Miten lastensuojelua pitäisi muuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Naurettavat "heräsi huoli" ilmoitukset tulee kieltää ja keskittyä oikeasti apua tarvitseviin. Ja lastensuojelu on LAPSEN suojelemista varten, se ei ole AIKUISTEN suojelu. Olen ylo 30vuotias alle kouluikäisen lapsen äiti, laseni on iloinen, tyytyväinen, sosiaalinen lapsi jolla ei ole mitään käytösongelmia. Viimeksi syksyllä tekivät lasun MINUSTA koska olin kuulemma ärsyttävä ja hakenut lapsen myöhässä mikä ei edes pitänyt paikkaansa, lapsella ei siis mitään hätää ollut vaan minua haluttiin kiusata. Lisäksi on tehty lasu esim siitä että 3v lapsi ei puhunut vaan pelleili minua koskevalla 10 minuutin mittaisella tapaamisella joten tekivät lasun että lapsi ei osaa puhua eikä ymmärrä puhetta ja että äidillä on aikaisempia lastensuojelu kontakteja. Ja lapsi siis oikeasti ososi puhua ja ymmärsi puhetta ja täysin terve. Sitten on neuvolasta tehty lasu lapsen hoikkuuden takia koska oli kuulemma pakko tehdä vaikka hoikkuus oli geneettistä eikä edes vaarallisissa lukemissa. Lisäksi naapurin tekemä kostolasu koska sai varoituksen tupakoinnista minun ilmiantaessani hänet. Näiden lisäksi ainikin 3 muuta yhtä perätöntä lasua jotka on kaikki arvion jälkeen todettu perättömiksi.

Näihin vähintään 7 perättömään lasuun on tuhlattu vaikka kuinka paljon resursseja kun samaan aikaan vilja eerika, koskelan poika ja tämä uusin tapaus ovat saaneet tapahtua.

Samalla lapsen päiväkodissa toinen lapsi saa vapaasti potkia, lyödä, sylkeä muiden päälle ja kiroilla ilman että asialle tehdään mitään kun itse saa elää pelossa että milloin joku taas tekee lasun ilman syytä. Soitin itse kerran yhdestä lasu uhkauksesta lastensuojeluun ja sieltä sanottiin että "no kun sinusta on näitä lasuja tehty useampi niin olisiko vika sitten kuitenkin sinussa."

Minulla ei minkäänlaista luottoa ole lastensuojeluun enää, olen stressaantunut ja elän jatkuvassa lastensuojelin pelossa kun ikinä ei tiedä mitä satuja joku seuraavaksi keksii.

Tuosta tulikin mieleen kun erään kerran koulussa oli kiusaaja halunnut alkaa tappelee lapseni kanssa, joka sitten linttaskin kiusaajaa kuonoon.

Kiusaaja alkaa vollottaa, niin opettaja alkoi vaatimaan lapseltani ensiksi anteeksipyytelyn ja sovittelun aloitusta, muuten tulisi 2 tuntia jälki-istuntoa.

Lapseni jäi mielummin jälki-istuntoon, ja kun tuli kotiin ja kertoi mitä tapahtui, vastasin vain että oikein valittu ja tehty.

Mieti, minkälaisia arvoja nää ekspertit meidän lapsiin yrittää oikein iskostaa?

Tämänkin lasu on muuten koittanut kääntää sellaiseksi, että koska olen sanonut lapselleni että itseään saa aina puolustaa vaikka voimakeinoin, että olisin yllyttänyt häntä lyömään ja potkimaan.. hohhoijaa.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen opettajana ja minulla esim. tälläkin hetkellä on oppilaita, joilla lastensuojelun asiakkuus. Ilmoituksia olen tehnyt muutamia tämän vuoden aikana, mutta koskaan lastensuojelu ei ole yhteydessä kouluun. Ilmoituksen jälkeen heistä ei kuulu mitään. Lapsen tilanne pysyy samana, vaikka itse osaisin heti nähdä millaisia tukitoimia lapset ja perhe voisivat tarvita. En ole vielä huomannut, että koskaan olisi kysytty koulun näkökulmaa.

