Lue keskustelun säännöt.
Levittääkö professori Patomäki Venäjän propagandaa tahallisesti vai tahattomasti?
15.04.2022 |
Molempi pahempi, tältä kommunistiprofessorilta. Vai onko hän ainoastaan umpivasemmistolainen?
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Miten yliopistot ovat vajonneet näin syvään itsepetokseen. Itsekritiikkiä ei näy eikä kuulu, koska kaveria ei saa haastaa. Ennen yliopistojen tehtävä oli tuottaa uutta tietoa, niin että se oli testattu itsekriittisesti evaluoitu.
Luitko artikkelin? Tieteellisen analyyttisesti Patomäki tuo esille molemmat julkisuudessa olleet skenaariot sodan syiksi. Oletko siis tämän toisen selitysmallin kannalla eli että Ukrainan sodassa on kysymys Venäjän laajentumispyrkimyksestä yli koko Euroopan: Patomäen muotoiluin: "jos Ukraina sortuu, koko Eurooppa sortuuu" kuten aikoinaan toisessa maailmansodassa.
Toiseksi skenaarioksi Patomäki tuo on turvallisuus-selityksen: Venäjälle pääongelmana on turvallisuusdilemma, Suomen Nato-jäsenyys olisi samanlainen provokaatio kuin Ukrainan Nato-jäsenyys. (Siis Venäjän mielestä!) Venäjällä muistellaan loputtomasti akselivaltojen liittoutumaa, johon Suomi kuului, ja joka hyökkäsi Hitlerin johdolla vuonna 1941." Näin Patomäki kirjoittaa.
Sen jälkeen hän toteaa, että tieteellisen periaatteen mukaan valitaan yksinkertaisin selitys. Hänen mukaansa se on turvallisuus-kysymys, koska monissa kansainvälisissä neuvotteluissa Venäjä on yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa, halusi mm. Natoon Clintonin ja Bushin aikaan.
Lisäksi Patomäki kirjoittaa: "Nämä eivät tietenkään yksin selitä hyökkäystä saati oikeuta sitä. On viitteitä myös organisatorisesta tyhmyydestä: Venäjän päätös hyökätä perustui virhearvioon ja vinoutuneeseen informaatioon.
- Minua ihmetyttää, että tällaista maltillista analyysiä, joka pyrkii ottamaan huomioon monia näkökulmia, pidetään propagandana! Eikö turvallisuusnäkökohdasta saisi siis puhua lainkaan???
Edelleen Patomäki toteaa, että olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä. Ukrainan Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä laajalti uhkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten yliopistot ovat vajonneet näin syvään itsepetokseen. Itsekritiikkiä ei näy eikä kuulu, koska kaveria ei saa haastaa. Ennen yliopistojen tehtävä oli tuottaa uutta tietoa, niin että se oli testattu itsekriittisesti evaluoitu.
Luitko artikkelin? Tieteellisen analyyttisesti Patomäki tuo esille molemmat julkisuudessa olleet skenaariot sodan syiksi. Oletko siis tämän toisen selitysmallin kannalla eli että Ukrainan sodassa on kysymys Venäjän laajentumispyrkimyksestä yli koko Euroopan: Patomäen muotoiluin: "jos Ukraina sortuu, koko Eurooppa sortuuu" kuten aikoinaan toisessa maailmansodassa.
Toiseksi skenaarioksi Patomäki tuo on turvallisuus-selityksen: Venäjälle pääongelmana on turvallisuusdilemma, Suomen Nato-jäsenyys olisi samanlainen provokaatio kuin Ukrainan Nato-jäsenyys. (Siis Venäjän mielestä!) Venäjällä muistellaan loputtomasti akselivaltojen liittoutumaa, johon Suomi kuului, ja joka hyökkäsi Hitlerin johdolla vuonna 1941." Näin Patomäki kirjoittaa.
Sen jälkeen hän toteaa, että tieteellisen periaatteen mukaan valitaan yksinkertaisin selitys. Hänen mukaansa se on turvallisuus-kysymys, koska monissa kansainvälisissä neuvotteluissa Venäjä on yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa, halusi mm. Natoon Clintonin ja Bushin aikaan.
Lisäksi Patomäki kirjoittaa: "Nämä eivät tietenkään yksin selitä hyökkäystä saati oikeuta sitä. On viitteitä myös organisatorisesta tyhmyydestä: Venäjän päätös hyökätä perustui virhearvioon ja vinoutuneeseen informaatioon.
- Minua ihmetyttää, että tällaista maltillista analyysiä, joka pyrkii ottamaan huomioon monia näkökulmia, pidetään propagandana! Eikö turvallisuusnäkökohdasta saisi siis puhua lainkaan???
Edelleen Patomäki toteaa, että olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä. Ukrainan Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä laajalti uhkana.
