Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä

Kaffebulla kirjoitti:

Onko tuo koulu sitten muuttunut tyttöjä suosivaksi tässä viime vuosikymmeninä ja jos niin miten?

Vielä joskus 60- tai 70-luvulla miehet pärjäsivät työelämässä ja opinnoissa, kun taas nykyään melkein kaikilla akateemisilla aloilla miehet alkavat jo olla harvinaisia.

Ennen se koulu oli vielä enemmän paikallaan istumista ja ulkolukua, ja silti pojat pärjäsivät koulussa siinä missä tytötkin. Miksi nyt sitten eivät pärjää?

Eihän ihmisen neurologinen rakenne voi muuttua yhtäkkiä siten, että pojat kypsyvät nyt jotenkin hitaammin kuin aiemmissa sukupolvissa. Ei evoluutio niin nopeasti toimi.

Vai ympäristömyrkytkö tällaista aiheuttaa? Pojat herkempiä myrkyille ja kehitys hidastuu?

Nykyään lasten, varsinkin poikien, kanssa keskustellaan ihan liian vähän. Siis keskustellaan oikeasti niin että puhutaan kunnolla vähän momimutkaisemmista asioita ja kerrotaan lapsille että mitä maailmassa tapahtuu ja miksi. Liikaa ajatellaan että lasten pitää saada olla lapsia (niinkuin tiettyyn mittaan saakka pitääkin olla) ja siksi heitä ei vaivata aikuisten asioilla. Mutta miten ne lapset voisivat tajuta mitä kaikkea se oikea aikuisten maailma sisältää ja vaatii jos heille puhutaan aina vain lasten tasolla ja lasten asioita?

Ja kun lapset elävät liikaa vain siinä omassa lasten maailmassaan niin koulunkin ajatellaan olevan jotain leikkiä jolla ei ole oikein kytköstä mihinkään oikeaan maailmaan. Siksi sen voi vain laittaa läskiksi ja mennä läpi riehumalla ja hengailemalla kavereiden kanssa.

Kun vanhemmat kertovat jo pienestä lähtien lapsilleen että maailma on monimutkainen paikka jossa pitää tietää ja osata todella paljon asioita, lapsille tulee aito halu oppia ja ymmärtää eikä vaan mennä läpi lapsuuden laulellen ja leikkien.

Kaffebulla kirjoitti:

Fiksut miehet taitavat olla katoavaa kansanperinnettä. Telkkarista tulee jotain duudsoneita ja siinä on miehenmalli yh-äitien pojille. Kaahataan ja huudetaan ja saadaan vammoja ja se on olevinaan hauskaa.

Lääkärit, opettajat ja kaikki ns. järkevät aikuiset ovat naisia.

Missä on fiksut miehet? Tilastojen mukaan Suomessa nuorten miesten syrjäytymisprosentti on OECD-maiden korkein.

Kyllähän fiksuja miehiä on edelleenkin mutta maailma eriytyy kovaa vauhtia. Koulutus periytyy entistä enemmän. Ne fiksujen miesten pojat kouluttautuvat useimmiten mutta taas se syrjäytyminen ja kouluttamattomuus periytyy taas toisilta isiltä eteenpäin. Ja kun aika harva nousee koulutuksessa vanhempiensa yläpuolelle ja ismpi osa taas aina alittaa vanhempiensa koulutuksen niin syrjäytyminen lisääntyy ja yleistyy.

Maailma on täynnä fiksuja miehiä. Ne on vaan niin fiksuja, että osaavat valita puolisonsa oikein ja sen takia niitä ei palstamammoilla ole.

Eikä asiat tapahtuneet juuri niin kuin halusit jonka jälkeen valehtelet että mitään ei tapahtunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää jättää tekemättä kaikki, mikä vaikuttaa mieheen. Ostat ja teet ruokaa vain itselle ja lapsille "oho, en yhtään muistanut, että sinäkin syöt ". Et pese miehen vaatteita, et muistuta miestä yhtään mistään. Jos mies kysyy, missä meillä on se tai tämä, et ole kuullutkaan niistä vaikka tietäisit.

Tuo ei ole metatyöstä irrottautumista vaan ilkeilyä. 

Miten niin? Miksei mies voi hoitaa noita itse?

