Sain keskenmenon - ystävä tuli raskaaksi ja allekirjoittaa viestinsä rvX+x
ja mua jotenkin masentaa aina kun luen niitä posteja. Itse yritän juuri lopettaa raskausviikkojen laskemisen, tai siis sen ajattelemisen, että tässä ei ollakaan energisessä keskiraskaudessa, vaan raskaus loppui ja meille ei tule vauvaa. Tietysti olen tosi iloinen ystävän puolesta, vauvaa on heillekin yritetty pitkään, mutta silti surettaa. Tuntuu siltä että pakkoko sitä on alleviivata sitä omaa raskauttaan koko ajan, mutta toisaalta en haluaisi olla pikkumainen ja sanoa asiasta. Kuitenkin itse vähän välttelin sitä oman raskauden mainitsemista joka viestissä, kun tiesin että heilläkin kovasti yritetään. Huoh. Olenko pikkumainen? Voinko pyytää että jättäisi edes muutamaksi viikoksi ne raskausviikkonsa pois sieltä nimen perästä, kyllä minä ainakin muistan että hän on raskaana (ja minä en). Vai pitäisikö vain olla hiljaa ja antaa toisen iloita?
Kommentit (52)
sillä " eihän se ole sinulta pois, että heille on tulossa vauva" . Tuolla verukkeella saa lapsettomien ja keskenmenon saaneiden tuskaa vähätellä mielin määrin.
Ei se ole kenenkään tuskan vähättelyä, jos itse suhtautuu raskauteensa niin kuin ennenkin! Tsiisus, ei ihme että sulla on ollut rankkaa, jos tuollaisen asenteen olet ottanut..
Hei, jos sukulaisesi tai ystäväsi kuolee, niin alatko mesomaan kaikille tapaamillesi eläville siitä, että kehtaavatkin muistuttaa yhä elävänsä? Hmm...
että viesteihin allekirjoittaa tyyliin " Maija rv 20+3" . Tuollaiset allekirjoitukset on ok jollain odotus-palstalla netissä mutta että kun kaverille kirjoittaa niin suorastaan typerää! Ja kun varmasti tietää mitä olet kokenut, niin on myös todella ajattelematonta häneltä.
Halit sulle!
toisaalta uskon että sinä tiedät ilman muistutustakin montako viikkoa hänellä on. Ainakin minä muistin samaan aikaan raskaana olleiden tuttujen viikot :-(
Tsemppiä kyllä elämä voittaa!
Ja koska hän on todella iloissaan omasta raskaudestaan, niin asian piilottelu olisi todellakin säälimistä. Ystäväsi luottaa, että olet osannut käsitellä keskenmenon. Ehkä hän on ajatellut asian niin, että keskenmenot ovat niin yleisiä (niitähän kokee lähes jokainen jossain vaiheessa), että se on yhtä luonnollinen asia kuin raskauskin.
Joskus ulkopuolinen näkee asiat selvemmin...
Yksi syntynyt lapsi minulla on.
Anteeksi vain, jos puhuin melko suoraan ja kovasanaisesti, mutta minua ärsyttää sellainen avuttomaksi heittäytyminen ja muiden syyllistäminen.. Siis sureehan sitä asiaa kyllä, ja täytyykin surra, mutta ei muu maailma voi pysähtyä siksi aikaa, kun sinä sitä asiaa suret.. Tämän olen huomannut ihan kantapään kautta.
terkuin 4
Vierailija:
Ei se ole kenenkään tuskan vähättelyä, jos itse suhtautuu raskauteensa niin kuin ennenkin! Tsiisus, ei ihme että sulla on ollut rankkaa, jos tuollaisen asenteen olet ottanut..Hei, jos sukulaisesi tai ystäväsi kuolee, niin alatko mesomaan kaikille tapaamillesi eläville siitä, että kehtaavatkin muistuttaa yhä elävänsä? Hmm...