Tuohon loppukaneettiin. Miksi olennaista olisi vain se miten Venäjä näkee asian?
tässä linkki jollei sitä ole jo annettu, en jaksa näitä kiihkoilevia tekstejä plarata.
https://patomaki.fi/2022/04/suomen-jasenyys-voisi-laajentaa-naton-ja-ve…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten yliopistot ovat vajonneet näin syvään itsepetokseen. Itsekritiikkiä ei näy eikä kuulu, koska kaveria ei saa haastaa. Ennen yliopistojen tehtävä oli tuottaa uutta tietoa, niin että se oli testattu itsekriittisesti evaluoitu.
Luitko artikkelin? Tieteellisen analyyttisesti Patomäki tuo esille molemmat julkisuudessa olleet skenaariot sodan syiksi. Oletko siis tämän toisen selitysmallin kannalla eli että Ukrainan sodassa on kysymys Venäjän laajentumispyrkimyksestä yli koko Euroopan: Patomäen muotoiluin: "jos Ukraina sortuu, koko Eurooppa sortuuu" kuten aikoinaan toisessa maailmansodassa.
Toiseksi skenaarioksi Patomäki tuo on turvallisuus-selityksen: Venäjälle pääongelmana on turvallisuusdilemma, Suomen Nato-jäsenyys olisi samanlainen provokaatio kuin Ukrainan Nato-jäsenyys. (Siis Venäjän mielestä!) Venäjällä muistellaan loputtomasti akselivaltojen liittoutumaa, johon Suomi kuului, ja joka hyökkäsi Hitlerin johdolla vuonna 1941." Näin Patomäki kirjoittaa.
Sen jälkeen hän toteaa, että tieteellisen periaatteen mukaan valitaan yksinkertaisin selitys. Hänen mukaansa se on turvallisuus-kysymys, koska monissa kansainvälisissä neuvotteluissa Venäjä on yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa, halusi mm. Natoon Clintonin ja Bushin aikaan.
Lisäksi Patomäki kirjoittaa: "Nämä eivät tietenkään yksin selitä hyökkäystä saati oikeuta sitä. On viitteitä myös organisatorisesta tyhmyydestä: Venäjän päätös hyökätä perustui virhearvioon ja vinoutuneeseen informaatioon.
- Minua ihmetyttää, että tällaista maltillista analyysiä, joka pyrkii ottamaan huomioon monia näkökulmia, pidetään propagandana! Eikö turvallisuusnäkökohdasta saisi siis puhua lainkaan???
Edelleen Patomäki toteaa, että olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä. Ukrainan Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä laajalti uhkana.
Joo, luin ja onhan tuo Patomäen selitys aivan uskomatonta tuubaa. Hän vihjailee niin, että syyllinen Venäjän brutaalille sotarikokselle olisi NATO ja USA. Lisäksi NATO rinnastetaan samassa lauseessa hitleriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen Patomäki toteaa, että olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä. Ukrainan Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä laajalti uhkana.
Niin? Patomäen mielestä lännen tulisi mennä mukaan ja "ymmärtää" noita venäjän vainoharhaisuuksia ja laajentumispyrkimyksiä omassa "turvallistamisessaan"? Ei todellakaan! Putin pois Ukrainasta ja näpit irti muistakin maista! Lopettakoon venäjä uhkailunsa, saavat olla ihan rauhassa kunhan eivät puutu muiden asioihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten yliopistot ovat vajonneet näin syvään itsepetokseen. Itsekritiikkiä ei näy eikä kuulu, koska kaveria ei saa haastaa. Ennen yliopistojen tehtävä oli tuottaa uutta tietoa, niin että se oli testattu itsekriittisesti evaluoitu.
Luitko artikkelin? Tieteellisen analyyttisesti Patomäki tuo esille molemmat julkisuudessa olleet skenaariot sodan syiksi. Oletko siis tämän toisen selitysmallin kannalla eli että Ukrainan sodassa on kysymys Venäjän laajentumispyrkimyksestä yli koko Euroopan: Patomäen muotoiluin: "jos Ukraina sortuu, koko Eurooppa sortuuu" kuten aikoinaan toisessa maailmansodassa.
Toiseksi skenaarioksi Patomäki tuo on turvallisuus-selityksen: Venäjälle pääongelmana on turvallisuusdilemma, Suomen Nato-jäsenyys olisi samanlainen provokaatio kuin Ukrainan Nato-jäsenyys. (Siis Venäjän mielestä!) Venäjällä muistellaan loputtomasti akselivaltojen liittoutumaa, johon Suomi kuului, ja joka hyökkäsi Hitlerin johdolla vuonna 1941." Näin Patomäki kirjoittaa.
Sen jälkeen hän toteaa, että tieteellisen periaatteen mukaan valitaan yksinkertaisin selitys. Hänen mukaansa se on turvallisuus-kysymys, koska monissa kansainvälisissä neuvotteluissa Venäjä on yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa, halusi mm. Natoon Clintonin ja Bushin aikaan.
