Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä36354 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinkuin nyt vaikka ulkomaanmatka, ei tule semmoista jos joku ei sitä järjestä.

Miksi se pitää jotenkin kauheasti järjestää?  Mekin joskus kesälomalla todettiin, että "Lähdetäänkö autoileen Eurooppaan?" - "Joo mennään vaan", ja siitä sitten samantien soitettiin Siljalinelle, ja varattiin paikka autolle seuraavaksi lähtevästä laivasta.  Sitten pari viikkoa oltiin reissussa ja käytiin mm. Pariisin Disneylandissa.

Joo niin varmaan, ihan vaan ajelitte ja hups vaan päädyitte Disneylandiin ja muualle ja mitään ei tarvinnut yhtään miettiä. Tai siis no, ehkä joku muu oli se joka mietti ja toinen vaan roikkui mukana.

Olispa tosi rasittavaa matkustaa tollaisen marttyyrin kanssa. Loimailustakin pitää tehdä metatyöprojekti. Relaa nyt vähän baby.

Juu sehän se onkin kiva sinkoilla ympäri kaupunkia väsyneenä etsimässä vapaata majapaikkaa kun saakin kuulla että on joku tapahtuma ja kaikki varattu. Tai ruokapaikkaa nälkäisenä. Lopputulos on todennäköisesti se, että syö jossain mäkkärissä kun ei muutakaan keksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä36354 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinkuin nyt vaikka ulkomaanmatka, ei tule semmoista jos joku ei sitä järjestä.

Miksi se pitää jotenkin kauheasti järjestää?  Mekin joskus kesälomalla todettiin, että "Lähdetäänkö autoileen Eurooppaan?" - "Joo mennään vaan", ja siitä sitten samantien soitettiin Siljalinelle, ja varattiin paikka autolle seuraavaksi lähtevästä laivasta.  Sitten pari viikkoa oltiin reissussa ja käytiin mm. Pariisin Disneylandissa.

Joo niin varmaan, ihan vaan ajelitte ja hups vaan päädyitte Disneylandiin ja muualle ja mitään ei tarvinnut yhtään miettiä. Tai siis no, ehkä joku muu oli se joka mietti ja toinen vaan roikkui mukana.

Olispa tosi rasittavaa matkustaa tollaisen marttyyrin kanssa. Loimailustakin pitää tehdä metatyöprojekti. Relaa nyt vähän baby.

Itse kuulostat todella rasittavalta jos jopa loman suunnittelu on sinulle joku marttyyrimainen projekti...

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se ainakin valtaosassa ysäriperheitä meni, sitä on todella vaikea tunnistaa/tunnustaa itsessään, mutta se on sisäsyntyistä naisvihaa yksinkertaisimmillaan, ja sitä meidän monien perheissä toteutetaan huomaamatta edelleen vaikka luullaan kasvattavamme eri sukupuolta olevat lapsemme ihan tasa-arvoisesti.

Ei se ole naisvihaa vaan miesvihaa. Siinähän on taustalla ajatus, että pojat ovat tyhmempiä, heikompia ja osaamattomampia, eivätkä pärjää. Siksi tehdään puolesta.

Periaatteesa ihmiset ovat yksilöitä ja silti on helppo huomata, että sellanen poika huolehtii itse asioistaan (ilman jatkuvaa valvontaa ja huomauttamista), jonka oma isä näyttää esimerkkiä. Toinen reipas poikayhmä on ne, joiden äidit eivät ehdi, jaksa tai välitä (eikä sitä siskoakaan ole ...), joten pojan on pakko ottaa itse vastuu jos minkään haluaa toteutuvan.

