Miehen kanssa hirveä riita siitä pitääkö kaikki maksaa puoliksi vai ei

AP kirjoittaa että hänen kaikki tulot menee /on menneet perheen ruokiin, asumiseen ja sellaisiin yhteisiin menoihin. Ei ole jäänyt itselle mitään edes leffalippuun. Eikä siis silti ole pystynyt maksamaan puolia yhteisistä menoista.

Ja nyt mies on vihainen kun AP ei maksa puolia.

Joku tässä ei ole nyt ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään ei ole pakko maksaa mitään, ei sinun tai miehesi.

Elatusvelvollisuus. Kyllä on.

Nainen pärjää kyllä leivällä ja lauantaimakkaralla. Miehellä ei ole velvollisuutta kustantaa sille kaviaaria vaikka sillä olisi siihen varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä mies se on? Jos se on aviomies, sovelletaan avioliittolakia. Avioliittolain 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

Parempituloisen pitää siis ottaa kykynsä mukaan osaa toisen henkilökohtaistenkin tarpeiden tyydyttämiseen, ei pelkästään yhteisten tarpeiden.

Jos parempituloinen kieltäytyy ottamasta osaa siten, että kummankin elintaso olisi sama, kannattaa nostaa elatusapukanne (AL 47 §). Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Avioliitto ja käytännössä avoliitto on miehelle huono diili. Siksihän avioliittojen määrä ja syntyvyys laskee. Tulisipa lakiin muutokset nykymaailman tasolle. Käytännössä nyt nainen on miehelle alaikäinen elätettävä lapsi, joka erossa vie puolet miehen omaisuudesta.

Mitä muutoksia sinä tarvitset? Ensinnäkin voit valita avoliiton, jolloin ei ole mitään elatusvelvollisuutta eikä eron tullen ositusta (hyvityksen maksaminen toiselle on todella harvinaista ja se tarkoittaa, että toinen on käytännössä auttanut toista vaurastumaan esimerkiksi työskentelemällä ilmaiseksi hänen yrityksessään). Jos avioliitto on sinulle tärkeä instituutio, niin sitten avioehto. Ja tietenkin valitset puolison, jolla on suunnilleen sama tulotaso kuin itselläsi.

Et kai vihjaile, että tässäkin asiassa miehet ovat oman elämänsä objekteja, joille avioliitto ja elatusavut ja ositukset vain tapahtuvat eikä heillä ole mahdollisuutta itse päättää, miten asiansa järjestävät?

Kyllähän elatusvelvollisuudet on entistä maailmaa. Naista pitäisi kohdella aikuisena vastuullisena ihmisenä, joka kykenee elättämään itsensä. Ei kait avioliittoon tarvitsisi jäädä kuin kuolemantapauksessa periminen. Lasten isyydetkin pitäisi todeta geenitestillä, ihan lapsen ja isän edun vuoksi. 70% eroista ottaa naiset yleensä 40 hujakoilla. Usein ihan yllätyksenä eli siinä mielessä mies on objekti monesti.

Vierailija kirjoitti:

AP kirjoittaa että hänen kaikki tulot menee /on menneet perheen ruokiin, asumiseen ja sellaisiin yhteisiin menoihin. Ei ole jäänyt itselle mitään edes leffalippuun. Eikä siis silti ole pystynyt maksamaan puolia yhteisistä menoista.

Ja nyt mies on vihainen kun AP ei maksa puolia.

Joku tässä ei ole nyt ihan ok.

Nainen elää yli varojensa

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki yhteiset menot puoliksi.

Mun mielestä tämä ei välttämättä toimi. Esimerkiksi meillä talolaina. Mun henkilökohtaiset tavarat on mun vaatteet, ja harrastusvälineet jotka mahtuu sängyn alle. Miehen harrastusvälineet vie koko autotallin, autotallin sivuhuoneen, sekä talon sisällä varastohuoneen. Sen lisäksi miehellä on tietty vaatekaapissa omat vaatteet jne. Minä mahtuisin asumaan kerrostaloyksiössä, miehen harrastusvälineet vievät yhteensä kolmen huoneen verran tilaa. Mies syö ainakin 2 kertaa enemmän kuin minä, joskus enemmän (esim. Yksi makaronilaatikko johon tulee 5 dl makaronia (kuivamitta) ja 400g jauhelihaa, kestää hänellä max 1,5 päivää. Minä söisin mokomaa 4 päivää). Joten miten ihmeessä tässä olisi reilua maksaa puoliksi kaikki? Varsinkin kun miehen nettotulot ovat noin kolmanneksen paremmat kuin minulla. Mieshän eläisi parempituloisena minun siivelläni siinä.

