Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten lastensuojelua pitäisi muuttaa?
06.04.2022 |
Perhesurmakeskustelu poistui. Jäi vaivaamaan tämä, voidaanko niitä ehkäistä miten(kään).
Lastensuojelu pitää rakentaa uudelleen niin, että vanhempia ei ajeta nurkkaan eikä pelotella, eikä laiteta niin tiukille taloudellisesti että uhataan viedä lapset köyhyyden takia. Lähtökohtana pitää olla, että vaikka lapset eivät voisi asua enää kotona, yhteyksiä ei katkota muuten ilman erityistä syytä, vaan lapsia tapaa edelleen jos jaksaa ja haluaa. Sitten tarjotaan apua jonka ansiosta on mahdollista nähdä lapsia jatkossa enemmän tai saada heidät kotiin tai päästä asumaan heidän lähelleen. Eli luodaan toivoa ja autetaan.
Ymmärtäisin, että tämä tuoreinkin tapaus ei ole saanut apua pärjäämiseen, ei ole hoidettu mt-ongelmaa ja sitten tuodaan lasta takaisin kotiin ilman että paine helpottaa minnekään. Kaikki näkevät vanhemman pelkoaggression mutta ei edes yritetä hoitaa sitä mitenkään, pallotellaan vain lasta lisää.
Lastensuojelun suunnittelijoiden ja tutkijoiden pitäisi perehtyä villihevosten kesyttämisen lainalaisuuksiin. Sen sijaan toteutetaan meillä niin yleistä näkökulmaa, jossa vanhemmat ovat kansalaisia, joiden pitäisi ymmärtää toimia ideaalimallin mukaan. Oikeasti paniikkiin ajettu ihminen on eläin, jolle lastensuojelu ja tätä edeltävät viranomaiset saarnaavat ja luovat lisäuhkia. Toimii todella heikosti. Toimisi paljon paremmin jos vanhemmat eivät välittäisi lapsistaan, silloin ei syntyisi paniikkiakaan vaan vanhemmat kokisivat helpotuksena lasten viemisen. Huolenpidon heikkoudet katsotaan todisteiksi piittaamattomuudesta lapsesta vaikka ne kertovat usein siitä, että ihminen ei piittaa itsestään eikä enää näe mitään menetettävää, ja lapsen erillisyys unohtuu. Ollaan lauma, ja hädässä.
Mitä pitää tehdä että tämä ymmärretään?
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee näitä "lastensuojelun uhri"-ryhmiä ja tätäkin ketjua, tulee mieleen, että lapset pitäisi oikeasti ottaa lopullisesti pois joiltakin vanhemmista ja sterilisaatio kaupanpäälle. Anteeksi.
Ei oo ihmekään, ettei kaikkiin tapauksiin ehditä puuttua kun aika menee inttäessä kaikenmaailman vänkääjien ja omien oikeuksien puolustajien kanssa, kun kyse on lasten hyvinvoinnista.
On se kumma, että ihmiset pitävät kiinni omista oikeuksistaan. Sossu sanoo esim. että alle kouluikäisen ei saa antaa olla ilman valvontaa pihalla, mutta perhe itse onkin valmis sallimaan tämän jo eskari-ikäiselle tai 5-vuotiaalle. Moni sellainen joka ei halua olla "vänkääjä" ehkä tässä alistuisi sossun tahtoon, mutta on myös paljon sellaisia jotka pitävät sitä periaateasiana, että viranomaisen mielivaltaan ei alistuta ja että Suomi on myös tulevaisuudessa vapaa maa.
Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen.
Filosofituttuni jo 90-luvulla varoitti siitä, mitä tulee tapahtumaan kun oikeuspuhetta löysennetään. Valitettavasti en kuunnellut tarpeeksi tarkkaan, mutta juuri tästä hän puhui. Oikeus turvalliseen lapsuuteen voi tarkoittaa mitä tahansa ja sillä voi perustella aikakauden muodin mukaisesti mitä tahansa, eikä se täsmälleen ottaen ole edes mahdollinen toteutettava. Niin kauan kuin esim. pedofiileja, psykopaatteja ja sadisteja kulkee irrallaan eikä näitä voida lajitella sivuun, mikään hyvä tarkoitus ei voi estää näiden hakeutumista saalistamaan hyville apajille. Puhumattakaan sitten niistä, joilla on kyllä harras hyvä tarkoitus mutta sokeus omille motiiveille ja todelliselle vaikutukselle. Kirkasotsaisten joukko kun on paljon suurempi, mutta kykenevä tekemään vahinkoa sekin.
