Lue keskustelun säännöt.
Ettekö tajua miksi lakkoillaan?
08.04.2022 |
Monilta menee nyt vähän ohi nämä hoitajien lakkoilun perimmäiset syyt. Kyse on siitä, että töitä on tehty jo vuosia vähällä miehityksellä ja hoitajat venyy ja paukkuu joka suuntaan. Sijaisia ei oteta tai niitä ei ole, kun "Koittakaa nyt vain pärjätä" tai "Tehkää vain kiireellisimmät hommat". Sairaana olevia syyllistetään tulemaan töihin, "Että onko se pää nyt niin kipeä, etkö voi tulla" tai "Voitko tehä nyt edes puoli päivää". Tuplavuoroja, yhden päivän vapaita, ylitöitä lyhyellä varoitusajalla ja edelleen sitä venymistä. Ei ihme, että porukka haluaa lopettaa. Ei sellaista hommaa kannata lähteä tekemään nykyisellä korvauksella. Vuorotöiden tekeminen on rankkaa ja vain sillä tavoin saa parempaa palkkaa hoitoalalla.
Älkää syyllistäkö hoitajia! Hoitajat ovat väsyneitä ja kaikkensa antaneita. He eivät vaaranna potilasturvallisuutta sen enempää kuin viime vuodet vajaalla miehityksellä mentäessä.
T: Ei sairaanhoitaja tai perushoitaja, vaan laboratoriohoitaja
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Rajulla palkankorotuksella työolojen ongelmat korjaantuvat?
Ei varmaan, mutta kai sitä mieluummin tekee työtä huonoissa oloissa hyvällä palkalla kuin huonolla palkalla.
Eli hoitajat haluavat mieluummin rahaa kuin työolojen parannusta.
Millälailla meinasit työoloja parantaa, kun tällä hetkellä hoitajat lähtee alalta. Ei saada sijaisia ja avoimiin paikkoihin ei ole hakijoita?
Hoitajia palaa myös takaisin alalle huomattuaan ettei se ruoho ollutkaan vihreämpää siellä aidan ulkopuolella. Ihmisillä on ihan ihme käsitys tämän maan palkka tasosta ja muista aloista. Harvassa työpaikassa on sitä luppoaikaa. Työaikaan kuuluu työ.
Siellä se onneton pitkäaikaistyötön taas katkeran suloisesti raakkuu ja kateudesta vihertää.
Ja eihän kukaan olekaan vaatinut palkkaa ilman työtä. Paitsi työttömät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietä. Ei tarvitse nostaa meidän palkkaa (tietty se aina sopisisi kyllä!). MIELUUMMIN LISÄÄ TYÖVOIMAA OSASTOILLE! Lisää käsipareja! Samoin työlistat paremmiksi.. yhden päivän vapailla ei tehdä mitään ja varsinkin, kun se on usein ilta, vapaa, aamu. Eli mikä vapaa päivä???
- SH
Trolli olet, sairaanhoitaja ei puhu hoitajista käsipareina!
Nyt on se hetki kun pitää lakkoilla. Nyt kun meillä on hallituksessa kaikki vasemmisto edustajat edustettuina, niin se on syy miksi pitää lakkoilla. Toivottavasti lakkoilijat saavat sen mitä vaativat. Saadaan yhteiskuntaan todellinen tulipalo efekti. Nautin täysin rinnoin tästä lakko intoiluista, kun valtion kirstu on tyhjä, niin on vähän vaikea mistä nyhtää. Saadaan kerrankin inflaatio laukkaa kuin kiimainen ravihevonen. Tämä alkaa olemaan jo parempaa viihdettä, kuin eduskunnan kyselytunnit. Mutta tässä lakko kiimailuista todennäköisesti jää mustapekka kortti valtiolle, eli nykyiselle hallitukselle( enemmistölle). Muistetaan näitä sitten seuraavissa eduskunta vaaleileissa. Eiks nii 🤣😆👍
Suomessa on 14,6 hoitajaa 1000 asukasta kohti, vain Tanskassa on hieman enemmän. EU-maiden keskiarvo on 8,3 hoitajaa tuhatta asukasta kohti. Miksi ne hommat ei suju vaikka on melkein tuplaresurssit käytössä?