Ja tähän selvennyksenä; miehellä ei välttämättä ole paljon tavaraa (no.. on sitä jos rehellisiä ollaan), hänen harrastusvälineensä vaan ovat pääosin isoja, esim. moottoriurheiluun liittyvää ajoneuvoa. Kun taas minun harrastusvälineeni liittyvät yhteiseen koiraan ja pienimuotoiseen käsityöharrastukseen jota teen ilman mitään koneita tai erityisiä työtasoja.

Mitäköhän sinkkumiehet ajattelee avioliitosta kun nämä viestit lukee? Varmaankin että ihanaa päästä naimisiin!!!

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli huippu, kun vävy ei suostunut maksamaan kuin kaikesta puolet. Jos tyttärelläni ei ollut rahaa kaikkien laskujen maksuun, niin vävyn mielestä mun olisi pitänyt kustantaa tyttäreni puuttuva osuus, ei hänen. Myös jos halusivat jotain, mihin heillä ei ollut varaa, rahaa tultiin pyytämään anopilta.

Toivottavasti löytää seuraavaksi rikkaammat appivanhemmat...

Avioliittolaki

46 § (16.4.1987/411)

Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L4

Tämän perusteella molempien tulee ottaa kykynsä mukaan osaa. Eli jos puolisolla ei ole varaa maksaa, sitten se toinen kenellä on varaa joutuu maksamaan. Elatukseen ei tietenkään kuulu mitkään huvimatkat, mutta katto pään päällä, ruoka, välttämätön vaatetus, hygienia, terveydenhuolto yms. kuuluu.

Kyllä koko elämä kannattaa rakentaa kela tukien varaan. Silloin maksavat myös ne jotka eivät saa piparia.

Vierailija kirjoitti:

Tee laskelma, kuinka paljon enemmän saisit Kelan tukia, jos eroaisitte miehesi kanssa. Kerro tämä miehellesi. Eli kerrot tällä tavalla hänelle, että sinun ei ole taloudellisesti kannattavaa olla hänen kanssaan, jos kaikki pitää maksaa puoliksi.

Sairaaksi on touhu mennyt, kaikki tuet tulisi lopettaa ja tällaiset järjestelmän loiset pakkotöihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä mies se on? Jos se on aviomies, sovelletaan avioliittolakia. Avioliittolain 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

Parempituloisen pitää siis ottaa kykynsä mukaan osaa toisen henkilökohtaistenkin tarpeiden tyydyttämiseen, ei pelkästään yhteisten tarpeiden.

Jos parempituloinen kieltäytyy ottamasta osaa siten, että kummankin elintaso olisi sama, kannattaa nostaa elatusapukanne (AL 47 §). Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Avioliitto ja käytännössä avoliitto on miehelle huono diili. Siksihän avioliittojen määrä ja syntyvyys laskee. Tulisipa lakiin muutokset nykymaailman tasolle. Käytännössä nyt nainen on miehelle alaikäinen elätettävä lapsi, joka erossa vie puolet miehen omaisuudesta.

Mitä muutoksia sinä tarvitset? Ensinnäkin voit valita avoliiton, jolloin ei ole mitään elatusvelvollisuutta eikä eron tullen ositusta (hyvityksen maksaminen toiselle on todella harvinaista ja se tarkoittaa, että toinen on käytännössä auttanut toista vaurastumaan esimerkiksi työskentelemällä ilmaiseksi hänen yrityksessään). Jos avioliitto on sinulle tärkeä instituutio, niin sitten avioehto. Ja tietenkin valitset puolison, jolla on suunnilleen sama tulotaso kuin itselläsi.

Et kai vihjaile, että tässäkin asiassa miehet ovat oman elämänsä objekteja, joille avioliitto ja elatusavut ja ositukset vain tapahtuvat eikä heillä ole mahdollisuutta itse päättää, miten asiansa järjestävät?

