat hillitkää himojanne. Rauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Sinun pitäisi ajatella uudestaan.

Sinulta on jäänyt koko asian kova ydin huomaamatta keksiessäsi viitekehykseesi sopivia tarinoita.

- Ei-insinööri: Insinöörin ajatelutapa on sitä ja tätä.

- Insinööri: No minkälainen se sinun ajattelutapasi on?

- Ei-insinööri: No en tiedä, enkä osaa sanoa.

- Insinööri: Muiden ajattelutavasta osaat kertoa kuitenkin laajasti?

- Ei-insinööri: Niin kaikki muutkin tekevät.

Insinööri on ainakin sellainen, joka luulee teoriassa tietävänsä kaikesta kaiken, mutta ei ymmärrä käytännössä mistään mitään. Tyhmä, tyhmempi, insinööri.

Vierailija kirjoitti:

Eikö insinööreillä muka ole jotain matemaattista kaaviota tämän kysymyksen ratkaisemiksi? Mistä teille oikein maksetaan?

insinööreistä en tiedä, mutta mun mielestä kumpikaan ei ole matematiikkaa, joka on vain tarinan koira.

1+2=3 // 1+x=4, jossa mm. 4 on ideologiaan sopiva, ja siten x=3. Noi logiikat on siten suht selvät, että humanistilla on aina muuttuja, ja sen arvo riippuu paljolti jo olemassaolevasta ideologisesti hyväksyttävästä vastauksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.

Insinööriys on ideologia sikäli, että ennen 1700-luvun loppua esineiden prosessivalmistus oli täysin erilaista kuin insinöörien työssä nykyään. Eteenpäin katsominen ja hyötyminen ovat myös maailmankuvallisia kantoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Sinun pitäisi ajatella uudestaan.
Sinulta on jäänyt koko asian kova ydin huomaamatta keksiessäsi viitekehykseesi sopivia tarinoita.
 

Mitä yrität sanoa? Onko kuvauksessani insinöörityöstä kohteiden ja esineiden muokkaajana ja hallitsijana jotain virheellistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.

Insinööriys on ideologia sikäli, että ennen 1700-luvun loppua esineiden prosessivalmistus oli täysin erilaista kuin insinöörien työssä nykyään. Eteenpäin katsominen ja hyötyminen ovat myös maailmankuvallisia kantoja.

Ajattelet mielestäni liikaa identiteettejä. Se on epäkiinnostavaa. Insinööriajattelu perustuu suurelta osin yhteisesti sovittuihin standardeihin. Se jo pelkästään tekee tai kuvaa insinööriajattelua erilaiseksi kuin humanistinen ajattelu. Kumpaakaan ajattelua ei yksilön vapaaehtoisesti kannata poissulkea itseltään.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri on matkalla eteenpäin ja eteen tulee yhä uusia kohteita muokattavaksi ja hallittavaksi. Hän saattaa kuvitella jopa olevansa maailman hyväntekijä.
Koko insinöörin ajattelumaailma voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Voidaan kyseenalaistaa se, onko yhä uusien kohteiden hallinta ja muokkaus ja lineaarisella matkalla olo hyväksi ihmisyydelle. Ja voidaan kyseenalaistaa se, lisäävätkö insinöörit maapallon ja sen ihmisten hyvinvointia lineaarisesti. Puhumattakaan siitä, onko todellisuus sitä, mitä Insinööri ymmärtää ja tekee.
Insinööri itse ei kykene näkemään, että olisi jotain muutakin. Hänelle kyseessä on samanlainen turha kysymys kuin mitä on pohjoisnavasta pohjoiseen. Hän on siis maailmansa vanki samalla lailla kuin Platonilla veneenveistäjä voi vain tehdä veneensä. Siinä ei ole mitään pahaa Platonista. Mutta ei veneenveistäjästä ole filosofiksi. Ja filosofia voidaan pitää humanistien ydinjoukkona.

Insinöörin tieto-taito on vain työkalu, ei ideologia. Ei ole olemassa "insinöörien maailmankuvaa", vaan ainoastaan insinööritaitoja, joita käytetään erilaisten asioiden edistämiseen.

Insinööriys on ideologia sikäli, että ennen 1700-luvun loppua esineiden prosessivalmistus oli täysin erilaista kuin insinöörien työssä nykyään. Eteenpäin katsominen ja hyötyminen ovat myös maailmankuvallisia kantoja.

Ja onneksi on. 1700-luvulla ihmisestwn keski-ikä oli reilusti alle 50 vuotta ja lapsikuolleisuus alle 1 vuotiailla yli 30%. Sen jälkeen alkoi tieteellisen maailmankuvan kehittyminen, jonka ansiosta mm juokseva vesi ja viemäröinti on saatu miljardien ihmisten käyttöön.