Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi insinööreillä on niin kova tarve dissata humanisteja? En tunne ainuttakaan humanistia, jolla olisi vastaava tarve dissata insinöörejä. Kavereita ei tarvitse olls, mutta sivistyneesti pitäisi akateemisen osata käyttäytyä.

Insinööreillä on yleensä tapanaan dissata kaikkia. Tässäkin keskustelussa huomaa sen että ensin dissasivat humanisteja matemaattisten taitojen heikkouden takia. Sitten tuli joku huomauttamaan siitä että insinöörien matemaattiset taidot ovat muuten melko heikot. Niin sitten alkoivatkin insinöörit dissaamaan matemaatikkoja ja uhoamaan kuinka matematiikka on tarpeetonta teoreettista huuhaata. Mitähän seuraavaksi?

Vierailija kirjoitti:

Humanistit ovat käyttöliittymiä (paimenia) tyhmien ihmisten välillä.
Insinöörit ovat raakaa todellisuutta.
Mitä tapahtuu kun humanisti yrittää olla tekninen? No, kansanparannus on yksi todella hyvä esimerkki siitä.

Olet muodostanut näkemyksesi omien arvojesi pohjalta, tästä syystä sitä on vaikea ottaa vakavasti.

Ehkä se on se, mitä tapahtuu kun humanisti luulee olevansa tekninen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Eipä paikkaansa pidä tuo väite. Matematiikka ja fysiikka on saanut alkunsa tieteellisessä mielessä Antiikin Kreikan henkilöistä: Arkhimedes, Eukleides (Euclid) ja Pythagoras. Nämä eivät olleet filosofeja. Arkhimedes oli polymaatikko (matemaatikko, fysiikko ja insinööri) ja Eukleidos ja Pythagoras olivat matemaatikkoja. Toistan vielä kerran, matematiikka ja fysiikka eivät ole saaneet alkuansa filosofiasta. En ymmärrä, miksi tälläistä perätöntä väitettä toistetaan aina uudestaan ja uudestaan. 

Jestas. Kukaan ei väittänyt filosofiaa matematiikaksi vaan tiedon, tieteen ja akatemian käsitteiden alkulähteeksi. Filosofit nimenomaan halusivat erottaa tiedon ja uskomukset ja Platon ja Aristoteles, myös luonnontieteilijä, ns. virallistivat tieteen aseman yhteiskunnassa. Jep, siellä Antiikin Kreikassa.
Pythagoras eleli jo näitä ennen, oli mystisen salaseuran johtohahmo, todellakin filosofi ja matematiikkaa (sekä musiikkia) käytti päästääkseen lähemmäs jumalaan ja oppinsa sai egyptiläiseltä papistolta. Pythagoraan lausekin taidettiin keksiä jo Babyloniassa. Eukleides lienee opiskellut Platonin perustamassa Akatemiassa, johon Arkhimedeskin myöhemmin kirjoitteli tutkimuksistaan.
Ihmeellistä tämä kammo filosofiaa kohtaan. Kai se nyt on selvää, että matematiikka, fysiikka, tähtitiede jne. olivat kiinnostuksen kohteina jo paljon ennen Antiikin Kreikkaa, mutta tiedon ja tieteen määritelmät nyt vaan tulivat filosofeilta. Mikä siinä nyt niin mättää?

Nykytiede perustuu matematiikkaan, ja matematiikan lähtökohta ei ole filosofiassa, joten nykytiede ei pohjaudu filosofiasta. Filosofia, jossa ei tosiaan tehdä lainkaan empiiristä tutkimusta, on tieteenvastainen ajattelutapa. Sanoa, että tieteenvastainen ajattelutapa on synnyttänyt itse tieteen, on vähintäänkin absurdi väittämä. 
"Cogito, ergo sum" eli ymmärrän, että olen olemassa. Ei minulla ole mitään filosofiaan vastaan. Mutta filosofia on antitieteellinen oppijärjestelmä, jolla ei ole mitään tekemistä nykytieteen kanssa millään tavalla. Ja sitä paitsi henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, filosofinen ajattelu olisi hyödyllistä tieteentekijöillekin, vaikka sitä ei arvosteta tiedepiireissä nykyään juuri lainkaan. 