Pitäisikö lomailla ja saikuttaa hieman vähemmän? Nyt hoitajilla on kahden kuukauden vuosilomat ja kuukauden saikutukset. Töitä vuodessa tehdään vain 9 kuukautta mutta palkkaa maksetaan 13,5 kuukaudelta. Palkankorotuksilla ei saada muuta aikaiseksi kuin tuottavuuden heikentämisestä joka muutenkin on jäänyt 2000-luvulla 65% jälkeen yksityisen sektorin tuottavuudesta.
Perustelunne ylenmääräisille palkankorotuksille ei kestä päivänvaloa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on 14,6 hoitajaa 1000 asukasta kohti, vain Tanskassa on hieman enemmän. EU-maiden keskiarvo on 8,3 hoitajaa tuhatta asukasta kohti. Miksi ne hommat ei suju vaikka on melkein tuplaresurssit käytössä?
Pitäisikö lomailla ja saikuttaa hieman vähemmän? Nyt hoitajilla on kahden kuukauden vuosilomat ja kuukauden saikutukset. Töitä vuodessa tehdään vain 9 kuukautta mutta palkkaa maksetaan 13,5 kuukaudelta. Palkankorotuksilla ei saada muuta aikaiseksi kuin tuottavuuden heikentämisestä joka muutenkin on jäänyt 2000-luvulla 65% jälkeen yksityisen sektorin tuottavuudesta.
Perustelunne ylenmääräisille palkankorotuksille ei kestä päivänvaloa.
Tarkoittaako tuo 14,6 hoitajaa työsuhteessa olevia hoitajia? Vai miten se on laskettu?
Kahden kuukauden lomat? You wish. Kuukausi saikkua? Niin varmaan.
Ja yhtään lähdettä et tietenkään väitteisiisi muistanut laittaa, onpa jännä... ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on 14,6 hoitajaa 1000 asukasta kohti, vain Tanskassa on hieman enemmän. EU-maiden keskiarvo on 8,3 hoitajaa tuhatta asukasta kohti. Miksi ne hommat ei suju vaikka on melkein tuplaresurssit käytössä?
Pitäisikö lomailla ja saikuttaa hieman vähemmän? Nyt hoitajilla on kahden kuukauden vuosilomat ja kuukauden saikutukset. Töitä vuodessa tehdään vain 9 kuukautta mutta palkkaa maksetaan 13,5 kuukaudelta. Palkankorotuksilla ei saada muuta aikaiseksi kuin tuottavuuden heikentämisestä joka muutenkin on jäänyt 2000-luvulla 65% jälkeen yksityisen sektorin tuottavuudesta.
Perustelunne ylenmääräisille palkankorotuksille ei kestä päivänvaloa.
Tarkoittaako tuo 14,6 hoitajaa työsuhteessa olevia hoitajia? Vai miten se on laskettu?
Kahden kuukauden lomat? You wish. Kuukausi saikkua? Niin varmaan.
Ja yhtään lähdettä et tietenkään väitteisiisi muistanut laittaa, onpa jännä... ei ole.
"Kuten aiemminkin myös vuonna 2019 sairauspoissaolopäiviä oli eniten ruumiillista työtä tekevillä ja monissa sote-alan ja avustavan työn ammateissa. Keittiöapulaiset, kodinhoitajat, koulunkäyntiavustajat, laitoshuoltajat, lastenhoitajat, lähihoitajat ja perhepäivähoitajat olivat poissa keskimäärin 24–28 päivää vuodessa, mikä on keskiarvoa huomattavasti enemmän."
https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2020/sairauspoissaolot-vaheniva…
Keskimäärin kunta-alan työläiset ovat pisimmän vuosilomaoikeuden piirissä joka on 38 arkipäivää eli 7 viikkoa, koska suurimmalla osalla työssäaolovuosia on sen verran että pisimmän lomaoikeuden vaatimukset täyttyy.
