Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

PARAS insinööri on humanisti. PARAS humanisti on insinööri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.

Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Mitä tekemistä insinööreillä ja matematiikalla on keskenään?

Muistan kymmenien vuosien takaa miten lastenhoitaja-serkkuni kohteli omia lapsiaan kuin räsynukkeja. Miehensä vaikutti erilaiselta. Aika itsekkääksi osoittautui myöhemmin. Äitiänsä ei haluttu hoitokotiin, koska se ois maksanut. Siellä mummo sitten pitkin katuja yöllä hortoili.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Niin, matematiikka ei vie pitkälle jos tutkitaan sitä miten ihmisyhteiskunta toimii, tietysti luonnontieteissä matematiikka vie pitkälle, eihän sitä ole tässä keskustelussa kukaan kiistänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Mitä tekemistä insinööreillä ja matematiikalla on keskenään?

Ihan hyvä kysymys. Insinööritieteet ovat kansainvälisen virallisen määritelmän mukaan soveltavaa matematiikkaa (applied mathematics), joten insinööritieteillä ei ole juuri mitään tekemistä nykymatematiikan eli modernin matematiikan kanssa, koska se on luonteeltaan abstraktia. Toisin ilmaistuna, nykyinsinööri ei tee juuri mitään abstraktilla nykymatematiikalla, koska sitä ei voida liian teoreettisen luonteen vuoksi soveltaa mihinkään. Nykymatematiikka, siis puhdas matematiikka, on filosofista salakirjoitusta, joka palvelee ainoastaan muita abstrakteja matemaatikkoja. 

Nykymatematiikka ei ole siis matematiikkaa lainkaan, vaan teoreettista filosofiaa. Todellinen matematiikka on aina soveltavaa matematiikkaa. Jos matematiikka ei ole soveltavaa matematiikka, on se vain filosofista teoriaa. 

Siis: Soveltava matematiikka on matematiikkaa ja matematiikka on teoreettista filosofiaa. 

Onko siis matematiikka hyödyllistä? Ei ole, koska se on teoreettista filosofiaa. Kuitenkin soveltava matematiikka on äärimmäisen hyödyllistä juuri siksi, koska se ei ole matematiikkaa. Matematiikka on hyödyllistä vain, jos se ei ole matematiikkaa, vaan soveltavaa matematiikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Mikä pointtisi oikein on? Niinhän tuossa aikaisemmin sanottiin, että matematiikkaa kyllä hyödynnetään myös humanistisissa aineissa. Mutta jos me tutkitaan vaikka korruption luonnetta, eli miksi joissain yhteiskunnissa ja organisaatioissa on enemmän korruptiota kuin muissa, ja miksi valta korruptoi tietynlaisia ihmisiä enemmän kuin muita, niin me ei voida nojata pelkästään matematiikkaan. Ei voi ajatella niin, että sosiologian voi humanistisena aineena heittää romukoppaan ja korvata puhtaalla matematiikalla, koska matematiikka ei voi vastata esimerkiksi tuohon korruption kysymykseen - vaikka matematiikasta varmasti onkin jotain apua sen ratkaisemisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Niin, matematiikka ei vie pitkälle jos tutkitaan sitä miten ihmisyhteiskunta toimii, tietysti luonnontieteissä matematiikka vie pitkälle, eihän sitä ole tässä keskustelussa kukaan kiistänyt.

Suomessa on markkinatalous ja me tiedämme taloustieteestä paljonkin kuinka markkinatalous toimii. Ja siihen tarvitaan sekä mikro- että makrotasolla matematiikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Mikä pointtisi oikein on? Niinhän tuossa aikaisemmin sanottiin, että matematiikkaa kyllä hyödynnetään myös humanistisissa aineissa. Mutta jos me tutkitaan vaikka korruption luonnetta, eli miksi joissain yhteiskunnissa ja organisaatioissa on enemmän korruptiota kuin muissa, ja miksi valta korruptoi tietynlaisia ihmisiä enemmän kuin muita, niin me ei voida nojata pelkästään matematiikkaan. Ei voi ajatella niin, että sosiologian voi humanistisena aineena heittää romukoppaan ja korvata puhtaalla matematiikalla, koska matematiikka ei voi vastata esimerkiksi tuohon korruption kysymykseen - vaikka matematiikasta varmasti onkin jotain apua sen ratkaisemisessa.

Pointtini oli se, että on hyvä, että ylioppilaskirjoituksissa nykyään saa eniten pisteitä pitkästä matematiikasta, koska matematiikka on erittäin tärkeä asia tiedemaailmassa, koska se on se tieteellinen täsmäkieli, johon nykytiede perustuu. Ilman matematiikkaa asioita ei voida ilmaista riittävän tarkasti ja täsmällisesti. Tieteellisen kielen on oltava riittävää korkeatasoista, eikä luonnollinen kieli oli riittävän korkeatasoinen tieteellisen kielenkäytön perustaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööri ajattelee loogisesti ja huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös ne seikat, jota ei ole määritelty.
Humanistit on pätkäputkiaivoja, joilla päättelykyky on jotain saman tapaista kuin "niin sanottu naisen logiikka".