Matematiikassa ei tehdä empiiristä tutkimusta. Se on siis sinun mielestäsi antitieteellinen oppijärjestelmä?

Filosofia sentään ei ole mikään järjestelmä, kun filosofit ovat keskenään erimielisiä. Filosofia on kyselemistä.

Etkä sitten liene perehtynyt klassisen fysiikan syntyvaiheisiin 1600-luvulla? Sitä kehitettiin rinnan differentiaali- ja integraalilaskennan kanssa, ja ylläripylläri, kehittäjinä oli heppuja, jotka olivat myös filosofeja: Blaise Pascal, Gottfried Leibniz, Isaac Newton. Nuo alat eivät todellakaan ole niin kaukana toisistaan.

Vastaavasti filosofi-matemaatikkojen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa harjoittama logiikan tutkimus loi pohjaa nykyaikaiselle tietotekniikalle.
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi insinööreillä on niin kova tarve dissata humanisteja? En tunne ainuttakaan humanistia, jolla olisi vastaava tarve dissata insinöörejä. Kavereita ei tarvitse olls, mutta sivistyneesti pitäisi akateemisen osata käyttäytyä.

Insinööreillä on yleensä tapanaan dissata kaikkia. Tässäkin keskustelussa huomaa sen että ensin dissasivat humanisteja matemaattisten taitojen heikkouden takia. Sitten tuli joku huomauttamaan siitä että insinöörien matemaattiset taidot ovat muuten melko heikot. Niin sitten alkoivatkin insinöörit dissaamaan matemaatikkoja ja uhoamaan kuinka matematiikka on tarpeetonta teoreettista huuhaata. Mitähän seuraavaksi?

280 jatkaa: Dissaamiseen en ota kantaa, mutta matemaattiset taidot ei keskimääräisellä dippainssillä välttämättä tosiaan ole kummoiset. Matematiikan kurssit eivät ole varsinaisesti matematiikkaa vaan laskemista (matematiikka painottuu enemmän todistamiseen). Kovin vaativia ne eivät ole, ja silti kurssikaverit on olleet ihan huuli pyöreänä tehtävien kanssa. Minulle ne ovat olleet ne helpoin osuus koko opinnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin historioitsija ymmärtää miksi Ukrainassa soditaan. Insinöörillä on kasa hilavitkuttimia käsissään, jotka eivät mene kaupaksi eikä insinööri ymmärrä miksi.

Historian tutkija saa tutkimuksensa päätökseen kymmeniä vuosia sodan jälkeen, joten tieto ei auta akuutissa konfliktissa (eikä seuraavissakaan). Insinöörien hilanvitkuttimilla taas ratkaistaan nykyaikana koko sota.

Heh, sulle vissiin hyökkäys on edelleen arvoitus. Me historioitsijat näemme sen selkeänä jatkumona venäläiselle ajattelulle ja sille historiankirjoitukselle, jota Mr Putin on lukenut koronatalvet.

Mun kokemus: insinöörit on sitä mieltä, että jokainen on oman onnensa seppä ja raha ratkaisee. Näin ne on mulle sanoneet. Humanisti on huono, kun ei lähde kiipimään insinöörien kilpailuyhteiskunnassa.

Jos olen kaltaisteni lailla kehittynyt, ihmisläheinen, sielukas ja sivistynyt, insinööri tahtoo kilpailla tylsillä triviakysymyksillä ja perustaa kaiken siihen, mikä voidaan todistaa labroissa. Ja luulee, ettei muut ymmärrä mitään esim. matematiikasta 😴

T. kaksoistutkintotyyppiblondi, humanismi, filosofia & logiikka.

Vierailija kirjoitti:

Olen virallisesti humanisti, mutta käytännössä loogikko ja koodarina tehnyt työurani. Kun jäin työttömäksi, pyrin ja pääsin teknilliseen korkeakouluun - ajattelin, että hankin lopultakin tutkinnon, joka vastaa paremmin sitä millaisia töitä haen. Eniten on yllättänyt se, miten epätäsmällisesti ja käytännönläheisesti asioita siellä tehdään. Sellainen kokeilullinen pellepeloton-lähestymistapa. Huolimattomuus, eli riittää jos homma jotenkin toimii. Itse kun olen tottunut matemaattis-loogiseen täsmällisyyteen, ja sitä yllättäen tuolla inssipuolella (anteeksi, dippainssi-) ei olekaan. Fiilis keskimääräisestä teekkarista on, että on saatu alle joku makea menopeli, mönkijä vaikka, ja sillä lähdetään kurvailemaan hymy korvissa asti, ja pois alta risut ja männynkävyt! Kiinnostaa omat ja kaveripiirin ideat, suuret linjat yksityiskohtien sijaan, ja mahdollisten alle jäävien tunteista viis. Oikeastaan Juha Sipilästä pääministerinä tuli sama fiilis.

Aika ihme tulkinta.

Kyllä vaatimuksena on 100%:n toimivuus.

Mutta tietenkin myös valmista pitää tulla vauhdilla.

Humanisti ilmeisesti jääny haaveileen ja huuhaileen niin pakko ollu hyväksyä kaikkea kuraakin, kun aikataulut painaneet päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Eipä paikkaansa pidä tuo väite. Matematiikka ja fysiikka on saanut alkunsa tieteellisessä mielessä Antiikin Kreikan henkilöistä: Arkhimedes, Eukleides (Euclid) ja Pythagoras. Nämä eivät olleet filosofeja. Arkhimedes oli polymaatikko (matemaatikko, fysiikko ja insinööri) ja Eukleidos ja Pythagoras olivat matemaatikkoja. Toistan vielä kerran, matematiikka ja fysiikka eivät ole saaneet alkuansa filosofiasta. En ymmärrä, miksi tälläistä perätöntä väitettä toistetaan aina uudestaan ja uudestaan. 

Jestas. Kukaan ei väittänyt filosofiaa matematiikaksi vaan tiedon, tieteen ja akatemian käsitteiden alkulähteeksi. Filosofit nimenomaan halusivat erottaa tiedon ja uskomukset ja Platon ja Aristoteles, myös luonnontieteilijä, ns. virallistivat tieteen aseman yhteiskunnassa. Jep, siellä Antiikin Kreikassa.
Pythagoras eleli jo näitä ennen, oli mystisen salaseuran johtohahmo, todellakin filosofi ja matematiikkaa (sekä musiikkia) käytti päästääkseen lähemmäs jumalaan ja oppinsa sai egyptiläiseltä papistolta. Pythagoraan lausekin taidettiin keksiä jo Babyloniassa. Eukleides lienee opiskellut Platonin perustamassa Akatemiassa, johon Arkhimedeskin myöhemmin kirjoitteli tutkimuksistaan.
Ihmeellistä tämä kammo filosofiaa kohtaan. Kai se nyt on selvää, että matematiikka, fysiikka, tähtitiede jne. olivat kiinnostuksen kohteina jo paljon ennen Antiikin Kreikkaa, mutta tiedon ja tieteen määritelmät nyt vaan tulivat filosofeilta. Mikä siinä nyt niin mättää?

Nykytiede perustuu matematiikkaan, ja matematiikan lähtökohta ei ole filosofiassa, joten nykytiede ei pohjaudu filosofiasta. Filosofia, jossa ei tosiaan tehdä lainkaan empiiristä tutkimusta, on tieteenvastainen ajattelutapa. Sanoa, että tieteenvastainen ajattelutapa on synnyttänyt itse tieteen, on vähintäänkin absurdi väittämä. 
"Cogito, ergo sum" eli ymmärrän, että olen olemassa. Ei minulla ole mitään filosofiaan vastaan. Mutta filosofia on antitieteellinen oppijärjestelmä, jolla ei ole mitään tekemistä nykytieteen kanssa millään tavalla. Ja sitä paitsi henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, filosofinen ajattelu olisi hyödyllistä tieteentekijöillekin, vaikka sitä ei arvosteta tiedepiireissä nykyään juuri lainkaan. 

