Mitä haluaisit muuttaa suomalaisessa äitiyskulttuurissa?

Sektio tulisi saada pyytämällä (nyt sen saa vaatimalla) ja turha imetyspakkovouhotus saisi loppua.

Mua surettaa se, miten monet terveet isovanhemmat jättävät oman aikuisen lapsensa yksin pikkulapsiaikana ja jopa kieltäytyvät auttamasta, kun apua pyytää. Rusinat pullasta kyllä kelpaa monille eli vauvan/pienen lapsen kanssa otetaan helpot hetket ja valokuvia, joita sitten esitellään eläkeläisystäville. Sen sijaan aikuista lasta ei auteta, vaikka terveyttä ja jaksamista riittää.

Omat vanhempani ja appivanhemmat ovat kaikki terveitä, n. 65-vuotiaita eläkeläisiä. Käyvät päivittäin hiihtämässä ja elävät aktiivisesti, eli ei ole huonosta kunnosta ja jaksamattomuudesta kyse. Silti eivät ole tukiverkkoina taaperon kanssa. Kovasti halutaan valokuvia ja videoita lapsesta katseltavaksi, mutta ei puhettakaan, että auttaisivat taaperon kanssa. Kysytty on. Kamalin kerta oli, kun kysyin äidiltäni, voinko tulla lapsen kanssa kylään (asuvat kaukana), kun olin väsynyt ja kaipasin tukea. Äitini kielsi meitä tulemasta. :(

Vaikka lapseni on vasta pieni, en osaa kuvitellakaan, että terveenä eläkeläisenä kieltäytyisin auttamasta omaa lastani, joka pyytää apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa synnyttävien äitien kohtelua sairaalassa. Lisää kätilöitä, kivunlievitystä annetaan, äidin annetaan levätä ja äitiin panostetaan yms.

Toinen juttu on, että toivoisin ISIEN huolehtivan lapsestaan yhtäläisesti ja oma-aloitteisesti sen sijaan, että olisivat "äidin" = kumppanin puntissa roikkuva teinilapsi. Tarkoitan tällä sitä, että mies ymmärtää vaihtaa vaikka sen vaipan, kun se alkaa haista eikä vasta tuntien päästä, kun äiti käskee ja vauva on itkenyt pari tuntia sitä kakkavaippaansa. 

Tätä olen aina ihmetellyt: mies on töissä, nainen kotona ja lapsenhoito on kuitenkin 50% miehellä, vaikka nainen ei maksaisi perheen kuluista euroakaan.

Suomessa naiset on kotona äitiys- ja vanhempainvapaalla ja tienaavat silloinkin.

Kotihoidontuen saaminen ei ole tienaamista. Eihän työtönkään mitään tienaa, vaan nostaa tukia. 

Äitiys- ja vanhempainvapaalla ei saa kotihoidontukia. Vaam ansiosidonnaisia.

Paitsi jos ei ole työsuhteessa saa ihan vain tukia. Ei sillä nimellä väliä. 

Sulla menee nyt kaikki ihan sekaisin. Äitiysvapaalla ja vanhempainvapaalla saa ansiosidonnaista päivärahaa, joka riippuu nimensä mukaisesti ansioista. Ei tarvitse olla työsuhteessa. Töitäkin saa sunnuntaisin ilman että se vaikuttaa tuloihin mitenkään.

Kotihoidontukea nostaessaan ei tarvitse olla millään tavoin tekemättä töitä, riittää että lapsi on kotihoidossa.

Minä en ollut työsuhteessa, olin yrittäjä ja tein töitä koko ajan myös perhevapaideni aikana. Tämä on erittäin tavallista.

Suurin osa äideistä on työelämässä ja nuo kaikki mitä perhevapailla saa on tuloja perheen kassaan.

Kuvittelut, että kaikilla on keskivertolapsi ja jos lapsi ei olekaan sellainen, niin syy on tietysti vanhemmissa. Eli jos lapsesi nukkuu yöt rikkonaisesti/syö huonosti/on allerginen tms, niin syy on vanhemmissa ja ihmetellään, miksi et vain laita sitä lasta nukkumaan ja syötä sille kaikkea mahdollista.