Tota... etkö sä tiedä että logiikka on humanistinen aine?

Samaa naureskelin :D Logiikka on filosofiaa, jos insinööri ei sitä tiennyt :D

Siinä naureskellessa voisitte katsoa speden näkemyksiä naisten logiikasta: https://www.youtube.com/results?search_query=naisen+logiikka

Kyse ei ollut logiikasta vaan "NAISTEN LOGIIKASTA", joka on ihan oma erikoisuutensa, jossa logiikalla ei ole mitään osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Niin, matematiikka ei vie pitkälle jos tutkitaan sitä miten ihmisyhteiskunta toimii, tietysti luonnontieteissä matematiikka vie pitkälle, eihän sitä ole tässä keskustelussa kukaan kiistänyt.

Suomessa on markkinatalous ja me tiedämme taloustieteestä paljonkin kuinka markkinatalous toimii. Ja siihen tarvitaan sekä mikro- että makrotasolla matematiikkaa. 

Tietysti tarvitsemme sekä mikro- että makrotasolla matematiikkaa . Samalla taloustiede on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten huonosti se mallintaa ja ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Niin sanottu homo economicus-malli, joka ennustaa miten ihmiset toimivat taloudessa aina omaa etuaan ajatellen ja täydellisen loogisesti on monet kerrat todistettu vääräksi, mutta yhä edelleen monen talousvaikuttajan ajattelu nojaa siihen. Tämä sanomani ei tietysti millään tavalla vähättele matematiikan merkitystä, mutta matematiikalla ei voi korvata humanistista tutkimusta ja ymmärrystä, sillä ihmisyhteiskunta ei vain toimi matemaattisen ennustettavasti ja loogisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Mikä pointtisi oikein on? Niinhän tuossa aikaisemmin sanottiin, että matematiikkaa kyllä hyödynnetään myös humanistisissa aineissa. Mutta jos me tutkitaan vaikka korruption luonnetta, eli miksi joissain yhteiskunnissa ja organisaatioissa on enemmän korruptiota kuin muissa, ja miksi valta korruptoi tietynlaisia ihmisiä enemmän kuin muita, niin me ei voida nojata pelkästään matematiikkaan. Ei voi ajatella niin, että sosiologian voi humanistisena aineena heittää romukoppaan ja korvata puhtaalla matematiikalla, koska matematiikka ei voi vastata esimerkiksi tuohon korruption kysymykseen - vaikka matematiikasta varmasti onkin jotain apua sen ratkaisemisessa.

Pointtini oli se, että on hyvä, että ylioppilaskirjoituksissa nykyään saa eniten pisteitä pitkästä matematiikasta, koska matematiikka on erittäin tärkeä asia tiedemaailmassa, koska se on se tieteellinen täsmäkieli, johon nykytiede perustuu. Ilman matematiikkaa asioita ei voida ilmaista riittävän tarkasti ja täsmällisesti. Tieteellisen kielen on oltava riittävää korkeatasoista, eikä luonnollinen kieli oli riittävän korkeatasoinen tieteellisen kielenkäytön perustaksi. 

Totta. Harva täällä on kuitenkaan kyseenalaistanut matematiikan merkitystä, on vain puhuttu siitä miten ihmisiä ja ihmisyhteiskuntia tutkittaessa emme voi nojata_pelkästään_matematiikkaan. Minun nähdäkseni humanistit ovat kyllä täysin valmiita tunnustamaan matematiikan ansiot, siinä missä monille insinööreille humanististen aineiden tutkimus on näköjään niin turhaa, että ne voitaisiin lopettaa kokonaan.

Insinöörit ja teknisen alan osaajat ratkaisevat ongelmia, kun taas humanistit luovat niitä.

Insinöörin aivot ovat yksi suora putkilo, humanistin lautasellinen spagettia. Insinööri ajattelee suoraviivaisemmin, humanisti syvällisemmin ja monipuolisemmin, vähän kärjistävästi yleistäen.
Insinöörit ajattelee valitettavan usein, että vain insinöörit on tärkeitä ja tarpeellisia. Humanisti ajattelee, että kaikenlaiset ammatit on tärkeitä ja tarpeellisia. Mitä enemmän on moninaisempaa osaamista, sitä enemmän yhteiskunta kukoistaa (jos tätä osaamista osataan arvostaa ja hyödyntää). Luonnontieteitä ylistävät unohtavat sen, että elämme elämää toisten ihmisten kanssa, joiden aivot ja käytös ovat kaikista monimutkaisimpia vempaimia mitä on ja mihin ei päde mitkään luonnon lainalaisuudet ja yhtälökaavat. On yhteiskunnalle ollut hyödyllistä sekä rattaan keksiminen että Sokrateen viisaudet.

Insinöörillä ja humanistilla on käsi samassa taskussa. Insinöörin taskussa.

