"Tytöille käy myöhemmin selväksi, että elämä ilman lapsia on vajaata."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse säälin tällaisia ihmisiä, jotka jättäneet lapset tekemättä ja sitten yrittävät väkisin tunkeutua ”tärkeäksi aikuiseksi” veljen/siskon yms, perheeseen.

Olipa kommentti. Yleensä tämmöinen "tärkeä aikuinen" tykkää esim. Ottaa lasta luokseen että vanhemmat saa levätä, vie lasta puistoon, uimaan jne.

Kukas tässä kärsii?

Tai änkeää istumaan kahville, vaikka kukaan ei ole kutsunut eikä jaksa yövalvoneena hänen ”asiantuntijavinkkejään” ottaa vastaan. ”Tärkeän aikuisen” kotiin ei voi lapsen kanssa mennä kylään, sillä hänen elämänhallintansa on hukassa. Kaksio on täynnä eläinten karvaa, tavarakasoja, roskaa ruuantähteitä ja eläinten jätöksiä. Ei tulisi mieleenkään jättää lasta hänen kanssaan kahden edes minuutiksi.

Hei jaxuhalit, että teillä on näin <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maapallo on ylikansoittunut, joten kuka viitsii ajatella lisääntymistä enää 2020-luvulla, paitsi itsekkäät ihmiset joilla pakkomielle omista (sisäsiittoisista) geeneistään?!

Maailmassa on paljon kodittomia lapsia, jos aikuinen oikeasti välittää lapsista, rakastaa niitä ja haluaa niitä, niin adoptoitavia riittää aivan varmasti.

No vaikka sinä et lapsia tee, niin maailmassa on elinvoimaisia kansoja, jotka lisääntyy ja korvaa sinunlaiset ihmiset. Ja jos ihmiskunta tässä nyt lopettaisi lisääntymisen, niin mitä iloa siitä olisi kenellekään? Sitäpaitsi tuo ajatus että maapallo on liikakansoitettu on jo kauan sitten osoitettu huuhaaksi. Vaikka maapallon väkiluku on viimeiset 100 vuotta kasvanut jatkuvasti, niin ruokaa ja resursseja per yksilö on aina vaan enemmän. Jo 30 vuotta sitten uhottiin, että pian loppuu ruoka maapallolta, jos väkiluku kasvaa. Päin vastoin on käynyt. Tuo on pelkkää ideologiaa, jolla sumutetaan ja tuhotaan perheet. Vanhaa marxilaista perua, johon useimmat maailman kansat eivät ole haksahtaneet.

Puoliksi oikein. Lasten tekeminen on maailman tärkein asia, mutta ruoka ja resurssit todellakin loppuvat maapallolta tällä vauhdilla. Maapallo on reilusti liikakansoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien eliöiden perustarve on lisääntyminen.

Sen perusteella ehkäisy ja abortit ovat siis luonnottomia.

Ei sinällään. On eläimiä jotka kykenevät abortoimaan sikiönsä jos elinolosuhteet ei ole suotuisia. Toisaaltaan pystyy myös säilömään siittiöitä niin pitkään että hedelmöitys voi viivästyä pitkiäkin aikoja suotuisempaa olosuhdetta odotellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vain naispuoliset ihmiset kokevat myöhemmällä iällä tyhjyyttä, kun ei ole lapsia? Tunnen monta lapsetonta viiskymppistä miestä, jotka myös surevat asiaa!

Itse olin vannoutunut vela hiukan päälle kolmekymppiseksi saakka, noin 36-vuotiaana aloimme yrittää lasta silloisen mieheni kanssa. Emme saaneet lasta hoidoista huolimatta.

N46

Siten niin koska lasten hankinta on naisen elämän tärkein asia, ei miehen. Ei ihme, ettei 36v täti enää lasta saa. Itäeuroopan maissa naiset aloittavat tekemään lapsia nuorina ja terveinä 17 vuotiaina, ei ole järkeä haihatella nuoruuttaan ja sitten kolmekymppisenä yrittää pakertaa ensimmäistä lasta.

Ja toisekseen 50v mies voi vielä hyvin saada lapsia eli miehellä ne lapset eivät koskaan ole jääneet hankkimatta koska aikaa on koko elämä.