Onko lastensuojelukenttä keskustellut näistä ongelmista? Vai ollaanko vakuuttuneita, että omaan porukkaan ei minkäänlainen pahuus sekaan sovi? Jokin viesti jäi yllä allekirjoittamatta, mutta esitin ajatuksen, että ei pitäisi pyrkiä täydelliseen vaan parempaan, ja miettiä kulloinkin miten se parempi onnistuttaisiin saavuttamaan ilman, että tarvitsee ajaa ketään pysyvästi takajaloilleen.
Voitaisiinko ajatella, että lastensuojelun tarkoitus voisi olla turvallisuudentunteiden lisääminen kohdeperheille - sekä lapsille että vanhemmille?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahat on vähissä koska tantat niitä jatkuvasti miinustelee useita satoja euroja kuukaudessa.
He vetoavat juomiseen, vaikka en ole millään muotoa juomisellani mitään lakia rikkonut.
Tämän takia ne kirjoittaa ne paperinsakin juuri siten, että olennaiset yksityiskohdat kuten juomismäärät jätetään kertomatta ja sen sijasta sanotaankin jotain yleistason paskaa mikä voi tarkottaa käytännössä mitä vaan lukua, se on ihan raportin lukijan oman mielikuvituksen varaan jätetty siis.
Ja edelleen, kuka sanoi että joisin kaupan ylihintaisia juomia?
Nytkin laitoin taas reilu 20 litraa tulee, maksoi semmoset 70 senttiä litralta kun tuli tällä kertaa tehtyä vähän "kallista", alimmillaan saan alkoholijuomaa valmistettua semmosta 10 senttiä litralta.
Noin, eli rahaa ei siihen juomiseen hirveämmin mene, seuraava maalitolpan siirto?
NytKIN? Kuinka kauan tuo 20 litraa riittää?
Vaihtelee ihan sen mukaan kuinka monelle tarjoo ja paljonko itseä huvittaa juoda, autan näin myös siis muitakin säästämään rahojaan valtion ryöstöverotukselta.
Sekö on nyt se uusi maalitolppa, kauan kestää pänikällinen halpaa alkoholia?
En oo koko ketjua lukenut, mutta mikä oli se alkuperäinen syy, kun jouduit sossun kans asioimaan?
Joku naapuri teki ilmotuksen että kotona ei ole mukamas ruokaa (vaikka oli), ei sähköä (vaikka oli) ja että olisin muka sammunut (vaikka en ollut, muutenhan en olisi esimerkiksi kyennyt mennä avaamaan ovea pimpottaessa)
Nyt sitten virallisena perusteena käytetään "jaksamattomuutta ja päihteidenkäyttöä", sen tarkemmin mitään olennaisia yksityiskohtia kuitenkaan tuossa vetoomuksessaan kertoen, kuten juomismääriä ja että useiden satojen eurojen vieminen kuukaudessa aiheuttaa minussa väkisinkin nälkiintymistä, ahdistusta ja depressiota, vaikka pitäisi olla aika ilmeistä ihan jokaiselle että jos perheeltä viedään noin merkittävä osa rahoista milloin milläkin verukkeella, niin se aiheuttaisi samat efektit ihan keneen tahansa vanhempaan joka ei voi tukeutua puhtaasti läheistensä apuun.
Joskus vuosia sitten jouduin tekee lasun kaupungin sosiaalihuollosta, koska eivät ottaneet yhteyttä pyynnöistä huolimatta, lapset jäi yllättäen minulle vaikka oli jo paprut tehtynä että menevät äitilleen, eli pari kuukautta siinä sitten kiduin yhden ihmisen rahoilla ja ruokin tietysti lapsiani jotka oli tuolloin 2.5 ja 5 vuotiaita.
