Miksi muiden paino tai ulkonäkö häiritsee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun aina napistaan että se ja tämä ja tuo kuluttaa terveydenhuollon resursseja niin voitteko vihdoinkin kertoa että KUKA JA MILLAINEN ihminen sitä terveydenhuoltoa siis saa käyttää teidän mielestä ja millä perusteilla?? Tietäis mihin tähdätä ettei katsota vinoon että tuoki pummi vaan kuluttaa yhteiskunnan resursseja.

Urheiluvammoja ei pitäisi hoitaa julkisessa terveydenhuollossa. Turhia, itseaiheutettuja vammoja.

Mikä niiden osuus on esim. lihavuuden kuluihin verrattuna?

Tarpeeksi paljon

Olen yrittänyt googlailla, mutten ole löytänyt yhtään tilastoa, jonka mukaan urheiluvammat nousisivat jotenkin korkealle tasolle kuluissa. Olen löytänyt tutkimuksen, jonka mukaan suhteellisen paljon liikkuvat ja myös erittäin raskasta liikuntaa harjoittavat olivat tervein kansanosa. Etenkin mt-puolen ongelmat olivat heidän kohdallaan vähäisiä.

Liikunta vähentää ja parantaa masennusoireita, mutta vielä tärkeämpi ennaltaehkäisevä tekijä on elämänasenne. Ikävä kyllä viimeksimainittu pohjautuu pitkälti geeneihin ja kasvatukseen.

Luin äskettäin lähes kaikki lääkäri Ilkka Vuoren kirjat liikunnan ja terveydentilan suhteesta. Raskas liikunta itse asiassa on terveysriski, etenkin sydänsairauksien osalta, joten tuo väite ei pidä paikkansa. Kohtuullinen liikunta on erittäin terveellistä ja turvallista, mutta raskas liikunta on riskaabelia. En muista tarkkoja todennäköisyyslukuja, mutta kannattaa perehtyä, jos satut olemaan raskasta liikutaa harrastava. Myös äkillisiä ponnistuksia sisältävä liikunta (kuten maastaveto) on suht vaarallista jopa nuorille. Kirjassa siis oli asiasta tutkittua tilastotietoa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun aina napistaan että se ja tämä ja tuo kuluttaa terveydenhuollon resursseja niin voitteko vihdoinkin kertoa että KUKA JA MILLAINEN ihminen sitä terveydenhuoltoa siis saa käyttää teidän mielestä ja millä perusteilla?? Tietäis mihin tähdätä ettei katsota vinoon että tuoki pummi vaan kuluttaa yhteiskunnan resursseja.

Urheiluvammoja ei pitäisi hoitaa julkisessa terveydenhuollossa. Turhia, itseaiheutettuja vammoja.

Mikä niiden osuus on esim. lihavuuden kuluihin verrattuna?

Tarpeeksi paljon

Olen yrittänyt googlailla, mutten ole löytänyt yhtään tilastoa, jonka mukaan urheiluvammat nousisivat jotenkin korkealle tasolle kuluissa. Olen löytänyt tutkimuksen, jonka mukaan suhteellisen paljon liikkuvat ja myös erittäin raskasta liikuntaa harjoittavat olivat tervein kansanosa. Etenkin mt-puolen ongelmat olivat heidän kohdallaan vähäisiä.

Liikunta vähentää ja parantaa masennusoireita, mutta vielä tärkeämpi ennaltaehkäisevä tekijä on elämänasenne. Ikävä kyllä viimeksimainittu pohjautuu pitkälti geeneihin ja kasvatukseen.

Luin äskettäin lähes kaikki lääkäri Ilkka Vuoren kirjat liikunnan ja terveydentilan suhteesta. Raskas liikunta itse asiassa on terveysriski, etenkin sydänsairauksien osalta, joten tuo väite ei pidä paikkansa. Kohtuullinen liikunta on erittäin terveellistä ja turvallista, mutta raskas liikunta on riskaabelia. En muista tarkkoja todennäköisyyslukuja, mutta kannattaa perehtyä, jos satut olemaan raskasta liikutaa harrastava. Myös äkillisiä ponnistuksia sisältävä liikunta (kuten maastaveto) on suht vaarallista jopa nuorille. Kirjassa siis oli asiasta tutkittua tilastotietoa. Ap

Tuossa tutkimuksessa terveimpiä olivat ne, jotka harrastivat kohtuullisesti liikuntaa, mutta joiden rasitus nousi myös välillä erittäin raskaaksi. Ne, jotka jatkuvasti harrastivat erittäin raskasta liikuntaa, eivät olleet yhtä terveitä.