Kyllähän elatusvelvollisuudet on entistä maailmaa. Naista pitäisi kohdella aikuisena vastuullisena ihmisenä, joka kykenee elättämään itsensä. Ei kait avioliittoon tarvitsisi jäädä kuin kuolemantapauksessa periminen. Lasten isyydetkin pitäisi todeta geenitestillä, ihan lapsen ja isän edun vuoksi. 70% eroista ottaa naiset yleensä 40 hujakoilla. Usein ihan yllätyksenä eli siinä mielessä mies on objekti monesti.

Tottakai naista pitää kohdella aikuisena vastuullisena ihmisenä, joka kykenee elättämään itsensä. Missä niin ei tehdä? Ehkä siinä todellisuudessa, missä puhutaan tasoista ja naisen tasoon vaikuttavat vain ulkonäkö ja nuoruus. Elävässä elämässä suurin osa tuntemistani pariskunnista on koko lailla samaa "yhteiskuntaluokkaa" eli käytännössä heillä on saman tasoinen koulutus ja sitä myöten palkatkin ovat suhteellisen samalla tasolla.

Geenitestiasiasta kannattaa olla yhteydessä omaan kansanedustajaan, tehdä kansalaisaloite ja muutenkin viedä sitä eteenpäin, ei se sillä etene, että sitä tällä palstalla toivoo.

Se, kumpi hakee eroa, ei kerro mitään siitä, kuka oli aloitteellinen asioissa, jotka johtivat eroon. Oma avioliittoni päättyi minun hakemaani eroon, mutta mies oli se, jolla oli jo siinä vaiheessa toinen nainen. Jos siis haettaisiin syyllisiä eroon, niin se olisi ollut hän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP kirjoittaa että hänen kaikki tulot menee /on menneet perheen ruokiin, asumiseen ja sellaisiin yhteisiin menoihin. Ei ole jäänyt itselle mitään edes leffalippuun. Eikä siis silti ole pystynyt maksamaan puolia yhteisistä menoista.

Ja nyt mies on vihainen kun AP ei maksa puolia.

Joku tässä ei ole nyt ihan ok.

Nainen elää yli varojensa

Ai pitämällä tuollaista miestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki yhteiset menot puoliksi.

Mun mielestä tämä ei välttämättä toimi. Esimerkiksi meillä talolaina. Mun henkilökohtaiset tavarat on mun vaatteet, ja harrastusvälineet jotka mahtuu sängyn alle. Miehen harrastusvälineet vie koko autotallin, autotallin sivuhuoneen, sekä talon sisällä varastohuoneen. Sen lisäksi miehellä on tietty vaatekaapissa omat vaatteet jne. Minä mahtuisin asumaan kerrostaloyksiössä, miehen harrastusvälineet vievät yhteensä kolmen huoneen verran tilaa. Mies syö ainakin 2 kertaa enemmän kuin minä, joskus enemmän (esim. Yksi makaronilaatikko johon tulee 5 dl makaronia (kuivamitta) ja 400g jauhelihaa, kestää hänellä max 1,5 päivää. Minä söisin mokomaa 4 päivää). Joten miten ihmeessä tässä olisi reilua maksaa puoliksi kaikki? Varsinkin kun miehen nettotulot ovat noin kolmanneksen paremmat kuin minulla. Mieshän eläisi parempituloisena minun siivelläni siinä.

Ja tähän selvennyksenä; miehellä ei välttämättä ole paljon tavaraa (no.. on sitä jos rehellisiä ollaan), hänen harrastusvälineensä vaan ovat pääosin isoja, esim. moottoriurheiluun liittyvää ajoneuvoa. Kun taas minun harrastusvälineeni liittyvät yhteiseen koiraan ja pienimuotoiseen käsityöharrastukseen jota teen ilman mitään koneita tai erityisiä työtasoja.

Niinpä, onkin kyseenalaista laittaa kaikkea tiukasti puoliksi. Ex-mies halusi välttämättä muuttaa omakotitaloon, jossa oli mm kolme makuuhuonetta ja autotalli, joka oli muutettu varastotilaksi. Yksi makuuhuone oli vanhempien käytössä, yksi oli lasten yhteinen ja kolmas makuuhuone oli exän "työhuone", vaikka hän ei opiskellut tai ollut sellaisessa työssä, että olisi tarvinnut työhuonetta. Siitä huolimatta, että minä aloin opiskella, tein koulutehtäväni ruokapöydän ääressä. Alakerran varastotila oli miehen harrastusvälineille. Kävin useammin kaupassa ja kannoin selkä vääränä ruokaa kotiin, sillä mies söi isoja annoksia. Maksoin sähkö-, vesi- ja jätemaksut kokonaan ja ruuat lähes kokonaan. Pääasiassa tein lasten hankinnat. Ex maksoi asuntolainan.

