Lue keskustelun säännöt.
Kaveri jätti vastasyntyneen yksin kotiin
06.04.2022 |
Kaverini kertoi käyneensä kaupassa asioilla ja jättäneensä kuukauden ikäisen vastasyntyneen siksi aikaa kotiin yksin. Olin tästä niin hämmentynyt, että en saanut sanaa suustani. Eihän tämä ole normaalia ja/tai hyväksyttävää, eihän? Olen itse lapseton, mutta käsittänyt ettei lapsia jätetä tuon ikäisenä (eikä paljon vanhempanakaan) yksin ikinä missään olosuhteissa. Asia on jäänyt tosi paljon vaivaamaan minua ja haluaisin ottaa sen puheeksi hänen kanssaan. Ovat meidän suhteellisen läheinen ystäväpariskunta.
Kommentit (539)
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei ei. Älkää hyvät nuoret äidit olko näin hölmöjä. Vauvaa ei saa jättää yksin kotiin ja lähteä itse pois kotoa. Mihin on kaikki maalaisjärki kadonnut?
Maalaisjärki. Maalla et ole ikinä käynytkään. Miten luulet maalla vielä reilu 30 vuotta sitten tehdyn tilan työt. Vauvoja syntyi aina silloin tällöin eikä lomittajaa saanut kovin pitkäksi aikaa tähän liittyen. Nykyiset nuoret äidit uupuu kummallisen vähästä. Olen ajatellut että kerrostalokaksion kotityöt, koiran ulkoiluttaminen ja vauvan hoito ei luulisi väsyttävän ketään, varsinkin kun toimeentulosta ei tarvitse huolehtia Kelan maksaessa hyvät päivärahat. Taitaa väsyminen johtua ennemmin näiden huolestuneiden kanssaihmisten kyttäämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Länsimaissa ja sivistysmaissa ei saa jättää yksin alle 12 v lasta. Lapsi myös viedään kouluun.
Muuten tulee sakko ja häkkiä.
Mutta suomi onkin euroopan omituisin maa...
Ei kuulosta sivistyneeltä maa, jossa lapsen turvallisuuden puolesta joutuu pelkäämään niin, että 12-v täytyy taluttaa kädestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Länsimaissa ja sivistysmaissa ei saa jättää yksin alle 12 v lasta. Lapsi myös viedään kouluun.
Muuten tulee sakko ja häkkiä.
Mutta suomi onkin euroopan omituisin maa...
Ei kuulosta sivistyneeltä maa, jossa lapsen turvallisuuden puolesta joutuu pelkäämään niin, että 12-v täytyy taluttaa kädestä.
Totta! Mutta näin meitä suomalaisia silti väheksytään vaikka täällä on onnistuttu ratkomaan monet sellaiset ongelmat jotka muualla Euroopassakin ovat vielä tavallisia, esim. nämä turvallisuusasiat. Aina joku tulee märisemään jostain USA:sta tai Italiasta siihen tyyliin kuin muiden maiden kansalaiset olisivat meitä fiksumpia. Eivät ole vaan Suomessa todella on turvallisempaa ja siitä kannattaa nauttia ja olla kiitollinen.
Ylilyöntejä voi tietysti sattua täälläkin esim. noissa kasvatusasioissa, on sekä välinpitämättömyyttä että ylihuolehtivaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä useamman kerran yksinään. Vauva nukkui niin mistäpä se tiesi olenko hakemassa puita vai vessassa.
Eri asia käydä viemässä vaikka roskat, josta pääsee takaisin parissa minuutissa kuin olla kaupassa arviolta yli vartin, jona aikana lapsi voi herätä ja hätääntyä pahasti, kun ei äitiä kuulukaan takaisin. Voi tietenkin herätä myös sen vessareissun tai roskien viemisen aikana, mutta ei silloin joudu odottamaan hätääntyneenä ja paniikissa lainkaan niin kauan kuin jos äiti huitelee jossain kauempana, mistä ei noin vain kotiin päästäkään. Sitten tietysti eri asia, jos kauppa on alakerrassa ja mukana itkuhälytin, että takaisin pääsee minuutissa, mutta en kyllä itse jättäisi edes roskien viennin ajaksi yksinään, jos vaikka avaimet unohtuukin ja ovi menee lukkoon perässä. Vessassa ja saunassa käyn niin, että itkuhälytin on käytössä, ja samoin itkuhälytin on vaunuissa, kun lapsi/lapset nukkuu ulkona. Näin pääsee aina reagoimaan riittävän nopeasti.