Matematiikassa ei tehdä empiiristä tutkimusta. Se on siis sinun mielestäsi antitieteellinen oppijärjestelmä?
Filosofia sentään ei ole mikään järjestelmä, kun filosofit ovat keskenään erimielisiä. Filosofia on kyselemistä.
Etkä sitten liene perehtynyt klassisen fysiikan syntyvaiheisiin 1600-luvulla? Sitä kehitettiin rinnan differentiaali- ja integraalilaskennan kanssa, ja ylläripylläri, kehittäjinä oli heppuja, jotka olivat myös filosofeja: Blaise Pascal, Gottfried Leibniz, Isaac Newton. Nuo alat eivät todellakaan ole niin kaukana toisistaan.
Vastaavasti filosofi-matemaatikkojen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa harjoittama logiikan tutkimus loi pohjaa nykyaikaiselle tietotekniikalle.
 

Soveltavassa matematiikassa tehdään empiiristä tutkimusta, joka nykyään on sitä kunnon matematiikkaa erotuksena abstraktista matematiikasta, jonka käyttöarvo tieteessä on olematon, koska se on luonteeltaan teoreettista filosofiaa, jossa ei tehdä empiiristä tutkimusta, koska se on antitieteellistä. 

Matematiikka on kieli, jolle tiede rakentuu ja on keskenään ristiriitainen kokonaisuus, niinkuin muutkin kielet. 

Pascal, Leibniz ja Newton olivat tunnetuja polymaatikkoja, Ja näistä herroista ainoastaan Leibniz harrasti (huonoa) filosofiaa laajemmin. 

Nykyaikainen tietotekniikka perustuu ennenkaikkea sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan, jotka puolestaan nojaavat sähkömagneettisten värähtelyjen yleiseen teoriaan, jota puolestaan perustuu vektorianalyysin tai vektorikalkyylin, jne. 

Ënnen kaikki matematiikka oli kunnollista eli soveltavaa. Gaussin kuoleman jälkeen matematiikka jakaantui kahtia, abstraktiin ja konkreettiseen matematiikkaan. Gauss ei olisi koskaan hyväksynyt nykyisenlaista matematiikka, vaan vaati aina matematiikalta realismia. 

Insinööritieteet ovat soveltavaa matematiikkaa eli kunnon matematiikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi insinööreillä on niin kova tarve dissata humanisteja? En tunne ainuttakaan humanistia, jolla olisi vastaava tarve dissata insinöörejä. Kavereita ei tarvitse olls, mutta sivistyneesti pitäisi akateemisen osata käyttäytyä.

Insinööreillä on yleensä tapanaan dissata kaikkia. Tässäkin keskustelussa huomaa sen että ensin dissasivat humanisteja matemaattisten taitojen heikkouden takia. Sitten tuli joku huomauttamaan siitä että insinöörien matemaattiset taidot ovat muuten melko heikot. Niin sitten alkoivatkin insinöörit dissaamaan matemaatikkoja ja uhoamaan kuinka matematiikka on tarpeetonta teoreettista huuhaata. Mitähän seuraavaksi?

280 jatkaa: Dissaamiseen en ota kantaa, mutta matemaattiset taidot ei keskimääräisellä dippainssillä välttämättä tosiaan ole kummoiset. Matematiikan kurssit eivät ole varsinaisesti matematiikkaa vaan laskemista (matematiikka painottuu enemmän todistamiseen). Kovin vaativia ne eivät ole, ja silti kurssikaverit on olleet ihan huuli pyöreänä tehtävien kanssa. Minulle ne ovat olleet ne helpoin osuus koko opinnoissa.

Ei matematiikassa voi todistaa yhtään mitään. Matemaattiset todistukset eivät ole todistuksia, koska ne nojaavat lähtöolettamuksiin, joita ei voida todistaa oikeiksi. Nykypäivän matemaatiikot näpertelevät jonninjoutajien "todistusten" kanssa: 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Eipä paikkaansa pidä tuo väite. Matematiikka ja fysiikka on saanut alkunsa tieteellisessä mielessä Antiikin Kreikan henkilöistä: Arkhimedes, Eukleides (Euclid) ja Pythagoras. Nämä eivät olleet filosofeja. Arkhimedes oli polymaatikko (matemaatikko, fysiikko ja insinööri) ja Eukleidos ja Pythagoras olivat matemaatikkoja. Toistan vielä kerran, matematiikka ja fysiikka eivät ole saaneet alkuansa filosofiasta. En ymmärrä, miksi tälläistä perätöntä väitettä toistetaan aina uudestaan ja uudestaan. 