Eron jälkeen ex on tuskallut, kun yksin asuminen on kallista, lapsiin menee liikaa rahaa ja ruokakin on kallista. Minun elämisen menoni ovat pienentyneet ja ruokaan ei kulu juuri mitään rahaa. Ostelen välillä kalliitakin juttuja ja silti rahaa jää säästöön. Reissaamme lasten kanssa jonkin verran mikä ei ollut mahdollista exän aikana. Exän mielestä kyse on liian suurista elareista, vaikka hän ei keskituloisena maksa minimiä enempää. 

Otapas aloittaja ihan piruuttasi työ sen verran kauempaa, että joudut ottamaan myös pikkuyksiön , jossa asut viikot poissa perheen luota. Sitten ilmoitat tämän miehelle, joka joutuu siis järjestämään pikaisesti elämänsä niin, että pystyy hoitamaan viikolla lapset ja ihan kaikki kotityöt.

Puolisoiden samanlainen elintaso

Elatuksen määrää tai tasoa ei säännellä AL:ssa. Sääntely on jätetty samalla tavalla epätäs-

mälliseksi myös lapsen elatuksen tason osalta.41 Kun tarkastellaan sitä, millaiseen elatuksen

tasoon puolisot ovat avioliittonsa aikana oikeutettuja, on otettava huomioon puolisoiden

tasavertaisuuden periaate.42 Puolisot voivat sopia elatuksen tasosta heidän avioliitossaan,

vaikka puolisoiden välinen elatusvelvollisuus itsessään on pakottavaa oikeutta.43

Samanlainen elintaso on se tavoite, johon avioliitosta aiheutuvalla elatusvelvollisuudella

tähdätään.44 Aviopuolisoiden tulisi nauttia samanlaisesta elintasosta riippumatta esimerkiksi

siitä, että toinen heistä saisi huomattavasti korkeampaa palkkaa kuin toinen. Sen sijaan, kun

verrataan eri avioliittoja toisiinsa, elatuksen tasot voivat olla niissä hyvinkin vaihtelevia.

Siitä, miten elintason samantasoisuus todella toteutuu aviopuolisoiden elämässä, ei ole

varmuutta. Puolisoiden tahoillaan ansaitsemat rahavarat kun eivät kuitenkaan automaatti-

sesti muodosta kokonaisuutta, joka tultaisiin jakamaan tasan samanlaisen elintason takaa-

miseksi. Puolisoilla voi olla varoja omilla pankkitileillään, mikä onkin omiaan tekemään

heidät taloudellisesti itsenäisiksi ja riippumattomiksi toisistaan.45

Lähtökohtana on puolisoiden samanlainen, kummankin yhteiset ja yksilölliset tarpeet huo-

mioon ottava elintaso avioliiton aikana. Sen ei tarvitse rajoittua vain vähimmäistoimeentu-

loon.46 Puolisot saavat vapaasti nauttia korkeammasta elintasosta kuin mitä toimeentulotuki

mahdollistaa, jos heidän tulonsa ja varallisuutensa tähän riittävät. Siispä esimerkiksi vau-

raassa avioliitossa elävien henkilöiden ylellisyyskulutuksen on koiduttava molempien puo-

lisoiden hyväksi. Ajatuksen voisi tiivistää niin, että avioliitossa elävät puolisot jakavat omat

henkilökohtaiset elintasonsa.

(Aviopuolisoiden välinen elatusvelvollisuus, pro gradu -tutkielma, 2014)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä mies se on? Jos se on aviomies, sovelletaan avioliittolakia. Avioliittolain 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

Parempituloisen pitää siis ottaa kykynsä mukaan osaa toisen henkilökohtaistenkin tarpeiden tyydyttämiseen, ei pelkästään yhteisten tarpeiden.

Jos parempituloinen kieltäytyy ottamasta osaa siten, että kummankin elintaso olisi sama, kannattaa nostaa elatusapukanne (AL 47 §). Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Avioliitto ja käytännössä avoliitto on miehelle huono diili. Siksihän avioliittojen määrä ja syntyvyys laskee. Tulisipa lakiin muutokset nykymaailman tasolle. Käytännössä nyt nainen on miehelle alaikäinen elätettävä lapsi, joka erossa vie puolet miehen omaisuudesta.