Lisäksi Patomäki kirjoittaa: "Nämä eivät tietenkään yksin selitä hyökkäystä saati oikeuta sitä. On viitteitä myös organisatorisesta tyhmyydestä: Venäjän päätös hyökätä perustui virhearvioon ja vinoutuneeseen informaatioon.
- Minua ihmetyttää, että tällaista maltillista analyysiä, joka pyrkii ottamaan huomioon monia näkökulmia, pidetään propagandana! Eikö turvallisuusnäkökohdasta saisi siis puhua lainkaan???
Edelleen Patomäki toteaa, että olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä. Ukrainan Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä laajalti uhkana.
Tuohon loppukaneettiin. Miksi olennaista olisi vain se miten Venäjä näkee asian?
Sikäli, että sitten pystyy ennakoimaan Venäjän toimintaa ja varautumaan siihen. Heidän ulkopolitiikkansa käy ymmärrettävämmäksi ja dialogi mahdollistuu paremmin. Diplomatiaan kuitenkin täytyy aina palata, sotienkin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa Patomäen juttuja hänen omilta sivuiltaan. Kyllä niistä hyvin selkeästi käy ilmi venäjän "yliymmärtäminen", joka tilanteen eskaloituessa johtaa yhä lisääntyvään lännen syyttelyyn venäjän toimista. Olen aiemmin pitänyt Patomäen argumentteja esim. uusliberalismista ihan pätevinä mutta näitä venäjän toimia koskevia näkemyksiä en käsitä. Meidän ei pidä ryhtyä venäjän ymmärtäjiksi.
Itsekin olen sitä mieltä, että pitemmällä aikavälillä Venäjää ei pidä tuomita ikiviholliseksi, koska ei sekään hyvin pääty. Putinin kopla pitää saada pois vallasta, jonka jälkeen alkaa venäläisten valistaminen maailmanhistoriasta vähintään toisesta maailmansodasta lähtien. Kansalle pitää kertoa totuus.
Sitä ennen Venäjä on kuin rapajuoppo tai paranoidi skitsofreenikko perheessä, saahan sitä myötäillä ja mielistellä, mutta turpaan voi silti tulla jos tyyppi sattuu sillä päällä olemaan. Siksi itsensä kannattaa suojata mahdollisimman hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos Eurooppa ei suojele itseään se kyllä muuttuu maa kerrallaan Soviet Euroopaksi. Kaikissa maissa on näitä Putinin ystäviä, jotka luulevat onnen löytyvän sosialismista tai peräti kommunismista.
Onneksi useimmilla on silmät auki ja rajat halutaan pitää, olkoon se sitten vaikka Natoraja.
Missään maassa sosialismi tai kommunismi ei ole ikinä toiminut siten, että hyvinvointia riittäisi useimmille ihmisille. Oligarkit kyllä pitävät rikkauksien käyttämisestä huolen.
Ja heilläkin on joskus pää herkässä, jos sattuvat suututtamaan suuren diktaattorin.
Suomalaiset kommunistit ovat yleensä varsin hyvätuloisia, ja kuvittelevat vallankumouksen jälkeen kuuluvansa valittuun ylimystöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten yliopistot ovat vajonneet näin syvään itsepetokseen. Itsekritiikkiä ei näy eikä kuulu, koska kaveria ei saa haastaa. Ennen yliopistojen tehtävä oli tuottaa uutta tietoa, niin että se oli testattu itsekriittisesti evaluoitu.
Luitko artikkelin? Tieteellisen analyyttisesti Patomäki tuo esille molemmat julkisuudessa olleet skenaariot sodan syiksi. Oletko siis tämän toisen selitysmallin kannalla eli että Ukrainan sodassa on kysymys Venäjän laajentumispyrkimyksestä yli koko Euroopan: Patomäen muotoiluin: "jos Ukraina sortuu, koko Eurooppa sortuuu" kuten aikoinaan toisessa maailmansodassa.
Toiseksi skenaarioksi Patomäki tuo on turvallisuus-selityksen: Venäjälle pääongelmana on turvallisuusdilemma, Suomen Nato-jäsenyys olisi samanlainen provokaatio kuin Ukrainan Nato-jäsenyys. (Siis Venäjän mielestä!) Venäjällä muistellaan loputtomasti akselivaltojen liittoutumaa, johon Suomi kuului, ja joka hyökkäsi Hitlerin johdolla vuonna 1941." Näin Patomäki kirjoittaa.
Sen jälkeen hän toteaa, että tieteellisen periaatteen mukaan valitaan yksinkertaisin selitys. Hänen mukaansa se on turvallisuus-kysymys, koska monissa kansainvälisissä neuvotteluissa Venäjä on yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa, halusi mm. Natoon Clintonin ja Bushin aikaan.