En tiedä millaisista ongelmista on kyse, mutta kai olette tarjonneet koululta tukitoimia? Varsinkin, jos tiedät millaisia tukitoimia perhe ja lapset voisivat tarjota niin sinähän tuot tietenkin esille ne palavereissa, joita koululla järjestätte. Eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaali ruumiillinen kuritus (ei siis mikään turpasauna) on laillista lähes kaikissa maissa. Suomessa kuitenkin siitäkin huostataan, ja sitten itketään, että miksi veronmaksajille äärimmäisen kalliita laitoslapsia on meillä niin paljon.

Höpö höpö. Yksittäinen ruumiillinen kuritus (vaikka tukistus tms "pieni) ei johda huostaanottoon. Tietenkin, jos pahoinpitelee lapsiaan säännöllisesti kasvatusmielessä niin sossun pitääkin herätä ja toimia. Se on kuitenkin rikos. 

Kuinka monta kertaa pitää tukistaa, että huostaanotto tulee?

Miksi minun pitäisi tietää tällainen yksityiskohta? Eiköhän lasu katso kokonaisuutta. Jokaisella voi joskus mennä hermot ja tekee jotain typerää, mutta jos lasta pahoinpidellään säännöllisesti niin sitä tuskin katsotaan läpi sormien. 

Miten määritellään objektiivisesti mikä on säännöllistä?

Tantat ainakin sanoo että juon säännöllisesti, jostain syystä eivät kuitenkaan viitsi siihenkään toteamukseensa lisätä että semmoiset 2 tuoppia vuorokaudessa keskimäärin, eihän siitä tulisi kunnon spurgun kuvaa toisille eksperteille ihmeteltäväksi jos he kertoisi koko totuuden.

Vierailija kirjoitti:

Tuo "tukeminen" on lastensuojeluyhteyksissä melkoisen orwellmainen sana. Käytännössä se tarkoitaa yksityisyyden menetystä, lasten tilapäisiä sijoituksia, kotirauhan menetystä ja muuta vastaavaa, mikä ajaa monet perheet kriisiin ja avioeroon. "Tukeminen" on pitkälti synonyymi painostamiselle ja rankaisulle. Huostaanotto on vasta se äärimmäinen seuraus jos lapsen vanhempia ei muuten ole saatu taivuteltua lastensuojelun tahtoon.

Varmasti tätäkin tapahtuu, en sitä kiellä, mutta en ole koskaan kokenut painostusta ja rankaisua. Olenkin ottanut tosi avoimen linjan ja olen valmis ja halukas ottamaan apua vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "tukeminen" on lastensuojeluyhteyksissä melkoisen orwellmainen sana. Käytännössä se tarkoitaa yksityisyyden menetystä, lasten tilapäisiä sijoituksia, kotirauhan menetystä ja muuta vastaavaa, mikä ajaa monet perheet kriisiin ja avioeroon. "Tukeminen" on pitkälti synonyymi painostamiselle ja rankaisulle. Huostaanotto on vasta se äärimmäinen seuraus jos lapsen vanhempia ei muuten ole saatu taivuteltua lastensuojelun tahtoon.

Varmasti tätäkin tapahtuu, en sitä kiellä, mutta en ole koskaan kokenut painostusta ja rankaisua. Olenkin ottanut tosi avoimen linjan ja olen valmis ja halukas ottamaan apua vastaan. 

Apu on usein yhtä kuin perheen sohvan nurkkaan parkkeeraava perhetyöntekijä joka kirjaa tabletilleen havaitsemiaan "kasvatusvirheitä". Perhetyöntekijää on turha pyytää esimerkiksi kotitöihin avuksi, koska sellainen ei kuulu perhetyöntekijän toimenkuvaan.

Vierailija kirjoitti:

Ota kantaa sen datan mukaan mitä sinulle on tässä nyt toimestani annettu.

Niin, kaupunki pitää itsellään.

Juu, ensiksi oli melkeen vuoden kiireellisessä, nyt on pitkäaikasessa.

Jos raha menee itsenäistymisrahoihin, niin miksi ne lasketaan sitten minulle tulleeksi?