Entäs jos jäät auton alle, saat sairauskohtauksen ja menet tajuttomaksi. Asunnossa voi syttyä tulipalo. Ei se ole mitään hysteriaa. Joka päivä sattuu onnettomuuksia, etkä voi tietää, ettei se sattuisi kohdallesi. Pientä lasta ei jätetä yksin.
Ihan kun sitä kohtausta ei voi saada kotona
Jos nyt oikein kovasti jossitellaan eri skenaarioita, se sairaskohtaus itseasiassa kannattaisi saada kaupassa piipahduksen aikana eikä kotona. Elävä äiti on parempi kuin kuollut vauvankin kannalta. Harvan vauva nimittäin osaa soittaa ambulanssia ja vauvankin luo on todennäköisempää saada joku kun sairaalasta esim. otetaan yhteyttä lähiomaiseen eikä tarvitse itkeä yksin tunteja/päiviä pahimmillaan kuolleen vierellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitti kommentoijille, teen lasun ja juttelen kaverin kanssa perinpohjaisesti.
ap
Mitä se hänen kanssaan juttelu auttaa, jos hän on kapaabeli tekemään jotain tuollaista? Parempi vain tehdä se lasu ja antaa heidän hoitaa asia.
Kapaabeli ei ole sana
Kyllä meidän piireissämme sitä on käytetty iät ja ajat, ja osanotot jos et sitä ymmärrä.
...mitä se mahtaa tarkoittaa "teidän piireissä"? kun todellakaan tuo sana ei tarkoita yhtään mitään. Mun piireissä kisk tarkoittaa kissaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastasyntyneen nimenomaan voi vielä jättää viideksi minuutiksi, isompaa ei, koska isompi liikkuu jo. Eihän sitä vastasyntynyttä voi esim. suihkussakaan koko ajan vahtia. Ihan hysteeristä porukkaa täällä, ei vauvan kuulu olla mikään pallo jalassa!
Ei vaan täällä on harvinaisen tyhmää porukkaa, kun sinun tapaasi vertaa samassa asunnossa suihkussa käyntiä siihen, että vanhempi jättää vastasyntyneen yksin kauppareissun ajaksi. Miten yksinkertainen pitää olla, että vertaa kauppareissua siihen ettei ole edes samassa rakennuksessa?
Jospa säästetään lasut niihin oikeasti pahoihin tai epäilyttäviin tilanteisiin. Onko ihme, jos ne oikeasti kauhuja kokevat lapset jäävät ilman apua kun tällaisella kuormitetaan lastensuojelu? Kuin palvelunestohyökkäys olisi.
Riittää, että sanot kavereillesi, ettei kannata jättää vauvaa yksin kun voi esim. tukehtua. Ihan hyvin voi olla kyse vain siitä, että hän ei ole tullut ajatelleeksi riskejä. Jos kaverisi jatkossa harrastaa samaa ja/tai on pitkiäkin aikoja poissa, silloin on aiheellista puuttua isommin.
Omaakin järkeä saa käyttää ja mitään Stasia ei tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräällä koirapalstalla vuosia sitten jonkun lapsi otettiin huostaan koska jätti vauvan yksin kotiin kaupassa käynnin ajaksi. Oli siinä varmasti muitakin syitä taustalla, mut näin voi siis oikeasti käydä. Joku fiksu teki lasun heistä.
Tuossa mainitsemassasi perheessä on tosiaan täytynyt olla muitakin haasteita. Ei kai lasu ihan niin kuitenkaan toimi että kun saavat tietää vanhemman tehneen jotain ajattelematonta niin noin vain hakisivat lapset pois. Olisiko niin että on selvitelty tilannetta ja jotain muutakin paljastunut mutta vanhemmat eivät ole olleet halukkaita muuttamaan kasvatus- ja lapsenhoitokäytäntöjään. Varsinkin ihan pikainen kaupassakäynti päiväaikaan on kuitenkin vielä vähän eri tasolla kuin vaikka joku myöhäinen monen tunnin baarireissu.
Jos lapsen vanhemmalla ei ole tuon vertaa käsitystä vauvan turvallisesta hoidosta, niin vaikea kuvitella että se äitiys olisi muutenkaan ollut kovin tukevalla pohjalla.