Tietysti voi hoitaa, jos ootte sopinut niin. Mutta miksi ihmeessä ei samalla vaivalla tekisi ruokaa myös miehelle jos kerran teet joka tapauksessa itselle ja lapsille? Mikä tavoite tällä on tarkoitus saavuttaa? Ei ruoanlaitto ole metatyötä. Aloituksessa puhuttiin nimenomaan halusta päästä eroon metatyöstä ja vetovastuusta, minkä merkitystä mies ilmeisesti vähättelee. Ap on täysin oikeilla jäljillä jättäessään tuon suunnittelutyön tekemättä, mutta Ap:n pitäisi viedä nyt tämä loppuun asti eli olla muistuttamatta miestä asioista, jotka on hoitamatta. Ja antaa asioiden olla hoitamatta. Ja kun asiat on hoitamatta niin seuraamuksetkin korjaa toki mies, Ap ei pelasta tilannetta siinä vaiheessa vaan mies hoitaa.

Etkö osaa edes elämää elää ilman sen suunnittelua.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Onko tuo koulu sitten muuttunut tyttöjä suosivaksi tässä viime vuosikymmeninä ja jos niin miten?

Vielä joskus 60- tai 70-luvulla miehet pärjäsivät työelämässä ja opinnoissa, kun taas nykyään melkein kaikilla akateemisilla aloilla miehet alkavat jo olla harvinaisia.

Ennen se koulu oli vielä enemmän paikallaan istumista ja ulkolukua, ja silti pojat pärjäsivät koulussa siinä missä tytötkin. Miksi nyt sitten eivät pärjää?

Eihän ihmisen neurologinen rakenne voi muuttua yhtäkkiä siten, että pojat kypsyvät nyt jotenkin hitaammin kuin aiemmissa sukupolvissa. Ei evoluutio niin nopeasti toimi.

Vai ympäristömyrkytkö tällaista aiheuttaa? Pojat herkempiä myrkyille ja kehitys hidastuu?

Nykyään lasten, varsinkin poikien, kanssa keskustellaan ihan liian vähän. Siis keskustellaan oikeasti niin että puhutaan kunnolla vähän momimutkaisemmista asioita ja kerrotaan lapsille että mitä maailmassa tapahtuu ja miksi. Liikaa ajatellaan että lasten pitää saada olla lapsia (niinkuin tiettyyn mittaan saakka pitääkin olla) ja siksi heitä ei vaivata aikuisten asioilla. Mutta miten ne lapset voisivat tajuta mitä kaikkea se oikea aikuisten maailma sisältää ja vaatii jos heille puhutaan aina vain lasten tasolla ja lasten asioita?

Ja kun lapset elävät liikaa vain siinä omassa lasten maailmassaan niin koulunkin ajatellaan olevan jotain leikkiä jolla ei ole oikein kytköstä mihinkään oikeaan maailmaan. Siksi sen voi vain laittaa läskiksi ja mennä läpi riehumalla ja hengailemalla kavereiden kanssa.

Kun vanhemmat kertovat jo pienestä lähtien lapsilleen että maailma on monimutkainen paikka jossa pitää tietää ja osata todella paljon asioita, lapsille tulee aito halu oppia ja ymmärtää eikä vaan mennä läpi lapsuuden laulellen ja leikkien.

Samat ongelmat koulussa ja työelämässä pojilla ja miehillä. Naiset eivät suostu keskustelemaan vaan itsekkäästi kertovat miten poikien ja miesten kuuluu toimia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää jättää tekemättä kaikki, mikä vaikuttaa mieheen. Ostat ja teet ruokaa vain itselle ja lapsille "oho, en yhtään muistanut, että sinäkin syöt ". Et pese miehen vaatteita, et muistuta miestä yhtään mistään. Jos mies kysyy, missä meillä on se tai tämä, et ole kuullutkaan niistä vaikka tietäisit.

Tuo ei ole metatyöstä irrottautumista vaan ilkeilyä. 

Miten niin? Miksei mies voi hoitaa noita itse?

Tietysti voi hoitaa, jos ootte sopinut niin. Mutta miksi ihmeessä ei samalla vaivalla tekisi ruokaa myös miehelle jos kerran teet joka tapauksessa itselle ja lapsille? Mikä tavoite tällä on tarkoitus saavuttaa? Ei ruoanlaitto ole metatyötä. Aloituksessa puhuttiin nimenomaan halusta päästä eroon metatyöstä ja vetovastuusta, minkä merkitystä mies ilmeisesti vähättelee. Ap on täysin oikeilla jäljillä jättäessään tuon suunnittelutyön tekemättä, mutta Ap:n pitäisi viedä nyt tämä loppuun asti eli olla muistuttamatta miestä asioista, jotka on hoitamatta. Ja antaa asioiden olla hoitamatta. Ja kun asiat on hoitamatta niin seuraamuksetkin korjaa toki mies, Ap ei pelasta tilannetta siinä vaiheessa vaan mies hoitaa.