Juuri tuon ajattelun vuoksi monelta mieheltä menee juna ohi. Ajatellaan, että mikäs kiire tässä on kun ne lapset voi hankkia vaikka sitten myöhemmällä iällä. Sitten herätään 50+ iässä siihen, että sen nuoremman naisen hankkiminen ei olekaan ihan niin helppoa kuin aikoinaan kuvitteli. Se, että joku julkkis saa vuosikymmeniä nuoremman naisen ei tarkoita, että perus pertti saisi myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vain naispuoliset ihmiset kokevat myöhemmällä iällä tyhjyyttä, kun ei ole lapsia? Tunnen monta lapsetonta viiskymppistä miestä, jotka myös surevat asiaa!

Itse olin vannoutunut vela hiukan päälle kolmekymppiseksi saakka, noin 36-vuotiaana aloimme yrittää lasta silloisen mieheni kanssa. Emme saaneet lasta hoidoista huolimatta.

N46

Tätä minäkin kummastelen, etteikö miehiä muka kaduta iäkkäänä, ettei tullut saatua lapsia?! Aina tästä toitotetaan vain naisille. Olen "vasta" 32v mies, ja kyllä toiveissa on oma perhe. Mikäli jostain syystä en sitä saa, hyväksyn asian kyllä ja koitan keksiä elämääni jotain muuta, mutta pahoin pelkään, että tyhjäksi se jää.

Sinulla on kuule aikaa bilettää vielä reilusti toistakymmentä vuotta. Sitä toitotetaan naisille koska naisen lisääntymisikkuna on hyvin kapea, sinä miehenä voit saada lapsia koko ikäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vain naispuoliset ihmiset kokevat myöhemmällä iällä tyhjyyttä, kun ei ole lapsia? Tunnen monta lapsetonta viiskymppistä miestä, jotka myös surevat asiaa!

Itse olin vannoutunut vela hiukan päälle kolmekymppiseksi saakka, noin 36-vuotiaana aloimme yrittää lasta silloisen mieheni kanssa. Emme saaneet lasta hoidoista huolimatta.

N46

Siten niin koska lasten hankinta on naisen elämän tärkein asia, ei miehen. Ei ihme, ettei 36v täti enää lasta saa. Itäeuroopan maissa naiset aloittavat tekemään lapsia nuorina ja terveinä 17 vuotiaina, ei ole järkeä haihatella nuoruuttaan ja sitten kolmekymppisenä yrittää pakertaa ensimmäistä lasta.

Ja toisekseen 50v mies voi vielä hyvin saada lapsia eli miehellä ne lapset eivät koskaan ole jääneet hankkimatta koska aikaa on koko elämä.

Pidä sinä Renni Harlin tur.pas kiinni..kun et mistään mitään ymmärrä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vain naispuoliset ihmiset kokevat myöhemmällä iällä tyhjyyttä, kun ei ole lapsia? Tunnen monta lapsetonta viiskymppistä miestä, jotka myös surevat asiaa!

Itse olin vannoutunut vela hiukan päälle kolmekymppiseksi saakka, noin 36-vuotiaana aloimme yrittää lasta silloisen mieheni kanssa. Emme saaneet lasta hoidoista huolimatta.

N46

Siten niin koska lasten hankinta on naisen elämän tärkein asia, ei miehen. Ei ihme, ettei 36v täti enää lasta saa. Itäeuroopan maissa naiset aloittavat tekemään lapsia nuorina ja terveinä 17 vuotiaina, ei ole järkeä haihatella nuoruuttaan ja sitten kolmekymppisenä yrittää pakertaa ensimmäistä lasta.

Ja toisekseen 50v mies voi vielä hyvin saada lapsia eli miehellä ne lapset eivät koskaan ole jääneet hankkimatta koska aikaa on koko elämä.

Juuri tuon ajattelun vuoksi monelta mieheltä menee juna ohi. Ajatellaan, että mikäs kiire tässä on kun ne lapset voi hankkia vaikka sitten myöhemmällä iällä. Sitten herätään 50+ iässä siihen, että sen nuoremman naisen hankkiminen ei olekaan ihan niin helppoa kuin aikoinaan kuvitteli. Se, että joku julkkis saa vuosikymmeniä nuoremman naisen ei tarkoita, että perus pertti saisi myös.

Jyrki ei ole julkkis ja hänellä on 20v nuorempi Ukrainalaisvaimo joka niin ikään on hankkinut esikoisensa 18 vuotiaana.

