Milllainen ero on insinöörin ja humanistin ajattelutavoissa?

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 

Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Ja hän ei varmasti lakkaa kerskumasta tällä missään tilanteessa.

Tulin kerran baariin miehen kanssa ja mentiin yhdessä tiskille. (Olen nainen ja oltiin miehen kanssa treffeillä.) Deitti tilasi meille juomat ja  siinä samalla yksi insinööri lähestyi minua sanomalla, että "olen mensan jäsen". Ei kuitenkaan älykkyys riittänyt oivaltamaan, että olin treffeillä ja kiinnostunut tästä juomia tilaavasta miehestä :D Muutenkin ehkä yksi tökeröimmistä iskuyrityksistä ikinä :D

Juuri tällaista touhua tarkoitan. Insinööreiltä näkee paljon tällaista, sanokaamme sosiaalisesti täysin puusilmäistä käytöstä - muiden pitäisi heidän mielestään vain ymmärtää antaa arvoa sille, että insinööri on se älykkäin kaveri huoneessa ja pystyy todistamaankin sen.

Steretypiahan tämä on, mutta itse olen tavannnut niin monta tosielämän esimerkkiä ilmiöstä, että olen alkanut uskomaan stereotypian pitävän tässä tapauksessa paikkansa.

Luoja teitä naisia insinöörien iskuyrityksiltä varjelkoon. :D

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellisen suppea käsitys insinööritieteistä. Esim. Yhdysvalloissa insinöörikoulutukseen kuuluu myös humanistisia opintoja. Siellä luetaan Dantea osana tutkintoa. MIT on on maailman parhaita insinööritieteiden yliopistoja, mutta se on myös maailman paras antiikin tutkimuslaitos, jossa keskitytään klassiseen kulttuuriin, sen kieliin, historiaan ja arkeologiaan.

Tätä mä olen miettinyt myös. Saksassakin kokemukseni mukaan Technische Hochschule voi sisältää tosi korkeatasoisen historian laitoksen.

Suomessa pitäydytään edelleen siinä vanhassa 1800-luvun teknisen oppilaitoksen mallissa. Tuloksena on näköalattomia, laput silmillä örveltäviä yhden totuuden kauluspaitasovinisteja. Muutoksen paikka.

Mun mies on sekä humanisti että insinööri.

Insinöörille ja humanistille annetaan käteen harja ja käsketään harjata mökin terassi. Humanisti harjaa terassia miettien samalla, että tänkin ajan vois käyttää paremmin lukien kirjaa. Insinööri taas alkaa sahaamaan harjan vartta poikki, sillä hän haluaa tietää miten harja pohjimmiltaan toimii.

Insinööri ottaa turpaan siinä ero.

Vierailija kirjoitti:

Insinöörille ja humanistille annetaan käteen harja ja käsketään harjata mökin terassi. Humanisti harjaa terassia miettien samalla, että tänkin ajan vois käyttää paremmin lukien kirjaa. Insinööri taas alkaa sahaamaan harjan vartta poikki, sillä hän haluaa tietää miten harja pohjimmiltaan toimii.

Tämä on itse asiassa juuri näin. :)

T. Humanisti.

Vierailija kirjoitti:

Insinöörin mielestä kaikki janoaa salaa olla insinööri.
Humanistin mielestä insinöörin työ kuulostaa helvetiltä.

Ja tämä johtuu siitä että huuhaahumanisti tietää ettei oma äly riitä edes kouluttautua insinööriksi, puhumattakaan siitä että pystyisi älyllisempää työtä tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Vain luonnontieteet ovat oikeita tieteitä. Muu on ihmisen luomaa loputonta höpöhöpöä kauppa"tieteet" mukaanlukien. Kaikki historian suuret nerot ovat luonnontieteilijöitä ja heitä ihmiset eniten arvostavat. Harvaa edes kiinnostaa jonkun dosentin luoma teoria muinaisheimojen valtajakaumasta.

Yliopistolaitos ja tieteet luonnontieteitä myöten ovat saaneet alkunsa filosofiasta. Ja edelleenkin moniin ellei jopa kaikkiin tutkintoihin kuulu pakollisena vähintään yksi filosofian kurssi (yleensä nimellä tutkimusfilosofia tai tutkimuksen etiikka). Että semmosta turhaa humanistipaskaa :D

Eipä paikkaansa pidä tuo väite. Matematiikka ja fysiikka on saanut alkunsa tieteellisessä mielessä Antiikin Kreikan henkilöistä: Arkhimedes, Eukleides (Euclid) ja Pythagoras. Nämä eivät olleet filosofeja. Arkhimedes oli polymaatikko (matemaatikko, fysiikko ja insinööri) ja Eukleidos ja Pythagoras olivat matemaatikkoja. Toistan vielä kerran, matematiikka ja fysiikka eivät ole saaneet alkuansa filosofiasta. En ymmärrä, miksi tälläistä perätöntä väitettä toistetaan aina uudestaan ja uudestaan. 

