Ajatteleeko irtisanoutumisella uhkailevat hoitajat että Suomessa on yllinkyllin 3000 euron kuukausipalkalla leppoisia toimistoduuneja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän se on palstoilla riehua, sitten toinen ääni kellossa kun sattuu joutumaan vaikka teholle letkuihin ja muihin johtoihin.

Kiitos kaikille ihanille hoitajille, että tosiaan jaksoitte korona- aikanakin mielettömät suojavarusteet päällä, ja omankin tartunnan uhalla hoitaa meitä potilaita. Parannuin ihan teidän ansioista.

Hoitajilla oli kiitosta ja arvostusta siihen saakka, kun alettiin kiristää potilaiden hengellä ja terveydellä. Jos sinut jätettäisiin hoitamatta lakon tai joukkoirtisanoutumisen takia niin olisi itselläsikin toinen ääni kellossa.

Työnantaja on AINA vastuussa potilaiden hoidosta. Ei yksittäinen hoitaja/hoitajat.

Paljon muitakin ihmisiä on jäänyt hoitamatta (kuulun itsekin tähän porukkaa ). Eivätkä he täällä marise. T:Eri

On kyllä ihan järjettömän ristiriitaista nyt ryhtyä huutamaan, että eihän hoitajilla sittenkään mitään vastuuta ole, kun työtaistelun keskeinen peruste isommille palkoille on koko ajan ollut se, että hoitajilla on niin suuri vastuu, että he henkilökohtaisesti vastaavat hengestä ja terveydestä. Ja nyt sitten heillä ei olekaan mitään vastuuta vaan se on kaikki työnantajilla? Millä perusteella sitä hurjasti suurempaa palkkaa sitten pitäisi saada kun vastuutakaan ei ole?

Oletko oikeasti noin yksinkertainen?

Tottakai työnantaja vastaa järjestämästään toiminnasta-kaikkialla- eli hoitotyössä siitä, että jokaisessa vuorossa on riittävästi koulutettua henkilökuntaa, tilat, välineet. Jokainen työntekijä sitten taas vastaa hoitamistaan potilaistaan työnvuoronsa ajan. Ei vapaapäivänään, ei lomalla, ei lakossa ollessaan, ei irtisanouduttuaan. On yksiselitteisesti työnantajan vastuulla järjestää toiminta.

Jos potilas kuolee hoitovirheen seurauksena, on vastuussa häntä hoitanut hoitaja, mutta osaltaan myös työnantaja - onko hoitaja ollut perehdytetty työhönsä, onko henkilökuntaa ollut riittävästi.

Vaikka kuinka yritätte tätä selittää, niin teidän takianne työnantajanne ja potilaanne ovat ongelmissa lakkotilanteissa. Silloin te olette vastuussa, halusitte tai ette. Kyllä, lakkoilu on jokaisen oikeus, mutta onko se hyväksyttävää on sitten toinen asia. Vika on Tehy/Super-osastolla, kun eivät ole osanneet neuvotella asioista rauhanomaisesti.

Vielä kerran, muruseni, työnantajapuoli ei ole suostunut neuvottelemaan helmikuun jälkeen. Miksi et kohdista kritiikkiäsi heihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtä asiaa en palkassa ymmärrä: lisät. Eikö olisi oikeudenmukaista, että lisät olisivat kaikilla samankaltaiset, esim. prosentuaalisesti? Esim. terveydenhuollossa iltalisä olisi vaikka 25% perus tuntipalkasta yms?

Meillä Mikkelissä on nyt sellainen tilanne, että sairaanhoitajan iltalisä on 2-3 euroa tuntipalkkaan, (15%), kun lääkärin iltalisä on vähintään 60 euroa ja enintään 120 euroa tunnilta.

Lääkärityökaverini avautui kerran tästä kahvihuoneessa ja sanoi, että hän saattaa saada jopa yhdestä yövuorosta 1600 euroa. Itse saan maksimissaan 150-200 euroa lisää.

Ja niin, 20v alalla ja peruspalkka 2450 euroa. 

En ymmärrä mitenkään sitä miksi hoitajat kovin hanakasti vertaavat omaa palkkaansa lääkärin palkkaan. Lääkäri tekee sen kaikkein vaativimman ja vastuullisimman työn, hänellä on pitkä ja todella korkea koulutus hoitajaan nähden, lääkäreistä on pulaa, totta kai lääkärin tulee saada asiallinen korvaus työstään. Yksityiseen nähden tuo korvaus on vielä pieni. Hoitajan koulutus on amis tai pari vuotta amiksen päälle, ette te voi odottaa saavanne sillä lääkärin palkkaa. Jos haluatte lääkärin palkan, silloin pitää olla lukupäätä ja aivoja ja opiskella pitkälle. Silloin vaaditaan paljon enemmän kuin että osaa suorittaa lääkelaskut. Siihen nähden hoitajan nykypalkka on aivan loistava.

Sairaanhoitajan koulutus ei ole amis, vaan AMK

Siinä luki että pari vuotta amiksen päälle. Lääkäri opiskelee kuusi vuotta ja erikoistuminen siihen päälle. Jossain ketjussa muuan kertoi tavanneensa parikymppisen hoitajan joka ylpeänä esitteli ettei osaa mitään muuta kieltä puhua kuin suomea, olikohan kyseinen hoitajakin sellainen asiantuntija? Asiantuntijat ovat oikeasti älykkäitä ja lahjakkaita, ainakin ne jotka toimivat tekniikan ja teollisuuden alalla ja tietenkin finanssimaailmassa. En usko että Suomesta löytyy lääkäriä joka ei edes englantia osaisi.

Täällähän voi lukea ihan mitä tahansa p.skaa.

Oikeasti lähihoitaja valmistuu kolmessa vuodessa amiksesta peruskoulupohjalta. Sairaanhoitaja yo.pohjalta kolmessa vuodessa ammattikorkeakoulusta.

Katsopa viimeiseltä kymmeneltä vuodelta sairaanhoitajakoulutuksen pisterajoja, sinne pääsevät ne jotka eivät muualle enää pääse. Ja sellaiset sinne myös menevät. 

Opiskelin 80-luvun puolivälissä apuhoitajaksi ylioppilaspohjalta. Yo-tutkintotodistukseni oli keskitasoa, ainoa laudatur matematiikasta. Luokallani apuhoitajakoulussa oli yksi 6 ällän ylioppilas. Hyvä taso muutenkin, vain 1/3 pääsi hakeneista jatkoon. Lisäksi soveltuvuustestit. Suurin osa jatkoi myöhemmin opintojaan sairaanhoitajaksi. Itse teen sairaanhoitajan töitä enää "harrastuksena", elanto tulee pääomatuloista ja sijoituksista. Hoitoalan alamäki pakotti parikymmentä vuotta sitten keksimään jotain muuta.

Itse suoritin sh-opintoni 00-luvun puolivälissä, kun käytössä oli edelleen soveltuvuuskokeet. Lukion päättötodistuksen keskiarvo 9 ja yo-todistuksessa LLEMMC enkä saanut yhteishaussa kutsua pääsykokeisiin, kun laitoin ykköseksi kätilön ja muille sijoille sairaanhoitajan. Tuolloin haussa painotettiin työkokemusta, joten tuoreella ylioppilaalla oli heikot mahdollisuudet päästä pääsykokeeseen. Onneksi (vai epäonneksi?) opiskelupaikka irtosi erillishaun kautta. Ryhmästämme suurin osa on opiskellut toisen tai kolmannenkin tutkinnon sh-tutkinnon päälle.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajien palkat erittäin kovat, kun vertaa suomalaisten keskiansioihin.