Jestas. Kukaan ei väittänyt filosofiaa matematiikaksi vaan tiedon, tieteen ja akatemian käsitteiden alkulähteeksi. Filosofit nimenomaan halusivat erottaa tiedon ja uskomukset ja Platon ja Aristoteles, myös luonnontieteilijä, ns. virallistivat tieteen aseman yhteiskunnassa. Jep, siellä Antiikin Kreikassa.
Pythagoras eleli jo näitä ennen, oli mystisen salaseuran johtohahmo, todellakin filosofi ja matematiikkaa (sekä musiikkia) käytti päästääkseen lähemmäs jumalaan ja oppinsa sai egyptiläiseltä papistolta. Pythagoraan lausekin taidettiin keksiä jo Babyloniassa. Eukleides lienee opiskellut Platonin perustamassa Akatemiassa, johon Arkhimedeskin myöhemmin kirjoitteli tutkimuksistaan.
Ihmeellistä tämä kammo filosofiaa kohtaan. Kai se nyt on selvää, että matematiikka, fysiikka, tähtitiede jne. olivat kiinnostuksen kohteina jo paljon ennen Antiikin Kreikkaa, mutta tiedon ja tieteen määritelmät nyt vaan tulivat filosofeilta. Mikä siinä nyt niin mättää?

Nykytiede perustuu matematiikkaan, ja matematiikan lähtökohta ei ole filosofiassa, joten nykytiede ei pohjaudu filosofiasta. Filosofia, jossa ei tosiaan tehdä lainkaan empiiristä tutkimusta, on tieteenvastainen ajattelutapa. Sanoa, että tieteenvastainen ajattelutapa on synnyttänyt itse tieteen, on vähintäänkin absurdi väittämä. 
"Cogito, ergo sum" eli ymmärrän, että olen olemassa. Ei minulla ole mitään filosofiaan vastaan. Mutta filosofia on antitieteellinen oppijärjestelmä, jolla ei ole mitään tekemistä nykytieteen kanssa millään tavalla. Ja sitä paitsi henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, filosofinen ajattelu olisi hyödyllistä tieteentekijöillekin, vaikka sitä ei arvosteta tiedepiireissä nykyään juuri lainkaan. 

Semmosta se on kun ei ymmärrä mitä on filosofia, mitä on tieto ja mitä on tiede. Antitieteellistä tosiaan, kun ei Delfoin oraakkeli ja Zeus joillekin riittänyt antiikin aikoina. Törkeästi alkoivat erotella ympäröivää todellisuutta ja uskon asioita toisistaan. Perustivat ne tiedepiirit, joissa et hengaile ja tiettävästi ensimmäisenä sanoja filosofia ja filosofi käytti Pythagoras, siis tämä ns. matemaatikko, jota oikein ylempänä mainostettiin.
Ja sitten siellä tieteenvihaaja urpo lainaa noin 2000 vuotta myöhemmin elänyttä ranskalaista Descartesia, ja sitäkin vielä väärin. "Ajattelen, siis olen" on toki kyseenalainen väite, koska kuten sanoit, ajattelu on vähäistä. Eli miten olisi "tiedän vain sen, etten tiedä.

 
Minkähän tason idiootti tässäkin on kyseessä?
Cogito tarkoittaa kognitiota eli ymmärrystä, ei ajattelua. "Cogito, ergo sum" merkitsee "Ymmärrän olemassaoloni", sillä ei ole mitään tekemistä ajattelun kanssa. Vain idiootit ajattelevat näin. "Ajattelen, siis olen" on aivan järjetön lause. Ensinnäkin puhdas oleminen on ihmisellä mahdotonta, ihmisen on tehtävä aina jotain (syötävä, juotava, hengitettävä ...), ja sitä paitsi ajattelu ei ole olemista vaan tekemistä. "Ajattelen, siis olen" on puhdasta soopaa, eikä merkitse mitään järjellistä.
"tiedän vain sen, etten tiedä"
No, mistä tiedät sen, että et tiedä, sillä ethän tiedä mitään. Joo, Sokrates ei tiennyt mitään, edes omaa nimeään. Ja niinpä humanistien mielestä Sokrates oli viisain kaikista. 