Ja minä en välttämättä tarkoita että olisi jotain päihde- tai mt-ongelmaa tai esim. väkivaltaa. Vaan joillakin on se asenne että ihan normaali lapsesta huolehtiminen on turhaa vouhotusta. Ihannoidaan 70-luvun vanhemmuutta jolloin ei tarvinnut välittää mistään ja lapset kasvatti itse itsensä. Näitä "ei ennenkään ollut edes turvavöitä ja hengissä ollaan" ja "minäkin olin ala-asteiässä öitä yksin kotona eikä mitään käynyt" -ihmisiä, jotka ikäänkuin kapinoivat moderneja lastenhoidon standardeja vastaan laiminlyömällä lapsiaan. Ihan hyvä että tällaisiin puututaan.
Olen se jolle vastasit, ja olen hieman eri mieltä tuosta ettei vanhemmuus voisi muuten olla tukevalla pohjalla jos jossain asiassa toimii väärin tai ajattelemattomasti. Minusta ei pitäisi tehdä oletuksia jonkun yksittäisen tavan tai piirteen perusteella. Lastensuojelussakin voisi olla ihan hyvä jos (tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan) lähestyisivät perhettä avoimin ja positiivisin mielin eikä vain niiden havaittujen virheiden ja puutteiden kautta ja sellaisella ennakko-oletuksella että kaikki muukin on todennäköisesti huonosti.
Tietysti noitakin vanhempia tosiaan on jotka vievät moderneja kasvatustapoja vastaan taistelun ihan äärimmilleen ja on tärkeää että sellaiseen puututaan ja selvitetään se kokonaiskuva. Joskus kuitenkin on niinkin että vanhemmat suurimmaksi osaksi toimii ihan fiksusti ja huolehtivasti vaikka joku asia ei olisi tiedossa tai olisi heille jotenkin haastava.
Ei kuukauden ikäinen ole mikään vastasyntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vauvaa jätetä yksin. Riskit voivat olla pieniä, mutta ovat olemassa.
Yöheräämiset minimoitiin meillä siten, että sänkyjemme vieressä oli vauvan sänky ilman laitaa (takana seinä). Hän kiepautti itse itsensä muutaman kuukauden iässä rinnalle imemään inahtamattakaan.
Mulle kävi niin että vein loskasäässä hoitokoiran ulos pikkulenkki.
Istutin 4v lapsen katsomaan piirrettyä voikkarin kanssa, sanoin että isi nukkuu ettei ole yksin.
Kun hävisin kulman taa kuulin tuttua itkua, ajattelin kuitenkin ettei ole mun lapsi.
Kun palasin kotiin ovella oli tuttu mies lapsemme kanssa joka oli yöpuvussa saappaat väärissä jaloissa ja unesta pöpperöinen isi tukka pystyssä.
Tuon jälkeen never jätä alle 7v lasta yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä olisi ok, jos kauppa tyyliin kerrostalossa asuvalla alakerrassa, vauva nukkuu _turvallisessa_ paikassa, vauva hyvä nukkumaan eikä osaa vielä liikkua/siirtyä pinnasängystä pois tms. ja reissun pituus max. 5-10 min. Tällöinkin toki riski, että kotona tapahtuu jotain, jostain syystä ei pääsekään sisälle (avaimet mukaan!), äidille käy matkalla jotain, mutta ehkä aika epätodennäköistä/yhtä todennäköistä, että äiti saisi vaikka sairaskohtauksen kotona tai nukkuessa vauvan kanssa ei hyvissä ajoin havaitsisi tulipaloa tms., joten ehkä tuollainen pikainen kaupassa piipahtaminen ok, mutta yhtään pidempi reissu ei. Ei ole ok, että vauva joutuu vaikka vartinkin itkemään yksiin, vaikkei muuta vaaraa olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä useamman kerran yksinään. Vauva nukkui niin mistäpä se tiesi olenko hakemassa puita vai vessassa.