Lisäksi Patomäki kirjoittaa: "Nämä eivät tietenkään yksin selitä hyökkäystä saati oikeuta sitä. On viitteitä myös organisatorisesta tyhmyydestä: Venäjän päätös hyökätä perustui virhearvioon ja vinoutuneeseen informaatioon.
- Minua ihmetyttää, että tällaista maltillista analyysiä, joka pyrkii ottamaan huomioon monia näkökulmia, pidetään propagandana! Eikö turvallisuusnäkökohdasta saisi siis puhua lainkaan???
Edelleen Patomäki toteaa, että olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä. Ukrainan Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä laajalti uhkana.
Mikä turvallisiusnäkökulma. Ikään kuin edelleen olisimme edelleen enemmän turvassa, jos huomioimme Venäjän "näkökulman". Kuten olemme nyt nähneet, heidän"näkökulma" vaihtuu päivittäin, ei noudata mitään logiikkaa, ja ulospäin ilmaistu näkökulma on vain käärepaperi, minkä he arvelevat tänään harhauttavan parhaiten. Heidän todellista näkökulmaa voi vain arvailla, mutta ainakaan se ei ole yksikään heidän itse antamista, ja ennen kaikkea se ei tähtää rauhanomaiseen rinnakkaineloon naapureiden tai kenenkään muunkaan kanssa. Tämä on mielestäni tällä hetkellä ainoa aidosti neutraali analyysi tilanteesta. Sen voi tehdä vaikka Australiasta käsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten yliopistot ovat vajonneet näin syvään itsepetokseen. Itsekritiikkiä ei näy eikä kuulu, koska kaveria ei saa haastaa. Ennen yliopistojen tehtävä oli tuottaa uutta tietoa, niin että se oli testattu itsekriittisesti evaluoitu.
Luitko artikkelin? Tieteellisen analyyttisesti Patomäki tuo esille molemmat julkisuudessa olleet skenaariot sodan syiksi. Oletko siis tämän toisen selitysmallin kannalla eli että Ukrainan sodassa on kysymys Venäjän laajentumispyrkimyksestä yli koko Euroopan: Patomäen muotoiluin: "jos Ukraina sortuu, koko Eurooppa sortuuu" kuten aikoinaan toisessa maailmansodassa.
Toiseksi skenaarioksi Patomäki tuo on turvallisuus-selityksen: Venäjälle pääongelmana on turvallisuusdilemma, Suomen Nato-jäsenyys olisi samanlainen provokaatio kuin Ukrainan Nato-jäsenyys. (Siis Venäjän mielestä!) Venäjällä muistellaan loputtomasti akselivaltojen liittoutumaa, johon Suomi kuului, ja joka hyökkäsi Hitlerin johdolla vuonna 1941." Näin Patomäki kirjoittaa.
Sen jälkeen hän toteaa, että tieteellisen periaatteen mukaan valitaan yksinkertaisin selitys. Hänen mukaansa se on turvallisuus-kysymys, koska monissa kansainvälisissä neuvotteluissa Venäjä on yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa, halusi mm. Natoon Clintonin ja Bushin aikaan.
Lisäksi Patomäki kirjoittaa: "Nämä eivät tietenkään yksin selitä hyökkäystä saati oikeuta sitä. On viitteitä myös organisatorisesta tyhmyydestä: Venäjän päätös hyökätä perustui virhearvioon ja vinoutuneeseen informaatioon.
- Minua ihmetyttää, että tällaista maltillista analyysiä, joka pyrkii ottamaan huomioon monia näkökulmia, pidetään propagandana! Eikö turvallisuusnäkökohdasta saisi siis puhua lainkaan???
Edelleen Patomäki toteaa, että olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä. Ukrainan Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä laajalti uhkana.
Joo, luin ja onhan tuo Patomäen selitys aivan uskomatonta tuubaa. Hän vihjailee niin, että syyllinen Venäjän brutaalille sotarikokselle olisi NATO ja USA. Lisäksi NATO rinnastetaan samassa lauseessa hitleriin.
Räty oikein asiallisesti korjasi Patomäen harhoja toteamalla, että Venäjän johto kyllä tietää oikein hyvin, kuinka Nato toimii. Eli että Nato ei mitenkään voisi aloittaa hyökkäyssotaa, koska on demokraattisten valtioiden liitto.
Vierailija kirjoitti:
Jos Eurooppa ei suojele itseään se kyllä muuttuu maa kerrallaan Soviet Euroopaksi. Kaikissa maissa on näitä Putinin ystäviä, jotka luulevat onnen löytyvän sosialismista tai peräti kommunismista.
Onneksi useimmilla on silmät auki ja rajat halutaan pitää, olkoon se sitten vaikka Natoraja.