Hirveä meuhkaaminen ja lakoilla uhoaminen. Lakko taisi olla pelkkää bluffia tai sitten lakkokenraalit huomasivat, että yli 100 euron lakkoavustus per vuorokausi olisi tyhjännyt liiton kassan kuukaudessa.

Mutta jos sairaanhoitajat saavat tuon 35 %:n palkankorotuksen niin sen jälkeen on yhdenkään työnantajan turha koettaa tarjota yhtään pienempiä korotuksia.

Veronkorotuspuheet on populismia. Jo nyt verotus on keskituloisilla sietämättömällä tasolla.

Mikäli palkat nousevat tuon vaaditun 35 % niin meillä on pian yksityisiin vakuutuksiin perustuva terveydenhuolot, kuten Amerikassa. Se sopii minulle ja niille, jotka itsensä työllä elättävät. Sitten jos on vähävarainen ja huono terveys niin käy huonosti. Yksityisessä terveydenhoidossa sitten palkatkin ovat tuottavuuden mukaan määräytyviä. Myös verotusta voitanee keventää, jos terveydenhoitokustannukset julkisella puolella alenevat erittäin paljon vakuutuspohjaiseen malliin siirryttäessä.

Mutta tuonhan lakkokenraalit toki tietävät?

Kun työnantajalla on käytössä 100 rahaa ja työntekijän palkka on 10 rahaa on työntekijöitä 10. Kun työntekijän palkka on 13,5 rahaa niin on työntekijöitä enää 7. Ne, joilla työpaikka sitten säilyy on entistä enemmän kiirettä jne. Sekin toki on lakkokenraalien tiedossa?

Tässä on faktaa. Hyvä kommentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Eikun ekonomit vaan hoitoalalle. Win Win. Onnistuu varmaan ne kuuluisat lääkelaskutkin suitsait.

Oon ekonomisti ja suorittanut laajana sivuaineena soveltavan matikan yliopistossa.

Hoitajien lääkelaskut osasin jo peruskoulussa.

Kuvottavia hoitajien palkkavaatimukset monellakin tavalla.

Niin on pitänytkin osata jo peruskoulussa, mutta et lääkelaskuja. Peruslaskutoimitukset opetetaan jo alakoulussa ja mm tilavuus-, pinta- ala- ja prosenttilaskujen perusteet, joita lääkelaskuissa tarvitaan. Lääkelaskut tosin ovat todella paljon monimutkaisempia, ihan käytännön työssä on lääkkeitä, jotka a) annostellaan pinta- alan mukaan, ja tässä pitää olla todella tarkka b) lääkkeen laimentaminen tapahtuu prosenttilaskulla ( pitoisuus) ja sitten c) annosteluun tarvitaan jo kolmas laskutoimitus.

Se, että joudut käyttämään eri laskutoimituksia saadaksesi jonkin lääkkeen oikean annostuksen selville, ei tee lääkelaskuista vielä monimutkaisia, varsinkin jos hallitset hyvin prosenttilaskut ja avaruusgeometrian ja osaat muodostaa sujuvasti yhtälöitä.

Mutta, mikäli ei ole matemaattisesti orientoitunut, voi lääkelaskuissa ollakin omat haasteensa.

Tervetuloa kokeilemaan noita laskuja akuuttitilanteeseen, kun on kiire- edellyttää myös muuta, kuin matemaattisuutta, mm stressinhallintaa ja paineensietoa. On noita matemaattisesti suuntautuneet ihmiset, kuten lääkärit , laskeneet väärin, ja antaneet lääkkeet väärin, ja seuraukset ovat olleet katastrofaaliset.

Eikö akuuttitilanteissa käytettävät lääkkeet ole pääosin jo annosteltu oikeille pitoisuuksille? Jos ei, niin tässä olisi oikeasti iso kehityskohde.

Anteeksi. Ei ole. Miten ne voisi olla valmiiksi annosteltu, kun ne pitää annostella YKSILÖLLISESTI. Esim tietyt kardiologiassa käytettävät lääkkeet- pinta- alan, painon tms mukaan.

Eli ekonomisti ei ole ekonomisti ja matematiikan asiantuntija, kuten sanoi.

Eihän tuossa ekonomiasta ja matematiikasta ole kyse, vaan it:stä. Omituista, ettei ole mitään teknologiaa kehitetty noiden laskujen laskemiseen, sillä vaikka ne kuinka tehdään yksilöllisesti, niin kyllähän teknologinen ratkaisu siinä auttaa. Tehdäänkö ne nykyään siis ihan päässälaskuina tai lyijykynä & paperi -menetelmällä? Omituista, kun lähes kaikki tuollainen on automatisoitu muilla aloilla.

Kuule. Olen th- alan tietokoneohjelmien parissa töissä. Jos haluat johonkin ohjelmaan pienen muutoksen, se maksaa aina tidella paljon , useita useita tonneja.

Ja sinusta usea tuhat on iso summa asiasta, joka säästäisi jatkuvasti työaikaa ja jopa ihmishenkiä!? Kuulostat siltä että suhteellisuudentaju raha-asioissa puuttuu.

Tiedoksesi esimerkiksi Apotti-järjestelmä on maksanut satoja miljoonia euroja.

Apotti on muuten hinnastaan huolimatta ihan sysip*ska systeemi. Ehkä insinöörien olisi kannattanut ottaa terveydenhuollon ammattilaiset mukaan kehitystyöhön.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajien palkat erittäin kovat, kun vertaa suomalaisten keskiansioihin.

Hirveä meuhkaaminen ja lakoilla uhoaminen. Lakko taisi olla pelkkää bluffia tai sitten lakkokenraalit huomasivat, että yli 100 euron lakkoavustus per vuorokausi olisi tyhjännyt liiton kassan kuukaudessa.

Mutta jos sairaanhoitajat saavat tuon 35 %:n palkankorotuksen niin sen jälkeen on yhdenkään työnantajan turha koettaa tarjota yhtään pienempiä korotuksia.

Veronkorotuspuheet on populismia. Jo nyt verotus on keskituloisilla sietämättömällä tasolla.

Mikäli palkat nousevat tuon vaaditun 35 % niin meillä on pian yksityisiin vakuutuksiin perustuva terveydenhuolot, kuten Amerikassa. Se sopii minulle ja niille, jotka itsensä työllä elättävät. Sitten jos on vähävarainen ja huono terveys niin käy huonosti. Yksityisessä terveydenhoidossa sitten palkatkin ovat tuottavuuden mukaan määräytyviä. Myös verotusta voitanee keventää, jos terveydenhoitokustannukset julkisella puolella alenevat erittäin paljon vakuutuspohjaiseen malliin siirryttäessä.

Mutta tuonhan lakkokenraalit toki tietävät?

Kun työnantajalla on käytössä 100 rahaa ja työntekijän palkka on 10 rahaa on työntekijöitä 10. Kun työntekijän palkka on 13,5 rahaa niin on työntekijöitä enää 7. Ne, joilla työpaikka sitten säilyy on entistä enemmän kiirettä jne. Sekin toki on lakkokenraalien tiedossa?