Tähänkään lasu-ilmoitukseen eivät ole merkanneet kaupungin sossua, vaan ovat jättäneet sen kohdan tyhjäksi ja kirjoittaneet raportin siten, että aivan kuin olisin tehnyt ilmoituksen lasten äidistä.
Näitä kieroiluja ja ihan silkkaa paskapuhettakin on saanu nähdä ja kuulla vuosien varrella vaikka mitä.
Ei niitä toki ole pakko kenenkään uskoa, mutta sanon vaan: voiko miljoona kärpästä olla väärässä?
Et todellakaan tehnyt lasua sosiaalihuollosta. :)
Kyllä minä vaan siihen sarakkeeseen jossa kysytään kenestä ilmoitus tehdään, nimenomaisesti sossun.
Sit menikin muuten pari tuntia ja puhelin soi, sieltä joku tantta soitti kovasti pahoitellen ja pisti samantien hilloa tilille, se olikin ainoa kerta kun on noin nopeasti rahaa sieltä tullut.
Voit kirjoittaa mitä vaan, mutta lapsesta tehtynä ilmoitus käsitellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee näitä "lastensuojelun uhri"-ryhmiä ja tätäkin ketjua, tulee mieleen, että lapset pitäisi oikeasti ottaa lopullisesti pois joiltakin vanhemmista ja sterilisaatio kaupanpäälle. Anteeksi.
Ei oo ihmekään, ettei kaikkiin tapauksiin ehditä puuttua kun aika menee inttäessä kaikenmaailman vänkääjien ja omien oikeuksien puolustajien kanssa, kun kyse on lasten hyvinvoinnista.
Niin tuo kaljajankkaajakaan ei puhu lainkaan lapsistaan. Hänelle tärkeää on hänen tarpeensa, hänen rahansa, hänen kaljansa, hänen oikeutensa, hänen yksityisyytensä, hänen tahtonsa. Lasten etu ei ole ainoassakaan viestissä, kertaakaan ei mainitse mitä hyvää lapsissa olisi, mitä hyvää hän voisi lapsilleen tarjota, miten hän kaipaa tai rakastaan lapsiaan. Ei, kyse on vain hänen oikeuksistaan ja häneen kohdistuvasta kiusaamisesta viranomaisten taholta. Vanhemmuus on olematonta.
Et sinä sitä tiedä. Kyllä, hän vaikuttaa narsistiselta näkökulmineen, mutta pitää muistaa että hän on ollut altavastaajana luultavasti pitkään ja on ilmeisesti edelleen. Hän kuitenkin myös tekee havaintoja myös lastensa voinnista ja on sitä mieltä, ettei nykyinen tilanne ole heidän voinnilleen tehnyt ainakaan yksinomaan hyvää. Hänen voi olla mahdoton tietää, mikä osuus lasten ongelmista johtuu narkomaaniäidistä, mikä hänen tissuttelustaan ja mikä laitoksesta ja siihen johtaneista vaiheista, mutta eipä sitä voine häneltä vaatiakaan. Kun ei sitä voi kukaan muukaan tietää. Se on kuitenkin hänellekin selvää, että hänen olisi helpompi ylläpitää suhdetta lapsiin jos vierailut kotona tapahtuisivat taajempaan kuin kerran kuussa. Sitä en tiedä, onko mukana syitä jotka eivät tule ilmi, miksei olisi. Mutta voidaanko me muka tietää varmaksi, että hänen lapsillaan on parempi tilanne poissa kotoa, ainakaan tässä mitassa? Puolustuskannalle ajetun ihmisen puolustuskannalla oloa ei pitäisi käyttää häntä vastaan. Ja tuntuu, että monikaan ei tätä ymmärrä, vaan jää riemuissaan osoittelemaan sormella, että näettekös ähäkutti, ihan aiheesta tapahtui kaikki mikä tapahtui. Sellainen on häijyä, ja jos sen tekee ammattiväki, kysymys kuuluu, mistä se kertoo - ymmärtämättömyydestä, katkeroitumisesta vai työnohjauksen olemattomuudesta? Pitäisi ymmärtää, ettei se ainakaan aikuista käytöstä ole.