Missään maassa sosialismi tai kommunismi ei ole ikinä toiminut siten, että hyvinvointia riittäisi useimmille ihmisille. Oligarkit kyllä pitävät rikkauksien käyttämisestä huolen.
Ja heilläkin on joskus pää herkässä, jos sattuvat suututtamaan suuren diktaattorin.
Suomalaiset kommunistit ovat yleensä varsin hyvätuloisia, ja kuvittelevat vallankumouksen jälkeen kuuluvansa valittuun ylimystöön.
Eihän Venäjä edes ole sosialistinen eikä kommunistinen. Se on kapitalistinen ja totälitäärinen kleptokratia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli hyvä keskustelu a-studiossa. Ensimmäinen keskustelu jossa oikeastaan koko nopeasti eteen tulleen nato-keskustelun aikana mietittiin asioita hieman laajemmalla perspektiivillä. Erityisesti Patomäki haastoi tätä vaihtoehdotonta yhdenasian näkökulmaa ja jopa nato:n kannalla olevat kykenivät keskustelemaan asiasta siten että ymmärsivät näiden erimieltä asiasta olevien ihan järkeviä kannanottoja, kiritiikkiä. Näissä nato-keskusteluissa on lähes naurettavia hurmoshenkisyyden fanattisuuden piirteitä jotka toivottavasti nousevat vain pelosta eikä oikeiston radikalisoitumisesta. Kuuntelin esimerkiksi pyöreää pöytää joka on hieman kevyempi viihteellisempi niin jopa ennen suuresti kunnioittamani keskustelijat menivät aivan naurettavuuksiin ja jopa juontaja antoi suoranaisesti dis-informaatiota esim vasemmistoliitosta joko tietämättömyyttään tai tahallisesti. Jopa olikohan se Hazard ennen niin rohkea nainen lähes vinkuvin hengityksin todisti natouskovaisuuttaan ettei vain kukaan epäilisi hänen uskottomuuttaan uuteen uskontoomme. Pelottavan helposti katoaa minkäälainen toista kunnioittava keskustelukulttuuri, eikä tämä ole mikään kannanotto natoa vastaan se saattaa olla aivan hyvin ainoa ja oikeakin vaihtoehto ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta kyllä tunnemaailmani sekä mielessäni kulkee monien keskustelujen kohdalla-paitsi tämän a-studion jossa Patomäki oli- sellaisia asioita jotka nousevat menneisyydestä ja siitä ajatuksesta että ovatko nyky-suomalaisetkin vielä kykeneviä toisinajattelijoita kohtaan samanlaiseen toimintaan kuin lapuanliike, mustapaidat jne äärioikeisto, varmasti jotkut olisivat jo natokiimassa valmiita muiluttamaan väkeä venäjän rajalle, vaikka se mitä he siellä pelkäävät on oikeastaan konservatiiviset äärioikeistolaiset ihmiset eli oikeastaan heikäläisiä.
En jotenkin enää tunnista suomalaisia suomalaisiksi ei meillä tässä littoutumattomuuden vuosina tällaista hysteriaa ole ollut, jos sinne natoon mennään niin sitten mennään, mutta yrittäkää nyt vähän hillitä edes tuota tarvettanne olla oikeassa tai kääntäessänne takkejanne ei ole mitään tarvetta kusta puolueettomuuden ja suomen pitkän rauhan-ajan sankareiden muroihin ja samalla myös niiden jotka sotivat meidät vapaaksi ja antoivat siunauksensa puolueettomuudelle.
Suurin valhe on NATOn demonisointi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli hyvä keskustelu a-studiossa. Ensimmäinen keskustelu jossa oikeastaan koko nopeasti eteen tulleen nato-keskustelun aikana mietittiin asioita hieman laajemmalla perspektiivillä. Erityisesti Patomäki haastoi tätä vaihtoehdotonta yhdenasian näkökulmaa ja jopa nato:n kannalla olevat kykenivät keskustelemaan asiasta siten että ymmärsivät näiden erimieltä asiasta olevien ihan järkeviä kannanottoja, kiritiikkiä. Näissä nato-keskusteluissa on lähes naurettavia hurmoshenkisyyden fanattisuuden piirteitä jotka toivottavasti nousevat vain pelosta eikä oikeiston radikalisoitumisesta. Kuuntelin esimerkiksi pyöreää pöytää joka on hieman kevyempi viihteellisempi niin jopa ennen suuresti kunnioittamani keskustelijat menivät aivan naurettavuuksiin ja jopa juontaja antoi suoranaisesti dis-informaatiota esim vasemmistoliitosta joko tietämättömyyttään tai tahallisesti. Jopa olikohan se Hazard ennen niin rohkea nainen lähes vinkuvin hengityksin todisti natouskovaisuuttaan ettei vain kukaan epäilisi hänen uskottomuuttaan uuteen uskontoomme. Pelottavan helposti katoaa minkäälainen toista kunnioittava keskustelukulttuuri, eikä tämä ole mikään kannanotto natoa vastaan se saattaa olla aivan hyvin ainoa ja oikeakin vaihtoehto ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta kyllä tunnemaailmani sekä mielessäni kulkee monien keskustelujen kohdalla-paitsi tämän a-studion jossa Patomäki oli- sellaisia asioita jotka nousevat menneisyydestä ja siitä ajatuksesta että ovatko nyky-suomalaisetkin vielä kykeneviä toisinajattelijoita kohtaan samanlaiseen toimintaan kuin lapuanliike, mustapaidat jne äärioikeisto, varmasti jotkut olisivat jo natokiimassa valmiita muiluttamaan väkeä venäjän rajalle, vaikka se mitä he siellä pelkäävät on oikeastaan konservatiiviset äärioikeistolaiset ihmiset eli oikeastaan heikäläisiä.