Taidat olla ensimmäisinä täälläkin vaahtoamassa tuota fraasia. Mistäs olet päätellyt, että minulla on rankkaa? Yhdestä viestistä, vai?
Tosiasia on, että tällaista asennetta täällä palstalla viljellään. Itse olen sitä mieltä, että ap:n ystävä voisi tässä tapauksessa pidättäytyä niiden raskausviikkojensa mainostamisesta.
Ja tuohon viimeiseen kommenttiisi en viitsi edes vastata. Kertoo enemmän sinusta kuin minusta tuo kommenttisi.
3
Itse en ole kokenut keskenmenoa, kun en ole onnistunut raskaaksi tulemaan. Koko ajan pelkään että joku ystävistäni ilmoittaa olevansa raskaana. Siinä olisi hiukan liikaa kestämistä näiden lapsettomuuspaineiden alla. Jos ystäväni vielä allekirjoittaisi viestit noin niin varmaan TODELLA pahalta tuntuisi. Toisaalta voisi olla vaikea sanoa asiasta ystävälle, ensinnäkin siksi etten haluaisi hänen pahoittavan mieltään, toisekseen siksi että en haluaisi näyttää ystävälleni pahaa oloani. Tosin minä olen aina tuollainen pahan olon piilottelija, jotenkin uskon että kun pahasta olosta ei paljoa puhu niin se unohtuu.
Ap, älyttömän paljon jaksamista sinulle. Muista ettei sinun tarvitse KOSKAAN syyllistää itseäsi siitä että et välttämättä osaa täysillä iloita ystäväsi puolesta. Ei ihmisluontoa ole tarkoitettu kestämään kaikkea ilman negatiivisia tunteita.
tuollainen oman raskauden alleviivaaminen viesteissä. ketäs nyt kiinnostas tarkkaan jonkun rv:t? suorastaan typerän kuvan antaa joka noin viestinsä allekirjoittaa. sitten kun vauva on syntynyt kirjoittaa varmaan vauvan iän päivän ja sekunnin tarkuudella ;D
Sain keskenmenon ja ystävättären raskaus jatkui.
Ei siinä auttanut jäädä pyörimään omissa ympyröissä, vaan sulattaa vaan, että niin oli käynyt.
Nyt meillä on MOLEMMILLA kaksi lasta, eikä sitä aktiivisesti muistakaan noita keskenmenomurheita.
Leuka pystyyn ja eteenpäin! Saatpahan sitä paitsi hyviä neuvoja ja vauvanvaatteita sitten itsellesikin.
Minuakin kiinnostaa miksi juuri lapsettomuus on niin erityinen ongelma, että muiden pitää varoa liiotellun paljon sanomisiaan. Hienotunteisuus on aina paikallaan ongelmassa kuin ongelmassa, mutta eikö samalla logiikalla pitäisi vaieta paljon muustakin, jottei loukkaa toisia?
toitotetaan lapsettomille ja keskenmenon saaneille, jos he jostain syystä kokevat, että " lapselliset" liikaa tuovat esille raskauttaan, vauvojaan, lapsiaan, lapsiperhe-elämäänsä, tms. Niin kuin nyt tuossa ap:n tapauksessa raskausviikkojaan. Ja ei, ei se ole keneltäkään pois, mutta tietynlainen hienotunteisuus ja hyvä käytös on sallittua myös raskauden aikana. Ei minulle tulisi mieleenkään laittaa sähköpostin allekirjoitukseen mukaan raskausviikkojani, jos tietäisin kaverini saaneen keskenmenon. Eiköhän se kaveri muutenkin tietäisi raskaudestani.