Jyrkistä huolimatta hyvin harvalla tuon ikäisellä miehellä on vuosikymmeniä nuorempi vaimo, ja tämä ei ole mikään mielipidekysymys, vaan tilastollinen fakta. Vai ihanko tosissasi kuvittelet, että miehen mahdollisuudet saada nuori nainen pysyvät yhtä hyvinä miehen omasta iästä riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että jos kolmekymppisenä ei iske vauvakuume, niin tuskinpa se enää myöhemmin tulee.

Tässä maailmantilanteessa on tällä hetkellä muutenkin ihme, jos pitää hyvänä ideana tehdä lapsia.

Itselläni on 4 -vuotias lapsi, ja vielä neljä vuotta sitten tulevaisuus näytti suht normaalilta. Nyt näen vain uhkakuvia. Pelottaa älyttömästi lapseni puolesta.

Toista en tee.

Maailmantilanne on aina ollut"huono"lasten tekemiseen eli huono tekosyy. Nyt se on paljon parempi kuin viime sotien aikaan, jolloin kyllä lapsia tehtiin. Se on myös paljon parempi kuin 1800-luvulla. Historiaa tuntemattomat typerät pumpuliperseet kuvittelevat, että juuri nyt on huono aika tehdä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vain naispuoliset ihmiset kokevat myöhemmällä iällä tyhjyyttä, kun ei ole lapsia? Tunnen monta lapsetonta viiskymppistä miestä, jotka myös surevat asiaa!

Itse olin vannoutunut vela hiukan päälle kolmekymppiseksi saakka, noin 36-vuotiaana aloimme yrittää lasta silloisen mieheni kanssa. Emme saaneet lasta hoidoista huolimatta.

N46

Siten niin koska lasten hankinta on naisen elämän tärkein asia, ei miehen. Ei ihme, ettei 36v täti enää lasta saa. Itäeuroopan maissa naiset aloittavat tekemään lapsia nuorina ja terveinä 17 vuotiaina, ei ole järkeä haihatella nuoruuttaan ja sitten kolmekymppisenä yrittää pakertaa ensimmäistä lasta.

Ja toisekseen 50v mies voi vielä hyvin saada lapsia eli miehellä ne lapset eivät koskaan ole jääneet hankkimatta koska aikaa on koko elämä.

Juuri tuon ajattelun vuoksi monelta mieheltä menee juna ohi. Ajatellaan, että mikäs kiire tässä on kun ne lapset voi hankkia vaikka sitten myöhemmällä iällä. Sitten herätään 50+ iässä siihen, että sen nuoremman naisen hankkiminen ei olekaan ihan niin helppoa kuin aikoinaan kuvitteli. Se, että joku julkkis saa vuosikymmeniä nuoremman naisen ei tarkoita, että perus pertti saisi myös.

Ihan samaa mieltä. 50 v miehen on todella vaikea saada suhdetta tyyliin 20-30 v naisen kanssa jos on peruspertti tai vaikka olisi vähän spesiaalikin. Huippupoliitikot, urheilijat ja muusikot on oma lukunsa. Ei kannata luottaa siihen, että itsellä käy samanlainen tsägä nelikymppisenä.

Eräs miespuolinen kaveri lykkäsi lastenhankintaa. Olivat siinä 30 v ja lapsia ei kuulunutkaan muutamaan vuoteen. Sitten nainen lähti ja nyt hän jotain 35 v etsii lisääntymishaluista naista. Kaverilla on ulkonäkö poikkeuksellisen kunnossa. Deittipalveluissa pääsääntöisesti

1) mentaalitapauksia (lääkitykset ja päihdeongelmat)

2) sitoutumiskammoisia (ihastuvat, mutta sitten feidaavat paniikissa)

3) änkyräfeministejä (kauhea kammo, että päätyy miehen orjaksi)

4) YH naisia

5) niin rumia, että hän ei koe heitä mitenkään mahdollisina romanttisina partnereina

Olen itse suositellut, että hän ottaisi suosiolla YH-äidin, joka vielä haluaisi lisää lapsia. Melkein ainoa vaihtoehto.

Toinen kaveri pelasi myös aikaa tyttöystävänsä kanssa. Olivat vain vähän yli 30 v, kun päättivät sitten hankkia lapsen. Lasta ei tullutkaan. Lääkäriltä tyly tuomio. Tyttöystävällä ei enää munasarjatuotantoa. Ovat saaneet lapsia lahjoitusmunasoluilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vain naispuoliset ihmiset kokevat myöhemmällä iällä tyhjyyttä, kun ei ole lapsia? Tunnen monta lapsetonta viiskymppistä miestä, jotka myös surevat asiaa!