Minä olen lihava. Olen ollut koko aikuisikäni töissä ja maksanut ihan kohtuullisesti veroja. En ole sairastellut juuri ollenkaan, en syö mitään lääkkeitä säännöllisesti vaikka ikää on 57v. Jos nyt jostain syystä alkaisin sairastella niin hyvällä omallatunnolla sen tekisin enkä todellakaan ajattelisi kuormittavani tätä yhteiskuntaa. Kaikki, jotka tästä kuormittamisesta lihavia syyllistävät, saavat minun puolestani haistaa pitkän vehkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun aina napistaan että se ja tämä ja tuo kuluttaa terveydenhuollon resursseja niin voitteko vihdoinkin kertoa että KUKA JA MILLAINEN ihminen sitä terveydenhuoltoa siis saa käyttää teidän mielestä ja millä perusteilla?? Tietäis mihin tähdätä ettei katsota vinoon että tuoki pummi vaan kuluttaa yhteiskunnan resursseja.

Urheiluvammoja ei pitäisi hoitaa julkisessa terveydenhuollossa. Turhia, itseaiheutettuja vammoja.

Mikä niiden osuus on esim. lihavuuden kuluihin verrattuna?

Tarpeeksi paljon

Olen yrittänyt googlailla, mutten ole löytänyt yhtään tilastoa, jonka mukaan urheiluvammat nousisivat jotenkin korkealle tasolle kuluissa. Olen löytänyt tutkimuksen, jonka mukaan suhteellisen paljon liikkuvat ja myös erittäin raskasta liikuntaa harjoittavat olivat tervein kansanosa. Etenkin mt-puolen ongelmat olivat heidän kohdallaan vähäisiä.

Liikunta vähentää ja parantaa masennusoireita, mutta vielä tärkeämpi ennaltaehkäisevä tekijä on elämänasenne. Ikävä kyllä viimeksimainittu pohjautuu pitkälti geeneihin ja kasvatukseen.

Luin äskettäin lähes kaikki lääkäri Ilkka Vuoren kirjat liikunnan ja terveydentilan suhteesta. Raskas liikunta itse asiassa on terveysriski, etenkin sydänsairauksien osalta, joten tuo väite ei pidä paikkansa. Kohtuullinen liikunta on erittäin terveellistä ja turvallista, mutta raskas liikunta on riskaabelia. En muista tarkkoja todennäköisyyslukuja, mutta kannattaa perehtyä, jos satut olemaan raskasta liikutaa harrastava. Myös äkillisiä ponnistuksia sisältävä liikunta (kuten maastaveto) on suht vaarallista jopa nuorille. Kirjassa siis oli asiasta tutkittua tilastotietoa. Ap

Tuossa tutkimuksessa terveimpiä olivat ne, jotka harrastivat kohtuullisesti liikuntaa, mutta joiden rasitus nousi myös välillä erittäin raskaaksi. Ne, jotka jatkuvasti harrastivat erittäin raskasta liikuntaa, eivät olleet yhtä terveitä.

Tuollaista tulosta en muista lukeneeni. Ilkka Vuoren kirjoissa oli esitelty useampia, eri tavoin terveysriskejä kuvaavia tutkimuksia, joita kuvattiin taulukoissa kertoimin ja myös sanallisesti. Raskaisiin liikuntasuorituksiin ja erityisesti maastavetoihin liittyi mm. sydänperäisen äkkikuoleman riski (ja muistaakseni myös aivoverisuonitapahtumankin riski). Oli ihan kiinnostavia tietoja, mutta en muista ihan tarkasti kaikkea. Katsoin juuri wikipediasta, Vuori on julkaissut nelisensataa tutkimusta liikuntafysiologian ja -lääketieteen alalta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä olen lihava. Olen ollut koko aikuisikäni töissä ja maksanut ihan kohtuullisesti veroja. En ole sairastellut juuri ollenkaan, en syö mitään lääkkeitä säännöllisesti vaikka ikää on 57v. Jos nyt jostain syystä alkaisin sairastella niin hyvällä omallatunnolla sen tekisin enkä todellakaan ajattelisi kuormittavani tätä yhteiskuntaa. Kaikki, jotka tästä kuormittamisesta lihavia syyllistävät, saavat minun puolestani haistaa pitkän vehkeen. 