Siellähän alkaa meno muuttua melkein filosofiseksi. Ja kuka sitä järjetöntä soopaa pakotti lainaamaan, kun se ei latinaksi kirjoitettuna ja siitä suomeksi kääntämällä muutu sen kummemmaksi. Je pense, donc je suis, alunperin.

En tiedä ketä nämä humanistit on tai miten tämä "viisaus" määritellään, mutta Sokrateksen pointti oli kyseinalaistaa ns. totuuksia ja saada keskustelukumppanit perustelemaan. Ilmeisesti oli aika ärsyttävä jankkaaja, joka esitti tyhmää ja villitsi nuorisoa kyselemään, kun oraakkelin ja jumalten sanan olisi pitänyt riittää. No, oppipoikansa Platon, Aristoteles ja ne luonnontieteilijät kerkesivät kysellä, miettiä ja keksiä tovin, sitten pistettiin moiset haihattelijat ruotuun ja vasta Galilei ja soopasi kirjoitellut fransmanni kyseenalaistivat kreikkalaiset ja kirkon. Kauanhan siinä kestikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?

Taloustiede, joka tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä, on sovellettua matematiikkaa. Lääketieteessä matemaattista analyysia on mitä moninaisemmassa muodossa, vaikka tutkimuskohteena on ihminen. Jopa psykologia yleisenä käyttäytymistieteenä on erehtynyt käyttämään matematiikkaa. Jne.
Niin, eihän se lääketiede, ole yhtään edistynyt, koska matematiikan soveltaminen ei vie, sanojesi mukaan, pitkälle. No, kuinka pitkälle sitten humanistit ovat päässeet?

Mikä pointtisi oikein on? Niinhän tuossa aikaisemmin sanottiin, että matematiikkaa kyllä hyödynnetään myös humanistisissa aineissa. Mutta jos me tutkitaan vaikka korruption luonnetta, eli miksi joissain yhteiskunnissa ja organisaatioissa on enemmän korruptiota kuin muissa, ja miksi valta korruptoi tietynlaisia ihmisiä enemmän kuin muita, niin me ei voida nojata pelkästään matematiikkaan. Ei voi ajatella niin, että sosiologian voi humanistisena aineena heittää romukoppaan ja korvata puhtaalla matematiikalla, koska matematiikka ei voi vastata esimerkiksi tuohon korruption kysymykseen - vaikka matematiikasta varmasti onkin jotain apua sen ratkaisemisessa.

Pointtini oli se, että on hyvä, että ylioppilaskirjoituksissa nykyään saa eniten pisteitä pitkästä matematiikasta, koska matematiikka on erittäin tärkeä asia tiedemaailmassa, koska se on se tieteellinen täsmäkieli, johon nykytiede perustuu. Ilman matematiikkaa asioita ei voida ilmaista riittävän tarkasti ja täsmällisesti. Tieteellisen kielen on oltava riittävää korkeatasoista, eikä luonnollinen kieli oli riittävän korkeatasoinen tieteellisen kielenkäytön perustaksi. 

Ylioppilaskirjoituksissa pitkästä matematiikasta saa saman verran pisteitä kuin muistakin aineista. Yliopistojen pääsykokeissa pitkän matematiikan arvosanasta saa enemmän pisteitä kuin muiden aineiden arvosanoista koska pitkässä matematiikassa on pakollisia kursseja enemmän kuin muissa aineissa. Se vaati huomattavasti enemmän työtunteja kuin muut aineet.

Toki on myös todettu, että pitkän matematiikan hyvä arvosana ennakoi hyvää menestystä myös jatko-opinnoissa, sillä suoritus vaatii älyä ja sitkeyttä harjoitella.