Itse olin vannoutunut vela hiukan päälle kolmekymppiseksi saakka, noin 36-vuotiaana aloimme yrittää lasta silloisen mieheni kanssa. Emme saaneet lasta hoidoista huolimatta.

N46

Siten niin koska lasten hankinta on naisen elämän tärkein asia, ei miehen. Ei ihme, ettei 36v täti enää lasta saa. Itäeuroopan maissa naiset aloittavat tekemään lapsia nuorina ja terveinä 17 vuotiaina, ei ole järkeä haihatella nuoruuttaan ja sitten kolmekymppisenä yrittää pakertaa ensimmäistä lasta.

Ja toisekseen 50v mies voi vielä hyvin saada lapsia eli miehellä ne lapset eivät koskaan ole jääneet hankkimatta koska aikaa on koko elämä.

Juuri tuon ajattelun vuoksi monelta mieheltä menee juna ohi. Ajatellaan, että mikäs kiire tässä on kun ne lapset voi hankkia vaikka sitten myöhemmällä iällä. Sitten herätään 50+ iässä siihen, että sen nuoremman naisen hankkiminen ei olekaan ihan niin helppoa kuin aikoinaan kuvitteli. Se, että joku julkkis saa vuosikymmeniä nuoremman naisen ei tarkoita, että perus pertti saisi myös.

Jyrki ei ole julkkis ja hänellä on 20v nuorempi Ukrainalaisvaimo joka niin ikään on hankkinut esikoisensa 18 vuotiaana.

Jos tätä nyt ihan tilastojen valossa katsotaan; jos mies ei ole saanut lasta nelikymppisenä, mahdollisuudet saada lapsi myöhemmin on vain muutaman prosentin luokkaa. Joillekin arpaonni on tietysti suosiollinen ja hyvä niin, mutta mies kyllä huijaa itseään, jos kuvittelee että perheen perustamista voi lykätä ihan miten myöhään huvittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin vain naispuoliset ihmiset kokevat myöhemmällä iällä tyhjyyttä, kun ei ole lapsia? Tunnen monta lapsetonta viiskymppistä miestä, jotka myös surevat asiaa!

Itse olin vannoutunut vela hiukan päälle kolmekymppiseksi saakka, noin 36-vuotiaana aloimme yrittää lasta silloisen mieheni kanssa. Emme saaneet lasta hoidoista huolimatta.

N46

Siten niin koska lasten hankinta on naisen elämän tärkein asia, ei miehen. Ei ihme, ettei 36v täti enää lasta saa. Itäeuroopan maissa naiset aloittavat tekemään lapsia nuorina ja terveinä 17 vuotiaina, ei ole järkeä haihatella nuoruuttaan ja sitten kolmekymppisenä yrittää pakertaa ensimmäistä lasta.

Ja toisekseen 50v mies voi vielä hyvin saada lapsia eli miehellä ne lapset eivät koskaan ole jääneet hankkimatta koska aikaa on koko elämä.

Sinulta unohtuu tuosta yhtälöstä, että miehen osuus on muutakin kuin siittämisen sekunti. Se on isyyttä, joka kestää lapsen täysi-ikäistymiseen, monesti paljon pidempään. Siihen ei miehellä ole yhtään enempää aikaa kuin naisella..

Me ollaan kaikki erilaisia - ne asiat (esim lapset), jotka jollekin toiselle tuo merkitystä elämään, eivät välttämättä ole yhtä merkityksellisiä sinulle. Ei sun elämä jää vajaaksi jos et hanki lapsia, kun tuntuu, että se lapsenhankkiminen ei ole ollut sun elämän ykkösprioriteetti muutenkaan. Uskallan väittää että suurinosa ihmisistä ei edes sovellu vanhemmiksi, enkä tiedä haluavatko jotkut oikeasti lapsia, vaan koetaanko se lisäihmisten tuppaaminen tähän maailmaan edelleen joksikin yhteiskunnan asettamaksi edellytykseksi kelpo ihmisestä mikä on vaan pakko tehdä (se nyt on sitten toinen keskustelu). En ole ikinä halunnut lapsia, ja ei ole elämä tuntunut sen takia vajaalta - eikä tule tuntumaan. Kun se ei ole semmoinen asia mitä haluan, miten se vaikuttaisi mun elämän laatuun. N30