Meillä molemmat onneksi kysyvät näitä kysymyksiä, en siis suinkaan aina minä.[/quote]

Meillä minä kysyin. Mies ja jo aikuinen lapsi ovat ADDeja. Heidän oli helpompaa saada aikaiseksi, kun on kaksi selkeää vaihtoehtoa eikä perääntymisen mahdollisuutta.[/quote]

Veit sanat suustani! Töissä on helpohkoa, koska asiat ovat tuttuja ja ennakoitavia ja ennen kaikkea mielenkiintoisia. Mutta kotona, no sielläkin asiat ovat tuttuja, ennakoitavia ja ... Niinpä, usein toivoisin, että olisi joku käskijä kotonakin tai että edes saisin pidettyä kiinni kotityörutiineista. Onkohan kenelläkään muulla korona-ajassa on ollut kaikkein vaikeinta se, että ei ole voinut kutsua vieraita. Vieraita kutsun paitsi heitä tavatakseni, niin myös jotta saisin edes joskus siivottua kunnolla, leivottua, laitettua parvekkeen kuntoon jne.

Add-neiti, kotikäskijää vailla

Vierailija kirjoitti:

Ongelmahan ei ole koskaan se, että mies ei tee metatöitä vaan se, että mies ei tee metatöitä juuri sillä hetkellä kun nainen haluaa käskeä miehensä tekemään metatöitä.

Eli aina juuri sillä hetkellä, kun nainen huomaa että miehellä on elämässään liian mukavaa ja mahdollisuus tuntea onnellisuutta.

Sillä sekunnilla alkaa nalkutus ja kälätys kuuden viikon päästä olevista asioista jotka pitää hoitaa nyt heti.

Yleensä noilla purkauksilla on syynsä, ja ehkäpä nainen tietää, että ne on kuuden viikon päästäkin tekemättä. Jos on noin vaikeaa, niin suosittelen sinkkuelämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä metatyötaito jotenkin sukupuolisidonnaista? Meillä on tyttö ja poika. Fiksuja nuoria molemmat, mutta tytär varautuu edeltä, muistaa päivämäärät ja muutenkin tietää missä mitäkin on. Poika sen sijaan ei mieti etukäteen menoja, ei muista päivämääriä eikä jaksa niitä selvittää eikä tiedä missä mikin tavara on.

Viime viikon vanhojenpäivät oli hyvä esimerkki. Päivä oli pojalle tärkeä, mutta ei hänellä ollut mitään muistikuvaa milloin (mikä päivä ja mikä kellonaika) tanssit ovat, ei omatoimisesti testaa mahtuuko puku päälle ja missä hänen pukuaan kotona säilytetään saati mieti millä se puku päällä pääsee tanssipaikalle ja jatkoilta kotiin.

Siskonsa tiesi asiat paremmin, vaikka kyse ei ollut hänen tansseistaan.

Samoin miehelle nuo tanssit tulivat täytenä yllätyksenä, vaikka ihan samat tiedotteet niistä on saanut kuin minä.

Ettei olisi sukupuolisidonnainen kasvatus syynä? Tytöltä pienestä pitäen odotettu että "hoitaa hommat", ja nuoremmasta asti hänet on opetettu ehkä huomaamatta vastuullisemmaksi?

Pojan puolesta taas pidetty asioista enemmän huoli vanhempien toimesta ja/tai sisko oppinut tuntemaan vastuuta myös pojan paasauksesta. (?)

Noin se ainakin valtaosassa ysäriperheitä meni, sitä on todella vaikea tunnistaa/tunnustaa itsessään, mutta se on sisäsyntyistä naisvihaa yksinkertaisimmillaan, ja sitä meidän monien perheissä toteutetaan huomaamatta edelleen vaikka luullaan kasvattavamme eri sukupuolta olevat lapsemme ihan tasa-arvoisesti.

En sanoisi, että on noin. Poikaa on patistettu ihan kamalasti hoitamaan niitä hommiaan. Häntä ei vaan kiinnosta. Tytär taas on ihan käsittämättömän järjestelmällinen ollut jo pienestä. On siis ylittänyt odotukset isosti tuon suhteen. Esim. Tytär pohti ääneen, milloinkohan äitienpäiväkortti pitää postittaa, jotta se on mummulla ajoissa. Poika ei ikinä miettisi tuollaista, ehkä jaksaa raahautua Skype-puheluun mummolle äitienpäivänä, kunhan joku muu sen järkkää.