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemus: insinöörit on sitä mieltä, että jokainen on oman onnensa seppä ja raha ratkaisee. Näin ne on mulle sanoneet. Humanisti on huono, kun ei lähde kiipimään insinöörien kilpailuyhteiskunnassa.
Jos olen kaltaisteni lailla kehittynyt, ihmisläheinen, sielukas ja sivistynyt, insinööri tahtoo kilpailla tylsillä triviakysymyksillä ja perustaa kaiken siihen, mikä voidaan todistaa labroissa. Ja luulee, ettei muut ymmärrä mitään esim. matematiikasta 😴
T. kaksoistutkintotyyppiblondi, humanismi, filosofia & logiikka.

Ja mitä hyötyä yhteiskunnalle tai itsellesi on siitä että olet hukannut vuosia elämästäsi turhuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluutioteoria, johon monet uskovat, ei ole edes pystynyt tuottamaan yhtään täsmällistä ennustetta

Joku uskis taas höpöttämässä jaskaa? Evoluutio ei ole uskon asia vaan faktaa ja sitä hyödynnetään jo tehokkaasti esim. optimoinnissa. Myöskin eläinten ja kasvien jalostus on evoluutiota - siinä vain ihminen valitsee elinkelpoisimmat eikä elinympäristö.

Ihmisen aivot ovat pienentyneet noin tennispallon verran siitä lähtien, kun ihminen lopetti vaeltamisen ja asettui paikalleen viljelemään maata. Miten ihmisaivojen pienentyminen on evoluutiota?

Luonnonvalinta ei siis suosi suurempia aivoja - opetuselokuva aiheesta:
https://www.imdb.com/title/tt0387808/

Sana evoluutio tarkoittaa kehittymistä. Miten ihminen pystyy kehittymään, jos sen aivot surkastuvat koko ajan?

Luonnossa aivojen koko ei sinänsä korreloi ns älykkyyden kanssa. Monilla eläimillä on suuremmat aivot kuin ihmisellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Minulla molemmat lapseni opiskelevat diplomi-insinööreiksi ja eivät he ole tavallista älykkäämpiä. Samanlaisia rauhallisia taviksia kuten minäkin. Kyllä diplomi-insinööriksi pääsee opiskelemaan ihan kun on valmis laittamaan pakaralihaksensa rasitukselle alttiiksi.

Pitkämatikka on ehdoton vaatimus (kukkaislinjalle pääse muutama/vuosi hyvällä lyhyellä) ja se karsii jo suuren osan ihmisistä. Jos miettii vaikka tätä palstaa, niin harva täällä pystyisi selvittämään pitkän matikan edes huonoimmalla yo-arvosanalla.
Pakaralihaksilla voi päästä esimerkiksi kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen. Varsinkaan kauppislaiset eivät ole mitään älykköjä.

Pitkä matikka vaatii tarpeeksi varhaisessa vaiheessa tehtyä valintaa. Useampia nuoria kannattaisi kannustaa valitsemaan se lukiossa, on turha mörkö.

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

korkkarissa noin 130 vs 115, koska äo painottaa teknistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluutioteoria, johon monet uskovat, ei ole edes pystynyt tuottamaan yhtään täsmällistä ennustetta

Joku uskis taas höpöttämässä jaskaa? Evoluutio ei ole uskon asia vaan faktaa ja sitä hyödynnetään jo tehokkaasti esim. optimoinnissa. Myöskin eläinten ja kasvien jalostus on evoluutiota - siinä vain ihminen valitsee elinkelpoisimmat eikä elinympäristö.

Ihmisen aivot ovat pienentyneet noin tennispallon verran siitä lähtien, kun ihminen lopetti vaeltamisen ja asettui paikalleen viljelemään maata. Miten ihmisaivojen pienentyminen on evoluutiota?

Luonnonvalinta ei siis suosi suurempia aivoja - opetuselokuva aiheesta:
https://www.imdb.com/title/tt0387808/

Sana evoluutio tarkoittaa kehittymistä. Miten ihminen pystyy kehittymään, jos sen aivot surkastuvat koko ajan?

Luonnossa aivojen koko ei sinänsä korreloi ns älykkyyden kanssa. Monilla eläimillä on suuremmat aivot kuin ihmisellä.

ihminenkö älykkäämpi, ja itsensä mukaan?