Jestas. Kukaan ei väittänyt filosofiaa matematiikaksi vaan tiedon, tieteen ja akatemian käsitteiden alkulähteeksi. Filosofit nimenomaan halusivat erottaa tiedon ja uskomukset ja Platon ja Aristoteles, myös luonnontieteilijä, ns. virallistivat tieteen aseman yhteiskunnassa. Jep, siellä Antiikin Kreikassa.
Pythagoras eleli jo näitä ennen, oli mystisen salaseuran johtohahmo, todellakin filosofi ja matematiikkaa (sekä musiikkia) käytti päästääkseen lähemmäs jumalaan ja oppinsa sai egyptiläiseltä papistolta. Pythagoraan lausekin taidettiin keksiä jo Babyloniassa. Eukleides lienee opiskellut Platonin perustamassa Akatemiassa, johon Arkhimedeskin myöhemmin kirjoitteli tutkimuksistaan.
Ihmeellistä tämä kammo filosofiaa kohtaan. Kai se nyt on selvää, että matematiikka, fysiikka, tähtitiede jne. olivat kiinnostuksen kohteina jo paljon ennen Antiikin Kreikkaa, mutta tiedon ja tieteen määritelmät nyt vaan tulivat filosofeilta. Mikä siinä nyt niin mättää?

Nykytiede perustuu matematiikkaan, ja matematiikan lähtökohta ei ole filosofiassa, joten nykytiede ei pohjaudu filosofiasta. Filosofia, jossa ei tosiaan tehdä lainkaan empiiristä tutkimusta, on tieteenvastainen ajattelutapa. Sanoa, että tieteenvastainen ajattelutapa on synnyttänyt itse tieteen, on vähintäänkin absurdi väittämä. 

"Cogito, ergo sum" eli ymmärrän, että olen olemassa. Ei minulla ole mitään filosofiaan vastaan. Mutta filosofia on antitieteellinen oppijärjestelmä, jolla ei ole mitään tekemistä nykytieteen kanssa millään tavalla. Ja sitä paitsi henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, filosofinen ajattelu olisi hyödyllistä tieteentekijöillekin, vaikka sitä ei arvosteta tiedepiireissä nykyään juuri lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Toinen on järkityyppi, toinen on hullutyyppi.

Insi on nörtti, huma on nisti.

PERSU ajoi väkijoukkoon kiihdyttäen vauhtia

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-uutisten-tiedot-esplanadin-kaah…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diplomi-insinöörin äo on kaksinkertainen humanistiin verrattuna.

Enpä usko. Useat humanistiset aineet ovat niitä vaikeimpia, koska ovat teoreettisia ja/tai koskettavat monimutkaisia aihepiirejä. Vaikkapa filosofia, antropologia, arkeologia, psykologia, historia, monet kielet (klassinen arabia, kiina, yms.) jne.

Kaikki turhaa hölynpölyä, jota yleisen sivistyksen nimissä harrastellaan . Käytännön hyötyä niistä ei yhteiskunnalle ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanisti parantaa maailmaa teoriassa ja puhein. Insinöörit keksivät todellisia ratkaisuja - koneita ja hilavitkuttimia -  joilla maailma paranee tai pahenee.
Usein humanistit inhovat insinöörejä, koska ovat kateellisia heidän ongelmanratkaisukyvystään.
Kumpiakin tarvitaan mutta hyvinvoinnin kannalta insinöörit ovat hyödyllisempiä. Humanisti voi olla kuka vain mutta insinööriys on korkeampaa matematiikkaa.

Ei vaan inhoavat siksi, että insinööri ei peittele, kuinka paljon parempana ihmisenä hän itseään pitää. Suhtautuminen humanistiin on alentuvaa, ja se tulee siellä täällä esiin rivien välistä, joskus paistaa koko olemuksesta.
Enkä nyt puhu kaikista insinööreistä mutta aika isosta osasta.

Se johtuu siitä, että humanistit yleensä hahmottavat mitä hyötyä insinööreistä on -- kuuluhaan tekniikka ja teknologia joihinkin humanistiinkin aloihin.
Sen sijaan insinööreillä ei tunnu usein olevan mitään käsitystä humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä aineista. Tässäkin kommentoivat insinööri(?) loistaa tietämättömyydellään.