Ottamatta kantaa muuhun kun tuohon viimeisen kappaleen tökeröön ja ymmärtämättömään esimerkkiin. Jos työnantajan pitää hoitaa 10 potilasta ja hänellä on 100 rahaa ja hoitamiseen tarvitaan 10 hoitajaa, yhdelle hoitajalle olisi antaa 10 rahaa. Jos hoitajia onkin saatavilla vain 8, he joutuvat tekemään 10 hoitajan työt. Mutta eivät suinkaan 10 rahalla, eivät 12,50 rahallakaan, vaan hälytysrahojen ja ylityökorvauksien kanssa paljon kalliimmalla. Ei työnantajalla ole vaihtoehtoa olla maksamatta, oli rahaa tai ei. Halvemmaksi tulisi hankkia sinne ne 10 hoitajaa ja kaivaa jostain jokaiselle vaikka se 13 rahaa.

Se, että 10 rahalla ei ole tulijoita, ei tarkoita, etteikö 13 rahalla olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Eikun ekonomit vaan hoitoalalle. Win Win. Onnistuu varmaan ne kuuluisat lääkelaskutkin suitsait.

Oon ekonomisti ja suorittanut laajana sivuaineena soveltavan matikan yliopistossa.

Hoitajien lääkelaskut osasin jo peruskoulussa.

Kuvottavia hoitajien palkkavaatimukset monellakin tavalla.

Vai että ihan ekonomisti? Taidat olla ihan pelkkä nisti ilman ekonomia ;)

Empatiakyvyttömälle hoitajalle tiedoksi, että ekonomisti on taloustieteen maisterin titteli. Ekonomi on kauppatieteiden maisteri.

Kaksi eri asiaa.

Olisi ehkä kannattanut käydä se yliopisto niin ei tarvitsisi olla niin tietämätön ja katkera.

Aikanaan kun olin itse yliopistossa katselin opinto-oppaasta ihan mielen kiinnosta itseäni sivistääkseni muiden alojen tarjonnan ja tutkintojen sisällön. Se tekisi hyvää näille AMK hoitajillekin, verrata oman tutkintonsa sisältöä muihin aloihin. Silloin 2000 alussa oppaat olivat paperilla, nykyään se onnistuu näppärästi omalta sohvalta koneelta. Siinä voisi hoitaja yllättyä miten paljon enemmän toiset opiskelevat ja sitä kautta mihin se palkkaus perustuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtä asiaa en palkassa ymmärrä: lisät. Eikö olisi oikeudenmukaista, että lisät olisivat kaikilla samankaltaiset, esim. prosentuaalisesti? Esim. terveydenhuollossa iltalisä olisi vaikka 25% perus tuntipalkasta yms?

Meillä Mikkelissä on nyt sellainen tilanne, että sairaanhoitajan iltalisä on 2-3 euroa tuntipalkkaan, (15%), kun lääkärin iltalisä on vähintään 60 euroa ja enintään 120 euroa tunnilta.

Lääkärityökaverini avautui kerran tästä kahvihuoneessa ja sanoi, että hän saattaa saada jopa yhdestä yövuorosta 1600 euroa. Itse saan maksimissaan 150-200 euroa lisää.

Ja niin, 20v alalla ja peruspalkka 2450 euroa. 

En ymmärrä mitenkään sitä miksi hoitajat kovin hanakasti vertaavat omaa palkkaansa lääkärin palkkaan. Lääkäri tekee sen kaikkein vaativimman ja vastuullisimman työn, hänellä on pitkä ja todella korkea koulutus hoitajaan nähden, lääkäreistä on pulaa, totta kai lääkärin tulee saada asiallinen korvaus työstään. Yksityiseen nähden tuo korvaus on vielä pieni. Hoitajan koulutus on amis tai pari vuotta amiksen päälle, ette te voi odottaa saavanne sillä lääkärin palkkaa. Jos haluatte lääkärin palkan, silloin pitää olla lukupäätä ja aivoja ja opiskella pitkälle. Silloin vaaditaan paljon enemmän kuin että osaa suorittaa lääkelaskut. Siihen nähden hoitajan nykypalkka on aivan loistava.

Sairaanhoitajan koulutus ei ole amis, vaan AMK

Niin ammattikorkeakoulu tutkinto rinnastetaan koulutusjärjestelmässä kandin tutkintoon ja ylempiamk tutkinto maisterin tutkintoon. Se on se mitä vaaditaan työpaikkoihin ja se on se pohja mikä vaaditaan jatko-opintoihin. Sairaanhoitajan koulutus on 4 vuotta ja lääkärin minimissään 6 vuotta. Ero on kaksi vuotta. Palkka ero on sitten huomattavasti suurempi kuin koulutusten pituus ero ja työn vaativuus. Sairaanhoitaja on hoitotieteen asiantuntija työssään ja lääkäri lääketieteen. Läheisiä toisiinsa kietoutuneita aloja joita molempia tarvitaan.

Kaikki arvostus hoitajille heidän työstään, mutta palkkaero lääkäriin saisi olla vielä varsin paljon suurenpi, kun ottaa huomioon työn vaativuuden.

Ja erikoislääkäri onkin opiskellut 12 vuotta, joista viimeiset kuusi toki työn ohella.

Ymmärtänette tämän Suomen progressiivisen verotuksen. Lääkäri kun päivystää ja saa 6000e kuussa, niin pitää huomioida,että monta viikkoa on tehty 50-60 tuntista työviikkoa katsos kun ne päivystykset oon ylitöitä. Palkansaajan veroprosenttitaulukosta voikin sitten katsoa mikä on todellinen nettopalkan ero sairaanhoitajan ja lääkärin välillä ja mikä on tuntien ero.

Lääkäri päättää mitä tehdään ja jokaisen potilaan kohdalla ottaa vastuun siitä, onko nyt vaikka sitten sillä terveyskeskuksen tavalliselle vastaanotolle tulevalla mummolla niiden viiden asian takana syöpä tai muu vakava sairaus. Hoitaja konsultoi lääkäriä kun on epävarma ja lääkäri päättää asioista. Jopa näkemättä ja itse tutkimatta potilasta ja ottaa vastuun. Saatika sitten kun mietitään kirurgia jolle sairaanhoitaja antaa sen välineen käteen, jolla hän leikkaa. Tai kätilö , joka soittaa lääkärin paikalle kun sikiön sydänäänet vähänkin laskee ja pyytää kuittaamaan käyrän.

50-60 tuntia vaativaa työtä viikossa on liikaa. Huomiokyky laskee. Tuollainen pitäisi kieltää ja valvoa kanssa kuten rekkamiehillä ajotunteja valvotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä HUSin peruspalkat ilman lisiä:

MR 1, palkka n. 2450 €. Entry-level, ennen v. 2022 "koeaikapalkka", nykyään HUS:n säikähdettyä teho-osastojen liikehdintää syksyllä (case koronakorvausten peruutus à la Mäkijärvi) tämä on nyt käytössä vain opiskelijoille.

MR 2, palkka n. 2635 €. Tavanomaiset tehtävät, n. 75 % hoitajista.

MR 3, palkka n. 2727 €. Laaja-alaista tai syvällistä osaamista vaativat tehtävät (esim. anestesiahoitaja), n. 18 % hoitajista. Usein myös niitä tiiminvetäjiä.

MR 4, palkka n. 2792 €. Erityisosaamista/taitavan tason osaamista edellyttävät erityistehtävät (esim. haavahoitaja), n. 7 % hoitajista.

MR 5, palkka n. 2858 €. Vaativat erityistehtävät, lähinnä valtakunnalliset roolit (esim. elinkoordinaattori), n. 0,3 % hoitajista.

Kaksi viimeisintä ryhmää lisien kanssa reilusti päälle nelja donitsia kuussa. Siinä kun huomioi varman työpaikan ja asialliset lomat niin vaatimukset vaikuttavat kyllä melko röyhkeiltä.