Etkö osaa edes elämää elää ilman sen suunnittelua.

Se tuntuu olevan naisten pahin painajainen kun asiat ei mene niin kuin hän on etukäteen suunnitellut. Ja täytyyhän heidän suunnitella miten saa itselleen parhaiten hyötyjä kun tuleehan siittä paha mieli jos menee joku hyöty sivu suun kun sitä ei ole jo etukäteen suunnitellut

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Tuo on hyvä huomio ja linkittyy siihen, miksi meillä Suomessa on OECD-maissa suurin syrjäytymisprosentti nuorilla miehillä. Tytöillä tuo luku vastaa OECD-maiden keskitasoa eli sukupuoliero on hurja. Pojilta ei vaadita, joten he eivät kehity.

Ehkä vähän simppeli yleistys tämä. Monen pojan syrjäytyminen alkaa jo alakoulussa, koska koulussa ei kiinnitetä huomiota tarpeeksi esim. lapsen liikunnan tarpeeseen ja tapaan aistia maailmaa. Siellä nimenomaan vaaditaan pojilta asoita, joihin kaikille heistä ei kerta kaikkiaan ole tajunnallisia resursseja.

Tämä pahenee yläkoulussa, jossa on valtavasti teoriaa, joka jää usein ihan ulkokohtaiseksi, koska teinin käsitteellinen ajattelu ei vielä ole niin kehittynyt kuin opetussuunnitelman laatijat olettaa.

Pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin tässä suhteessa, ja koulun systeemi suosii todellakin monien tyttöjen tapaa olla ryhmässä ja opiskella. t. yläkoulun ope

Ei ole kyllä sinullakaan kaikki muumit laaksossa. Syrjäytyminen ei johdu koulusta, vaan esimerkiksi mielenterveysongelmista, kodin oloista ja monista muista moninaisista eri ongelmista. Sieltä tulee se juurisyy siihen, että ei pärjätä koulussa tai koulu ei kiinnosta. Koulu ei ole pääsyy syrjäytymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Onko tuo koulu sitten muuttunut tyttöjä suosivaksi tässä viime vuosikymmeninä ja jos niin miten?

Vielä joskus 60- tai 70-luvulla miehet pärjäsivät työelämässä ja opinnoissa, kun taas nykyään melkein kaikilla akateemisilla aloilla miehet alkavat jo olla harvinaisia.

Ennen se koulu oli vielä enemmän paikallaan istumista ja ulkolukua, ja silti pojat pärjäsivät koulussa siinä missä tytötkin. Miksi nyt sitten eivät pärjää?

Eihän ihmisen neurologinen rakenne voi muuttua yhtäkkiä siten, että pojat kypsyvät nyt jotenkin hitaammin kuin aiemmissa sukupolvissa. Ei evoluutio niin nopeasti toimi.

Vai ympäristömyrkytkö tällaista aiheuttaa? Pojat herkempiä myrkyille ja kehitys hidastuu?

Nykyään lasten, varsinkin poikien, kanssa keskustellaan ihan liian vähän. Siis keskustellaan oikeasti niin että puhutaan kunnolla vähän momimutkaisemmista asioita ja kerrotaan lapsille että mitä maailmassa tapahtuu ja miksi. Liikaa ajatellaan että lasten pitää saada olla lapsia (niinkuin tiettyyn mittaan saakka pitääkin olla) ja siksi heitä ei vaivata aikuisten asioilla. Mutta miten ne lapset voisivat tajuta mitä kaikkea se oikea aikuisten maailma sisältää ja vaatii jos heille puhutaan aina vain lasten tasolla ja lasten asioita?

Ja kun lapset elävät liikaa vain siinä omassa lasten maailmassaan niin koulunkin ajatellaan olevan jotain leikkiä jolla ei ole oikein kytköstä mihinkään oikeaan maailmaan. Siksi sen voi vain laittaa läskiksi ja mennä läpi riehumalla ja hengailemalla kavereiden kanssa.

