Sairaanhoitajan palkka - ongelma tuloissa vai menoissa?

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on lähinnä siinä, että sairaanhoitajat ovat jo nykyään ylipalkattuja suhteessa koulutukseen ja työn vaativuuteen.

Ja sitten odotukset ovat karanneet käsistä, jos mennään 1.300 e vuokriin sitoutumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on sivutolkulla spekuloitu 1300€ asumiskuluista.

On se sitten vuokraa tai vastiketta + lainanlyhennystä, kyllä se perheasunnosta on aivan mahdollinen ja realistinen.

Ei kai kukaan tunge mihinkään kälyiseen kaksioon kolmen, mahdollisesti teinin kanssa nykypäivänä? Varsinkaan jos tekee vuorotyötä ja pitää päivisinkin nukkua toisinaan.

Niinpä, ja asumiskuluihin voidaan laskea myös sähkö, vesi, kotivakuutus sekä omakotitaloasumiseen liittyvät maksut. Mutta ihan pelkästään vuokranakin 1300e ei olisi mitenkään tavatonta perheasunnosta.

Varsinkaan Helsingissä. Jos itse asun kaksiossa, jossa vuokra 830, niin kolmion hinnasta tuo 1300 on ihan realistinen täällä. Mutta ilmeisesti sh yksinhuiltajan pitäisi asua kolmen teinin kanssa kaksiossa, niin valittajat olisi tyytyväisiä. Me ei kaikki voida muuttaa täältä pääkaupunkiseudulta sinne perähikiälle vain siksi, että siellä on edulliset asumiskustannukset. Niinku joku täällä jo kirjoityikin, että siinä missä asumiskustannuksissa ehkä säästäisi, tilanne olisi varmaan silti sama kun bensan ja sähkön hinta on niin kallista tällä hetkellä

Tuolle sairaanhoitajalle kustannustehokkain kaupungin vuokra-asunto tai asumisoikeusasunto. Tonnilla saa jo hyviä pieniä neliöitä. Porvoossa ei ehkä alle 1300€ niitä tarjolla? Eli ainoat vaihtoehdot ei ole 1300€ tai kämyinen kaksio.

Hah hah, Porvoon halvin asunto 1.300…

Pelkkää lehtien mustamaalaamista tuoda noita nettopalkkoja esille ja estittää että sillä ei muka pärjää.

Nyt olisi ihan mielenkiintoista tietää, kuinka ison osan 1300 euron vuokrasta asumistuki kattaa? Väitän, että Helsingin ympäristökunnissa, joihin Porvookin kuuluu, voi asua halvemmalla isohkossa omistusasunnossa, jos vuokrataso on tuo. Esim. omassa taloyhtiössä (paritaloja) selvinnee noin tonnilla kuussa 4 h + k + s -asunnossa, jos ei ole vetänyt lainanlyhennystä tiukoille. Paljon täällä onkin yksinhuoltajia, minä mukaan lukien.

Hauska tämä keskustelu, hoitajat jättävät täysin huomioimatta kaikki kommentit, joissa kerrotaan muiden alojen pienemmistä palkoista tai pyydetään hoitajia nimeämään aloja, joilla olot on heidän mielestään paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajan palkalla pärjää jos A) tyytyy elintasoon, jossa asutaan pikku kerrostalokämpässä ja kituutetaan joka asiasta tai B) on varakkaampi puoliso, joka oikeasti osallistuu kuluihin.

Kyse on siitä, että kulujen noustessa koko ajan ostovoima käy niin heikoksi, ettei näin raskaan työn tekemisessä ole enää järkeä. Samsm rahan ja enemmän saa muualta helpommin.

Itselleni raha on nyt ihan kynnyskysymys. En jää enää alalle, ellei tule selvää korotusta.

Olen opiskellut työn ohessa toisen ammatin ja siirryn sitten siihen silläkin uhalla, etten saa heti vakipaikkaa. Onpahan sitten mahdollista vaikka keikkailla hoitoalallakin. Keikkalaisille maksetaan paremmin.

En kaipaa lisäkäsiä, vaan pysyvyyttä. Pitovoimaa saadaan rahalla. Kokenut porukka pystyy työskentelemään tehokkaammin. Viime vuodet saanut koko ajan perehdyttää ja opastaa uusia, jotka lähtevät kuitenkin kohta.

Pari kysymystä:

"Kyse on siitä, että kulujen noustessa koko ajan ostovoima käy niin heikoksi, ettei näin raskaan työn tekemisessä ole enää järkeä. Samsm rahan ja enemmän saa muualta helpommin." 

> miten raskaan työn/miten raskaamman kuin muut työt? Mistä töistä saa saman palkan helpommin? Ja samat edut ja lomat? 

Toinen kysymys: mitä tarkoitat pysyvyydellä? Ei meillä yksityisen sektorin työntekijöillä ole läheskään samaa pysyvyyttä kuin kuntatyöntekijöillä. Me joudutaan ihan oikeasti tekemään hommia sillä mentaliteetilla, että jos homma ei toimi, saatamme menettää työpaikkamme. Teettekö te? 

Kaikissa töissä on hyvät ja huonot puolensa. Työilmapiiri on yksi keskeinen tekijä. Olen -sairaanhoitajia pidempään opiskelleena ja about yhtä paljon tienaavana, paljon painetta ja henkilökohtaista vastuuta sisältävän työn tekijänä- ainakin iloinen siitä, ettei työpaikalla joudu elämään " kaikki on huonosti, olemme uhreja" -mentaliteetin keskellä. Helvetin kuluttavaa varmasti.