Normaalistihan ihmiset opiskelevat ja etenevät urallaan. Lyhyen ajan tavoite voisi olla tuo MR4 ja pitkä tavoite elinkoordinaattori tai vastaava. Tai sitten voi mennä yliopistoon ja opiskella siellä ja hakea ylihoitajan paikkaa ja siellä pääsee sitten tosi hyville palkoille. Miksi hoitoala on tästä poikkeus kun kaikilla muilla aloilla jokainen pyrkii hanakasti eteenpäin?

Ylihoitajat tosiaan tienaavat muhkeasti! Ja näidenkin palkkaa nostettaisiin sen 25%, eli ansiot nousisivat sinne 7000 euroon. Ja nämä ylihoitajat ovat sitten niitä, jotka johtavat surkeasti eivätkä saa työvuorolistoja kunnolla tehtyä tai työoloja hyviksi. Eiköhän pitäisi aloittaa tuosta muhkeasti palkatusta johtoportaasta remontti, eivät selkeästi kelpaa tehtäviinsä vaikka saavat isot tulot.

Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Ylihoitaja on 5 252 euroa kuukaudessa. Palkka oli kuntasektorilla 5 252 € (292 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020. Keskipalkka kasvoi 149 € (2,9 %) vuodesta 2019 vuoteen 2020.

Ei muuten kätilöidenkään palkat huonoja ole:

Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Kätilö on 3 413 euroa kuukaudessa. Palkka oli kuntasektorilla 3 413 € (1940 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020. Keskipalkka kasvoi 51 € (1,5 %) vuodesta 2019 vuoteen 2020.

Ylihoitajalla on hoitotieteen maisterin koulutus.

Myös sairaanhoitajan.

Niin. Ylihoitaja on alun perin sairaanhoitaja. Sitten hän on mennyt yliopistoon ja opiskellut siellä arvokkaan tutkinnon ja saa siitä sitten sen mukaista palkkaa. Yliopistotutkinnolla on yleensäkin sellainen vaikutus että sillä pääsee tehtäviin mihin ei ammattikorkeakoulututkinnolla pääse. Ylihoitaja on osastonhoitajien esimies ja vastuu on sen mukainen, niin yleensä on johtotehtävissä. Miksi suorittavaa työtä tekevän pitäisi saada johtotehtävissä olevan palkkaa? Koko ajattelu on hoitoalalla vinoutunut täysin. 

Olen tekniikan tohtori, ja töissä valtiolla. Nimikkeeni on tutkija, ja bruttopalkka suunnilleen 3900 €/kk. Työkokemusta päälle kymmenen vuotta. Pitäisin todella outona, jos hoitajille alettaisiin maksaa isompaa palkkaa kuin minulle. 

Tämä on totta! Joka sana! Ei voi olla niin että hoitajille ruvetaan maksamaan korkeampaa palkkaa, eikä hoitaja ikinä voi saada edes samaa palkkaa mitä vientialoilla ja tuottavilla aloilla maksetaan. Puhumattakaan akateemisesti koulutetuista asiantuntijoista. AMK insinöörinkin palkka perustuu siihen, että palkkaa maksaa yritys, toisekseen insinöörin työ tuottaa rahaa, ihan oikeaa rahaa, kaiken muun ohella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Eikun ekonomit vaan hoitoalalle. Win Win. Onnistuu varmaan ne kuuluisat lääkelaskutkin suitsait.

Oon ekonomisti ja suorittanut laajana sivuaineena soveltavan matikan yliopistossa.

Hoitajien lääkelaskut osasin jo peruskoulussa.

Kuvottavia hoitajien palkkavaatimukset monellakin tavalla.

Niin on pitänytkin osata jo peruskoulussa, mutta et lääkelaskuja. Peruslaskutoimitukset opetetaan jo alakoulussa ja mm tilavuus-, pinta- ala- ja prosenttilaskujen perusteet, joita lääkelaskuissa tarvitaan. Lääkelaskut tosin ovat todella paljon monimutkaisempia, ihan käytännön työssä on lääkkeitä, jotka a) annostellaan pinta- alan mukaan, ja tässä pitää olla todella tarkka b) lääkkeen laimentaminen tapahtuu prosenttilaskulla ( pitoisuus) ja sitten c) annosteluun tarvitaan jo kolmas laskutoimitus.

Se, että joudut käyttämään eri laskutoimituksia saadaksesi jonkin lääkkeen oikean annostuksen selville, ei tee lääkelaskuista vielä monimutkaisia, varsinkin jos hallitset hyvin prosenttilaskut ja avaruusgeometrian ja osaat muodostaa sujuvasti yhtälöitä.

Mutta, mikäli ei ole matemaattisesti orientoitunut, voi lääkelaskuissa ollakin omat haasteensa.

Tervetuloa kokeilemaan noita laskuja akuuttitilanteeseen, kun on kiire- edellyttää myös muuta, kuin matemaattisuutta, mm stressinhallintaa ja paineensietoa. On noita matemaattisesti suuntautuneet ihmiset, kuten lääkärit , laskeneet väärin, ja antaneet lääkkeet väärin, ja seuraukset ovat olleet

katastrofaaliset.

SIvusta: ette kai te enää käsin niitä laskuja laske? Luulisi tuota varten olevan sopivia ohjelmia,mihin vain syöttää arvot.

Kuule ei ole, kun kaikki nuo maksaa,ja kaiken minkä voi hoitajilla teettää, niin siitä ei makseta.

Jos tuo on totta, niin ihan järjetöntä. Tuolle teknologisen työkalun kehittäminen säästäisi jo niin paljon työaikaa että maksaisi itse itsensä.

On, järjetöntä! Ei tuollaisen laskimen kehittäminen voi olla edes mitenkään vaikeaa, joku asiansa tunteva koodaaja saisi viikossa parissa koodattua sopivan ohjelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Eikun ekonomit vaan hoitoalalle. Win Win. Onnistuu varmaan ne kuuluisat lääkelaskutkin suitsait.

Oon ekonomisti ja suorittanut laajana sivuaineena soveltavan matikan yliopistossa.

Hoitajien lääkelaskut osasin jo peruskoulussa.

Kuvottavia hoitajien palkkavaatimukset monellakin tavalla.

Vai että ihan ekonomisti? Taidat olla ihan pelkkä nisti ilman ekonomia ;)

Empatiakyvyttömälle hoitajalle tiedoksi, että ekonomisti on taloustieteen maisterin titteli. Ekonomi on kauppatieteiden maisteri.

Kaksi eri asiaa.

Olisi ehkä kannattanut käydä se yliopisto niin ei tarvitsisi olla niin tietämätön ja katkera.

Aikanaan kun olin itse yliopistossa katselin opinto-oppaasta ihan mielen kiinnosta itseäni sivistääkseni muiden alojen tarjonnan ja tutkintojen sisällön. Se tekisi hyvää näille AMK hoitajillekin, verrata oman tutkintonsa sisältöä muihin aloihin. Silloin 2000 alussa oppaat olivat paperilla, nykyään se onnistuu näppärästi omalta sohvalta koneelta. Siinä voisi hoitaja yllättyä miten paljon enemmän toiset opiskelevat ja sitä kautta mihin se palkkaus perustuu.

Aikatietämätöntä porukkaa näkyy yliopistoissakin tulevan. Huolella vähätellään ja arvostellaan ketjussa muita ammatteja ja niiden opintojen laajuutta. Osa toki tutkii asiaa, mutta eivätpä he täällä kommentoikkaan juurikaan.