Insinöörille täytyy olla tarkka ja rajattu kysymys, jotta sen saa aloittamaan kertomisen.

Humanistille täytyy olla tarkka ja rajattu kysymys, jotta sen saa lopettamaan tarinansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi insinööreillä on niin kova tarve dissata humanisteja? En tunne ainuttakaan humanistia, jolla olisi vastaava tarve dissata insinöörejä. Kavereita ei tarvitse olls, mutta sivistyneesti pitäisi akateemisen osata käyttäytyä.

Insinööreillä on yleensä tapanaan dissata kaikkia. Tässäkin keskustelussa huomaa sen että ensin dissasivat humanisteja matemaattisten taitojen heikkouden takia. Sitten tuli joku huomauttamaan siitä että insinöörien matemaattiset taidot ovat muuten melko heikot. Niin sitten alkoivatkin insinöörit dissaamaan matemaatikkoja ja uhoamaan kuinka matematiikka on tarpeetonta teoreettista huuhaata. Mitähän seuraavaksi?

280 jatkaa: Dissaamiseen en ota kantaa, mutta matemaattiset taidot ei keskimääräisellä dippainssillä välttämättä tosiaan ole kummoiset. Matematiikan kurssit eivät ole varsinaisesti matematiikkaa vaan laskemista (matematiikka painottuu enemmän todistamiseen). Kovin vaativia ne eivät ole, ja silti kurssikaverit on olleet ihan huuli pyöreänä tehtävien kanssa. Minulle ne ovat olleet ne helpoin osuus koko opinnoissa.

Ei matematiikassa voi todistaa yhtään mitään. Matemaattiset todistukset eivät ole todistuksia, koska ne nojaavat lähtöolettamuksiin, joita ei voida todistaa oikeiksi. Nykypäivän matemaatiikot näpertelevät jonninjoutajien "todistusten" kanssa: 

kiitti vinkistä, kun tuli mieleen, että voiko matikalla todistaa kaiken, kun voi jotain fysiikan ilmiöitäkin.

Olen insinööri, teen vapaaehtoistöitä, koulussa se vähän yli kasin keskiarvon oppilas, aika tasainen oppilas, jotain erityistaitoja on, mutta sitten olen taas mm. kädentaidoiltani tosi surkea, mitä ei insinööriltä jostain syystä sallita. En siis osaa korjata yhtään mitään, kun taitoja ei ole. Minulla on myös aiempi toisen alan koulutus. En minä nyt tiedä miten eroaisin muista tavallisessa elämässä. En ole kovin sosiaalinen, mutta vapaaehtoistyö on kivaa vaihtelua arjelle. 

Insinöörimatikka on aika helppoa, jos on käynyt lukion pitkän matikan hyväksytyksi. 

Enemmänkin kyse yksilökohtaisista eroista, mutta näin yleistäen.

Insinöörit hakemalla hakevat yksiselitteisiä ja mustavalkoisia sääntöjä kaikkialle. Uskovat, että kaikki maailman ongelmat voidaan ratkaista teknologian avulla. Uskovat myös olevansa aina oikeassa, koska ovat niin loogisia ajattelijoita, koska ovat insinöörejä ja loogisuus kulkee insinöörien veressä.

Humanistit taas vikaan asti tarkastelevat asioita monilta eri näkökulmilta. Ymmärtävät, että kaikki mikä liittyy ihmisten toimintaan ja yhteiskuntaan on todella monimutkaista, eikä ole kaikenkattavia teorioita, koska muuttujia on paljon. Suurin ero on siinä, että humanistit yleensä arvostavat kaikkia ammattikuntia. Insinöörit taas halveksivat kaikkia, jotka kuuluvat niihin ns. pehmeisiin tieteisiin tai hoitoalaan tai taiteisiin...

Humanistit ovat loogisia siinä missä insinööritkin, koska väitteet pitää perustella ja monet perustelevat väitteensä tilastojen eli matematiikan avulla.

Mutta kuten aluksi sanoin, eroja on yksilötasolla ja tämä oli vain kärjistettyä yleistystä.

T. Insinöörien kanssa hengaileva humanisti.