Eli onko tämä biologiaa. Huh, taitaa olla heteroperheet tuhoon tuomittuja, ja kiistely ja riitely sen kun jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ilmoitin lapselle ja miehelle noin 2vkoa sitten että lapsi tarvii uudet kengät, entiset on rikki. Sanoin myös, etten aio hoitaa asiaa, kuten aiemmin.

Vielä ei ole tapahtunut mitään, ei yhtään mitään. Katsotaan kauanko 9v kulkee rikkinäisissä kengissään.

Eikä tää oo mikään kosto tms., oon kuitenkin varannut lapselle kesäleirin ja hoitanut muita asioita.

Meillä tulee muuten 3 viikkoa täyteen. Lapsella on edelleen rikkinäiset kengät. Kyllä ne kävi viikolla marketissa , mutta lenkkareita ei kukaan muistanut (minäkään, joka sille reissulle kauppalistan tein).

Onpa kummallista. Itellä meni 15 minuuttia hankkia uudet kengät yhdessä 9v jäppisen kanssa kun hän asiaa ehdotti kaupungilla perusteluineen. Kummallista jos 9v lapsi itse tyytyväisenä kulkee rikkinäisissä kengissä. Onkohan teillä sellanen toiminnallisesti kyvytön koko perhe.

T. Isä, jolla 10v lapsi ja täysjärkinen vaimokin

Kelle 9-vuotiaalle hommasit kengät, kun oma penskasi on 10 v.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ilmoitin lapselle ja miehelle noin 2vkoa sitten että lapsi tarvii uudet kengät, entiset on rikki. Sanoin myös, etten aio hoitaa asiaa, kuten aiemmin.

Vielä ei ole tapahtunut mitään, ei yhtään mitään. Katsotaan kauanko 9v kulkee rikkinäisissä kengissään.

Eikä tää oo mikään kosto tms., oon kuitenkin varannut lapselle kesäleirin ja hoitanut muita asioita.

Meillä tulee muuten 3 viikkoa täyteen. Lapsella on edelleen rikkinäiset kengät. Kyllä ne kävi viikolla marketissa , mutta lenkkareita ei kukaan muistanut (minäkään, joka sille reissulle kauppalistan tein).

Onpa kummallista. Itellä meni 15 minuuttia hankkia uudet kengät yhdessä 9v jäppisen kanssa kun hän asiaa ehdotti kaupungilla perusteluineen. Kummallista jos 9v lapsi itse tyytyväisenä kulkee rikkinäisissä kengissä. Onkohan teillä sellanen toiminnallisesti kyvytön koko perhe.

T. Isä, jolla 10v lapsi ja täysjärkinen vaimokin

Kelle 9-vuotiaalle hommasit kengät, kun oma penskasi on 10 v.?

Ne kengät ostettiin silloin, kun lapsi oli 9.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se ainakin valtaosassa ysäriperheitä meni, sitä on todella vaikea tunnistaa/tunnustaa itsessään, mutta se on sisäsyntyistä naisvihaa yksinkertaisimmillaan, ja sitä meidän monien perheissä toteutetaan huomaamatta edelleen vaikka luullaan kasvattavamme eri sukupuolta olevat lapsemme ihan tasa-arvoisesti.

Ei se ole naisvihaa vaan miesvihaa. Siinähän on taustalla ajatus, että pojat ovat tyhmempiä, heikompia ja osaamattomampia, eivätkä pärjää. Siksi tehdään puolesta.

Periaatteesa ihmiset ovat yksilöitä ja silti on helppo huomata, että sellanen poika huolehtii itse asioistaan (ilman jatkuvaa valvontaa ja huomauttamista), jonka oma isä näyttää esimerkkiä. Toinen reipas poikayhmä on ne, joiden äidit eivät ehdi, jaksa tai välitä (eikä sitä siskoakaan ole ...), joten pojan on pakko ottaa itse vastuu jos minkään haluaa toteutuvan.

tämä on kyllä tullut todettua moneen kertaan.