N42 täällä, ja viimeiset 10-15 vuotta olen ollut ainoastaan onnellinen siitä, ettei minulla ole lapsia. Ja olen hyvin varma siitä, että jos minulla olisi ollut lapsi tai lapsia, niin eivät ne lapset kovin onnellisia olisi olleet. Tietenkin joku random kommentoija voi heittää yleistyksiä niin paljon kuin haluaa, mutta ei se todellisuutta muuta mihinkään. Huvittaa jopa, miten huolissaan tämä kommentoija on kolmekymppisten naisten elämän tyhjyydestä. Ettei vaan olisi sellainen inselli, ja se tyhjä elämä onkin hänellä itsellään.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan kaikki erilaisia - ne asiat (esim lapset), jotka jollekin toiselle tuo merkitystä elämään, eivät välttämättä ole yhtä merkityksellisiä sinulle. Ei sun elämä jää vajaaksi jos et hanki lapsia, kun tuntuu, että se lapsenhankkiminen ei ole ollut sun elämän ykkösprioriteetti muutenkaan. Uskallan väittää että suurinosa ihmisistä ei edes sovellu vanhemmiksi, enkä tiedä haluavatko jotkut oikeasti lapsia, vaan koetaanko se lisäihmisten tuppaaminen tähän maailmaan edelleen joksikin yhteiskunnan asettamaksi edellytykseksi kelpo ihmisestä mikä on vaan pakko tehdä (se nyt on sitten toinen keskustelu). En ole ikinä halunnut lapsia, ja ei ole elämä tuntunut sen takia vajaalta - eikä tule tuntumaan. Kun se ei ole semmoinen asia mitä haluan, miten se vaikuttaisi mun elämän laatuun. N30

Kyllä suurin osa soveltuu vanhemmiksi. Mun veli ajatteli samoin (ettei sovellu vanhemmaksi), koska meidän isä oli juoppo ja huono isä. Vaan veljestä on tullut hyvä isä, joka pitää huolta lapsesta joka tilanteessa. Vanhemmuus muuttaa ihmistä positiivisesti.

No mä täytän kohta 43 ja mun elämä ei ole ollut vajaata ilman lapsia. En sitten tiedä voiko tuollainen tunne vielä joskus tulla? Ehkä vanhuksena? Mutta ei lapsellinenkaan voi olla varma että hänen lapsensa pitävät yhteyttä sitten kun on itse vanha.

Vaikea vastata ap:n kysymykseen. Itse olen nuoresta asti halunnut lapsia, ja syyt lienevät tunneperäisiä ja biologisia. Nuorena vain joskus huomasin, että hoivavietti aktivoituu, kun pitää pientä sylissään. Omien lasten synnyttyä rakkauden tunne onkin sitten ollut pakahduttava. Naiset ovat kuitenkin tässäkin erilaisia, ja joskus lapsen syntymäkin kääntää tilanteen. Kukin tutkiskelkoon siis omaa itseään.

Lapsen saaminen kyllä kehittää jokaista. Sillä tavalla, ettei sitä kehitystä lapsettomana saa. Väkisinkin se on näin. Muttei siinä mitään huonoa jos haluaa lapsettomaksi jäädä. Lapsen saaminen tuo mukanaan todella paljon kaikkea. Sitä saa itse päättää kaipaako sellaista vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien eliöiden perustarve on lisääntyminen.

Ei nykymaailmassa. Eikö teitä hirvitä millainen tulevaisuus teidän lapsillanne on edessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien eliöiden perustarve on lisääntyminen.

Ei nykymaailmassa. Eikö teitä hirvitä millainen tulevaisuus teidän lapsillanne on edessä?

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. En ole mitenkään huolissani. Elämme vakaammassa ja paremmassa maailmassa kun koskaan ihmiskunnan historiassa. Minun lapseni voi elää kansainvälisissä ympyröissä, toteuttaa itseään lukemattomissa harrastuksissa. Hänellä on käsissään kaikki maailman informaatio yms. He saavat parempaa terveydenhoitoa kun koskaan ennen.

Ei voi toisten puolesta puhua. Itse koin tyhjyyden tunnetta ennen lapsia, mutten koskaan lasten jälkeen. Elämän merkityksellisyys avautui uudella tavalla. On sitä elämässä kaikkea muutakin kuin lapset, mutta se on paljon ontompaa kuin lasten kanssa. Tämä on vain mun kokemus.