Hoitsuilla on siis 38 lomapäivää ja keskimäärin 26 saikutuspäivää vuodessa eli yhteensä 64 poissaolopäivää joka viiden päivän työviikoiksi muutettuna on 12 viikkoa ja 4 päivää.
Lomarahaa maksetaan lomapalkan päälle kaikilta 38 lomapäivältä joka vastaa käytännössä 1,5kk palkkaa rahallisesti.
Revi siitä ne faktat. Niitä et pysty kieltämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on 14,6 hoitajaa 1000 asukasta kohti, vain Tanskassa on hieman enemmän. EU-maiden keskiarvo on 8,3 hoitajaa tuhatta asukasta kohti. Miksi ne hommat ei suju vaikka on melkein tuplaresurssit käytössä?
Pitäisikö lomailla ja saikuttaa hieman vähemmän? Nyt hoitajilla on kahden kuukauden vuosilomat ja kuukauden saikutukset. Töitä vuodessa tehdään vain 9 kuukautta mutta palkkaa maksetaan 13,5 kuukaudelta. Palkankorotuksilla ei saada muuta aikaiseksi kuin tuottavuuden heikentämisestä joka muutenkin on jäänyt 2000-luvulla 65% jälkeen yksityisen sektorin tuottavuudesta.
Perustelunne ylenmääräisille palkankorotuksille ei kestä päivänvaloa.
Tarkoittaako tuo 14,6 hoitajaa työsuhteessa olevia hoitajia? Vai miten se on laskettu?
Kahden kuukauden lomat? You wish. Kuukausi saikkua? Niin varmaan.
Ja yhtään lähdettä et tietenkään väitteisiisi muistanut laittaa, onpa jännä... ei ole."Kuten aiemminkin myös vuonna 2019 sairauspoissaolopäiviä oli eniten ruumiillista työtä tekevillä ja monissa sote-alan ja avustavan työn ammateissa. Keittiöapulaiset, kodinhoitajat, koulunkäyntiavustajat, laitoshuoltajat, lastenhoitajat, lähihoitajat ja perhepäivähoitajat olivat poissa keskimäärin 24–28 päivää vuodessa, mikä on keskiarvoa huomattavasti enemmän."
https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2020/sairauspoissaolot-vaheniva…
Keskimäärin kunta-alan työläiset ovat pisimmän vuosilomaoikeuden piirissä joka on 38 arkipäivää eli 7 viikkoa, koska suurimmalla osalla työssäaolovuosia on sen verran että pisimmän lomaoikeuden vaatimukset täyttyy.
Hoitsuilla on siis 38 lomapäivää ja keskimäärin 26 saikutuspäivää vuodessa eli yhteensä 64 poissaolopäivää joka viiden päivän työviikoiksi muutettuna on 12 viikkoa ja 4 päivää.
Lomarahaa maksetaan lomapalkan päälle kaikilta 38 lomapäivältä joka vastaa käytännössä 1,5kk palkkaa rahallisesti.
Revi siitä ne faktat. Niitä et pysty kieltämään.
Et vastannut ekaan kysymykseeni tuosta hoitajien suhteesta. Mistä se luku koostuu? Miten se on laskettu??
Tuossahan oli luetellut ammatit on vain pieni osa hoitajista. Hoitajia on hyvin monenlaisissa tehtävissä. Voisi myös kysyä, mikä aiheuttaa tietyissä ammattiryhmissä paljon saikkuja? Siinä olisi varmasti työnantaja puolella paljon parannettavaa. Toisaalta eläköityvää, vanhempaa väkeä on alalla paljon ja on ihan loogista, että iän myötä vaivat lisääntyy.
"Lähes joka neljäs työntekijä (24 %) ei ollut poissa töistä päivääkään oman sairauden takia. Määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena koko seurannan eli parinkymmenen vuoden ajan."
Ja todellakaan läheskään kaikilla hoitajilla ei ole 2 kk lomaa. Et voi niin tyhmä, että tuonkin yleistät koskemaan kaikkia hoitajia. Muista ne faktat, äläkä vääristele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.
https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitaj…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on 14,6 hoitajaa 1000 asukasta kohti, vain Tanskassa on hieman enemmän. EU-maiden keskiarvo on 8,3 hoitajaa tuhatta asukasta kohti. Miksi ne hommat ei suju vaikka on melkein tuplaresurssit käytössä?