Missä on lastensuojelusta se vaihde, jossa tullaan sellaisella tavalla vastaan, joka ei sitten ole täydellistä heitteillejättöä takaisin päin? Että kokeillaan varovasti lisätä kotiviikonloppuja ja että siinä on selvät sävelet, mitä pitää vanhemman tehdä ja miten lasten voida jotta kevennyslinja jatkuu? Tämän sijaan tuntuu, että Latokartanoonkin lapsi on vain paiskattu takaisin vaikka seurantaa ei ole? Pahoittelen jos tämäkin on taas typerää ja oikeasti tilanne on mennyt ihan kuin piti ja noin onnistutaan toimimaan 99 prosenttia ajasta, mutta minun on vaikea ymmärtää, miten niin voisi olla. Etenkin kun näissä keskusteluissa näkyy auttajatahon aggressiivisuus ja turhautuminen samaan aikaan, kun puututaan autettavien turhautuneeseen aggressioon. Ei kai sen ihan näinkään kuuluisi mennä? Tässä on nyt näköjään yli- ja ali-ihmisiä.
Ap
Perusteet on vihjailevia eikä käytännössä mihinkään lakiin perustuvia, ne on puhtaasti viranomaisten omia mielipiteitä joihin ovat päätyneet täysin selektiivisen asioiden huomioon ottamisen myötä, eli selkeämmin sanottuna liioitellen ja jopa suoraan valehdellen, asenteen ollessa se, ettei heillä ole edes todistustaakkaa minkään asian suhteen.
Meillä oli joka viikonloppu kotilomat viime syksyyn asti, siihen asti tarkemmin, kun aloin juridisesti vastustamaan huostaanottoa.
Perusteena käytettiin semmoisia juttuja kuin väitteet ettei olisi ollut ruokaa tarpeeksi, eivät vaan viitsineet mainita siitä, että lapsi oli tuolloin jättänyt kertomatta myös ne ruuat jotka ei hänelle kelvanneet.
Sitten oli jotain "hän ei aina tiedä missä lapset on", eli kaiketi mun pitäisi sitten kulkea tuolla pihalla ja kavereilla lasten perässä kokoajan (11 ja 8V)
Sit oli jotain ihan ihme jargonia että ei oo muka empatiaa ja läheisyyttä tarjottu tarpeeks.. jos lapset nukkuukin mun vieressä tai ainakin samassa huoneessa, ja jutellaan ihan kaikista iloista ja suruista, niin ilmeisesti se ei nyt sitten sekään ollut riittävää läheisyyttä.
Ja sitten kaiken huippuna oli, että koska lasten kanssa näistä asioista jutellessani olen kutsunut viranomaisten toimintaa vieraannuttamiseksi (lapset kyllä tietää mitä termi tarkoittaa), niin se on kuulemma ikätasoon ollut sopimatonta puhetta, vieraannuttamisen sijasta pitäisi kuulemma käyttää termiä "erimielisyys" mikä ei kyllä tuossa kontekstissa tarkoita yhtikäs mitään.
He olivat siis alunperin harventamassa kotilomia viikottaisista joka toiseen, kun sitten tivasin että miksi, niin kuulemma uuteen paikkaan asettuminen pitää tapahtuu mun ajan kustannuksella, me lasten kanssa vaadittiin että kotilomia pidennettäisiin hissukseen niinku ainakin tanttojen paperijulistusten mukaan pitäisi toimia.
Kun sitten jyrkästi vastustin tätä myös oikeusteitse ja kutsuin toimenpiteitä vieraannuttamiseksi (johon kyseinen mies-tantta vielä sanoi mulle että se on hyvä ja oikein), niin päättivätkin sitten että lapset saakin tulla vain kolmen viikon välein kotilomalle.
Eli käytännössä voi sanoa, että koska ryhdyin "hankalaksi" eli puolustamaan omia ja lasteni oikeuksia, meitä rangaistiin siitä.
Minun vihaisuuteni on luonnollista, näin sanoo myös tanttojen antama "vanhempien opas" brosyyrikin.
Ehdottomasti pitäisi jotenkin pystyä karsimaan näitä kostojuttuja. Ei ole ensimmäinen kerta kun tulee vastaan esittämäsi kaltainen syytös. Jos se on jokin alan hiljainen käytäntö jolla pyritään saamaan vaikutusvaltaa vanhempiin niin voi olla että siitä on jotain hyötyäkin ja saadaan nämä hiukan kuuntelemaankin. Mutta on sillä sitten myös tosi kova hinta.