En jotenkin enää tunnista suomalaisia suomalaisiksi ei meillä tässä littoutumattomuuden vuosina tällaista hysteriaa ole ollut, jos sinne natoon mennään niin sitten mennään, mutta yrittäkää nyt vähän hillitä edes tuota tarvettanne olla oikeassa tai kääntäessänne takkejanne ei ole mitään tarvetta kusta puolueettomuuden ja suomen pitkän rauhan-ajan sankareiden muroihin ja samalla myös niiden jotka sotivat meidät vapaaksi ja antoivat siunauksensa puolueettomuudelle.
Ei mennyt montaa riviä, kun päästiin muilutuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten yliopistot ovat vajonneet näin syvään itsepetokseen. Itsekritiikkiä ei näy eikä kuulu, koska kaveria ei saa haastaa. Ennen yliopistojen tehtävä oli tuottaa uutta tietoa, niin että se oli testattu itsekriittisesti evaluoitu.
Luitko artikkelin? Tieteellisen analyyttisesti Patomäki tuo esille molemmat julkisuudessa olleet skenaariot sodan syiksi. Oletko siis tämän toisen selitysmallin kannalla eli että Ukrainan sodassa on kysymys Venäjän laajentumispyrkimyksestä yli koko Euroopan: Patomäen muotoiluin: "jos Ukraina sortuu, koko Eurooppa sortuuu" kuten aikoinaan toisessa maailmansodassa.
Toiseksi skenaarioksi Patomäki tuo on turvallisuus-selityksen: Venäjälle pääongelmana on turvallisuusdilemma, Suomen Nato-jäsenyys olisi samanlainen provokaatio kuin Ukrainan Nato-jäsenyys. (Siis Venäjän mielestä!) Venäjällä muistellaan loputtomasti akselivaltojen liittoutumaa, johon Suomi kuului, ja joka hyökkäsi Hitlerin johdolla vuonna 1941." Näin Patomäki kirjoittaa.
Sen jälkeen hän toteaa, että tieteellisen periaatteen mukaan valitaan yksinkertaisin selitys. Hänen mukaansa se on turvallisuus-kysymys, koska monissa kansainvälisissä neuvotteluissa Venäjä on yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa, halusi mm. Natoon Clintonin ja Bushin aikaan.
Lisäksi Patomäki kirjoittaa: "Nämä eivät tietenkään yksin selitä hyökkäystä saati oikeuta sitä. On viitteitä myös organisatorisesta tyhmyydestä: Venäjän päätös hyökätä perustui virhearvioon ja vinoutuneeseen informaatioon.
- Minua ihmetyttää, että tällaista maltillista analyysiä, joka pyrkii ottamaan huomioon monia näkökulmia, pidetään propagandana! Eikö turvallisuusnäkökohdasta saisi siis puhua lainkaan???
Edelleen Patomäki toteaa, että olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä. Ukrainan Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä laajalti uhkana.
Joo, luin ja onhan tuo Patomäen selitys aivan uskomatonta tuubaa. Hän vihjailee niin, että syyllinen Venäjän brutaalille sotarikokselle olisi NATO ja USA. Lisäksi NATO rinnastetaan samassa lauseessa hitleriin.
Kansainvälisen politiikan tiet ovat kiemuraiset ja pitkät. Ja asiallisesti ottaen artikkelin kirjoittaja ei rinnasta NATOa Hitleriin, vaan Patomäki kertoo, että Venäjällä NATOn uhka vertautuu Hitlerin hyökkäykseen Neuvostoliittoon. (Pystykö havaitsemaan merkityseron?)
Tämän kansallisen trauman merkitystä Venäjälle ja venäläisille on ehkä aliarvioitu. Joku sanoisi sitä vainoharhaisuudeksi, joku hätävarjelun liioitteluksi.