Pitäisikö lomailla ja saikuttaa hieman vähemmän? Nyt hoitajilla on kahden kuukauden vuosilomat ja kuukauden saikutukset. Töitä vuodessa tehdään vain 9 kuukautta mutta palkkaa maksetaan 13,5 kuukaudelta. Palkankorotuksilla ei saada muuta aikaiseksi kuin tuottavuuden heikentämisestä joka muutenkin on jäänyt 2000-luvulla 65% jälkeen yksityisen sektorin tuottavuudesta.
Perustelunne ylenmääräisille palkankorotuksille ei kestä päivänvaloa.
Tarkoittaako tuo 14,6 hoitajaa työsuhteessa olevia hoitajia? Vai miten se on laskettu?
Kahden kuukauden lomat? You wish. Kuukausi saikkua? Niin varmaan.
Ja yhtään lähdettä et tietenkään väitteisiisi muistanut laittaa, onpa jännä... ei ole."Kuten aiemminkin myös vuonna 2019 sairauspoissaolopäiviä oli eniten ruumiillista työtä tekevillä ja monissa sote-alan ja avustavan työn ammateissa. Keittiöapulaiset, kodinhoitajat, koulunkäyntiavustajat, laitoshuoltajat, lastenhoitajat, lähihoitajat ja perhepäivähoitajat olivat poissa keskimäärin 24–28 päivää vuodessa, mikä on keskiarvoa huomattavasti enemmän."
https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2020/sairauspoissaolot-vaheniva…
Keskimäärin kunta-alan työläiset ovat pisimmän vuosilomaoikeuden piirissä joka on 38 arkipäivää eli 7 viikkoa, koska suurimmalla osalla työssäaolovuosia on sen verran että pisimmän lomaoikeuden vaatimukset täyttyy.
Hoitsuilla on siis 38 lomapäivää ja keskimäärin 26 saikutuspäivää vuodessa eli yhteensä 64 poissaolopäivää joka viiden päivän työviikoiksi muutettuna on 12 viikkoa ja 4 päivää.
Lomarahaa maksetaan lomapalkan päälle kaikilta 38 lomapäivältä joka vastaa käytännössä 1,5kk palkkaa rahallisesti.
Revi siitä ne faktat. Niitä et pysty kieltämään.
Niin. Paitsi että hoitoalalla on paljon työntekijöitä pätkäsoppareilla ja sijaisuuksia tekemässä (esim. äitiyslomat), niin siinä ei paljon kahden kuukauden kesälomia kerry. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Rajulla palkankorotuksella työolojen ongelmat korjaantuvat?
Ei varmaan, mutta kai sitä mieluummin tekee työtä huonoissa oloissa hyvällä palkalla kuin huonolla palkalla.
Eikö olisi kestävämpää vaatia ensisijaisesti työolojen parantamista palkankorotuksen sijaan? Lisää työvoimaa? Asiallisempaa kohtelua? Koulutusta, työnohjausta? Ehkä kunnollisia työsuhdeasuntoja nykyisten lähes mörskien tilalle? Uskon, että työnimu olisi ihan toista luokkaa. Nyt muutama kymppi palkkaa lisää lämmittää muutaman kuukauden, sitten taas alkaa tuttamaan. Ei hoitoalan ongelma ole pelkkä palkka, se on vain jäävuoren huippu. 2007 tämä jo näkyi hyvin, ja edelleen on sama tilanne.
Assburger kirjoitti:
Rajulla palkankorotuksella työolojen ongelmat korjaantuvat?
Olisi ainakin alalle tulijoita ja saisi esim sijaisen tarvittaessa.
Viime rekryssä oli tasan tarkkaan 0 hakijaa (terveydenhoitajaa)
Oh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Rajulla palkankorotuksella työolojen ongelmat korjaantuvat?
Ei varmaan, mutta kai sitä mieluummin tekee työtä huonoissa oloissa hyvällä palkalla kuin huonolla palkalla.