Apua mikä ketju! Täytyypä muistaa olla kiitollinen siitä että on täysjärkinen exä joka osaa ihan itseni tavoin pitää huolta lapsen asioista muistuttelematta omilla lapsi-viikoillaan (vaatehuolto, wilmat, lääkärit jne.). Ja info kulkee sujuvasti vanhempien välillä ettei nyt esim. samoja vaatteita/urheiluvälineitä käydä etsimässä samaan aikaan. Ja mainittava vielä että kotoaan ex ei mallia varmaan oppinut, siellä kaiken hoiti aikoinaan äiti... Eli en kyllä ihan allekirjoita joissain viesteissä ollutta kantaa ettei miehet jotenkin näihin metatöihin kykene. (Ja se ex-appikin oppi aika paljon siinä vaiheessa kun jäi leskeksi, ei ollut enää vaimoa hoitamassa kaikkea käytännön asiaa...).

Mies jaksaa selata facebookissa hassuja videoita ja ammattiryhmänsä keskusteluja sekä ikh:n kuvastoa tuntitolkulla, muistaa milloin oli joku traktoritapahtuma monen kk päästä, mutta pari kertaa viikossa imurointi ei meinaa onnistua millään kun ei mitenkään muista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä metatyötaito jotenkin sukupuolisidonnaista? Meillä on tyttö ja poika. Fiksuja nuoria molemmat, mutta tytär varautuu edeltä, muistaa päivämäärät ja muutenkin tietää missä mitäkin on. Poika sen sijaan ei mieti etukäteen menoja, ei muista päivämääriä eikä jaksa niitä selvittää eikä tiedä missä mikin tavara on.

Viime viikon vanhojenpäivät oli hyvä esimerkki. Päivä oli pojalle tärkeä, mutta ei hänellä ollut mitään muistikuvaa milloin (mikä päivä ja mikä kellonaika) tanssit ovat, ei omatoimisesti testaa mahtuuko puku päälle ja missä hänen pukuaan kotona säilytetään saati mieti millä se puku päällä pääsee tanssipaikalle ja jatkoilta kotiin.

Siskonsa tiesi asiat paremmin, vaikka kyse ei ollut hänen tansseistaan.

Samoin miehelle nuo tanssit tulivat täytenä yllätyksenä, vaikka ihan samat tiedotteet niistä on saanut kuin minä.

Kotoa opitut mallit. Poika on kuin isänsä, joku nainen hoitaa kaiken.

On niitä täyspäisiäkin miehiä.

Ei ole kotoa opittu malli.

Minun poikieni isä on hyvin tarkka, pedantti, perfektionisti, suunnitelmallinen ja järjestelmällinen ja siisti.

Toinen poika on niin taivaanrannan maalari, ettei ole tosikaan. Asuu jo omillaan ja kämppä täysi sikolätti. Ei tiedä aikatauluista mitään, eikä oikein kiinnostakaan.

Takuulla ei ole kotoa oppinut.

Eri

Eri lapset kasvaa perheissä usein eri lailla. Minulta ja siskoltani on vaadittu ihan eri asioita aina.

Usein nimenomaan se nuorin kasvaa niin, että on ihmeellinen jos kerran vuodessa osaa laittaa oman mukinsa tiskipöydälle.

Vierailija kirjoitti:

Mies jaksaa selata facebookissa hassuja videoita ja ammattiryhmänsä keskusteluja sekä ikh:n kuvastoa tuntitolkulla, muistaa milloin oli joku traktoritapahtuma monen kk päästä, mutta pari kertaa viikossa imurointi ei meinaa onnistua millään kun ei mitenkään muista.

Pari kertaa viikossa. En minäkään "muistaisi".  Kerran ehkä viä menis, vaikka sekin tuntuu mielestäni paljohkolta.