Jos Clinton olisi ottanut Venäjän NATOON edes jollain statuksella, emme ehkä olisi tässä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten yliopistot ovat vajonneet näin syvään itsepetokseen. Itsekritiikkiä ei näy eikä kuulu, koska kaveria ei saa haastaa. Ennen yliopistojen tehtävä oli tuottaa uutta tietoa, niin että se oli testattu itsekriittisesti evaluoitu.
Luitko artikkelin? Tieteellisen analyyttisesti Patomäki tuo esille molemmat julkisuudessa olleet skenaariot sodan syiksi. Oletko siis tämän toisen selitysmallin kannalla eli että Ukrainan sodassa on kysymys Venäjän laajentumispyrkimyksestä yli koko Euroopan: Patomäen muotoiluin: "jos Ukraina sortuu, koko Eurooppa sortuuu" kuten aikoinaan toisessa maailmansodassa.
Toiseksi skenaarioksi Patomäki tuo on turvallisuus-selityksen: Venäjälle pääongelmana on turvallisuusdilemma, Suomen Nato-jäsenyys olisi samanlainen provokaatio kuin Ukrainan Nato-jäsenyys. (Siis Venäjän mielestä!) Venäjällä muistellaan loputtomasti akselivaltojen liittoutumaa, johon Suomi kuului, ja joka hyökkäsi Hitlerin johdolla vuonna 1941." Näin Patomäki kirjoittaa.
Sen jälkeen hän toteaa, että tieteellisen periaatteen mukaan valitaan yksinkertaisin selitys. Hänen mukaansa se on turvallisuus-kysymys, koska monissa kansainvälisissä neuvotteluissa Venäjä on yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa, halusi mm. Natoon Clintonin ja Bushin aikaan.
Lisäksi Patomäki kirjoittaa: "Nämä eivät tietenkään yksin selitä hyökkäystä saati oikeuta sitä. On viitteitä myös organisatorisesta tyhmyydestä: Venäjän päätös hyökätä perustui virhearvioon ja vinoutuneeseen informaatioon.
- Minua ihmetyttää, että tällaista maltillista analyysiä, joka pyrkii ottamaan huomioon monia näkökulmia, pidetään propagandana! Eikö turvallisuusnäkökohdasta saisi siis puhua lainkaan???
Edelleen Patomäki toteaa, että olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä. Ukrainan Nato-jäsenyys koetaan Venäjällä laajalti uhkana.
Mikä turvallisiusnäkökulma. Ikään kuin edelleen olisimme edelleen enemmän turvassa, jos huomioimme Venäjän "näkökulman". Kuten olemme nyt nähneet, heidän"näkökulma" vaihtuu päivittäin, ei noudata mitään logiikkaa, ja ulospäin ilmaistu näkökulma on vain käärepaperi, minkä he arvelevat tänään harhauttavan parhaiten. Heidän todellista näkökulmaa voi vain arvailla, mutta ainakaan se ei ole yksikään heidän itse antamista, ja ennen kaikkea se ei tähtää rauhanomaiseen rinnakkaineloon naapureiden tai kenenkään muunkaan kanssa. Tämä on mielestäni tällä hetkellä ainoa aidosti neutraali analyysi tilanteesta. Sen voi tehdä vaikka Australiasta käsin.
Venäjän näkökulma on kyllä ollut sama jo pitkän aikaa ja se on myös kerrottu julkisesti. Sen ymmärtäminen kyllä vaatii, että kuuntelee mitä siellä sanotaan
Onneksi A-studion keskustelussa oli Räty ja Tiilikainen luomassa positiivista luottamusta ja realismia kansalle !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli hyvä keskustelu a-studiossa. Ensimmäinen keskustelu jossa oikeastaan koko nopeasti eteen tulleen nato-keskustelun aikana mietittiin asioita hieman laajemmalla perspektiivillä. Erityisesti Patomäki haastoi tätä vaihtoehdotonta yhdenasian näkökulmaa ja jopa nato:n kannalla olevat kykenivät keskustelemaan asiasta siten että ymmärsivät näiden erimieltä asiasta olevien ihan järkeviä kannanottoja, kiritiikkiä. Näissä nato-keskusteluissa on lähes naurettavia hurmoshenkisyyden fanattisuuden piirteitä jotka toivottavasti nousevat vain pelosta eikä oikeiston radikalisoitumisesta. Kuuntelin esimerkiksi pyöreää pöytää joka on hieman kevyempi viihteellisempi niin jopa ennen suuresti kunnioittamani keskustelijat menivät aivan naurettavuuksiin ja jopa juontaja antoi suoranaisesti dis-informaatiota esim vasemmistoliitosta joko tietämättömyyttään tai tahallisesti. Jopa olikohan se Hazard ennen niin rohkea nainen lähes vinkuvin hengityksin todisti natouskovaisuuttaan ettei vain kukaan epäilisi hänen uskottomuuttaan uuteen uskontoomme. Pelottavan helposti katoaa minkäälainen toista kunnioittava keskustelukulttuuri, eikä tämä ole mikään kannanotto natoa vastaan se saattaa olla aivan hyvin ainoa ja oikeakin vaihtoehto ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta kyllä tunnemaailmani sekä mielessäni kulkee monien keskustelujen kohdalla-paitsi tämän a-studion jossa Patomäki oli- sellaisia asioita jotka nousevat menneisyydestä ja siitä ajatuksesta että ovatko nyky-suomalaisetkin vielä kykeneviä toisinajattelijoita kohtaan samanlaiseen toimintaan kuin lapuanliike, mustapaidat jne äärioikeisto, varmasti jotkut olisivat jo natokiimassa valmiita muiluttamaan väkeä venäjän rajalle, vaikka se mitä he siellä pelkäävät on oikeastaan konservatiiviset äärioikeistolaiset ihmiset eli oikeastaan heikäläisiä.