Omalla kohdalla yksi ikävimpiä asioita on se, että minun kuviteltiin äidiksi tulon jälkeen jaksavan kaikki asiat kuten ennenkin. Olin ollut se, joka monissa ihmissuhteissa huolehti yhteydenpidosta, muisti sukulaislasten synttärit jne. Kun lapsen saatuani energiaa ei riittänyt enää kaikkeen, niin nuo ihmissuhteet väljähti ja synttärien kohdalla saattoi tulla kysely "missä lahja?", vaikka juhliinkaan ei kutsuttu.

Äidin ei tarvitse jaksaa siitä pikkulapsiarjen lomassa kaikkea sitä, mitä on joskus lapsettomana jaksanut eikä siinä ole mitään pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vauvalat takaisin päiväkotiin.Vanha laki takaisin 3 kk.äitiys lomaa ja raha lopuu siihen Kelalta/ työnantajat. Töihin tai sossun pienin rahoihin,Joka tapauksessa lapset vietin 3 kk ikäiseänä päiväkotiin ja äiti töihin.Ei onistunut kotona makaa ja lapset päiväkodissa tallessa ,kuten nykyisin.Työ se ihmisen tiellä pitää ja pään kasassa.Lapsilisät takaisini 2 kertaa vuodessa maksuun.

Luojan kiitos tuo aika ei tule enää ikinä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa synnyttävien äitien kohtelua sairaalassa. Lisää kätilöitä, kivunlievitystä annetaan, äidin annetaan levätä ja äitiin panostetaan yms.

Toinen juttu on, että toivoisin ISIEN huolehtivan lapsestaan yhtäläisesti ja oma-aloitteisesti sen sijaan, että olisivat "äidin" = kumppanin puntissa roikkuva teinilapsi. Tarkoitan tällä sitä, että mies ymmärtää vaihtaa vaikka sen vaipan, kun se alkaa haista eikä vasta tuntien päästä, kun äiti käskee ja vauva on itkenyt pari tuntia sitä kakkavaippaansa. 

Tätä olen aina ihmetellyt: mies on töissä, nainen kotona ja lapsenhoito on kuitenkin 50% miehellä, vaikka nainen ei maksaisi perheen kuluista euroakaan.

Suomessa naiset on kotona äitiys- ja vanhempainvapaalla ja tienaavat silloinkin.

Mutta yllättäen eivät maksa perheen kuluista mitään, koska mieshän se on töissä!

Noinko teidän perheessä toimitaan?

Naurattaa tämä lapsilisä/hoitorahakitisijät. Eivät tajua, miten pienistä summista on kyse verrattuna esim. työttömien saamiin rahoihin.

Lapsilisä on huimat 94,88 e/kk ja hoitorahaa saan n. 300 e kuussa. Mies tienaa nippanappa yli tulorajan, jonka mukaan emme saa asumistukea. Tuo vajaa 95 e kuussa menee pelkästään taaperoikää lähestyvän vauvan vaippoihin ja ruokiin, hoitoraha kattaa osuuteni asumiskuluista, mies maksaa kaiken muun elämisen tällä hetkellä.

T. Työssäkäyvä, joka tasan aikoo olla näin pienen lapsen kanssa kotona. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin päiväkotipaikka.

Vieläkin näkee yksinhuoltajia miettimässä, että kuka hoitaa lapset koulun kesälomalla, kun hän on töissä, tai iltavuorossa oLlessa. Vastaus: itse hoidat. Näin syrjäytetään tukiverkottomat yksinhuoltajat työelämästä ja pakotetaan työpajoihin, koska HE EIVÄT SAA TÖITÄ! Olisihan niitä saatu, kun olisi lastenhoito järjestynyt.

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa tämä lapsilisä/hoitorahakitisijät. Eivät tajua, miten pienistä summista on kyse verrattuna esim. työttömien saamiin rahoihin.