Eri asia käydä viemässä vaikka roskat, josta pääsee takaisin parissa minuutissa kuin olla kaupassa arviolta yli vartin, jona aikana lapsi voi herätä ja hätääntyä pahasti, kun ei äitiä kuulukaan takaisin. Voi tietenkin herätä myös sen vessareissun tai roskien viemisen aikana, mutta ei silloin joudu odottamaan hätääntyneenä ja paniikissa lainkaan niin kauan kuin jos äiti huitelee jossain kauempana, mistä ei noin vain kotiin päästäkään. Sitten tietysti eri asia, jos kauppa on alakerrassa ja mukana itkuhälytin, että takaisin pääsee minuutissa, mutta en kyllä itse jättäisi edes roskien viennin ajaksi yksinään, jos vaikka avaimet unohtuukin ja ovi menee lukkoon perässä. Vessassa ja saunassa käyn niin, että itkuhälytin on käytössä, ja samoin itkuhälytin on vaunuissa, kun lapsi/lapset nukkuu ulkona. Näin pääsee aina reagoimaan riittävän nopeasti.
Entäs jos jäät auton alle, saat sairauskohtauksen ja menet tajuttomaksi. Asunnossa voi syttyä tulipalo. Ei se ole mitään hysteriaa. Joka päivä sattuu onnettomuuksia, etkä voi tietää, ettei se sattuisi kohdallesi. Pientä lasta ei jätetä yksin.
Ihan kun sitä kohtausta ei voi saada kotona
Jos nyt oikein kovasti jossitellaan eri skenaarioita, se sairaskohtaus itseasiassa kannattaisi saada kaupassa piipahduksen aikana eikä kotona. Elävä äiti on parempi kuin kuollut vauvankin kannalta. Harvan vauva nimittäin osaa soittaa ambulanssia ja vauvankin luo on todennäköisempää saada joku kun sairaalasta esim. otetaan yhteyttä lähiomaiseen eikä tarvitse itkeä yksin tunteja/päiviä pahimmillaan kuolleen vierellä.
No miten ne muut ihmiset siellä kaupassa tietävät, että tällä sairauskohtauksen saaneella naisella onkin vastasyntynyt kotona? Jos on taju pois eikä asiaa saa kommunikoitua itse ja kauppaan on tullut ilman vauvaa? Enkä ole Suomessa kuullut yhdestäkään tapauksesta, missä nainen olisi ollut kuolleena yksin asunnossa vauvan kanssa päiväkausia. Kiintymyssuhteesta on taas paljon tieteellisiä tutkimuksia ja tiedetään, miten varhaiset hylkäämiskokemukset ja yksinjäämiset vaikuttavat lapseen ja lapsen kehitykseen sekä tuleviin ihmissuhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa käydä kakalla vauva sylissä, niin vauva ei koe turvattomuuden tunnetta.
Olen käynyt. Kun vastasyntyntyt tarvitsee ruokaa, minun piti valita imetänkö vessassa vai paskoisinko housuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä useamman kerran yksinään. Vauva nukkui niin mistäpä se tiesi olenko hakemassa puita vai vessassa.
Eri asia käydä viemässä vaikka roskat, josta pääsee takaisin parissa minuutissa kuin olla kaupassa arviolta yli vartin, jona aikana lapsi voi herätä ja hätääntyä pahasti, kun ei äitiä kuulukaan takaisin. Voi tietenkin herätä myös sen vessareissun tai roskien viemisen aikana, mutta ei silloin joudu odottamaan hätääntyneenä ja paniikissa lainkaan niin kauan kuin jos äiti huitelee jossain kauempana, mistä ei noin vain kotiin päästäkään. Sitten tietysti eri asia, jos kauppa on alakerrassa ja mukana itkuhälytin, että takaisin pääsee minuutissa, mutta en kyllä itse jättäisi edes roskien viennin ajaksi yksinään, jos vaikka avaimet unohtuukin ja ovi menee lukkoon perässä. Vessassa ja saunassa käyn niin, että itkuhälytin on käytössä, ja samoin itkuhälytin on vaunuissa, kun lapsi/lapset nukkuu ulkona. Näin pääsee aina reagoimaan riittävän nopeasti.
Entäs jos jäät auton alle, saat sairauskohtauksen ja menet tajuttomaksi. Asunnossa voi syttyä tulipalo. Ei se ole mitään hysteriaa. Joka päivä sattuu onnettomuuksia, etkä voi tietää, ettei se sattuisi kohdallesi. Pientä lasta ei jätetä yksin.
Ihan kun sitä kohtausta ei voi saada kotona
Jos nyt oikein kovasti jossitellaan eri skenaarioita, se sairaskohtaus itseasiassa kannattaisi saada kaupassa piipahduksen aikana eikä kotona. Elävä äiti on parempi kuin kuollut vauvankin kannalta. Harvan vauva nimittäin osaa soittaa ambulanssia ja vauvankin luo on todennäköisempää saada joku kun sairaalasta esim. otetaan yhteyttä lähiomaiseen eikä tarvitse itkeä yksin tunteja/päiviä pahimmillaan kuolleen vierellä.