Voitaisiinko ajatella vaikka niin, että jos sekä lapset että vanhemmat vaativat lisää kanssakäymistä, niin pitäisi siirtää todistustaakka selkeästi viranomaiselle, miksi tullaan siihen väliin niin voimakkaasti. Ja jos kostoepäily syntyy, näistä pidettäisiin kirjaa?
Joo onhan näitä ollu jo vaikka mitä, viime talvena lapsi jäi pakkaseenkin kun ei koulutaksi tullutkaan hakemaan oikeaan aikaan, se sitten tuli täysin loogisesti kotiin turvaan nii jumalauta heti olis pitäny juosta kaupalle tai ainakin parkkikselle että nyt se hoitotäti vastaskin lopulta ja on ihan minuutissa siinä.
Siitä hyvästä uhkailtiin lasta "poisviennillä".
Kerettiin me sillon 10 minuuttii näkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee näitä "lastensuojelun uhri"-ryhmiä ja tätäkin ketjua, tulee mieleen, että lapset pitäisi oikeasti ottaa lopullisesti pois joiltakin vanhemmista ja sterilisaatio kaupanpäälle. Anteeksi.
Ei oo ihmekään, ettei kaikkiin tapauksiin ehditä puuttua kun aika menee inttäessä kaikenmaailman vänkääjien ja omien oikeuksien puolustajien kanssa, kun kyse on lasten hyvinvoinnista.
On se kumma, että ihmiset pitävät kiinni omista oikeuksistaan. Sossu sanoo esim. että alle kouluikäisen ei saa antaa olla ilman valvontaa pihalla, mutta perhe itse onkin valmis sallimaan tämän jo eskari-ikäiselle tai 5-vuotiaalle. Moni sellainen joka ei halua olla "vänkääjä" ehkä tässä alistuisi sossun tahtoon, mutta on myös paljon sellaisia jotka pitävät sitä periaateasiana, että viranomaisen mielivaltaan ei alistuta ja että Suomi on myös tulevaisuudessa vapaa maa.
Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen.
Filosofituttuni jo 90-luvulla varoitti siitä, mitä tulee tapahtumaan kun oikeuspuhetta löysennetään. Valitettavasti en kuunnellut tarpeeksi tarkkaan, mutta juuri tästä hän puhui. Oikeus turvalliseen lapsuuteen voi tarkoittaa mitä tahansa ja sillä voi perustella aikakauden muodin mukaisesti mitä tahansa, eikä se täsmälleen ottaen ole edes mahdollinen toteutettava. Niin kauan kuin esim. pedofiileja, psykopaatteja ja sadisteja kulkee irrallaan eikä näitä voida lajitella sivuun, mikään hyvä tarkoitus ei voi estää näiden hakeutumista saalistamaan hyville apajille. Puhumattakaan sitten niistä, joilla on kyllä harras hyvä tarkoitus mutta sokeus omille motiiveille ja todelliselle vaikutukselle. Kirkasotsaisten joukko kun on paljon suurempi, mutta kykenevä tekemään vahinkoa sekin.
Onko lastensuojelukenttä keskustellut näistä ongelmista? Vai ollaanko vakuuttuneita, että omaan porukkaan ei minkäänlainen pahuus sekaan sovi? Jokin viesti jäi yllä allekirjoittamatta, mutta esitin ajatuksen, että ei pitäisi pyrkiä täydelliseen vaan parempaan, ja miettiä kulloinkin miten se parempi onnistuttaisiin saavuttamaan ilman, että tarvitsee ajaa ketään pysyvästi takajaloilleen.
Voitaisiinko ajatella, että lastensuojelun tarkoitus voisi olla turvallisuudentunteiden lisääminen kohdeperheille - sekä lapsille että vanhemmille?