Näissä Tehyn kyselyissä kerrotaan aina vastanneiden määrä, mutta ei vahingossakaan paljasteta, kuinka isosta kohderyhmästä asiassa on oikeasti kyse. Sitten heitellään 90 % lukuja, vaikka ne tarkoittavat todellisuudessa, että 90 % vastanneista on sanonut johonkin asiaan näin.

https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehyn-tuore-kysely-lahes-kaikki-nuo…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Eikun ekonomit vaan hoitoalalle. Win Win. Onnistuu varmaan ne kuuluisat lääkelaskutkin suitsait.

Oon ekonomisti ja suorittanut laajana sivuaineena soveltavan matikan yliopistossa.

Hoitajien lääkelaskut osasin jo peruskoulussa.

Kuvottavia hoitajien palkkavaatimukset monellakin tavalla.

Niin on pitänytkin osata jo peruskoulussa, mutta et lääkelaskuja. Peruslaskutoimitukset opetetaan jo alakoulussa ja mm tilavuus-, pinta- ala- ja prosenttilaskujen perusteet, joita lääkelaskuissa tarvitaan. Lääkelaskut tosin ovat todella paljon monimutkaisempia, ihan käytännön työssä on lääkkeitä, jotka a) annostellaan pinta- alan mukaan, ja tässä pitää olla todella tarkka b) lääkkeen laimentaminen tapahtuu prosenttilaskulla ( pitoisuus) ja sitten c) annosteluun tarvitaan jo kolmas laskutoimitus.

Se, että joudut käyttämään eri laskutoimituksia saadaksesi jonkin lääkkeen oikean annostuksen selville, ei tee lääkelaskuista vielä monimutkaisia, varsinkin jos hallitset hyvin prosenttilaskut ja avaruusgeometrian ja osaat muodostaa sujuvasti yhtälöitä.

Mutta, mikäli ei ole matemaattisesti orientoitunut, voi lääkelaskuissa ollakin omat haasteensa.

Tervetuloa kokeilemaan noita laskuja akuuttitilanteeseen, kun on kiire- edellyttää myös muuta, kuin matemaattisuutta, mm stressinhallintaa ja paineensietoa. On noita matemaattisesti suuntautuneet ihmiset, kuten lääkärit , laskeneet väärin, ja antaneet lääkkeet väärin, ja seuraukset ovat olleet katastrofaaliset.

Eikö akuuttitilanteissa käytettävät lääkkeet ole pääosin jo annosteltu oikeille pitoisuuksille? Jos ei, niin tässä olisi oikeasti iso kehityskohde.

Anteeksi. Ei ole. Miten ne voisi olla valmiiksi annosteltu, kun ne pitää annostella YKSILÖLLISESTI. Esim tietyt kardiologiassa käytettävät lääkkeet- pinta- alan, painon tms mukaan.

Eli ekonomisti ei ole ekonomisti ja matematiikan asiantuntija, kuten sanoi.

Käytetäänko huoneen vai sängyn pinta-alaa lääkelaskennassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtä asiaa en palkassa ymmärrä: lisät. Eikö olisi oikeudenmukaista, että lisät olisivat kaikilla samankaltaiset, esim. prosentuaalisesti? Esim. terveydenhuollossa iltalisä olisi vaikka 25% perus tuntipalkasta yms?

Meillä Mikkelissä on nyt sellainen tilanne, että sairaanhoitajan iltalisä on 2-3 euroa tuntipalkkaan, (15%), kun lääkärin iltalisä on vähintään 60 euroa ja enintään 120 euroa tunnilta.

Lääkärityökaverini avautui kerran tästä kahvihuoneessa ja sanoi, että hän saattaa saada jopa yhdestä yövuorosta 1600 euroa. Itse saan maksimissaan 150-200 euroa lisää.

Ja niin, 20v alalla ja peruspalkka 2450 euroa. 

En ymmärrä mitenkään sitä miksi hoitajat kovin hanakasti vertaavat omaa palkkaansa lääkärin palkkaan. Lääkäri tekee sen kaikkein vaativimman ja vastuullisimman työn, hänellä on pitkä ja todella korkea koulutus hoitajaan nähden, lääkäreistä on pulaa, totta kai lääkärin tulee saada asiallinen korvaus työstään. Yksityiseen nähden tuo korvaus on vielä pieni. Hoitajan koulutus on amis tai pari vuotta amiksen päälle, ette te voi odottaa saavanne sillä lääkärin palkkaa. Jos haluatte lääkärin palkan, silloin pitää olla lukupäätä ja aivoja ja opiskella pitkälle. Silloin vaaditaan paljon enemmän kuin että osaa suorittaa lääkelaskut. Siihen nähden hoitajan nykypalkka on aivan loistava.

Sairaanhoitajan koulutus ei ole amis, vaan AMK

Siinä luki että pari vuotta amiksen päälle. Lääkäri opiskelee kuusi vuotta ja erikoistuminen siihen päälle. Jossain ketjussa muuan kertoi tavanneensa parikymppisen hoitajan joka ylpeänä esitteli ettei osaa mitään muuta kieltä puhua kuin suomea, olikohan kyseinen hoitajakin sellainen asiantuntija? Asiantuntijat ovat oikeasti älykkäitä ja lahjakkaita, ainakin ne jotka toimivat tekniikan ja teollisuuden alalla ja tietenkin finanssimaailmassa. En usko että Suomesta löytyy lääkäriä joka ei edes englantia osaisi.

Täällähän voi lukea ihan mitä tahansa p.skaa.

Oikeasti lähihoitaja valmistuu kolmessa vuodessa amiksesta peruskoulupohjalta. Sairaanhoitaja yo.pohjalta kolmessa vuodessa ammattikorkeakoulusta.

Katsopa viimeiseltä kymmeneltä vuodelta sairaanhoitajakoulutuksen pisterajoja, sinne pääsevät ne jotka eivät muualle enää pääse. Ja sellaiset sinne myös menevät. 

Opiskelin 80-luvun puolivälissä apuhoitajaksi ylioppilaspohjalta. Yo-tutkintotodistukseni oli keskitasoa, ainoa laudatur matematiikasta. Luokallani apuhoitajakoulussa oli yksi 6 ällän ylioppilas. Hyvä taso muutenkin, vain 1/3 pääsi hakeneista jatkoon. Lisäksi soveltuvuustestit. Suurin osa jatkoi myöhemmin opintojaan sairaanhoitajaksi. Itse teen sairaanhoitajan töitä enää "harrastuksena", elanto tulee pääomatuloista ja sijoituksista. Hoitoalan alamäki pakotti parikymmentä vuotta sitten keksimään jotain muuta.

Itse suoritin sh-opintoni 00-luvun puolivälissä, kun käytössä oli edelleen soveltuvuuskokeet. Lukion päättötodistuksen keskiarvo 9 ja yo-todistuksessa LLEMMC enkä saanut yhteishaussa kutsua pääsykokeisiin, kun laitoin ykköseksi kätilön ja muille sijoille sairaanhoitajan. Tuolloin haussa painotettiin työkokemusta, joten tuoreella ylioppilaalla oli heikot mahdollisuudet päästä pääsykokeeseen. Onneksi (vai epäonneksi?) opiskelupaikka irtosi erillishaun kautta. Ryhmästämme suurin osa on opiskellut toisen tai kolmannenkin tutkinnon sh-tutkinnon päälle.