Eikö olisi kestävämpää vaatia ensisijaisesti työolojen parantamista palkankorotuksen sijaan? Lisää työvoimaa? Asiallisempaa kohtelua? Koulutusta, työnohjausta? Ehkä kunnollisia työsuhdeasuntoja nykyisten lähes mörskien tilalle? Uskon, että työnimu olisi ihan toista luokkaa. Nyt muutama kymppi palkkaa lisää lämmittää muutaman kuukauden, sitten taas alkaa tuttamaan. Ei hoitoalan ongelma ole pelkkä palkka, se on vain jäävuoren huippu. 2007 tämä jo näkyi hyvin, ja edelleen on sama tilanne.
Lisää työvoimaa? Mistä? On jo pitemmän aikaa ollut ongelmia esim sijaisten saatavuudessa, mites sen ajattelit ratkaista?
Se palkankorotus kun nimenomaan on pitemmällä aikavälillä kestävä ratkaisu työvoimapulaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on 14,6 hoitajaa 1000 asukasta kohti, vain Tanskassa on hieman enemmän. EU-maiden keskiarvo on 8,3 hoitajaa tuhatta asukasta kohti. Miksi ne hommat ei suju vaikka on melkein tuplaresurssit käytössä?
Pitäisikö lomailla ja saikuttaa hieman vähemmän? Nyt hoitajilla on kahden kuukauden vuosilomat ja kuukauden saikutukset. Töitä vuodessa tehdään vain 9 kuukautta mutta palkkaa maksetaan 13,5 kuukaudelta. Palkankorotuksilla ei saada muuta aikaiseksi kuin tuottavuuden heikentämisestä joka muutenkin on jäänyt 2000-luvulla 65% jälkeen yksityisen sektorin tuottavuudesta.
Perustelunne ylenmääräisille palkankorotuksille ei kestä päivänvaloa.
"Suomessa on 14,6 hoitajaa 1000 asukasta kohti,"
Saisiko tälle lähteen? Minuakin kiinnostaisi tietää ketkä kaikki tähän on laskettu. Onko kyse työssä olevista hoitajista vai pelkästään koulutetuista? Jos jälkimmäisestä, niin jotain on pahasti pielessä alalla ja varmasti palkassakin, kun ja jos ei alalla pysytä. Ja ketkä kaikki hoitajat tähän on laskettu mukaan? Sekin vaikuttaa paljon. Tuossa puhutaan eu:n keskiarvosta, haluaisin nähdä mitkä ovat maakohtaiset arvot. Etelä-euroopassa esim vanhukset hoidetaan pitkälti kotona suvun toimesta, samoin lapset. Joten jos tässä on laskettu kaikki hoitajat mukaan erittelemättä, niin tuollaiset asiat tulisi ilman muuta huomioida, jotta hoitajien määrät ja mitoitus ovat ylipäätään vertailtavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajuan, mutta sitä en hyväksy ettei edes neuvotella.
Näin, vaikka syyllinen näyttäisi olevan työnantajissa ja kelvottomassa sovittelijassa.
Hoitojen siirtelyistä kärsivänä potilaana en etsi syyllistä, vaan Lahtista ja konekivääriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia olisi noin, hoitajat vaatisivat listaamiasi asioita.
Sen sijaan hoitajat haluavat vain lisää palkkaa. Työoloista ei juuri edes puhuta, tai puhe niiden parantamisesta ongelman ratkaisuna sivuutetaan Tehyn ja Superin toimesta.
Dialogi menee näin:
"Ei tässä ole kyse ahneudesta tai rahasta, me halutaan arvostusta koska työolot ovat nin kehnot"
"No eikö sitten pitäisi parantaa niitä työoloja?"
"Ei kun me halutaan lisää rahaa!"Tehyn tavoitteissa on myös työoloja ja jaksamista parantavia asioita, jostain syystä kuitenkin media ja suuri yleisö takertuu vain tähän palkkaan. Työnantajapuolen ehdotuksessa nuo em. asiat oli unohdettu täysin.
