Hoitajalakolle kyllä vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan poliitikot kuten Lintilä ja Saarikko sanovat että kaikkien suomalaisten on totuttava laskemaan elintasoaan, myös muidenkin kun yli miljoonan todella köyhäksi luokitellun suomalaisen. En hyväksy lakkoa koska hoitajilla ei ole palkkansa kanssa mitään hätää. Korotukset sinne minne ne kuuluvat (ja loppu kaupan alan tahallaan käyttämälle osa-aikatyölle niillekin jotka haluavat täydet työtunnit)

eli kaikkein alimpiin palkkoihin jotka edelleen ovat pienimmillään ilmeisesti jotain +8, 50 euroa/h maataloudessa, siivousalalla, puutarhatöissä jne.

Kaupan henkilökunta, siivousala ja kaikki muutkin voivat vaatia palkkojensa korotuksia omissa neuvotteluissaan. Nyt on hoitajien neuvottelut, antaa heidän hoitaa asiaansa. Jokainen voi tehdä samoin kun aika on.

 

Totta. Se, että hoitajien palkkoja nostetaan, ei ole pois siivoojilta eikä kaupan henkilökunnalta. Pientä solidaarisuutta toivoisi.

No kun se HELVE**I vie on. Idioo**i olet, jos et tajua, että verot nousevat KAIKILLA.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitoalalla (tai ylipäänsä kunnallisella puolella) ei siirrytä siihen, että palkkaa maksetaan työnkuvan perusteella eikä sen perusteella mikä olet ammatiltasi. Otetaan esimerkiksi 2 sairaanhoitajaa: toinen opastaa keuhkopoliklinikalla miten CPAP-maskia käytetään kotona eli ei mitään erityisen vaativaa ja toinen työskentelee sydänyksikössä sydäntoimenpidehoitajana eli avustaa lääkäriä sydänleikkauksissa eli vähän erilainen työnkuva, kuin opastaa ylipainoisia suomalaisia miten CPAP-maski asetetaan naamalle.

Miksi nämä hoitajat tienaavat saman? Ehkä jotain henkilökohtaisia lisiä voi tulla jokunen kymppi tai ohhoh, jopa satku, mutta ei niitäkään heti saa, vaan vuosien saatossa ja jos tämä CPAP-hoitaja on työskennellyt 20 vuotta ja sydänhoitaja 10 vuotta, niin varmasti tämä kauemmin työskennellyt tienaa enemmän, vaikka on ikänsä ollut töissä siellä keuhkopolilla.

Aika epäreilua minusta.

Työn vaativuuden arviointi on vaikeaa, mutta kyllä sitäkin on tehty. Antamassasi esimerkissä muuten tuo sydänleikkauksen avustaminen ei ole erityisen vaikeaa, saati itsenäistä (siinä avustetaan lääkärin tekemää toimenpidettä), sen sijaan itsenäinen työskentely pkl:lla on, hoitaja opettaa, seuraa vointia, jne. Joka asiaa ei voi kierrättää lääkärin kautta, tähän ei resurssit riitä, joten hoitajan  ammattitaidon varaan jää pot. voinnin seuranta ja arvio siitä, tarvitseeko lääkäriä esim. Ja potilaat useimmiten monisairaita ja huonokuntoisia poleillakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä en ymmärrä miksi hoitajat vastustavat sitä, että ruokatauko olisi omaa aikaa? Nythän he puhuvat, että ei tauolla  ehdi syödä ja aina pitää lähteä siitä kesken jos tarvitaan. No tottakai, jos työajalla syö.

 

Jos ruokatauko olisi omaa aikaa, he voivat lähteä ulos vaikka istumaan aurinkoon eväidensä ja kahvikuppiensa kanssa tai tehdä mitä vaan (hoidella omia asioitaan tai lukea vaikka vauva -palstaa) kun se olisi heidän omaa aikaansa. Kotiinlähtö tosin sitten on sen ruokiksen verran myöhemmin mutta mitä sitten.