Eikö insinööreillä muka ole jotain matemaattista kaaviota tämän kysymyksen ratkaisemiksi? Mistä teille oikein maksetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Niin, matematiikka ei vie pitkälle jos tutkitaan sitä miten ihmisyhteiskunta toimii, tietysti luonnontieteissä matematiikka vie pitkälle, eihän sitä ole tässä keskustelussa kukaan kiistänyt.

Suomessa on markkinatalous ja me tiedämme taloustieteestä paljonkin kuinka markkinatalous toimii. Ja siihen tarvitaan sekä mikro- että makrotasolla matematiikkaa. 

Tietysti tarvitsemme sekä mikro- että makrotasolla matematiikkaa . Samalla taloustiede on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten huonosti se mallintaa ja ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Niin sanottu homo economicus-malli, joka ennustaa miten ihmiset toimivat taloudessa aina omaa etuaan ajatellen ja täydellisen loogisesti on monet kerrat todistettu vääräksi, mutta yhä edelleen monen talousvaikuttajan ajattelu nojaa siihen. Tämä sanomani ei tietysti millään tavalla vähättele matematiikan merkitystä, mutta matematiikalla ei voi korvata humanistista tutkimusta ja ymmärrystä, sillä ihmisyhteiskunta ei vain toimi matemaattisen ennustettavasti ja loogisesti.

Talous on dynaaminen, jopa kaoottinen systeemi, kuten sää/ilmastokin on, joten sen ennustaminen on hankalaa. Silti on hyvä, että on olemassa talousennusteita ja sääennusteita, koska ne helpottavat suunnittelua ja päätöksentekoa. 

Evoluutioteoria, johon monet uskovat, ei ole edes pystynyt tuottamaan yhtään täsmällistä ennustetta 

Taloustieteiden metodologiassa on paljonkin pielessä, mutta en puutu nyt siihen tarkemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelun yhteenveto:
Insinööri keksii ja toteuttaa yhteiskuntaa mullistavia, elämää helpottavia kokonaisuuksia. Humanisti ihmettelee kuinka insinööri keksii yhteiskuntaa mullistavia ja elämää helpottavia kokonaisuuksia. Toinen humanisti pyrkii vakuuttamaan että on tärkeää pohtia miksi ja kuinka insinööri keksii ja toteuttaa yhteiskuntaa mullistavia elämää helpottavia kokonaisuuksia.

Minusta maailmaa on kuitenkin mullistanut enemmän sellaiset asiat kuin demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet.

Nykyinen 'tasa-arvo', ns. ihmisoikeudet ja (näennäis)demokratia kylläkin juuri murentavat hyvinvointia joka on nähtävissä kaikkialla missä hyvinvointia on tai oli. Älykkyys laskee, insinöörit eivät kykene ratkaisemaan humanismin jatkuvasti luomia uusia ongelmia.

Vau. Insinööri ei ole ymmärtänyt mitä ovat demokratia, sananvapaus ja ihmisoikeudet. Insinööri ei ole katsonut uutisia eikä ajankohtaisohjelmia. Insinööri eläisi ihan mielellään Putlerin Venäjällä, mistä nämä puuttuvat. Tällä hetkellä teemme täällä länsimaissa kaikkemme, että puolustaisimme länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita eli nimenomaan demokratiaa, sananvapautta ja ihmisoikeuksia, koska ilman niitä... voit katsoa Putlerin Venäjälle, mutta insinööriä kiinnostaa vaan miten tämä haittaa hänen suunnittelemiensa nippeleiden kauppaa. Hän on niin looginen, katsos.

...länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita eli nimenomaan demokratiaa, sananvapautta ja ihmisoikeuksia, joita humanistit omalla työpanoksellaan rapauttavat.

Vierailija kirjoitti:

Evoluutioteoria, johon monet uskovat, ei ole edes pystynyt tuottamaan yhtään täsmällistä ennustetta

Joku uskis taas höpöttämässä jaskaa? Evoluutio ei ole uskon asia vaan faktaa ja sitä hyödynnetään jo tehokkaasti esim. optimoinnissa. Myöskin eläinten ja kasvien jalostus on evoluutiota - siinä vain ihminen valitsee elinkelpoisimmat eikä elinympäristö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluutioteoria, johon monet uskovat, ei ole edes pystynyt tuottamaan yhtään täsmällistä ennustetta

Joku uskis taas höpöttämässä jaskaa? Evoluutio ei ole uskon asia vaan faktaa ja sitä hyödynnetään jo tehokkaasti esim. optimoinnissa. Myöskin eläinten ja kasvien jalostus on evoluutiota - siinä vain ihminen valitsee elinkelpoisimmat eikä elinympäristö.

Ihmisen aivot ovat pienentyneet noin tennispallon verran siitä lähtien, kun ihminen lopetti vaeltamisen ja asettui paikalleen viljelemään maata. Miten ihmisaivojen pienentyminen on evoluutiota?