Olen yh-isän kasvattama ajalta, jolloin se oli hyvin epätavallista. Voin vain sanoa, että onneksi olin suht terve lapsi. En varmaan olisi enää elossa jos olisin tarvinnut jotakin hoitoa sairauksiin. Hampaat ovat vinot mutta ehjät. Jaloissa järkyttävät vaivaisenluut pienistä kengistä, lapsena kärsin pahasta ihottumasta joka tulehtui ilman hoitoa. Vaatteeni olivat huonot, joka johti kiusaamiseen ja päihdeongelmaan myöhemmin. Meillä oli silti suurimman osan ajasta isän kanssa hauskaa, oli yhteisiä reissuja ja harrastuksia todella paljon muihin verrattuna. Mutta kyllähän se lapsi tarvitsee myös sitä perushuoltoa. Näin aikuisena harmittaa nuo hampaat ja kipeät jalat joihin mikään kenkä ei sovi.

Käyttäjä36354 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo niin varmaan, ihan vaan ajelitte ja hups vaan päädyitte Disneylandiin ja muualle ja mitään ei tarvinnut yhtään miettiä. Tai siis no, ehkä joku muu oli se joka mietti ja toinen vaan roikkui mukana.

Aamulla vain hetki juteltiin, että "mihinkäs päin nyt lähdettäis".  Ja sitten yhtenä päivänä kun olimme Pariisin lähellä, niin funtsattiin, että mentäiskö Disneylandiin.

Ei noilla reissuilla mitään hotelleja tartte varailla kunhan ei majapaikan ettimistä ihan iltaan jätä.  Euroopassa (eritoten saksankielisissä maissa) oikein on oikein hyvä yöpyä taajama-alueiden ulkopuolella kun siä on yksityisiä jotka vuokraa huonetta ihan omasta asuintalostaan. Jos tontin portilla on  kyltti "Zimmer Frei", niin ei kun sieltä kysymään.  Ja nykyään AirBnB viä helpottaa noitten löytämistä, niin ei tartte niin tarkkaan kattella kylttejä tien sivussa.

Huvittavaa, että tämä oli saanut kahdeksan alapeukkua. En kirjoittanut viestiä, mutta ihailen ihmisiä, jotka voivat matkustaa noin rennolla otteella. Oma mieheni suunnittelee aina tarkkaan kaiken ja hotelli pitää olla varattuna etukäteen jne. Sillä on etunsa ja haittansa.

Kaffebulla kirjoitti:

Tuo on hyvä huomio ja linkittyy siihen, miksi meillä Suomessa on OECD-maissa suurin syrjäytymisprosentti nuorilla miehillä. Tytöillä tuo luku vastaa OECD-maiden keskitasoa eli sukupuoliero on hurja. Pojilta ei vaadita, joten he eivät kehity.

Ehkä vähän simppeli yleistys tämä. Monen pojan syrjäytyminen alkaa jo alakoulussa, koska koulussa ei kiinnitetä huomiota tarpeeksi esim. lapsen liikunnan tarpeeseen ja tapaan aistia maailmaa. Siellä nimenomaan vaaditaan pojilta asoita, joihin kaikille heistä ei kerta kaikkiaan ole tajunnallisia resursseja.

Tämä pahenee yläkoulussa, jossa on valtavasti teoriaa, joka jää usein ihan ulkokohtaiseksi, koska teinin käsitteellinen ajattelu ei vielä ole niin kehittynyt kuin opetussuunnitelman laatijat olettaa.

Pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin tässä suhteessa, ja koulun systeemi suosii todellakin monien tyttöjen tapaa olla ryhmässä ja opiskella. t. yläkoulun ope

Onko tuo koulu sitten muuttunut tyttöjä suosivaksi tässä viime vuosikymmeninä ja jos niin miten?

Vielä joskus 60- tai 70-luvulla miehet pärjäsivät työelämässä ja opinnoissa, kun taas nykyään melkein kaikilla akateemisilla aloilla miehet alkavat jo olla harvinaisia.

Ennen se koulu oli vielä enemmän paikallaan istumista ja ulkolukua, ja silti pojat pärjäsivät koulussa siinä missä tytötkin. Miksi nyt sitten eivät pärjää?

Eihän ihmisen neurologinen rakenne voi muuttua yhtäkkiä siten, että pojat kypsyvät nyt jotenkin hitaammin kuin aiemmissa sukupolvissa. Ei evoluutio niin nopeasti toimi.