3
Eiköhän tuttaville ja kavereillekin yleensä riitä, että on kerrottu, että vauva on tulossa ja laskettuaika on siinä ja siinä kuussa alkupuolella, keskivaiheilla tai loppukuusta. harvaa todennäköisesti kiinnostaa sen enempää. Ja kyllä minusta on aika turhaa veitsen vääntämistä haavassa allekirjoittaa keskenmenon kokeneelle ystävälleen viestinsä noin. Ei tietenkään tarvitse kokonaan raskaudestaan vaieta, mutta kyllä itse vastaavassa tilanteessa puhuisin ensin ystäväni kanssa suoraan siitä, haluaako hän kuunnella valittelujani tai ihastelujani raskauteni sujumisesta. Jos kyse ei niin läheisestä ystävästä, niin en varmasti hirveästi raskauttani tai vauva-ajatuksiani hänelle esittelisi. vauvan synnyttyä toki ilmoittaisin hänelle kuten muillekin, mutta varsinkin raskausaikana keskittyisin hänen seurassaan muihin puheenaiheisiin, ellei toinen välttämättä haluaisi raskaudesta/vauvasta puhua. Ei minusta ole muutenkaan korrektia revitellä omaa onneaan asioissa, joissa toisella on juuri ollut epäonnea.
En siis kerro rahavaikeuksissa olevalle, kuinka juuri ostin jotain kallista, en hehkuta puolisoni ihanuutta juuri eronneelle tai aviokriisissä olevalle jne. Elämä ympärillä jatkuu omasta epäonnesta huolimatta, mutta ei sitä omaa onneaan tarvitse juuri epäonnea kokeneen kurkusta alaskaan tunkea.
Jos hänkin on odottanut tärppiä kauan, hän saattaa olla sokeutunut onnesta tai sitten vaan tsempata sillä tavoin ystäväänsäkin toivomaan parasta.
Sain kaksi keskenmenoa ja ihan yleisesti tiedettiin, mutta ei tullut kyllä mieleen ruveta jotenkin sitä odottajien tai lapsellisten niskaan kaatamaan! Minusta odottajalla on oikeus ottaa asiasta ilo irti ja lapsestaan saa nauttia. Ei ole minulta pois.
Nyt minulla on kaksi lasta ja iloitsen heistä kyllä ihan avoimesti minäkin.
Hienotunteisuus ja hyvät tavat tietty pitää olla, mutta ei voi vaatia, että koko muu maailma kävelee kuin munankuorilla.
Vierailija:
Sain kaksi keskenmenoa ja ihan yleisesti tiedettiin, mutta ei tullut kyllä mieleen ruveta jotenkin sitä odottajien tai lapsellisten niskaan kaatamaan! Minusta odottajalla on oikeus ottaa asiasta ilo irti ja lapsestaan saa nauttia. Ei ole minulta pois.Nyt minulla on kaksi lasta ja iloitsen heistä kyllä ihan avoimesti minäkin.
Hienotunteisuus ja hyvät tavat tietty pitää olla, mutta ei voi vaatia, että koko muu maailma kävelee kuin munankuorilla.
Ei tässä ole kukaan vaatimassakaan, että muun maailman pitäisi kävellä kuin munankuorilla, ihan niin kuin ei muunkaan maailman tarvitse pysähtyä kenenkään raskauteenkaan. Omasta raskaudestaan ja lapsistaan saa ja pitääkin puhua kavereilleen, mutta en ymmärrä asian liiallista alleviivaamista niin kuin nyt sähköpostin allekirjoittamista raskausviikoilla, etenkin kun kaveri tietää keskenmenosta. Ihan turhaa.
Fletchin vertaukset olivat erinomaisia. Luepa ne, niin ehkä ymmärrät asian pointin.
3
mutta en minä silti ymmärrä, mitä pahaa niiden raskausviikkojen kertomisessa on. Ties vaikka olisi jokin automaattinen kuittausvitsi, joka tulee koneelta.
Ja minusta ihan hyvä merkki, että ystäväsi ei ala säälittelemään sinua ja välttää raskaudestaan puhumista. Meinaan siis ystävyyden kannalta.