Miten voi loistaa tietämättömyydellään olemattomasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Insinööörejä ja humanisteja on laidasta laitaan. Oletko aivan yksinkertainen, kun yrität koulutusohjelman avulla saada ihmisiä johonkin lokeroon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinöörille ja humanistille annetaan käteen harja ja käsketään harjata mökin terassi. Humanisti harjaa terassia miettien samalla, että tänkin ajan vois käyttää paremmin lukien kirjaa. Insinööri taas alkaa sahaamaan harjan vartta poikki, sillä hän haluaa tietää miten harja pohjimmiltaan toimii.

Tämä on itse asiassa juuri näin. :)
T. Humanisti.

Ei ole.

T. Insinööri

Melkoisen yksioikoisia yleistyksiä ja kärjistyksiä ketju täynnä. Tehty "johtopäätöksiä" tuntemalla muutama ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ihmeellisen suppea käsitys insinööritieteistä. Esim. Yhdysvalloissa insinöörikoulutukseen kuuluu myös humanistisia opintoja. Siellä luetaan Dantea osana tutkintoa. MIT on on maailman parhaita insinööritieteiden yliopistoja, mutta se on myös maailman paras antiikin tutkimuslaitos, jossa keskitytään klassiseen kulttuuriin, sen kieliin, historiaan ja arkeologiaan.

Tätä mä olen miettinyt myös. Saksassakin kokemukseni mukaan Technische Hochschule voi sisältää tosi korkeatasoisen historian laitoksen.
Suomessa pitäydytään edelleen siinä vanhassa 1800-luvun teknisen oppilaitoksen mallissa. Tuloksena on näköalattomia, laput silmillä örveltäviä yhden totuuden kauluspaitasovinisteja. Muutoksen paikka.

Aalto-yliopisto on nykyään olemassa, jonka esikuvana on juuri Bostonin MIT. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinöörille ja humanistille annetaan käteen harja ja käsketään harjata mökin terassi. Humanisti harjaa terassia miettien samalla, että tänkin ajan vois käyttää paremmin lukien kirjaa. Insinööri taas alkaa sahaamaan harjan vartta poikki, sillä hän haluaa tietää miten harja pohjimmiltaan toimii.

Tämä on itse asiassa juuri näin. :)
T. Humanisti.

Ei ole.
T. Insinööri
Melkoisen yksioikoisia yleistyksiä ja kärjistyksiä ketju täynnä. Tehty "johtopäätöksiä" tuntemalla muutama ihminen.

Todellakin näin. Jo omien opiskelukaverien ja tuttavapiirin perusteella molemmissa ryhmissä on todella kirjava joukko, saati sitten laajemman otannan perusteella. Ja tunnen myös useamman, jotka ovat sekä humanisteja että insinöörejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Insinööriys mahdollistaa humanismin.

Humanismi on akateemisesti vanhempi tieteenala, jos insinööritiedettä voi edes tieteenä täysivaltaisesti pitää.

Ihmiskunnan historiassa on käytetty kauemmin teknologiaa kuin on ollut mitään humanista tai akateemista ajattelua tai keinoa merkitä tätä ajattelua muistiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta faktoihin ja loogiseen päättelyyn perustuva maailmankuva vs. ihmisen luomiin ajatusrakennelmiin perustuva filosofointi.
Olen matemaattisella alalla oleva nainen ja joskus hämmennyn humanistien päättelystä. Itsellä ns loogisuus tulee luonnostaan. Olen kiinnostunut myös humanistisista aineista ja jopa opiskellut niitä, mutta puhdas ja selkeä matemaattinen maailma on kuitenkin enemmän minun juttu.

Kaikkea ei voi tutkia matemaattisen ajattelun kautta. Siksi tarvitaan hmisen luomia ajatusrakennelmia ja hypoteeseja, joilla yrittää selittää tätä maailmaa. 
Jotenkin aina hämmästelen itse tätä loogisen, matemaattisen ja "puhtaan" ajattelun ylivertaisuutta korostavaa ajattelutapaa, kun kuitenkin tiedämme, että matematiikka ei selitä juuri mitään yhteiskunnasta, jossa elämme. 

Jos ei olisi olemassa matematiikkaa, ei olisi olemassa myöskään luonnontieteitä, insinööritieteitä, lääketiedettä tai taloustiedettä. Haluaisitko tosiaan elää sellaisessa yhteiskunnassa?

Eihän tuo edellinen kommentoinut, että matematiikka on turhaa vaan, että sitä ylikorostetaan. Humanistiset tieteet tutkivat ihmisten toimintaa ja on aivan totta, että puhdas matematiikka ei tässä tutkimuksessa vie pitkälle, vaikka tilastotiedettä ja vastaavia menetelmiä paljon käytetäänkin. Me kaikki elämmä ihmisyhteisössä. On hassu ajatus, että joidenkin mielestä ihmisyhteisöjen tutkiminen on kuitenkin täydellisen turhaa, olisi mielenkiintoista kuulla tarkempia perusteluja miksi näin ajatellaan?