Vai ympäristömyrkytkö tällaista aiheuttaa? Pojat herkempiä myrkyille ja kehitys hidastuu?

Kaffebulla kirjoitti:

Onko tuo koulu sitten muuttunut tyttöjä suosivaksi tässä viime vuosikymmeninä ja jos niin miten?

Vielä joskus 60- tai 70-luvulla miehet pärjäsivät työelämässä ja opinnoissa, kun taas nykyään melkein kaikilla akateemisilla aloilla miehet alkavat jo olla harvinaisia.

Ennen se koulu oli vielä enemmän paikallaan istumista ja ulkolukua, ja silti pojat pärjäsivät koulussa siinä missä tytötkin. Miksi nyt sitten eivät pärjää?

Eihän ihmisen neurologinen rakenne voi muuttua yhtäkkiä siten, että pojat kypsyvät nyt jotenkin hitaammin kuin aiemmissa sukupolvissa. Ei evoluutio niin nopeasti toimi.

Vai ympäristömyrkytkö tällaista aiheuttaa? Pojat herkempiä myrkyille ja kehitys hidastuu?

Ei ollut isiä, setiä eikä enoja, ja pojat laitettiin prässiin pienestä pitäen. Pojat tarvitsevat sen prässin miehistyäkseen. Omaehtoisuus sopii paremmin tytöille.

Kaffebulla kirjoitti:

Onko tuo koulu sitten muuttunut tyttöjä suosivaksi tässä viime vuosikymmeninä ja jos niin miten?

Vielä joskus 60- tai 70-luvulla miehet pärjäsivät työelämässä ja opinnoissa, kun taas nykyään melkein kaikilla akateemisilla aloilla miehet alkavat jo olla harvinaisia.
Ennen se koulu oli vielä enemmän paikallaan istumista ja ulkolukua, ja silti pojat pärjäsivät koulussa siinä missä tytötkin. Miksi nyt sitten eivät pärjää?

Eihän ihmisen neurologinen rakenne voi muuttua yhtäkkiä siten, että pojat kypsyvät nyt jotenkin hitaammin kuin aiemmissa sukupolvissa. Ei evoluutio niin nopeasti toimi.

Vai ympäristömyrkytkö tällaista aiheuttaa? Pojat herkempiä myrkyille ja kehitys hidastuu?

Tämä ei ole asia jota paljon huudeltaisiin mutta kyllä kyse on todella paljon siitä miehenmallista ja asenteista. Mellä on nykyään vallalla kummallinen kulttuuri jossa poikien ei edes ajatella olevan kiinnostuneita kuin liikkumisesta ja tekemisestä. Aikuiset miehet huitelevat harrastamassa kuka jotain kalliokiipeilyä ja joku muu ajelee mönkijällä ympäri metsiä tai pelää lätkää. Mutta missä ovat ne miehemallit jossa mies on kiinnostunut maaliman asioista tai lukee tieteellisiä kirjoja? Niitä on aika vähän.

Mitä olen katsellut lapsia ja nuoria ympärilläni niin sen oikeasti näkee nimenomaan pojista heti että onko siellä kotona isä joka pitää arvossaan tietoa ja osaamista ja missä mies on vain se hauskuttaja jonka kanssa hassutellaan ja harrastellaan. Enkä siis sano ettei lasten pitäisi pitää hauskaa tai liikkua mutta heidän pitäisi osata erottaa mikä on sitä huvia ja mikä sitä vakavaa asiaa ja osaamista josta on koulussa hyötyä.

Fiksut miehet taitavat olla katoavaa kansanperinnettä. Telkkarista tulee jotain duudsoneita ja siinä on miehenmalli yh-äitien pojille. Kaahataan ja huudetaan ja saadaan vammoja ja se on olevinaan hauskaa.

Lääkärit, opettajat ja kaikki ns. järkevät aikuiset ovat naisia.

Missä on fiksut miehet? Tilastojen mukaan Suomessa nuorten miesten syrjäytymisprosentti on OECD-maiden korkein.