Ei minulta yksinään viedä 700, vaan tällä hetkellä yksin ollessani reilut 500 lasketaan minulle tulleeksi vaikka ei ole tullut, ja tähän heidän laskukaavaansa vedoten he myöskin hylkäävät tt-tukihakemukseni.

Työttömyysrahalla on siis kaikki maksettava, kaiken jälkeen siitä jää käteen ruokaan noin satanen kuussa.

Edelleen, vaikea ottaa kantaa, kun en tulojasi ja menojasi tiedä. Tässä pitäisi tietää esimerkiksi laki lapsilisistä sijoituksen aikana. Eihän sekään oikein olisi, että toimeentulotuessa paikattaisiin lapsilisät ja silti lapsilisät menee koko ajan lapsille säästöön. Siinähän lapsilisät maksettaisiin ikään kuin kahteen kertaan. Ja kun lapset ovat sijoituksessa niin silloinhan niitä ei sinulle edes kuulu maksaa. Kuulostaa siis hyvin loogiselta, että ne lasketaan mukaan. Ennen toimeentulotukea tulee hakea asumistuki. Senkin varmaan saat? Sossu ei myöskään tietenkään hyväksy kaikkia menoja toimeentulotuessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "tukeminen" on lastensuojeluyhteyksissä melkoisen orwellmainen sana. Käytännössä se tarkoitaa yksityisyyden menetystä, lasten tilapäisiä sijoituksia, kotirauhan menetystä ja muuta vastaavaa, mikä ajaa monet perheet kriisiin ja avioeroon. "Tukeminen" on pitkälti synonyymi painostamiselle ja rankaisulle. Huostaanotto on vasta se äärimmäinen seuraus jos lapsen vanhempia ei muuten ole saatu taivuteltua lastensuojelun tahtoon.

Varmasti tätäkin tapahtuu, en sitä kiellä, mutta en ole koskaan kokenut painostusta ja rankaisua. Olenkin ottanut tosi avoimen linjan ja olen valmis ja halukas ottamaan apua vastaan. 

Usein lastensuojelusta ei saa mitään oikeaa apua. Yksi sukulainen sairastui syöpään ja lasu kävi kyllä kahvittelemassa sekä kirjaamassa siitä kuinka lattialla on pölyä, mutta apua siivoamisen kanssa ei kuitenkaan tullut. Kai se on parempi vaihtoehto, että sosiaalityöntekijä käy kirjaamassa lattian pölyisyyden säännöllisesti kuin että yhteiskunta maksaa siivoojalle imuroimisesta.

Vierailija kirjoitti:

Apu on usein yhtä kuin perheen sohvan nurkkaan parkkeeraava perhetyöntekijä joka kirjaa tabletilleen havaitsemiaan "kasvatusvirheitä". Perhetyöntekijää on turha pyytää esimerkiksi kotitöihin avuksi, koska sellainen ei kuulu perhetyöntekijän toimenkuvaan.

Perhetyö on tosiaan eri asia kuin kotiapu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "tukeminen" on lastensuojeluyhteyksissä melkoisen orwellmainen sana. Käytännössä se tarkoitaa yksityisyyden menetystä, lasten tilapäisiä sijoituksia, kotirauhan menetystä ja muuta vastaavaa, mikä ajaa monet perheet kriisiin ja avioeroon. "Tukeminen" on pitkälti synonyymi painostamiselle ja rankaisulle. Huostaanotto on vasta se äärimmäinen seuraus jos lapsen vanhempia ei muuten ole saatu taivuteltua lastensuojelun tahtoon.

Varmasti tätäkin tapahtuu, en sitä kiellä, mutta en ole koskaan kokenut painostusta ja rankaisua. Olenkin ottanut tosi avoimen linjan ja olen valmis ja halukas ottamaan apua vastaan. 

Mitä aputoimia sulle on tarjottu?

Mulle on tarjottu jossain denojen ryhmässä höpöttelyä pari kertaa kuukaudessa, ja sitten tantan kanssa hakemusten täyttelyä pari kertaa kuukaudessa, siitäkin huolimatta että osaan ne hakemukset tehdä itsekin.