Yleistä keskustelua ei ole käyty julkisuudessa näitä muita tavoitteita ajamalla, vaan nimenomaan palkan korotuksilla. Myös hoitajat itse. Rahan tarve tulee aina perustella. Varsinkin, kun maksaja ei ymmärrä alaa. Julkisen sektorin työnantaja käyttää verovaroin kerättävää rahaa, joten kyllä toivoisin kuulevani yleisemmin perustelut. Ei se riitä nyt, että hoitajat itse tietää. Eikö tätä viestiä voi viedä niille työtaistelua ajaville liitoille, että nyt enemmän perusteluja, ei vaan nyrkkiä ja vaatimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.
https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitaj…
Suomalainen sairaanhoitaja on myös tehottomampi ja siten huonompi työssään kuin noissa vertaamissasi maissa. Palkkaa voidaan korottaa heti, kun alkavat tehdä työnsä paremmin. Mutta mieluummin nää kärvistelee entistä vähemmällä väellä huonoissa työoloissa pullarahan kiilto silmissään kuin oikeasti haluaisivat ratkaista hoitoalan ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.
https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitaj…
Suomalainen sairaanhoitaja on myös tehottomampi ja siten huonompi työssään kuin noissa vertaamissasi maissa. Palkkaa voidaan korottaa heti, kun alkavat tehdä työnsä paremmin. Mutta mieluummin nää kärvistelee entistä vähemmällä väellä huonoissa työoloissa pullarahan kiilto silmissään kuin oikeasti haluaisivat ratkaista hoitoalan ongelmat.
Ja sun lähteesi tälle oli...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia olisi noin, hoitajat vaatisivat listaamiasi asioita.
Sen sijaan hoitajat haluavat vain lisää palkkaa. Työoloista ei juuri edes puhuta, tai puhe niiden parantamisesta ongelman ratkaisuna sivuutetaan Tehyn ja Superin toimesta.
Dialogi menee näin:
"Ei tässä ole kyse ahneudesta tai rahasta, me halutaan arvostusta koska työolot ovat nin kehnot"
"No eikö sitten pitäisi parantaa niitä työoloja?"
"Ei kun me halutaan lisää rahaa!"Tehyn tavoitteissa on myös työoloja ja jaksamista parantavia asioita, jostain syystä kuitenkin media ja suuri yleisö takertuu vain tähän palkkaan. Työnantajapuolen ehdotuksessa nuo em. asiat oli unohdettu täysin.
Yleistä keskustelua ei ole käyty julkisuudessa näitä muita tavoitteita ajamalla, vaan nimenomaan palkan korotuksilla. Myös hoitajat itse. Rahan tarve tulee aina perustella. Varsinkin, kun maksaja ei ymmärrä alaa. Julkisen sektorin työnantaja käyttää verovaroin kerättävää rahaa, joten kyllä toivoisin kuulevani yleisemmin perustelut. Ei se riitä nyt, että hoitajat itse tietää. Eikö tätä viestiä voi viedä niille työtaistelua ajaville liitoille, että nyt enemmän perusteluja, ei vaan nyrkkiä ja vaatimuksia.
Luuletko sä oikeasti, ettei niitä perusteluita muka ole esitetty? Et voi olla noin hölmö.
Jos noin lyhyen koulutuksen jälkeen hoitajien perus palkka alkaisi kolmosella niin sitten pitäis kaikilla muillakin aloilla nostaa palkkoja. Siivoojilla ja kokeilla, keittiö työntekijöillä on työn raskauteen nähden surkein palkka ja onko muitakin ammatteja mutta näistä kahdesta minulla on kokemusta.
Tyomarkkinatuki on aikaansa jäljessä ja jäänyt alhaisimmaksi eikä edes huomauttelu liian alhaisista tuista tuo mitään tulosta. Kukaan ihminen ei pysy työkykyisenä elämällä liian alhaisilla tuloilla vaan se syrjäyttää ja sairastuttaa ihmisen ihan kotiinsa eikä ole kodin ulkopuolisiin harrastuksiin rahaa.
Ei se rahan määrä ole mikään pakotettu vakio vaan budjetointi ja priorisointikysymys, älykääpiö.