Lapsilisä on huimat 94,88 e/kk ja hoitorahaa saan n. 300 e kuussa. Mies tienaa nippanappa yli tulorajan, jonka mukaan emme saa asumistukea. Tuo vajaa 95 e kuussa menee pelkästään taaperoikää lähestyvän vauvan vaippoihin ja ruokiin, hoitoraha kattaa osuuteni asumiskuluista, mies maksaa kaiken muun elämisen tällä hetkellä.

T. Työssäkäyvä, joka tasan aikoo olla näin pienen lapsen kanssa kotona. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin päiväkotipaikka.

Lapsen voi hoitaa kotona ja saada kotihoidontukea, jos oman työn voi ajoittaa miehen työajan ulkopuolelle. Jos miehellä on säännöllinen päivätyö, nainen voi käydä töissä iltaisin ja viikonloppuisin.

Niin hyviä vastauksia täällä, komppaan täysin. 

Lisäisin vielä sen, että suomalainen äitiys on jotenkin todella täynnä paineita ja suorituskeskeisyyttä. Tekisi mieli sanoa monelle äidille, että ota rennommin! Ei vauva ole mikään kone, vaan pieni, kehittymätön ihminen. Jotkut ihan oikeasti kirjaa joka minuutin ylös milloin vauva herää ja nukahtaa, mitä ihmettä oikeasti? Kaikki vauvan tavarat pitää olla priimaa ja viimeisen päälle. Ja katsotaan netistä joka ikinen asia, että meneekö nyt oppikirjan mukaan. Itse kehitetään itselle kauheasti paineita ja verrataan muihin. Jokaista vauvan kehitysaskelta tarkkaillaan, että tapahtuuko nyt varmasti oikeaan aikaan, jos vauva ei käänny 4kk ikäisenä, niin siitä otetaan älyttömästi paineita. Tai nukahtaako vauva juuri tasan klo.19, koska joku unikonsultti sanoi jossain, että vauvan pitää melatoniinin takia nukahtaa klo.19. Huoh. Elämää tämä vain on, ei sen kummempaa. En ymmärrä, miksi siitä pitää tehdä niin vaikeaa itselle. Tässä voitaisiin ottaa mallia muista maista, ei äitiyttä tuolla tavoin suoriteta, vaan vauvasta tulee perheenjäsen ja vauva sopeutuu perheeseen, eikä toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa tämä lapsilisä/hoitorahakitisijät. Eivät tajua, miten pienistä summista on kyse verrattuna esim. työttömien saamiin rahoihin.

Lapsilisä on huimat 94,88 e/kk ja hoitorahaa saan n. 300 e kuussa. Mies tienaa nippanappa yli tulorajan, jonka mukaan emme saa asumistukea. Tuo vajaa 95 e kuussa menee pelkästään taaperoikää lähestyvän vauvan vaippoihin ja ruokiin, hoitoraha kattaa osuuteni asumiskuluista, mies maksaa kaiken muun elämisen tällä hetkellä.

T. Työssäkäyvä, joka tasan aikoo olla näin pienen lapsen kanssa kotona. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin päiväkotipaikka.

Lapsen voi hoitaa kotona ja saada kotihoidontukea, jos oman työn voi ajoittaa miehen työajan ulkopuolelle. Jos miehellä on säännöllinen päivätyö, nainen voi käydä töissä iltaisin ja viikonloppuisin.

Aika harvassa ammatissa saa valita itse työajat 😄

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa nykytrendin että pitää olla järjettömän kalliita varusteita ja vaatteita lapsella. Esim. Jotkut yli tonnin lastenvaunut.

Ostin halvimmat rattaat ja lapselle vaatteet halvimmat mita loysin.

Panostin kehittaviin leluihin ja nyt kun lapsi ymmartaa vaatteiden paalle ostan parempaa, mutten merkkitavaraa kuitenkaan. En osta itsellekkaan.

Tosin, varaa ois ja status ehka edellyttais. En vaan nae sita jarkevana ja ehka kun en tuilla elaa ei olle tarvetta esittaa jotain mita ei ole.

En ikina kokenut aitiytta suomessa. Odotuksen koin ahdistavana.