Olet sen ikäinen, ettet ehkä ole ollut koko ikääsi (esimerkiksi lapsena) lihava. Ja syöty ravinto vaikuttaa myös siihen, miten riskejä alkaa kertyä. Esimerkiksi transrasvat rasvoittavat maksaa kolminkertaisesti enemmän kuin muut rasvat, minkä vuoksi jo alakouluikäisiltä löytyy Britanniassa rasvamaksaa. Siellä kun syödään paljon roskaruokaa. Transrasvat myös sotkevat kylläisyyshormoni leptiiniinin toimintaa. 

Sepelvaltimotaudin kehittyminen vie noin 20 vuotta, joten kun ennen saatiin sydänkohtaus 50-60-vuotiaina, tulee nykyisin - kun ylipainoa on nuoresta asti - jo kolmekymppisenä. Kuitenkin on merkitystä myös sillä millaisesta ruuasta nuo kilot ovat kertyneet ja harrastaako henkilö liikuntaa, mikä vähentää sisäelinten ympärille kertyvää rasvaa.

Ei siis pidä paikkansa, että kaikenlainen lihavuus olisi yhtä vaarallista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun aina napistaan että se ja tämä ja tuo kuluttaa terveydenhuollon resursseja niin voitteko vihdoinkin kertoa että KUKA JA MILLAINEN ihminen sitä terveydenhuoltoa siis saa käyttää teidän mielestä ja millä perusteilla?? Tietäis mihin tähdätä ettei katsota vinoon että tuoki pummi vaan kuluttaa yhteiskunnan resursseja.

Urheiluvammoja ei pitäisi hoitaa julkisessa terveydenhuollossa. Turhia, itseaiheutettuja vammoja.

Mikä niiden osuus on esim. lihavuuden kuluihin verrattuna?

Tarpeeksi paljon

Olen yrittänyt googlailla, mutten ole löytänyt yhtään tilastoa, jonka mukaan urheiluvammat nousisivat jotenkin korkealle tasolle kuluissa. Olen löytänyt tutkimuksen, jonka mukaan suhteellisen paljon liikkuvat ja myös erittäin raskasta liikuntaa harjoittavat olivat tervein kansanosa. Etenkin mt-puolen ongelmat olivat heidän kohdallaan vähäisiä.

Liikunta vähentää ja parantaa masennusoireita, mutta vielä tärkeämpi ennaltaehkäisevä tekijä on elämänasenne. Ikävä kyllä viimeksimainittu pohjautuu pitkälti geeneihin ja kasvatukseen.

Luin äskettäin lähes kaikki lääkäri Ilkka Vuoren kirjat liikunnan ja terveydentilan suhteesta. Raskas liikunta itse asiassa on terveysriski, etenkin sydänsairauksien osalta, joten tuo väite ei pidä paikkansa. Kohtuullinen liikunta on erittäin terveellistä ja turvallista, mutta raskas liikunta on riskaabelia. En muista tarkkoja todennäköisyyslukuja, mutta kannattaa perehtyä, jos satut olemaan raskasta liikutaa harrastava. Myös äkillisiä ponnistuksia sisältävä liikunta (kuten maastaveto) on suht vaarallista jopa nuorille. Kirjassa siis oli asiasta tutkittua tilastotietoa. Ap

Tuossa tutkimuksessa terveimpiä olivat ne, jotka harrastivat kohtuullisesti liikuntaa, mutta joiden rasitus nousi myös välillä erittäin raskaaksi. Ne, jotka jatkuvasti harrastivat erittäin raskasta liikuntaa, eivät olleet yhtä terveitä.

Tuollaista tulosta en muista lukeneeni. Ilkka Vuoren kirjoissa oli esitelty useampia, eri tavoin terveysriskejä kuvaavia tutkimuksia, joita kuvattiin taulukoissa kertoimin ja myös sanallisesti. Raskaisiin liikuntasuorituksiin ja erityisesti maastavetoihin liittyi mm. sydänperäisen äkkikuoleman riski (ja muistaakseni myös aivoverisuonitapahtumankin riski). Oli ihan kiinnostavia tietoja, mutta en muista ihan tarkasti kaikkea. Katsoin juuri wikipediasta, Vuori on julkaissut nelisensataa tutkimusta liikuntafysiologian ja -lääketieteen alalta. Ap

Ilkka Vuoren pointti oli se, että itselleni oli yllätys, että raskas liikunta on noinkin vaarallista. Mutta kun mietin tuttavapiiriäni, niin sieltäkin löytyy sydänperäisiä äkkikuolemia nimenomaan hyvin raskasta liikuntaa harrastavista terveistä ja urheilusuorituksen aikana tai heti sen jälkeen.