Kun vanhemmat kertovat jo pienestä lähtien lapsilleen että maailma on monimutkainen paikka jossa pitää tietää ja osata todella paljon asioita, lapsille tulee aito halu oppia ja ymmärtää eikä vaan mennä läpi lapsuuden laulellen ja leikkien.

Oli sama ennenkin ja teki kyllä hallaa omalle koulumotivaatiolle ja muutenkin suhtautumiselle opiskeluun.

Mikään aloittajan kuvaamista tekemättä jääneistä asioista ei oikeasti ole pakollisia.

Pistä sinäkin sohvalle pitkäksesi ja nauti hetkestä. Lopeta ylimääräinen toimittaminen. Sinulla menee vain se lasten todellinen lapsuusaika ohi. Kiireettömyys on parasta arkea. Panosta siihen ja karsi turhat pois.

Läpitunkematon risukko siitä syntyy, kun jättää mettätyöt tekemättä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Tuo on hyvä huomio ja linkittyy siihen, miksi meillä Suomessa on OECD-maissa suurin syrjäytymisprosentti nuorilla miehillä. Tytöillä tuo luku vastaa OECD-maiden keskitasoa eli sukupuoliero on hurja. Pojilta ei vaadita, joten he eivät kehity.

Ehkä vähän simppeli yleistys tämä. Monen pojan syrjäytyminen alkaa jo alakoulussa, koska koulussa ei kiinnitetä huomiota tarpeeksi esim. lapsen liikunnan tarpeeseen ja tapaan aistia maailmaa. Siellä nimenomaan vaaditaan pojilta asoita, joihin kaikille heistä ei kerta kaikkiaan ole tajunnallisia resursseja.

Tämä pahenee yläkoulussa, jossa on valtavasti teoriaa, joka jää usein ihan ulkokohtaiseksi, koska teinin käsitteellinen ajattelu ei vielä ole niin kehittynyt kuin opetussuunnitelman laatijat olettaa.

Pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin tässä suhteessa, ja koulun systeemi suosii todellakin monien tyttöjen tapaa olla ryhmässä ja opiskella. t. yläkoulun ope

Ei ole kyllä sinullakaan kaikki muumit laaksossa. Syrjäytyminen ei johdu koulusta, vaan esimerkiksi mielenterveysongelmista, kodin oloista ja monista muista moninaisista eri ongelmista. Sieltä tulee se juurisyy siihen, että ei pärjätä koulussa tai koulu ei kiinnosta. Koulu ei ole pääsyy syrjäytymiseen.

En tarkoittanut loukata, kun sanoin yleistystä ("Pojilta ei vaadita, joten he eivät kehity") simppeliksi, en tarkoittanut, että kirjoittaja olisi simppeli, :) vaan että tuonkaltainen yhteen syyhyn vetoaminen ei ole realistista. Syrjäytymiseen vaikuttavat monet  syyt, ennen kaikkea tietysti perheolot, joihin minuakin kommentoinut kirjoittaja viittaa. 

Mutta en itsekään muistanut ottaa viestissäni esille koulukiusaamista, joka on ihan tutkimuksissakin todettu syy syrjäytymiseen ja nuoren aikuisen yksinäisyyteen: melkein kaikkien yksinäisyydestä kärsivien nuorten aikuisten historiasta löytyy koulukiusaamista. Se on nakertanut herkässä kasvuiässä olevan lapsen ja nuoren itseluottamuksen, ja hänessä on syntynyt epäluuloisuus tuntemattomia ihmisiä kohtaan, mikä estää tutustumisen uusiin ihmisiin.

Koulukiusaamiseen taas vaikuttaisi vähentävästi, jos koulussa kiinnitettäisiin enemmän huomiota tekemisen  mielekkyyteen ja olisi enemmän vaihtoehtoja. Nykyisellään 20 prossaa yläkoululaisista on erityisopetuksessa osin tai kokonaan, mikä kertoo siitä, että peruskoulumme opetussuunnitelma on liian vaikea, teoreettinen ja raskas niille, jotka ovat enemmän käytännön ihmisiä. Peruskoulu valmentaa lukioon, ei ammattikouluun. 

Jos kaikki oppilaat, ei vain ne menestyvät, kokisivat koulun antavan heille asioita, joita he tulevaisuudessa tarvitsevat, he kokisivat koulun enemmän omakseen. Ammattikoulussa ei tarvita esim. runoanalyysin taitoja äidinkielessä kuten lukiossa, vaan raporttien ja selostusten tekemistä, mutta harjoitellaanko niitä yläkoulussa? Riippuu opettajan valistuneisuudesta.