Mitä muutoksia sinä tarvitset? Ensinnäkin voit valita avoliiton, jolloin ei ole mitään elatusvelvollisuutta eikä eron tullen ositusta (hyvityksen maksaminen toiselle on todella harvinaista ja se tarkoittaa, että toinen on käytännössä auttanut toista vaurastumaan esimerkiksi työskentelemällä ilmaiseksi hänen yrityksessään). Jos avioliitto on sinulle tärkeä instituutio, niin sitten avioehto. Ja tietenkin valitset puolison, jolla on suunnilleen sama tulotaso kuin itselläsi.

Et kai vihjaile, että tässäkin asiassa miehet ovat oman elämänsä objekteja, joille avioliitto ja elatusavut ja ositukset vain tapahtuvat eikä heillä ole mahdollisuutta itse päättää, miten asiansa järjestävät?

Kyllähän elatusvelvollisuudet on entistä maailmaa. Naista pitäisi kohdella aikuisena vastuullisena ihmisenä, joka kykenee elättämään itsensä. Ei kait avioliittoon tarvitsisi jäädä kuin kuolemantapauksessa periminen. Lasten isyydetkin pitäisi todeta geenitestillä, ihan lapsen ja isän edun vuoksi. 70% eroista ottaa naiset yleensä 40 hujakoilla. Usein ihan yllätyksenä eli siinä mielessä mies on objekti monesti.

Ihan turhaan otit esiin avioerojen hakijoiden sukupuolen. Jos nainen hakee eroa ja perustelee sitä sillä, että pienempituloisena se on suorastaan hänen velvollisuus miestä kohtaan, niin kyseessähän on vain hyvä asia. Jos naisen pienemmät tulot hiertää miestä, niin myös hän voi laittaa eron vireille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä mies se on? Jos se on aviomies, sovelletaan avioliittolakia. Avioliittolain 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

Parempituloisen pitää siis ottaa kykynsä mukaan osaa toisen henkilökohtaistenkin tarpeiden tyydyttämiseen, ei pelkästään yhteisten tarpeiden.

Jos parempituloinen kieltäytyy ottamasta osaa siten, että kummankin elintaso olisi sama, kannattaa nostaa elatusapukanne (AL 47 §). Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Avioliitto ja käytännössä avoliitto on miehelle huono diili. Siksihän avioliittojen määrä ja syntyvyys laskee. Tulisipa lakiin muutokset nykymaailman tasolle. Käytännössä nyt nainen on miehelle alaikäinen elätettävä lapsi, joka erossa vie puolet miehen omaisuudesta.

Mitä muutoksia sinä tarvitset? Ensinnäkin voit valita avoliiton, jolloin ei ole mitään elatusvelvollisuutta eikä eron tullen ositusta (hyvityksen maksaminen toiselle on todella harvinaista ja se tarkoittaa, että toinen on käytännössä auttanut toista vaurastumaan esimerkiksi työskentelemällä ilmaiseksi hänen yrityksessään). Jos avioliitto on sinulle tärkeä instituutio, niin sitten avioehto. Ja tietenkin valitset puolison, jolla on suunnilleen sama tulotaso kuin itselläsi.

Et kai vihjaile, että tässäkin asiassa miehet ovat oman elämänsä objekteja, joille avioliitto ja elatusavut ja ositukset vain tapahtuvat eikä heillä ole mahdollisuutta itse päättää, miten asiansa järjestävät?

Kyllähän elatusvelvollisuudet on entistä maailmaa. Naista pitäisi kohdella aikuisena vastuullisena ihmisenä, joka kykenee elättämään itsensä. Ei kait avioliittoon tarvitsisi jäädä kuin kuolemantapauksessa periminen. Lasten isyydetkin pitäisi todeta geenitestillä, ihan lapsen ja isän edun vuoksi. 70% eroista ottaa naiset yleensä 40 hujakoilla. Usein ihan yllätyksenä eli siinä mielessä mies on objekti monesti.