Rahattomuus on ollut meidän perheen ongelma vuosia, mutta rahaa ei vaan ole tullut, kun se ei kuulemma edistäisi perheen hyvinvointia... jännästi sit niiden omat helvetin kalliit "tukemiset" jollain ihmeen ilveellä edistäisi, kai sitä sitten stressaisi vähemmän vilua ja nälkää kun ottaisi nuo "avut" vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Miten määritellään objektiivisesti mikä on säännöllistä?

Tantat ainakin sanoo että juon säännöllisesti, jostain syystä eivät kuitenkaan viitsi siihenkään toteamukseensa lisätä että semmoiset 2 tuoppia vuorokaudessa keskimäärin, eihän siitä tulisi kunnon spurgun kuvaa toisille eksperteille ihmeteltäväksi jos he kertoisi koko totuuden.

Jos juot säännöllisesti joka päivä niin silloinhan se alkoholin käyttö on säännöllistä. Jos alkoholi ei ole sinulle ongelma niin varmaan voisit (lastesi takia) niistä parista, joka päiväisestä tuopista luopua? Jos pahoinpitelet lastasi kerran tai kaksi niin se voi mennä "vahingosta". Mutta jos esimerkiksi joka viikko tartut tukkaan niin silloinhan se on säännöllistä. 

Mä tiedän 2 perhettä joissa aikuiset pitävät itseään hyvinä vanhempina. Eivät ole! Yksi 2 lapsen yh on aivan rajaton, humalassa joka viikonloppu (niinhän kaikki hänestä). Lapsella ei ole mitään sääntöjä ja käytös hirveää, tätä ei vanhempi tunnu ollenkaan näkevän. Hyvin hämmästynyt oli lasusta ja ei johtanut toimenpiteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apu on usein yhtä kuin perheen sohvan nurkkaan parkkeeraava perhetyöntekijä joka kirjaa tabletilleen havaitsemiaan "kasvatusvirheitä". Perhetyöntekijää on turha pyytää esimerkiksi kotitöihin avuksi, koska sellainen ei kuulu perhetyöntekijän toimenkuvaan.

Perhetyö on tosiaan eri asia kuin kotiapu. 

Sinne heidän omiin sääntövihkoihin on kylläkin merkattuna nimenomaisesti myös mahdollisuus auttaa kotitöissä ja jopa ihan suora rahallinen tukeminen, jännä vaan ettei näitä tukimuotoja kuule koskaan tarjottavan, ne skipataan ja mennään suoraan lastenryöstöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "tukeminen" on lastensuojeluyhteyksissä melkoisen orwellmainen sana. Käytännössä se tarkoitaa yksityisyyden menetystä, lasten tilapäisiä sijoituksia, kotirauhan menetystä ja muuta vastaavaa, mikä ajaa monet perheet kriisiin ja avioeroon. "Tukeminen" on pitkälti synonyymi painostamiselle ja rankaisulle. Huostaanotto on vasta se äärimmäinen seuraus jos lapsen vanhempia ei muuten ole saatu taivuteltua lastensuojelun tahtoon.

Varmasti tätäkin tapahtuu, en sitä kiellä, mutta en ole koskaan kokenut painostusta ja rankaisua. Olenkin ottanut tosi avoimen linjan ja olen valmis ja halukas ottamaan apua vastaan. 

Mitä aputoimia sulle on tarjottu?

Mulle on tarjottu jossain denojen ryhmässä höpöttelyä pari kertaa kuukaudessa, ja sitten tantan kanssa hakemusten täyttelyä pari kertaa kuukaudessa, siitäkin huolimatta että osaan ne hakemukset tehdä itsekin.

Rahattomuus on ollut meidän perheen ongelma vuosia, mutta rahaa ei vaan ole tullut, kun se ei kuulemma edistäisi perheen hyvinvointia... jännästi sit niiden omat helvetin kalliit "tukemiset" jollain ihmeen ilveellä edistäisi, kai sitä sitten stressaisi vähemmän vilua ja nälkää kun ottaisi nuo "avut" vastaan?