Briteissa ollaan kohteliaita. Lapset otetaan huomioon, joka kaanteessa. Lapsille jutellaan ja hymyillaan. Ja kun ollaan matkusteltu on lapsi saanut ventovierailta lahjoja! Lastenlehtia tai tikkareita tai jopa yritetty jakaa oman lapsen ruuat ravintolassa, kun ollaan odotettu omaamme!

Olen ollut joka kerta hakeltynyt kun olin siina uskossa, etta lapsen pitaa olla nakymaton.

Vierailija kirjoitti:

Muuttaisin isoäitien asenteen, että "itse lapset hommasit, yksin hoidat, minä elän nyt vain itselleni".

Miksi vain mummojen? Missäs ne ukit on?

Aina näihin keskusteluihin eksyy joku pätemään, miten lapset pitäisi pistää päiväkotiin ja äitien hoitaa työn ohessa lapset vaikka niin, että äiti käy yöt töissä ja valvoo kotona päivät lapsen kanssa. Huoh. Olisi noiden kommentoijien äideillä kannattanut harkita lisääntymistä kahdesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa synnyttävien äitien kohtelua sairaalassa. Lisää kätilöitä, kivunlievitystä annetaan, äidin annetaan levätä ja äitiin panostetaan yms.

Toinen juttu on, että toivoisin ISIEN huolehtivan lapsestaan yhtäläisesti ja oma-aloitteisesti sen sijaan, että olisivat "äidin" = kumppanin puntissa roikkuva teinilapsi. Tarkoitan tällä sitä, että mies ymmärtää vaihtaa vaikka sen vaipan, kun se alkaa haista eikä vasta tuntien päästä, kun äiti käskee ja vauva on itkenyt pari tuntia sitä kakkavaippaansa. 

Tätä olen aina ihmetellyt: mies on töissä, nainen kotona ja lapsenhoito on kuitenkin 50% miehellä, vaikka nainen ei maksaisi perheen kuluista euroakaan.

Mitä ihmettä tässäkin yritetään sanoa?

Sitä, että mies joutuu hoitamaan sekä työt että puolet lapsenhoidosta. Kotona olevalla äidillä on vain puolet lapsenhoidosta ilman ansiotyötä. Näin minä sen ymmärsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa synnyttävien äitien kohtelua sairaalassa. Lisää kätilöitä, kivunlievitystä annetaan, äidin annetaan levätä ja äitiin panostetaan yms.

Toinen juttu on, että toivoisin ISIEN huolehtivan lapsestaan yhtäläisesti ja oma-aloitteisesti sen sijaan, että olisivat "äidin" = kumppanin puntissa roikkuva teinilapsi. Tarkoitan tällä sitä, että mies ymmärtää vaihtaa vaikka sen vaipan, kun se alkaa haista eikä vasta tuntien päästä, kun äiti käskee ja vauva on itkenyt pari tuntia sitä kakkavaippaansa. 

Tätä olen aina ihmetellyt: mies on töissä, nainen kotona ja lapsenhoito on kuitenkin 50% miehellä, vaikka nainen ei maksaisi perheen kuluista euroakaan.

Suomessa naiset on kotona äitiys- ja vanhempainvapaalla ja tienaavat silloinkin.

Ne ovat toisten verorahoja. Kotona oleva äiti ei tee niiden eteen mitään. Ja varmasti se mies tienaa moninkertaisesti enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa nykytrendin että pitää olla järjettömän kalliita varusteita ja vaatteita lapsella. Esim. Jotkut yli tonnin lastenvaunut.

Ostin halvimmat rattaat ja lapselle vaatteet halvimmat mita loysin.

Panostin kehittaviin leluihin ja nyt kun lapsi ymmartaa vaatteiden paalle ostan parempaa, mutten merkkitavaraa kuitenkaan. En osta itsellekkaan.

Tosin, varaa ois ja status ehka edellyttais. En vaan nae sita jarkevana ja ehka kun en tuilla elaa ei olle tarvetta esittaa jotain mita ei ole.

En ikina kokenut aitiytta suomessa. Odotuksen koin ahdistavana.