Kaikkein paras tapa vähentää koulukiusaamista olisi pienentää luokkakokoja, mutta se ei enää tule onnistumaan, kun oppivelvollisuuden pidennys 18 ikävuoteen tulee nielemään kaikki opetuksen rahat, sekä digilaitteiden jatkuva uusiminen.

Mä olen jopa miettinyt, että peruskouluun siirtyminen saattoi olla virhe. Ennen oli kansakoulu ja oppikoulu. Eli ne fiksut eriytettiin siitä tyhmemmästä massasta jo alakouluiässä.

Peruskoulu on oikeasti liian haastava monille. Jos 20% vaatii erityisopetusta niin joku mättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ilmoitin lapselle ja miehelle noin 2vkoa sitten että lapsi tarvii uudet kengät, entiset on rikki. Sanoin myös, etten aio hoitaa asiaa, kuten aiemmin.

Vielä ei ole tapahtunut mitään, ei yhtään mitään. Katsotaan kauanko 9v kulkee rikkinäisissä kengissään.

Eikä tää oo mikään kosto tms., oon kuitenkin varannut lapselle kesäleirin ja hoitanut muita asioita.

Meillä tulee muuten 3 viikkoa täyteen. Lapsella on edelleen rikkinäiset kengät. Kyllä ne kävi viikolla marketissa , mutta lenkkareita ei kukaan muistanut (minäkään, joka sille reissulle kauppalistan tein).

Viime viikolla oltiin kipeitä koko perhe, ensin lapsi sitten minä ja nyt mies flunssassa. Ehkä se selittää että niitä uusia kenkiä ei vieläkään ole. Siitä on noin 4 viikkoa suunnilleen, kun alunperin sanoin asiasta.

Taitaa olla niin että metatyö-virhe oli minun, kun kuvittelin että lapsella pitäisi olla ehjät kengät. Ei sillä näköjään ole väliä.

Meillä anoppi kehuu poikaansa (miestäni) kun hän niin hienosti osaa hoitaa lapsiansa ja viedä neuvolaan, päiväkotiin, iltapesulle, leikkipuistoon tms.

Itse pyörittelen silmiäni tuollaiselle ja olen yrittänyt kertoa anopille, että lapset ovat myös mieheni ja tottakai isä osallistuu tuollaisiin asioihin, ei ole minusta ihmeellistä, ihan tavallista. En olisi lapsia hankkinut, jos ne olisi joku oma projektini vaan, halusin mieheni kanssa yhteisen perheen

Vinkki: nettikaupat toimii silloinkin kun on kipeä eikä pääse kaupoille.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Fiksut miehet taitavat olla katoavaa kansanperinnettä. Telkkarista tulee jotain duudsoneita ja siinä on miehenmalli yh-äitien pojille. Kaahataan ja huudetaan ja saadaan vammoja ja se on olevinaan hauskaa.

Lääkärit, opettajat ja kaikki ns. järkevät aikuiset ovat naisia.

Missä on fiksut miehet? Tilastojen mukaan Suomessa nuorten miesten syrjäytymisprosentti on OECD-maiden korkein.

Kyllähän fiksuja miehiä on edelleenkin mutta maailma eriytyy kovaa vauhtia. Koulutus periytyy entistä enemmän. Ne fiksujen miesten pojat kouluttautuvat useimmiten mutta taas se syrjäytyminen ja kouluttamattomuus periytyy taas toisilta isiltä eteenpäin. Ja kun aika harva nousee koulutuksessa vanhempiensa yläpuolelle ja ismpi osa taas aina alittaa vanhempiensa koulutuksen niin syrjäytyminen lisääntyy ja yleistyy.

Ei koulutus takaa fiksuutta, sen kummemmin kuin viisauttakaan. Monia asioita oppii elämällä ja olemalla kiinnostunut eri asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Onko tuo koulu sitten muuttunut tyttöjä suosivaksi tässä viime vuosikymmeninä ja jos niin miten?

Vielä joskus 60- tai 70-luvulla miehet pärjäsivät työelämässä ja opinnoissa, kun taas nykyään melkein kaikilla akateemisilla aloilla miehet alkavat jo olla harvinaisia.

Ennen se koulu oli vielä enemmän paikallaan istumista ja ulkolukua, ja silti pojat pärjäsivät koulussa siinä missä tytötkin. Miksi nyt sitten eivät pärjää?