En jotenkin enää tunnista suomalaisia suomalaisiksi ei meillä tässä littoutumattomuuden vuosina tällaista hysteriaa ole ollut, jos sinne natoon mennään niin sitten mennään, mutta yrittäkää nyt vähän hillitä edes tuota tarvettanne olla oikeassa tai kääntäessänne takkejanne ei ole mitään tarvetta kusta puolueettomuuden ja suomen pitkän rauhan-ajan sankareiden muroihin ja samalla myös niiden jotka sotivat meidät vapaaksi ja antoivat siunauksensa puolueettomuudelle.
Ei mennyt montaa riviä, kun päästiin muilutuksiin.
Kyllähän tässä ketjussa aikamoista muilutushenkeä on, ja leimaamista, vaikka asiasta voisi keskustella kiihkottomastikin, ja toisia kuunnellen.
Vierailija kirjoitti:
Oli hyvä keskustelu a-studiossa. Ensimmäinen keskustelu jossa oikeastaan koko nopeasti eteen tulleen nato-keskustelun aikana mietittiin asioita hieman laajemmalla perspektiivillä. Erityisesti Patomäki haastoi tätä vaihtoehdotonta yhdenasian näkökulmaa ja jopa nato:n kannalla olevat kykenivät keskustelemaan asiasta siten että ymmärsivät näiden erimieltä asiasta olevien ihan järkeviä kannanottoja, kiritiikkiä. Näissä nato-keskusteluissa on lähes naurettavia hurmoshenkisyyden fanattisuuden piirteitä jotka toivottavasti nousevat vain pelosta eikä oikeiston radikalisoitumisesta. Kuuntelin esimerkiksi pyöreää pöytää joka on hieman kevyempi viihteellisempi niin jopa ennen suuresti kunnioittamani keskustelijat menivät aivan naurettavuuksiin ja jopa juontaja antoi suoranaisesti dis-informaatiota esim vasemmistoliitosta joko tietämättömyyttään tai tahallisesti. Jopa olikohan se Hazard ennen niin rohkea nainen lähes vinkuvin hengityksin todisti natouskovaisuuttaan ettei vain kukaan epäilisi hänen uskottomuuttaan uuteen uskontoomme. Pelottavan helposti katoaa minkäälainen toista kunnioittava keskustelukulttuuri, eikä tämä ole mikään kannanotto natoa vastaan se saattaa olla aivan hyvin ainoa ja oikeakin vaihtoehto ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta kyllä tunnemaailmani sekä mielessäni kulkee monien keskustelujen kohdalla-paitsi tämän a-studion jossa Patomäki oli- sellaisia asioita jotka nousevat menneisyydestä ja siitä ajatuksesta että ovatko nyky-suomalaisetkin vielä kykeneviä toisinajattelijoita kohtaan samanlaiseen toimintaan kuin lapuanliike, mustapaidat jne äärioikeisto, varmasti jotkut olisivat jo natokiimassa valmiita muiluttamaan väkeä venäjän rajalle, vaikka se mitä he siellä pelkäävät on oikeastaan konservatiiviset äärioikeistolaiset ihmiset eli oikeastaan heikäläisiä.
En jotenkin enää tunnista suomalaisia suomalaisiksi ei meillä tässä littoutumattomuuden vuosina tällaista hysteriaa ole ollut, jos sinne natoon mennään niin sitten mennään, mutta yrittäkää nyt vähän hillitä edes tuota tarvettanne olla oikeassa tai kääntäessänne takkejanne ei ole mitään tarvetta kusta puolueettomuuden ja suomen pitkän rauhan-ajan sankareiden muroihin ja samalla myös niiden jotka sotivat meidät vapaaksi ja antoivat siunauksensa puolueettomuudelle.
Hazard on kiihkeä, siitä sille maksetaan.
Samalla olisi voinut lainata dosentti Johan Bäckmania.