No miten ne muut ihmiset siellä kaupassa tietävät, että tällä sairauskohtauksen saaneella naisella onkin vastasyntynyt kotona? Jos on taju pois eikä asiaa saa kommunikoitua itse ja kauppaan on tullut ilman vauvaa? Enkä ole Suomessa kuullut yhdestäkään tapauksesta, missä nainen olisi ollut kuolleena yksin asunnossa vauvan kanssa päiväkausia. Kiintymyssuhteesta on taas paljon tieteellisiä tutkimuksia ja tiedetään, miten varhaiset hylkäämiskokemukset ja yksinjäämiset vaikuttavat lapseen ja lapsen kehitykseen sekä tuleviin ihmissuhteisiin.
Kiintymyssuhde ei kyllä häiriinny jos äiti on kerran kaksi hetken poissa niin että lapsi ehtii heräämään. Meillä ei edes ehtinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä useamman kerran yksinään. Vauva nukkui niin mistäpä se tiesi olenko hakemassa puita vai vessassa.
Eri asia käydä viemässä vaikka roskat, josta pääsee takaisin parissa minuutissa kuin olla kaupassa arviolta yli vartin, jona aikana lapsi voi herätä ja hätääntyä pahasti, kun ei äitiä kuulukaan takaisin. Voi tietenkin herätä myös sen vessareissun tai roskien viemisen aikana, mutta ei silloin joudu odottamaan hätääntyneenä ja paniikissa lainkaan niin kauan kuin jos äiti huitelee jossain kauempana, mistä ei noin vain kotiin päästäkään. Sitten tietysti eri asia, jos kauppa on alakerrassa ja mukana itkuhälytin, että takaisin pääsee minuutissa, mutta en kyllä itse jättäisi edes roskien viennin ajaksi yksinään, jos vaikka avaimet unohtuukin ja ovi menee lukkoon perässä. Vessassa ja saunassa käyn niin, että itkuhälytin on käytössä, ja samoin itkuhälytin on vaunuissa, kun lapsi/lapset nukkuu ulkona. Näin pääsee aina reagoimaan riittävän nopeasti.
Entäs jos jäät auton alle, saat sairauskohtauksen ja menet tajuttomaksi. Asunnossa voi syttyä tulipalo. Ei se ole mitään hysteriaa. Joka päivä sattuu onnettomuuksia, etkä voi tietää, ettei se sattuisi kohdallesi. Pientä lasta ei jätetä yksin.
Ihan kun sitä kohtausta ei voi saada kotona
Jos nyt oikein kovasti jossitellaan eri skenaarioita, se sairaskohtaus itseasiassa kannattaisi saada kaupassa piipahduksen aikana eikä kotona. Elävä äiti on parempi kuin kuollut vauvankin kannalta. Harvan vauva nimittäin osaa soittaa ambulanssia ja vauvankin luo on todennäköisempää saada joku kun sairaalasta esim. otetaan yhteyttä lähiomaiseen eikä tarvitse itkeä yksin tunteja/päiviä pahimmillaan kuolleen vierellä.
No miten ne muut ihmiset siellä kaupassa tietävät, että tällä sairauskohtauksen saaneella naisella onkin vastasyntynyt kotona? Jos on taju pois eikä asiaa saa kommunikoitua itse ja kauppaan on tullut ilman vauvaa? Enkä ole Suomessa kuullut yhdestäkään tapauksesta, missä nainen olisi ollut kuolleena yksin asunnossa vauvan kanssa päiväkausia. Kiintymyssuhteesta on taas paljon tieteellisiä tutkimuksia ja tiedetään, miten varhaiset hylkäämiskokemukset ja yksinjäämiset vaikuttavat lapseen ja lapsen kehitykseen sekä tuleviin ihmissuhteisiin.
Kiintymyssuhde ei kyllä häiriinny jos äiti on kerran kaksi hetken poissa niin että lapsi ehtii heräämään. Meillä ei edes ehtinyt.