Eihän ihmisen neurologinen rakenne voi muuttua yhtäkkiä siten, että pojat kypsyvät nyt jotenkin hitaammin kuin aiemmissa sukupolvissa. Ei evoluutio niin nopeasti toimi.

Vai ympäristömyrkytkö tällaista aiheuttaa? Pojat herkempiä myrkyille ja kehitys hidastuu?

Nykyään lasten, varsinkin poikien, kanssa keskustellaan ihan liian vähän. Siis keskustellaan oikeasti niin että puhutaan kunnolla vähän momimutkaisemmista asioita ja kerrotaan lapsille että mitä maailmassa tapahtuu ja miksi. Liikaa ajatellaan että lasten pitää saada olla lapsia (niinkuin tiettyyn mittaan saakka pitääkin olla) ja siksi heitä ei vaivata aikuisten asioilla. Mutta miten ne lapset voisivat tajuta mitä kaikkea se oikea aikuisten maailma sisältää ja vaatii jos heille puhutaan aina vain lasten tasolla ja lasten asioita?

Ja kun lapset elävät liikaa vain siinä omassa lasten maailmassaan niin koulunkin ajatellaan olevan jotain leikkiä jolla ei ole oikein kytköstä mihinkään oikeaan maailmaan. Siksi sen voi vain laittaa läskiksi ja mennä läpi riehumalla ja hengailemalla kavereiden kanssa.

Kun vanhemmat kertovat jo pienestä lähtien lapsilleen että maailma on monimutkainen paikka jossa pitää tietää ja osata todella paljon asioita, lapsille tulee aito halu oppia ja ymmärtää eikä vaan mennä läpi lapsuuden laulellen ja leikkien.

Samat ongelmat koulussa ja työelämässä pojilla ja miehillä. Naiset eivät suostu keskustelemaan vaan itsekkäästi kertovat miten poikien ja miesten kuuluu toimia

Nyt pitäisi kuulla perusteluja siitä, että miten ja mistä pitäisi keskustella. Ja mikä on tarpeeksi miehekäs tapa keskustella? Tätä samaa vinkumista kuuluu niin koulujen kuin terapian osalta. Ilmeisesti pitää mennä potkimaan palloa, ja sen jälkeen on kaikki hyvin.

Kaffebulla kirjoitti:

Mä olen jopa miettinyt, että peruskouluun siirtyminen saattoi olla virhe. Ennen oli kansakoulu ja oppikoulu. Eli ne fiksut eriytettiin siitä tyhmemmästä massasta jo alakouluiässä.

Peruskoulu on oikeasti liian haastava monille. Jos 20% vaatii erityisopetusta niin joku mättää.

Perustetaan eliitille vielä yksi koulu sen lisäksi, niin kirjoittajakin voi luulla kuuluvansa siihen porukkaan. Mihin itse olet käyttänyt sitä älyäsi, jotta meidän maailmamme olisi parempi paikka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ilmoitin lapselle ja miehelle noin 2vkoa sitten että lapsi tarvii uudet kengät, entiset on rikki. Sanoin myös, etten aio hoitaa asiaa, kuten aiemmin.

Vielä ei ole tapahtunut mitään, ei yhtään mitään. Katsotaan kauanko 9v kulkee rikkinäisissä kengissään.

Eikä tää oo mikään kosto tms., oon kuitenkin varannut lapselle kesäleirin ja hoitanut muita asioita.

Meillä tulee muuten 3 viikkoa täyteen. Lapsella on edelleen rikkinäiset kengät. Kyllä ne kävi viikolla marketissa , mutta lenkkareita ei kukaan muistanut (minäkään, joka sille reissulle kauppalistan tein).

Viime viikolla oltiin kipeitä koko perhe, ensin lapsi sitten minä ja nyt mies flunssassa. Ehkä se selittää että niitä uusia kenkiä ei vieläkään ole. Siitä on noin 4 viikkoa suunnilleen, kun alunperin sanoin asiasta.

Taitaa olla niin että metatyö-virhe oli minun, kun kuvittelin että lapsella pitäisi olla ehjät kengät. Ei sillä näköjään ole väliä.

Eli ei ne lenkkarit taida kummoisesti rikki ollakaan? Puhekykyinen 9-vuotias kyllä muistuttaisi iskää, jos jalassa olisi pelkät nauhan reiät? Ehkäpä lapsesi pitää kovasti noista kengistä?