Samoin oma keskiarvoni oli 9 tasoa kuten kaikilla muillakin sisään päässeillä. Ala oli silloin haluttu. Kaikki eivät päässeet sisään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Eikun ekonomit vaan hoitoalalle. Win Win. Onnistuu varmaan ne kuuluisat lääkelaskutkin suitsait.

Oon ekonomisti ja suorittanut laajana sivuaineena soveltavan matikan yliopistossa.

Hoitajien lääkelaskut osasin jo peruskoulussa.

Kuvottavia hoitajien palkkavaatimukset monellakin tavalla.

Niin on pitänytkin osata jo peruskoulussa, mutta et lääkelaskuja. Peruslaskutoimitukset opetetaan jo alakoulussa ja mm tilavuus-, pinta- ala- ja prosenttilaskujen perusteet, joita lääkelaskuissa tarvitaan. Lääkelaskut tosin ovat todella paljon monimutkaisempia, ihan käytännön työssä on lääkkeitä, jotka a) annostellaan pinta- alan mukaan, ja tässä pitää olla todella tarkka b) lääkkeen laimentaminen tapahtuu prosenttilaskulla ( pitoisuus) ja sitten c) annosteluun tarvitaan jo kolmas laskutoimitus.

Se, että joudut käyttämään eri laskutoimituksia saadaksesi jonkin lääkkeen oikean annostuksen selville, ei tee lääkelaskuista vielä monimutkaisia, varsinkin jos hallitset hyvin prosenttilaskut ja avaruusgeometrian ja osaat muodostaa sujuvasti yhtälöitä.

Mutta, mikäli ei ole matemaattisesti orientoitunut, voi lääkelaskuissa ollakin omat haasteensa.

Tervetuloa kokeilemaan noita laskuja akuuttitilanteeseen, kun on kiire- edellyttää myös muuta, kuin matemaattisuutta, mm stressinhallintaa ja paineensietoa. On noita matemaattisesti suuntautuneet ihmiset, kuten lääkärit , laskeneet väärin, ja antaneet lääkkeet väärin, ja seuraukset ovat olleet katastrofaaliset.

Eikö akuuttitilanteissa käytettävät lääkkeet ole pääosin jo annosteltu oikeille pitoisuuksille? Jos ei, niin tässä olisi oikeasti iso kehityskohde.

Anteeksi. Ei ole. Miten ne voisi olla valmiiksi annosteltu, kun ne pitää annostella YKSILÖLLISESTI. Esim tietyt kardiologiassa käytettävät lääkkeet- pinta- alan, painon tms mukaan.

Eli ekonomisti ei ole ekonomisti ja matematiikan asiantuntija, kuten sanoi.

Eihän tuossa ekonomiasta ja matematiikasta ole kyse, vaan it:stä. Omituista, ettei ole mitään teknologiaa kehitetty noiden laskujen laskemiseen, sillä vaikka ne kuinka tehdään yksilöllisesti, niin kyllähän teknologinen ratkaisu siinä auttaa. Tehdäänkö ne nykyään siis ihan päässälaskuina tai lyijykynä & paperi -menetelmällä? Omituista, kun lähes kaikki tuollainen on automatisoitu muilla aloilla.

Kuule. Olen th- alan tietokoneohjelmien parissa töissä. Jos haluat johonkin ohjelmaan pienen muutoksen, se maksaa aina tidella paljon , useita useita tonneja.

Ja sinusta usea tuhat on iso summa asiasta, joka säästäisi jatkuvasti työaikaa ja jopa ihmishenkiä!? Kuulostat siltä että suhteellisuudentaju raha-asioissa puuttuu.

Tiedoksesi esimerkiksi Apotti-järjestelmä on maksanut satoja miljoonia euroja.

Apotti on muuten hinnastaan huolimatta ihan sysip*ska systeemi. Ehkä insinöörien olisi kannattanut ottaa terveydenhuollon ammattilaiset mukaan kehitystyöhön.

Aivan varmasti on kehitystyössä ollut myös terveydenhuollon ammattilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtä asiaa en palkassa ymmärrä: lisät. Eikö olisi oikeudenmukaista, että lisät olisivat kaikilla samankaltaiset, esim. prosentuaalisesti? Esim. terveydenhuollossa iltalisä olisi vaikka 25% perus tuntipalkasta yms?

Meillä Mikkelissä on nyt sellainen tilanne, että sairaanhoitajan iltalisä on 2-3 euroa tuntipalkkaan, (15%), kun lääkärin iltalisä on vähintään 60 euroa ja enintään 120 euroa tunnilta.

Lääkärityökaverini avautui kerran tästä kahvihuoneessa ja sanoi, että hän saattaa saada jopa yhdestä yövuorosta 1600 euroa. Itse saan maksimissaan 150-200 euroa lisää.

Ja niin, 20v alalla ja peruspalkka 2450 euroa. 

En ymmärrä mitenkään sitä miksi hoitajat kovin hanakasti vertaavat omaa palkkaansa lääkärin palkkaan. Lääkäri tekee sen kaikkein vaativimman ja vastuullisimman työn, hänellä on pitkä ja todella korkea koulutus hoitajaan nähden, lääkäreistä on pulaa, totta kai lääkärin tulee saada asiallinen korvaus työstään. Yksityiseen nähden tuo korvaus on vielä pieni. Hoitajan koulutus on amis tai pari vuotta amiksen päälle, ette te voi odottaa saavanne sillä lääkärin palkkaa. Jos haluatte lääkärin palkan, silloin pitää olla lukupäätä ja aivoja ja opiskella pitkälle. Silloin vaaditaan paljon enemmän kuin että osaa suorittaa lääkelaskut. Siihen nähden hoitajan nykypalkka on aivan loistava.

Sairaanhoitajan koulutus ei ole amis, vaan AMK

Siinä luki että pari vuotta amiksen päälle. Lääkäri opiskelee kuusi vuotta ja erikoistuminen siihen päälle. Jossain ketjussa muuan kertoi tavanneensa parikymppisen hoitajan joka ylpeänä esitteli ettei osaa mitään muuta kieltä puhua kuin suomea, olikohan kyseinen hoitajakin sellainen asiantuntija? Asiantuntijat ovat oikeasti älykkäitä ja lahjakkaita, ainakin ne jotka toimivat tekniikan ja teollisuuden alalla ja tietenkin finanssimaailmassa. En usko että Suomesta löytyy lääkäriä joka ei edes englantia osaisi.

Täällähän voi lukea ihan mitä tahansa p.skaa.

Oikeasti lähihoitaja valmistuu kolmessa vuodessa amiksesta peruskoulupohjalta. Sairaanhoitaja yo.pohjalta kolmessa vuodessa ammattikorkeakoulusta.

Katsopa viimeiseltä kymmeneltä vuodelta sairaanhoitajakoulutuksen pisterajoja, sinne pääsevät ne jotka eivät muualle enää pääse. Ja sellaiset sinne myös menevät. 

Opiskelin 80-luvun puolivälissä apuhoitajaksi ylioppilaspohjalta. Yo-tutkintotodistukseni oli keskitasoa, ainoa laudatur matematiikasta. Luokallani apuhoitajakoulussa oli yksi 6 ällän ylioppilas. Hyvä taso muutenkin, vain 1/3 pääsi hakeneista jatkoon. Lisäksi soveltuvuustestit. Suurin osa jatkoi myöhemmin opintojaan sairaanhoitajaksi. Itse teen sairaanhoitajan töitä enää "harrastuksena", elanto tulee pääomatuloista ja sijoituksista. Hoitoalan alamäki pakotti parikymmentä vuotta sitten keksimään jotain muuta.