Ap
Turvallisuudentunne ❤️ Ap olet viisas ihminen, toivottavasti pääset joskus johonkin vaikuttamaan tai sanasi kaikuisivat täältä jollekulle sellaiselle, joka kuulee, mitä sanot. Minäkin kuulen, mutta en pysty vaikuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "tukeminen" on lastensuojeluyhteyksissä melkoisen orwellmainen sana. Käytännössä se tarkoitaa yksityisyyden menetystä, lasten tilapäisiä sijoituksia, kotirauhan menetystä ja muuta vastaavaa, mikä ajaa monet perheet kriisiin ja avioeroon. "Tukeminen" on pitkälti synonyymi painostamiselle ja rankaisulle. Huostaanotto on vasta se äärimmäinen seuraus jos lapsen vanhempia ei muuten ole saatu taivuteltua lastensuojelun tahtoon.
Varmasti tätäkin tapahtuu, en sitä kiellä, mutta en ole koskaan kokenut painostusta ja rankaisua. Olenkin ottanut tosi avoimen linjan ja olen valmis ja halukas ottamaan apua vastaan.
Apu on usein yhtä kuin perheen sohvan nurkkaan parkkeeraava perhetyöntekijä joka kirjaa tabletilleen havaitsemiaan "kasvatusvirheitä". Perhetyöntekijää on turha pyytää esimerkiksi kotitöihin avuksi, koska sellainen ei kuulu perhetyöntekijän toimenkuvaan.
Tämä asia tulee usein vastaan. Turvallisuudentunteen kannalta juuri tuo on monelle tuskallinen tilanne. Jos perhetyöntekijä osallistuisi edes sen verran että auttaa kattamaan kupit, tilanne olisi lähtökohtaisesti myönteisempi ja siinä viestittäisiin myönteisyyttä. Mutta kun tullaan vieraan roolissa ja samalla tarkoitus on avoimesti arvostella, siinä loukataan kaikkia normaaleja ihmisten käytöskoodeja vastaan ja alleviivataan omaa valta-asemaa. Eli provosoidaan. Onko tämä sitten tarkoituskin, ehkä osittain? Onko tarkoitus estää arvioijaa unohtamasta tehtäväänsä, koska myönteisesti suhtautuvan ihmisen ajatellaan olevan helpompi mennä halpaan? Mutta epävarmuutta ja pelkoa sellainen loukkaavuus on omiaan tuottamaan. Onko taka-ajatuksena siis pelottelemalla houkutella näkyviin ihmisten puolustusreaktioista jotain paljastavaa? Mutta mikä arvo sillä tiedolla pitäisi olla, että vanhemmat saadaan ylireagoimaan?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee näitä "lastensuojelun uhri"-ryhmiä ja tätäkin ketjua, tulee mieleen, että lapset pitäisi oikeasti ottaa lopullisesti pois joiltakin vanhemmista ja sterilisaatio kaupanpäälle. Anteeksi.
Ei oo ihmekään, ettei kaikkiin tapauksiin ehditä puuttua kun aika menee inttäessä kaikenmaailman vänkääjien ja omien oikeuksien puolustajien kanssa, kun kyse on lasten hyvinvoinnista.
On se kumma, että ihmiset pitävät kiinni omista oikeuksistaan. Sossu sanoo esim. että alle kouluikäisen ei saa antaa olla ilman valvontaa pihalla, mutta perhe itse onkin valmis sallimaan tämän jo eskari-ikäiselle tai 5-vuotiaalle. Moni sellainen joka ei halua olla "vänkääjä" ehkä tässä alistuisi sossun tahtoon, mutta on myös paljon sellaisia jotka pitävät sitä periaateasiana, että viranomaisen mielivaltaan ei alistuta ja että Suomi on myös tulevaisuudessa vapaa maa.
Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen.
Filosofituttuni jo 90-luvulla varoitti siitä, mitä tulee tapahtumaan kun oikeuspuhetta löysennetään. Valitettavasti en kuunnellut tarpeeksi tarkkaan, mutta juuri tästä hän puhui. Oikeus turvalliseen lapsuuteen voi tarkoittaa mitä tahansa ja sillä voi perustella aikakauden muodin mukaisesti mitä tahansa, eikä se täsmälleen ottaen ole edes mahdollinen toteutettava. Niin kauan kuin esim. pedofiileja, psykopaatteja ja sadisteja kulkee irrallaan eikä näitä voida lajitella sivuun, mikään hyvä tarkoitus ei voi estää näiden hakeutumista saalistamaan hyville apajille. Puhumattakaan sitten niistä, joilla on kyllä harras hyvä tarkoitus mutta sokeus omille motiiveille ja todelliselle vaikutukselle. Kirkasotsaisten joukko kun on paljon suurempi, mutta kykenevä tekemään vahinkoa sekin.