Ihmiskeho on varmaankin kehittynyt toisenlaista, jatkuvaa ja kevyempää kuormitusta varten, ei "urheilua" varten. Sillähän ei ole mitään merkitystä lajin eloonjäämiselle. Huippu-urheilijat eivät taida tervettä päivää nähdä, kun keho joutuu kovaan rääkkiin säännöllisesti ja vammoja syntyy. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen lihava. Olen ollut koko aikuisikäni töissä ja maksanut ihan kohtuullisesti veroja. En ole sairastellut juuri ollenkaan, en syö mitään lääkkeitä säännöllisesti vaikka ikää on 57v. Jos nyt jostain syystä alkaisin sairastella niin hyvällä omallatunnolla sen tekisin enkä todellakaan ajattelisi kuormittavani tätä yhteiskuntaa. Kaikki, jotka tästä kuormittamisesta lihavia syyllistävät, saavat minun puolestani haistaa pitkän vehkeen. 

Olet sen ikäinen, ettet ehkä ole ollut koko ikääsi (esimerkiksi lapsena) lihava. Ja syöty ravinto vaikuttaa myös siihen, miten riskejä alkaa kertyä. Esimerkiksi transrasvat rasvoittavat maksaa kolminkertaisesti enemmän kuin muut rasvat, minkä vuoksi jo alakouluikäisiltä löytyy Britanniassa rasvamaksaa. Siellä kun syödään paljon roskaruokaa. Transrasvat myös sotkevat kylläisyyshormoni leptiiniinin toimintaa. 

Sepelvaltimotaudin kehittyminen vie noin 20 vuotta, joten kun ennen saatiin sydänkohtaus 50-60-vuotiaina, tulee nykyisin - kun ylipainoa on nuoresta asti - jo kolmekymppisenä. Kuitenkin on merkitystä myös sillä millaisesta ruuasta nuo kilot ovat kertyneet ja harrastaako henkilö liikuntaa, mikä vähentää sisäelinten ympärille kertyvää rasvaa.

Ei siis pidä paikkansa, että kaikenlainen lihavuus olisi yhtä vaarallista. Ap

*leptiinin. Ap

Ei häiritse muiden paino tai ulkonäkö, mutta joidenkin lähes jatkuva ähinä ja puhina ja pihinä ja voivotus kyllä hiukan rassaa. Ja se jos katsoo olevansa oikeutettu vaatimaan palveluksia (hae sitä, tuo tätä, tee tämä), kun kokee tuolista nousemisen niin työlääksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei häiritse muiden ulkonäkö. Paino häiritsee koska lihavat kuluttavat terveydenhuollon resursseja veronmaksajien kustannuksella.

Kyllä siellä kuluttavat enemmän normaalipainoiset kuin lihavat kun odotushuoneessa katselee asiakaskuntaa. Koko iän ylipainoisena eläneenä aloin vasta vähän kuluttamaan 50+ jälkeen terveydenhuollon resursseja tullen nämä normaalit verenpaineen, sokerin ja kolesteroolin nousut sekä kamalat vaihdevuosi oireet ja hoikalla ystävälläkin ne tuli samassa iässä vaikka ylipainoa ei ollut ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei häiritse muiden paino tai ulkonäkö, mutta joidenkin lähes jatkuva ähinä ja puhina ja pihinä ja voivotus kyllä hiukan rassaa. Ja se jos katsoo olevansa oikeutettu vaatimaan palveluksia (hae sitä, tuo tätä, tee tämä), kun kokee tuolista nousemisen niin työlääksi.

Voi kamala ja tästä lähtien nousen hakemaan itse jos samalla käynnillä kaverilleni olisi liian raskasta tuoda kahta kuppia kahvia kun itselleen hakee niin miksi siellä hakureisulla kahta tarvitaan. Minäkin kysyn haluaako hän jotain ja haen samalla kertaa jos haen itselleni ja on kaksi kättä kantaa, niin ettei tarvitse kummankin rampata turhaan.