En halua ihan tarkasti kertoa eikä kaikkia ole käytetty, mutta voin kertoa mitä on ehdotettu: tukihenkilö lapselle, tukiperhe lapselle, perhetyö, kotiapu ja tietenkin asiakkuus on edistänyt verkostopalaverien toteutumista. Valitettavaa sinänsä, että vasta se saa muitakin tahoja hereille. Sen verran voin kuitenkin sanoa, että jos perheessä on päihdeongelmaa niin sen hoitamiseen kannattaisi sitoutua. Voi olla vaikeaa päästä lasusta muuten eroon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten määritellään objektiivisesti mikä on säännöllistä?

Tantat ainakin sanoo että juon säännöllisesti, jostain syystä eivät kuitenkaan viitsi siihenkään toteamukseensa lisätä että semmoiset 2 tuoppia vuorokaudessa keskimäärin, eihän siitä tulisi kunnon spurgun kuvaa toisille eksperteille ihmeteltäväksi jos he kertoisi koko totuuden.

Jos juot säännöllisesti joka päivä niin silloinhan se alkoholin käyttö on säännöllistä. Jos alkoholi ei ole sinulle ongelma niin varmaan voisit (lastesi takia) niistä parista, joka päiväisestä tuopista luopua? Jos pahoinpitelet lastasi kerran tai kaksi niin se voi mennä "vahingosta". Mutta jos esimerkiksi joka viikko tartut tukkaan niin silloinhan se on säännöllistä. 

Miksi pitäisi luopua, kun ei ne minun parit tuopit päivässä ole ongelma minulle saati lapsilleni, eikä siinä ole mitään laitonta?

Onko siis lopulta kysekin siitä, että minun ja tanttaroiden arvomaailmat ei kohtaa, niin aletaan sitten vaatimaan myös raivoraittiutta (eivät tosin vaadi sitä itseltään) ja esittämään sitä yhtenä huostaanoton perusteena, siltähän tuo kovasti vaikuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "tukeminen" on lastensuojeluyhteyksissä melkoisen orwellmainen sana. Käytännössä se tarkoitaa yksityisyyden menetystä, lasten tilapäisiä sijoituksia, kotirauhan menetystä ja muuta vastaavaa, mikä ajaa monet perheet kriisiin ja avioeroon. "Tukeminen" on pitkälti synonyymi painostamiselle ja rankaisulle. Huostaanotto on vasta se äärimmäinen seuraus jos lapsen vanhempia ei muuten ole saatu taivuteltua lastensuojelun tahtoon.

Varmasti tätäkin tapahtuu, en sitä kiellä, mutta en ole koskaan kokenut painostusta ja rankaisua. Olenkin ottanut tosi avoimen linjan ja olen valmis ja halukas ottamaan apua vastaan. 

Mitä aputoimia sulle on tarjottu?

Mulle on tarjottu jossain denojen ryhmässä höpöttelyä pari kertaa kuukaudessa, ja sitten tantan kanssa hakemusten täyttelyä pari kertaa kuukaudessa, siitäkin huolimatta että osaan ne hakemukset tehdä itsekin.

Rahattomuus on ollut meidän perheen ongelma vuosia, mutta rahaa ei vaan ole tullut, kun se ei kuulemma edistäisi perheen hyvinvointia... jännästi sit niiden omat helvetin kalliit "tukemiset" jollain ihmeen ilveellä edistäisi, kai sitä sitten stressaisi vähemmän vilua ja nälkää kun ottaisi nuo "avut" vastaan?

Eli sinä haluat lisää rahaa ja syytät lastensuojelua, kun lompakko ei täyty. Hae toimeentulotukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten määritellään objektiivisesti mikä on säännöllistä?

Tantat ainakin sanoo että juon säännöllisesti, jostain syystä eivät kuitenkaan viitsi siihenkään toteamukseensa lisätä että semmoiset 2 tuoppia vuorokaudessa keskimäärin, eihän siitä tulisi kunnon spurgun kuvaa toisille eksperteille ihmeteltäväksi jos he kertoisi koko totuuden.