Tottakai naista pitää kohdella aikuisena vastuullisena ihmisenä, joka kykenee elättämään itsensä. Missä niin ei tehdä? Ehkä siinä todellisuudessa, missä puhutaan tasoista ja naisen tasoon vaikuttavat vain ulkonäkö ja nuoruus. Elävässä elämässä suurin osa tuntemistani pariskunnista on koko lailla samaa "yhteiskuntaluokkaa" eli käytännössä heillä on saman tasoinen koulutus ja sitä myöten palkatkin ovat suhteellisen samalla tasolla.

Geenitestiasiasta kannattaa olla yhteydessä omaan kansanedustajaan, tehdä kansalaisaloite ja muutenkin viedä sitä eteenpäin, ei se sillä etene, että sitä tällä palstalla toivoo.

Se, kumpi hakee eroa, ei kerro mitään siitä, kuka oli aloitteellinen asioissa, jotka johtivat eroon. Oma avioliittoni päättyi minun hakemaani eroon, mutta mies oli se, jolla oli jo siinä vaiheessa toinen nainen. Jos siis haettaisiin syyllisiä eroon, niin se olisi ollut hän.

Meillä kävi niin hassusti, että minä korkeammalla koulutustasolla saan huomattavasti huonompaa palkkaa. Johtuu käytännössä siitä, että mies on lapsesta saakka ollut kiinnostunut tietyistä asioista, joiden parissa nytkin töitä tekee. Kyseinen ala on siitä erikoinen, ettei siellä tunnu koulutuksella olevan mitään väliä, ainoastaan sillä mitä osaa. Minä taas en ole koskaan tiennyt mikä olisi mun juttuni, jonka lisäksi vasta lähes 40 vuotiaana diagnosoitu ADHD on vaikuttanut opiskeluihini valtavasti, joten olen ajautunut työhön, josta kyllä pidän, ja jossa palkkaus on varsin kohtuullinen työhön nähden, joten en ole kokenut tarvetta muutokseen.

Me aloitimme kyllä samalla tasolla. Pohjakoulutus on meillä ihan sama. Minä jatkoin siitä astetta pitemmälle, ja mies taas ei ole koulutustaan vastaavassa työssä.

Ja jotkut tuolla puhuvat siitä, että pitäisi valita puoliso samasta tuloluokasta. Me olimme samassa tuloluokassa, eli opiskelijoita, kun yhteen menimme. Ei tullut mieleenkään että pitäisi erota kun tulotasot alkoivat erkaantua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään ei ole pakko maksaa mitään, ei sinun tai miehesi.

Elatusvelvollisuus. Kyllä on.

Nainen pärjää kyllä leivällä ja lauantaimakkaralla. Miehellä ei ole velvollisuutta kustantaa sille kaviaaria vaikka sillä olisi siihen varaa.

Tuossa tapauksessa ruokahuolto kannattaa järjestää niin, että kumpikin aikuisista huolehtii omista syömisistään. Jos lapsia on erehdytty hankkimaan, niin heidän ruuat pitää jotenkin pystyä sopimaan. Voi tehdä vaikka niin, että vanhemmat osstavat ja tekevät ruuat lapsille vuoroviikoin. Ruuan pitää siti olla maistuvaa ja terveellistä eli lapsia ei saa ruokkia koko ajan einesmaksalaatikolla.

Jaetaanko ruokakin tasan kaikkien syöjien kesken? Ja hengitysilma, wc-paperiarkit, kulutettu vesi ja sähkö, energiankäyttökustannukset, jätteentuottokustannukset, asunnosta vaadittu kuutiomäärä kunkin asukkaan koon mukaan ei ehkä mene nyt tasan, entäs käyttövuorot sohvaan, telkkariin, jääkaappiin, saunaan... kellokortti ja muut mittarit nyt käyttöön, että menee tasan ja voi lähettää tasauslaskun tasaisin väliajoin liikaa kuluttaneille perheen jäsenille, muille jaetaan korkohyvityksellä kärsityn tappion korvaus.

Oy Perhe Ab.

Ettei olisi konkka tulossa noilla toimintataidoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP kirjoittaa että hänen kaikki tulot menee /on menneet perheen ruokiin, asumiseen ja sellaisiin yhteisiin menoihin. Ei ole jäänyt itselle mitään edes leffalippuun. Eikä siis silti ole pystynyt maksamaan puolia yhteisistä menoista.

Ja nyt mies on vihainen kun AP ei maksa puolia.

Joku tässä ei ole nyt ihan ok.