Näistä viesteistä huomaa, ettei kyseessä ole yksittäisestä kerrasta, vaan ajattelutavasta, että ei se lapsi siitä kärsi jos jää yksin. Jos pidetään hysteerisenä sitä, että vastasyntynyttä ei jätetä yksin kotiin kauppareissun ajaksi, niin kyse on silloin laajemmasta ajattelutavasta ja tavasta suhtautua vauvaan, ei yksittäisestä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tyyliian alakerrassa kauppa ja jätin kyllä pikkuvauvan kotia nukkumaan ja käväisin vakemassa jonkun pikkutavaran.
Oliko hieromasauva? Niitähän myydään tavallisissa marketeissakin. Mutta miksiköhän ei myydä tekopimperoita tai tekoanuksia, vaikka sama asia??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä useamman kerran yksinään. Vauva nukkui niin mistäpä se tiesi olenko hakemassa puita vai vessassa.
Eri asia käydä viemässä vaikka roskat, josta pääsee takaisin parissa minuutissa kuin olla kaupassa arviolta yli vartin, jona aikana lapsi voi herätä ja hätääntyä pahasti, kun ei äitiä kuulukaan takaisin. Voi tietenkin herätä myös sen vessareissun tai roskien viemisen aikana, mutta ei silloin joudu odottamaan hätääntyneenä ja paniikissa lainkaan niin kauan kuin jos äiti huitelee jossain kauempana, mistä ei noin vain kotiin päästäkään. Sitten tietysti eri asia, jos kauppa on alakerrassa ja mukana itkuhälytin, että takaisin pääsee minuutissa, mutta en kyllä itse jättäisi edes roskien viennin ajaksi yksinään, jos vaikka avaimet unohtuukin ja ovi menee lukkoon perässä. Vessassa ja saunassa käyn niin, että itkuhälytin on käytössä, ja samoin itkuhälytin on vaunuissa, kun lapsi/lapset nukkuu ulkona. Näin pääsee aina reagoimaan riittävän nopeasti.
Entäs jos jäät auton alle, saat sairauskohtauksen ja menet tajuttomaksi. Asunnossa voi syttyä tulipalo. Ei se ole mitään hysteriaa. Joka päivä sattuu onnettomuuksia, etkä voi tietää, ettei se sattuisi kohdallesi. Pientä lasta ei jätetä yksin.
Ihan kun sitä kohtausta ei voi saada kotona
Jos nyt oikein kovasti jossitellaan eri skenaarioita, se sairaskohtaus itseasiassa kannattaisi saada kaupassa piipahduksen aikana eikä kotona. Elävä äiti on parempi kuin kuollut vauvankin kannalta. Harvan vauva nimittäin osaa soittaa ambulanssia ja vauvankin luo on todennäköisempää saada joku kun sairaalasta esim. otetaan yhteyttä lähiomaiseen eikä tarvitse itkeä yksin tunteja/päiviä pahimmillaan kuolleen vierellä.
No miten ne muut ihmiset siellä kaupassa tietävät, että tällä sairauskohtauksen saaneella naisella onkin vastasyntynyt kotona? Jos on taju pois eikä asiaa saa kommunikoitua itse ja kauppaan on tullut ilman vauvaa? Enkä ole Suomessa kuullut yhdestäkään tapauksesta, missä nainen olisi ollut kuolleena yksin asunnossa vauvan kanssa päiväkausia. Kiintymyssuhteesta on taas paljon tieteellisiä tutkimuksia ja tiedetään, miten varhaiset hylkäämiskokemukset ja yksinjäämiset vaikuttavat lapseen ja lapsen kehitykseen sekä tuleviin ihmissuhteisiin.
Sairaalasta ottavat yhteyttä lähiomaiseen, esim. puolisoon, joka hyvinkin saattaa tietää, että hänen kotonaan asuu vauva. Iäkkäämpiä ihmisiä on Suomessakin ollut pitkiä aikoja kuolleena kotoa, nuoremmilla sairauskohtaukset ovat onneksi harvinaisia eikä näitä tilanteita siksi ole kovin usein. Kuten jo kommetoimastasi viestistä pystyi lukemaan, kyseinen tilanne oli pitkälle vietyä "jossittelua", ei mikään tavallinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa käydä kakalla vauva sylissä, niin vauva ei koe turvattomuuden tunnetta.
Olen käynyt. Kun vastasyntyntyt tarvitsee ruokaa, minun piti valita imetänkö vessassa vai paskoisinko housuun.
No tuon olisit kyllä voinut jättää tekemättä tai ainakin kertomatta. Melko kuvottavaa minusta.
Tai ilman vauvaa.