Itse suoritin sh-opintoni 00-luvun puolivälissä, kun käytössä oli edelleen soveltuvuuskokeet. Lukion päättötodistuksen keskiarvo 9 ja yo-todistuksessa LLEMMC enkä saanut yhteishaussa kutsua pääsykokeisiin, kun laitoin ykköseksi kätilön ja muille sijoille sairaanhoitajan. Tuolloin haussa painotettiin työkokemusta, joten tuoreella ylioppilaalla oli heikot mahdollisuudet päästä pääsykokeeseen. Onneksi (vai epäonneksi?) opiskelupaikka irtosi erillishaun kautta. Ryhmästämme suurin osa on opiskellut toisen tai kolmannenkin tutkinnon sh-tutkinnon päälle.

Tuo selittääkin paljon alasta. Liian hyviä ja koulussa ahkeria ei edes haluta, jotta ne muut eivät paljastu ei-niin-hyviksi ja ei-niin-ahkeriksi. Kiva. Kuuleman mukaan soveltuvuuskokeetkin ovat olleet hieman "jänniä" kriteereiltään, aina pitäjien persoonaa mukaillen. "Olethan yhteistyökykyinen?" voi aitojen yhteistyön taitojen sijasta merkitä vaikka "ethän tuo hanakasti epäkohtia esille?" jne. Jes, sopiva meidän porukkaan, voittaja-ainesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Eikun ekonomit vaan hoitoalalle. Win Win. Onnistuu varmaan ne kuuluisat lääkelaskutkin suitsait.

Oon ekonomisti ja suorittanut laajana sivuaineena soveltavan matikan yliopistossa.

Hoitajien lääkelaskut osasin jo peruskoulussa.

Kuvottavia hoitajien palkkavaatimukset monellakin tavalla.

Niin on pitänytkin osata jo peruskoulussa, mutta et lääkelaskuja. Peruslaskutoimitukset opetetaan jo alakoulussa ja mm tilavuus-, pinta- ala- ja prosenttilaskujen perusteet, joita lääkelaskuissa tarvitaan. Lääkelaskut tosin ovat todella paljon monimutkaisempia, ihan käytännön työssä on lääkkeitä, jotka a) annostellaan pinta- alan mukaan, ja tässä pitää olla todella tarkka b) lääkkeen laimentaminen tapahtuu prosenttilaskulla ( pitoisuus) ja sitten c) annosteluun tarvitaan jo kolmas laskutoimitus.

Se, että joudut käyttämään eri laskutoimituksia saadaksesi jonkin lääkkeen oikean annostuksen selville, ei tee lääkelaskuista vielä monimutkaisia, varsinkin jos hallitset hyvin prosenttilaskut ja avaruusgeometrian ja osaat muodostaa sujuvasti yhtälöitä.

Mutta, mikäli ei ole matemaattisesti orientoitunut, voi lääkelaskuissa ollakin omat haasteensa.

Tervetuloa kokeilemaan noita laskuja akuuttitilanteeseen, kun on kiire- edellyttää myös muuta, kuin matemaattisuutta, mm stressinhallintaa ja paineensietoa. On noita matemaattisesti suuntautuneet ihmiset, kuten lääkärit , laskeneet väärin, ja antaneet lääkkeet väärin, ja seuraukset ovat olleet katastrofaaliset.

Eikö akuuttitilanteissa käytettävät lääkkeet ole pääosin jo annosteltu oikeille pitoisuuksille? Jos ei, niin tässä olisi oikeasti iso kehityskohde.

Anteeksi. Ei ole. Miten ne voisi olla valmiiksi annosteltu, kun ne pitää annostella YKSILÖLLISESTI. Esim tietyt kardiologiassa käytettävät lääkkeet- pinta- alan, painon tms mukaan.

Eli ekonomisti ei ole ekonomisti ja matematiikan asiantuntija, kuten sanoi.

Eihän tuossa ekonomiasta ja matematiikasta ole kyse, vaan it:stä. Omituista, ettei ole mitään teknologiaa kehitetty noiden laskujen laskemiseen, sillä vaikka ne kuinka tehdään yksilöllisesti, niin kyllähän teknologinen ratkaisu siinä auttaa. Tehdäänkö ne nykyään siis ihan päässälaskuina tai lyijykynä & paperi -menetelmällä? Omituista, kun lähes kaikki tuollainen on automatisoitu muilla aloilla.

Kuule. Olen th- alan tietokoneohjelmien parissa töissä. Jos haluat johonkin ohjelmaan pienen muutoksen, se maksaa aina tidella paljon , useita useita tonneja.

Ja sinusta usea tuhat on iso summa asiasta, joka säästäisi jatkuvasti työaikaa ja jopa ihmishenkiä!? Kuulostat siltä että suhteellisuudentaju raha-asioissa puuttuu.

Tiedoksesi esimerkiksi Apotti-järjestelmä on maksanut satoja miljoonia euroja.

Apotti on muuten hinnastaan huolimatta ihan sysip*ska systeemi. Ehkä insinöörien olisi kannattanut ottaa terveydenhuollon ammattilaiset mukaan kehitystyöhön.

Aivan varmasti on kehitystyössä ollut myös terveydenhuollon ammattilaisia.

No eipä ole tainnut rahat riittää riittävän hyvän ohjelman aikaansaamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Tuskin. Kiire vain lisääntyy sitä mukaan, kun hoitajien palkat nousee.

Sitäkään vähää ei enää palkata, mitä nyt.

Moni arvostaa vapaa-aikaansa ja hyvinvointiaan enemmän kuin rahaa.

Sitä vähääkään??? Buahahaaaaaa. Joo, ei palkata, kun ei ole hoitajia, mitä palkata. Esim PKKS lupasi 500€/kk lisäpalkan 1/2 vuodeksi, jos menee sinne töihin. Eivät saaneet hoitajia.

Eli alalla on niin paljon muuta shaissea, ettei hoitajia saa edes rahalla.

Se ei siis tule korotusten myötä muuttumaan, vai millä logiikalla tätä kuvioo hahmottelette?

No elämä jatkuu puolen vuoden jälkeenkin. 500 euron PYSYVÄ palkankorotus voisi jo auttaa asiaa.

Ette tule saamaan 500 euron pysyvää palkankorotusta koskaan. Ette todellakaan. Suomen talous ei sitä kestä ja sitten muitakin palkkoja pitäisi nostaa, että asiantuntijoilla säilyy välykset teihin. Ja sen myötä verotus kasvaisi kovasti ja kasvaneiden palkkakustannusten vuoksi olisi Suomi yksi viimeisistä maista, joihin monikansallisten yritysten kannattaisi investoida. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Eikun ekonomit vaan hoitoalalle. Win Win. Onnistuu varmaan ne kuuluisat lääkelaskutkin suitsait.

Oon ekonomisti ja suorittanut laajana sivuaineena soveltavan matikan yliopistossa.

Hoitajien lääkelaskut osasin jo peruskoulussa.

Kuvottavia hoitajien palkkavaatimukset monellakin tavalla.

Niin on pitänytkin osata jo peruskoulussa, mutta et lääkelaskuja. Peruslaskutoimitukset opetetaan jo alakoulussa ja mm tilavuus-, pinta- ala- ja prosenttilaskujen perusteet, joita lääkelaskuissa tarvitaan. Lääkelaskut tosin ovat todella paljon monimutkaisempia, ihan käytännön työssä on lääkkeitä, jotka a) annostellaan pinta- alan mukaan, ja tässä pitää olla todella tarkka b) lääkkeen laimentaminen tapahtuu prosenttilaskulla ( pitoisuus) ja sitten c) annosteluun tarvitaan jo kolmas laskutoimitus.