Jos juot säännöllisesti joka päivä niin silloinhan se alkoholin käyttö on säännöllistä. Jos alkoholi ei ole sinulle ongelma niin varmaan voisit (lastesi takia) niistä parista, joka päiväisestä tuopista luopua? Jos pahoinpitelet lastasi kerran tai kaksi niin se voi mennä "vahingosta". Mutta jos esimerkiksi joka viikko tartut tukkaan niin silloinhan se on säännöllistä. 

Miksi pitäisi luopua, kun ei ne minun parit tuopit päivässä ole ongelma minulle saati lapsilleni, eikä siinä ole mitään laitonta?

Onko siis lopulta kysekin siitä, että minun ja tanttaroiden arvomaailmat ei kohtaa, niin aletaan sitten vaatimaan myös raivoraittiutta (eivät tosin vaadi sitä itseltään) ja esittämään sitä yhtenä huostaanoton perusteena, siltähän tuo kovasti vaikuttaa?

Oletko sama joka valittaa rahapulaa? Jos jättäisi ne päivittäiset tuopit väliin, voisi raha riittää paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Perhetyö on tosiaan eri asia kuin kotiapu. 

Sinne heidän omiin sääntövihkoihin on kylläkin merkattuna nimenomaisesti myös mahdollisuus auttaa kotitöissä ja jopa ihan suora rahallinen tukeminen, jännä vaan ettei näitä tukimuotoja kuule koskaan tarjottavan, ne skipataan ja mennään suoraan lastenryöstöön.

Niin, auttaa. Ei tehdä puolesta. Taloudellisiin seikkoihin hankala ottaa kantaa, mutta eihän lastensuojelu ole mikään raha-automaatti eikä pidä ollakaan. Jonkin verran niissä on harkinnanvaraisuutta, mutta esimerkiksi harkinnanvarainen harrastustuki on nykyään evätty ellei saa toimeentulotukea. Rahallista apua siis ei käytännössä tule niille, joilla sattuu tulot olemaan pienesti toimeentulotuen yläpuolelle. Jos rahaongelmat on kroonisia ja jatkuvia niin joku myy ratkaisu niihin tulee löytää kuin jatkuva rahan syytäminen. Edunvalvonta?

Ummikko kyselee, mitä hyötyä tuosta perhetyöstä on?

Palstalla oon saanut käsityksen, että se tarkoittaa sitä, että työntekijä tulee kotiin, tarkkailee ja kirjoittaa raportin näkemästään. Mitä sen jälkeen ja kuinka kauan tämä toimenpide kestää?

Onko paikalla joku, joka olisi saanut avun tuosta ja millaista se apu on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten määritellään objektiivisesti mikä on säännöllistä?

Tantat ainakin sanoo että juon säännöllisesti, jostain syystä eivät kuitenkaan viitsi siihenkään toteamukseensa lisätä että semmoiset 2 tuoppia vuorokaudessa keskimäärin, eihän siitä tulisi kunnon spurgun kuvaa toisille eksperteille ihmeteltäväksi jos he kertoisi koko totuuden.

Jos juot säännöllisesti joka päivä niin silloinhan se alkoholin käyttö on säännöllistä. Jos alkoholi ei ole sinulle ongelma niin varmaan voisit (lastesi takia) niistä parista, joka päiväisestä tuopista luopua? Jos pahoinpitelet lastasi kerran tai kaksi niin se voi mennä "vahingosta". Mutta jos esimerkiksi joka viikko tartut tukkaan niin silloinhan se on säännöllistä. 

Vielä 90-luvulla suuressa enemmistössä perheistä tartuttiin tukkaan säännöllisesti. Nykysäännöillä siis suurin osa sen ajan lapsista olisi tullut ottaa huostaan.

Vierailija kirjoitti:

Ummikko kyselee, mitä hyötyä tuosta perhetyöstä on?

Palstalla oon saanut käsityksen, että se tarkoittaa sitä, että työntekijä tulee kotiin, tarkkailee ja kirjoittaa raportin näkemästään. Mitä sen jälkeen ja kuinka kauan tämä toimenpide kestää?

Onko paikalla joku, joka olisi saanut avun tuosta ja millaista se apu on?

Tuo on itsessään se apu.