Onko lastensuojelukenttä keskustellut näistä ongelmista? Vai ollaanko vakuuttuneita, että omaan porukkaan ei minkäänlainen pahuus sekaan sovi? Jokin viesti jäi yllä allekirjoittamatta, mutta esitin ajatuksen, että ei pitäisi pyrkiä täydelliseen vaan parempaan, ja miettiä kulloinkin miten se parempi onnistuttaisiin saavuttamaan ilman, että tarvitsee ajaa ketään pysyvästi takajaloilleen.
Voitaisiinko ajatella, että lastensuojelun tarkoitus voisi olla turvallisuudentunteiden lisääminen kohdeperheille - sekä lapsille että vanhemmille?
Ap
Turvallisuudentunne ❤️ Ap olet viisas ihminen, toivottavasti pääset joskus johonkin vaikuttamaan tai sanasi kaikuisivat täältä jollekulle sellaiselle, joka kuulee, mitä sanot. Minäkin kuulen, mutta en pysty vaikuttamaan.
Kiitos kommentista! Se rohkaisee minua viemään asiaa eteenpäin, joten saatoit vaikuttaa jo. Olen kyllä VTM mutta juuttunut kouluttamaan hevosia ja unohtanut itseni sinne kun se on niin palkitsevaa puuhaa. Taidanpa etsiytyä keskustelemaan asiasta lastensuojelun tutkijoiden kanssa ja pyrkiä viemään asiaa eteenpäin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhetyö on tosiaan eri asia kuin kotiapu.
Sinne heidän omiin sääntövihkoihin on kylläkin merkattuna nimenomaisesti myös mahdollisuus auttaa kotitöissä ja jopa ihan suora rahallinen tukeminen, jännä vaan ettei näitä tukimuotoja kuule koskaan tarjottavan, ne skipataan ja mennään suoraan lastenryöstöön.
Niin, auttaa. Ei tehdä puolesta. Taloudellisiin seikkoihin hankala ottaa kantaa, mutta eihän lastensuojelu ole mikään raha-automaatti eikä pidä ollakaan. Jonkin verran niissä on harkinnanvaraisuutta, mutta esimerkiksi harkinnanvarainen harrastustuki on nykyään evätty ellei saa toimeentulotukea. Rahallista apua siis ei käytännössä tule niille, joilla sattuu tulot olemaan pienesti toimeentulotuen yläpuolelle. Jos rahaongelmat on kroonisia ja jatkuvia niin joku myy ratkaisu niihin tulee löytää kuin jatkuva rahan syytäminen. Edunvalvonta?
Pitäisikö syytämistä kokeilla kertaluonteisesti ennen kuin siitä kieltäydytään sillä perusteella, ettei sitä voida tehdä jatkuvasti? Onko tästä puolesta keskusteltu alalla, vai onko se epärealismia?
Ajattelisin vain, että on vaikea ajatella rentouttavampaa apua kuin sen kokeileminen, muuttuuko autettava kyltymättömäksi vai osoittautuuko hän avun arvoiseksi. Se olisi puhtaasti porkkanaratkaisu ja myös saataisiin arvokasta tietoa tilanteen syistä.
Ap
Luulen että Latokartanon ja monen muunkin keissin takana on hoitamaton vakava mielisairaus. Suomessa ei ole enää tarpeeksi kunnolista psykiatrista osastohoitoa, koska ihmiset eivät halua maksaa tarpeeksi veroja kunnollisesta sairaanhoidosta. Äiti olisi tarvinnut pitkäkestoisempaa hoitoa, ja lapsi sijoituksen ja turvallisen aikuisen.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä minä vaan siihen sarakkeeseen jossa kysytään kenestä ilmoitus tehdään, nimenomaisesti sossun.
Sit menikin muuten pari tuntia ja puhelin soi, sieltä joku tantta soitti kovasti pahoitellen ja pisti samantien hilloa tilille, se olikin ainoa kerta kun on noin nopeasti rahaa sieltä tullut.