Nainen elää yli varojensa

AP kirjoittaa että ei törsäile mihinkään eikä saa niitä tukia joita saisi jos olisi sinkku tai yh koska miehellä on niin hyvät tulot. AP ei elä yli varojensa vaan itsekäs mies on ajanut hänet köyhyysloukkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä mies se on? Jos se on aviomies, sovelletaan avioliittolakia. Avioliittolain 46 §:n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

Parempituloisen pitää siis ottaa kykynsä mukaan osaa toisen henkilökohtaistenkin tarpeiden tyydyttämiseen, ei pelkästään yhteisten tarpeiden.

Jos parempituloinen kieltäytyy ottamasta osaa siten, että kummankin elintaso olisi sama, kannattaa nostaa elatusapukanne (AL 47 §). Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Avioliitto ja käytännössä avoliitto on miehelle huono diili. Siksihän avioliittojen määrä ja syntyvyys laskee. Tulisipa lakiin muutokset nykymaailman tasolle. Käytännössä nyt nainen on miehelle alaikäinen elätettävä lapsi, joka erossa vie puolet miehen omaisuudesta.

Mitä muutoksia sinä tarvitset? Ensinnäkin voit valita avoliiton, jolloin ei ole mitään elatusvelvollisuutta eikä eron tullen ositusta (hyvityksen maksaminen toiselle on todella harvinaista ja se tarkoittaa, että toinen on käytännössä auttanut toista vaurastumaan esimerkiksi työskentelemällä ilmaiseksi hänen yrityksessään). Jos avioliitto on sinulle tärkeä instituutio, niin sitten avioehto. Ja tietenkin valitset puolison, jolla on suunnilleen sama tulotaso kuin itselläsi.

Et kai vihjaile, että tässäkin asiassa miehet ovat oman elämänsä objekteja, joille avioliitto ja elatusavut ja ositukset vain tapahtuvat eikä heillä ole mahdollisuutta itse päättää, miten asiansa järjestävät?

Kyllähän elatusvelvollisuudet on entistä maailmaa. Naista pitäisi kohdella aikuisena vastuullisena ihmisenä, joka kykenee elättämään itsensä. Ei kait avioliittoon tarvitsisi jäädä kuin kuolemantapauksessa periminen. Lasten isyydetkin pitäisi todeta geenitestillä, ihan lapsen ja isän edun vuoksi. 70% eroista ottaa naiset yleensä 40 hujakoilla. Usein ihan yllätyksenä eli siinä mielessä mies on objekti monesti.

Tottakai naista pitää kohdella aikuisena vastuullisena ihmisenä, joka kykenee elättämään itsensä. Missä niin ei tehdä? Ehkä siinä todellisuudessa, missä puhutaan tasoista ja naisen tasoon vaikuttavat vain ulkonäkö ja nuoruus. Elävässä elämässä suurin osa tuntemistani pariskunnista on koko lailla samaa "yhteiskuntaluokkaa" eli käytännössä heillä on saman tasoinen koulutus ja sitä myöten palkatkin ovat suhteellisen samalla tasolla.

Geenitestiasiasta kannattaa olla yhteydessä omaan kansanedustajaan, tehdä kansalaisaloite ja muutenkin viedä sitä eteenpäin, ei se sillä etene, että sitä tällä palstalla toivoo.

Se, kumpi hakee eroa, ei kerro mitään siitä, kuka oli aloitteellinen asioissa, jotka johtivat eroon. Oma avioliittoni päättyi minun hakemaani eroon, mutta mies oli se, jolla oli jo siinä vaiheessa toinen nainen. Jos siis haettaisiin syyllisiä eroon, niin se olisi ollut hän.

Aikuinen, vastuullinen nainen nimenomaan osaa katsoa ettei häntä käytetä hyväksi. Jokainen meistä on loppukädessä ihan itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja taloudellisesta turvallisuudestaan. Naisilla tuppaa olla tapana uhrautua perheensä eteen, jopa lapsettomassa perheessä, mutta vastuullisinta toimintaa olisi varmistaa oma hyvinvointinsa ja tasa-arvoisuutensa ensisijaisesti. Tämä heijastuu ainoastaan positiivisesti koko perheeseen, JOS puoliso on fiksu. Jos puoliso ei ole fiksu, siitä onkin lopulta kaikkien kannalta parasta hankkiutua eroon.