Se, että joudut käyttämään eri laskutoimituksia saadaksesi jonkin lääkkeen oikean annostuksen selville, ei tee lääkelaskuista vielä monimutkaisia, varsinkin jos hallitset hyvin prosenttilaskut ja avaruusgeometrian ja osaat muodostaa sujuvasti yhtälöitä.

Mutta, mikäli ei ole matemaattisesti orientoitunut, voi lääkelaskuissa ollakin omat haasteensa.

Tervetuloa kokeilemaan noita laskuja akuuttitilanteeseen, kun on kiire- edellyttää myös muuta, kuin matemaattisuutta, mm stressinhallintaa ja paineensietoa. On noita matemaattisesti suuntautuneet ihmiset, kuten lääkärit , laskeneet väärin, ja antaneet lääkkeet väärin, ja seuraukset ovat olleet katastrofaaliset.

Eikö akuuttitilanteissa käytettävät lääkkeet ole pääosin jo annosteltu oikeille pitoisuuksille? Jos ei, niin tässä olisi oikeasti iso kehityskohde.

Anteeksi. Ei ole. Miten ne voisi olla valmiiksi annosteltu, kun ne pitää annostella YKSILÖLLISESTI. Esim tietyt kardiologiassa käytettävät lääkkeet- pinta- alan, painon tms mukaan.

Eli ekonomisti ei ole ekonomisti ja matematiikan asiantuntija, kuten sanoi.

Eihän tuossa ekonomiasta ja matematiikasta ole kyse, vaan it:stä. Omituista, ettei ole mitään teknologiaa kehitetty noiden laskujen laskemiseen, sillä vaikka ne kuinka tehdään yksilöllisesti, niin kyllähän teknologinen ratkaisu siinä auttaa. Tehdäänkö ne nykyään siis ihan päässälaskuina tai lyijykynä & paperi -menetelmällä? Omituista, kun lähes kaikki tuollainen on automatisoitu muilla aloilla.

Kuule. Olen th- alan tietokoneohjelmien parissa töissä. Jos haluat johonkin ohjelmaan pienen muutoksen, se maksaa aina tidella paljon , useita useita tonneja.

Ja sinusta usea tuhat on iso summa asiasta, joka säästäisi jatkuvasti työaikaa ja jopa ihmishenkiä!? Kuulostat siltä että suhteellisuudentaju raha-asioissa puuttuu.

Tiedoksesi esimerkiksi Apotti-järjestelmä on maksanut satoja miljoonia euroja.

Apotti on muuten hinnastaan huolimatta ihan sysip*ska systeemi. Ehkä insinöörien olisi kannattanut ottaa terveydenhuollon ammattilaiset mukaan kehitystyöhön.

En tiedä, olisiko se edes auttanut. Apotti ja kaverinsa on multa mm hukannut ajanvarauksia, väittänyt etten ole käynyt lääkärissä, vaikka siitä on kirjoitettu tiivistelmä joka siellä näkyy, unohtanut lähettää automaattisia muistutusviestejä ja sotkenut reseptien uusimisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Tuskin. Kiire vain lisääntyy sitä mukaan, kun hoitajien palkat nousee.

Sitäkään vähää ei enää palkata, mitä nyt.

Moni arvostaa vapaa-aikaansa ja hyvinvointiaan enemmän kuin rahaa.

Sitä vähääkään??? Buahahaaaaaa. Joo, ei palkata, kun ei ole hoitajia, mitä palkata. Esim PKKS lupasi 500€/kk lisäpalkan 1/2 vuodeksi, jos menee sinne töihin. Eivät saaneet hoitajia.

Eli alalla on niin paljon muuta shaissea, ettei hoitajia saa edes rahalla.

Se ei siis tule korotusten myötä muuttumaan, vai millä logiikalla tätä kuvioo hahmottelette?

No elämä jatkuu puolen vuoden jälkeenkin. 500 euron PYSYVÄ palkankorotus voisi jo auttaa asiaa.

Ette tule saamaan 500 euron pysyvää palkankorotusta koskaan. Ette todellakaan. Suomen talous ei sitä kestä ja sitten muitakin palkkoja pitäisi nostaa, että asiantuntijoilla säilyy välykset teihin. Ja sen myötä verotus kasvaisi kovasti ja kasvaneiden palkkakustannusten vuoksi olisi Suomi yksi viimeisistä maista, joihin monikansallisten yritysten kannattaisi investoida. 

Iskikö pelko perseeseen :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lakon vaatimukset menevät läpi, tienaavat sairaanhoitajat viiden vuoden päästä 65-70k€ vuodessa.

Alkaa ekonomejakin hoitotyö kiinnostella?

Eikun ekonomit vaan hoitoalalle. Win Win. Onnistuu varmaan ne kuuluisat lääkelaskutkin suitsait.

Oon ekonomisti ja suorittanut laajana sivuaineena soveltavan matikan yliopistossa.

Hoitajien lääkelaskut osasin jo peruskoulussa.

Kuvottavia hoitajien palkkavaatimukset monellakin tavalla.

Niin on pitänytkin osata jo peruskoulussa, mutta et lääkelaskuja. Peruslaskutoimitukset opetetaan jo alakoulussa ja mm tilavuus-, pinta- ala- ja prosenttilaskujen perusteet, joita lääkelaskuissa tarvitaan. Lääkelaskut tosin ovat todella paljon monimutkaisempia, ihan käytännön työssä on lääkkeitä, jotka a) annostellaan pinta- alan mukaan, ja tässä pitää olla todella tarkka b) lääkkeen laimentaminen tapahtuu prosenttilaskulla ( pitoisuus) ja sitten c) annosteluun tarvitaan jo kolmas laskutoimitus.

Se, että joudut käyttämään eri laskutoimituksia saadaksesi jonkin lääkkeen oikean annostuksen selville, ei tee lääkelaskuista vielä monimutkaisia, varsinkin jos hallitset hyvin prosenttilaskut ja avaruusgeometrian ja osaat muodostaa sujuvasti yhtälöitä.

Mutta, mikäli ei ole matemaattisesti orientoitunut, voi lääkelaskuissa ollakin omat haasteensa.

Tervetuloa kokeilemaan noita laskuja akuuttitilanteeseen, kun on kiire- edellyttää myös muuta, kuin matemaattisuutta, mm stressinhallintaa ja paineensietoa. On noita matemaattisesti suuntautuneet ihmiset, kuten lääkärit , laskeneet väärin, ja antaneet lääkkeet väärin, ja seuraukset ovat olleet katastrofaaliset.

Eikö akuuttitilanteissa käytettävät lääkkeet ole pääosin jo annosteltu oikeille pitoisuuksille? Jos ei, niin tässä olisi oikeasti iso kehityskohde.

Anteeksi. Ei ole. Miten ne voisi olla valmiiksi annosteltu, kun ne pitää annostella YKSILÖLLISESTI. Esim tietyt kardiologiassa käytettävät lääkkeet- pinta- alan, painon tms mukaan.

Eli ekonomisti ei ole ekonomisti ja matematiikan asiantuntija, kuten sanoi.

Käytetäänko huoneen vai sängyn pinta-alaa lääkelaskennassa?

Voi muru, etkö sitä tiedä? Tietenkin potilaan ihon pinta-alaa, hupsu.