Briteissa ollaan kohteliaita. Lapset otetaan huomioon, joka kaanteessa. Lapsille jutellaan ja hymyillaan. Ja kun ollaan matkusteltu on lapsi saanut ventovierailta lahjoja! Lastenlehtia tai tikkareita tai jopa yritetty jakaa oman lapsen ruuat ravintolassa, kun ollaan odotettu omaamme!

Olen ollut joka kerta hakeltynyt kun olin siina uskossa, etta lapsen pitaa olla nakymaton.

Olen huomannut tuon saman, mitä sanot viimeisessä lauseessa. Suomessa ikään kuin lasten täytyy olla näkymättömiä - mahdollisimman hiljaa, häiriöttä, vaivatta. Maailman kamalinta aikuiselle, jos lapsi saa kiukkukohtauksen julkisella paikalla, koska ihmiset paheksuvat. Kun olin lapsi, aikuiset kokoontui yhdessä seurustelemaan ja me lapset puuhattiin omiamme, että annettiin aikuisten keskenään jutella. Nyt kun olen naimisissa ulkomaalaisen kanssa, niin aivan eri tavalla huomaan, miten lapset saa olla läsnä ja omia riehakkaita itsejään joka paikassa. Ja on myös toivottua ja suloista, että lapset istuvat aikuisten kanssa ja kertovat omia hassuja juttujaan - heille annetaan puheenvuoroja, heidän jutuilleen nauretaan, heidän rohkeutta puhua aikuisväelle kehutaan. Kyllähän sellaisessa ilmapiirissä lapset kasvavat ihan erilaiseen omanarvontuntoon ja sosiaaliseen rohkeuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Aina näihin keskusteluihin eksyy joku pätemään, miten lapset pitäisi pistää päiväkotiin ja äitien hoitaa työn ohessa lapset vaikka niin, että äiti käy yöt töissä ja valvoo kotona päivät lapsen kanssa. Huoh. Olisi noiden kommentoijien äideillä kannattanut harkita lisääntymistä kahdesti.

En ollut edes synnytyksestä toipunut tolpilleni, kun läheiset alkoivat jo kysellä, milloin palaan töihin. Ensin kyseltiin kauheasti, milloin aion tehdä lapsia, ja heti sen jälkeen, kun sellaisen olin saanut, alettiin kysyä, koska menen töihin. Päättäisivät nyt jo, mitä he haluavat. Sitten kun sanoin, että aion olla kotona pitkään, ei sekään ollut hyvä, vaan sanottiin, että miehen täytyy myös jäädä kotiin. Vaikka minä haluan olla kotona ja mies töissä. Ilmeisesti pitää pakottaa mies jäämään kotiin vastentahtoisesti ja minun mentävä töihin vastentahtoisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Sen, miten yksin äiti/tuoreet vanhemmat jätetään syntyvän esikoisen kanssa.

Kaikki oli uutta, mutta oltiin kaiken kanssa ihan yksin. Olin vaikean raskauden ja synnytyksen takia aivan rikki, sain vaikean tulehduksen synnytyksen jälkeen ja vauvalla alkoi koliikki. Etukäteen isovanhemmat lupasivat olla tukiverkkona, mutta koliikkivauvan kanssa ei kummasti kiinnostanut auttaa. Nyt vauvan ollessa isompi tulisivat mielellään meille valmiiseen kahvipöytään ja silittelemään vauvaa, mutta mitään ihmeempää apua ei saada. Ystävätkään eivät ole tarjonneet apua. Enkä nyt tarkoita avulla sitä, että pitäisi olla joka viikko jonkun hoitamassa vauvaa, vaan sitä, että joku katsoisi vauvaa vaikka sen vartin, että saisi rauhassa käydä suihkussa.

Sekin olisi jo tehnyt paljon, että joku olisi kysellyt mitä oikeasti kuuluu ja jaksanut kuunnella siitä vauva-arjesta kertomista.

Ketä kiinnostaa kuunnella toisen vauva-arjesta? Sitä paitsi jos ne isovanhemmat olisivat innoissaan olleet tunkemassa auttamaan, siitäkin olisi täällä valitettu.