Minusta tuollainen hengähdystauko kesken päivän olisi tosi tarpeellinen heille.

Siksi, että se on mahdoton järjestää. Osastolla yksin yökkönö. Miten lähdet ulos istuskelemaan ja jätät asukkaat yksin pärjäämään

No mitä siellä pihalla yöllä tekisikään.

Yksin on kyllä harvoissa paikoissa ketään. Turvallisuus syistä jo.🤔

En oikein usko,että laki sallii yhden ihmisen olevan vastuussa 30 ihmisen hoidosta niinkuin joku tuolla väitti.

Ei se mikään uskon asia ole vaan täyttä totta monissa paikoissa. Tosin kukaan ei ottaa vastuuta 30 ihmisestä, joten todellista vastuuta ei kyllä ota kukaan. Työntekijänä oleva hoitaja ottaa vastuun työstään ja niistä työtehtävistä jotka työnantaja on hänelle määrännyt.

Osaatte kiljua palkankorotusta, mutta olette täysin munattomia ilmoittamaan tällaisesta epäkohdasta valvontaviranomaisille?

Ja ennenkuin joku taas ryntää kertomaan, ettei työpaikan menetyksen pelon vuoksi näin uskalla tehdä, niin mitä on tämä puhe hoitajapulasta?

Uskoisi alalla siinä tapauksessa riittävän töitä vaihtaa työpaikkaa.

Hoitajalakossa on kyse kahdesta täysin eri asiasta, joka tuntuu menevän hoitajillakin sekaisin:

1. Liian vähän palkkaa

2. Liian vähän työntekijöitä

Ymmärrän, että nämä asiat ovat toisaalta liitoksissa keskenään, mutta ei se palkan nosto paranna työntekijäpulaa. Moni hoitaja on kritisoinut juuri työn kuormittavuutta suurimpana epäkohtana, sen korjaamiseksi pitäisi palkata enemmän työntekijöitä. Pelkkä palkan nostaminen voi houkutella alalle enemmän tekijöitä, mutta onko työnantajalla varaa maksaa enemmän palkkaa isommalle työntekijämäärälle? Nykytilanteessa aika vaikea uskoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä en ymmärrä miksi hoitajat vastustavat sitä, että ruokatauko olisi omaa aikaa? Nythän he puhuvat, että ei tauolla  ehdi syödä ja aina pitää lähteä siitä kesken jos tarvitaan. No tottakai, jos työajalla syö.

 

Jos ruokatauko olisi omaa aikaa, he voivat lähteä ulos vaikka istumaan aurinkoon eväidensä ja kahvikuppiensa kanssa tai tehdä mitä vaan (hoidella omia asioitaan tai lukea vaikka vauva -palstaa) kun se olisi heidän omaa aikaansa. Kotiinlähtö tosin sitten on sen ruokiksen verran myöhemmin mutta mitä sitten.

Minusta tuollainen hengähdystauko kesken päivän olisi tosi tarpeellinen heille.

Muillakin aloilla ruokatauko on oma-aikaa, hoitajat eivät halua pidentää työaikaansa. Tuo pitäisi olla pakollinen tauko päivässä, tuo hyvinvointia.

Meillä ruokatauko (20min) on ollut poikkeuksellisesti työaikaa koko korona-ajan. Mieluummin syön jatkossakin vauhdilla potilasvastaanottojen välissä ja vietän 2,5h vähemmän aikaa töissä per viikko kuin hengaan siellä pakosta 30min ylimääräistä joka päivä. 

Sitten ei pidä valittaa ettei syömään ehdi. Hyvässä lihassa monet hoitajat on.

Kun ruokailu ei ole säännöllistä ja töissä ei ehdi syödä, kotiin päästyä syödään sitä mitä helpoiten saa, monelle se on suklaa, voileipä tms joka välttämättä ei ole se terveellisin vaihtoehto.

Nyt ette ehdi edes kaupassakaan käymään?

Mitähän vielä….

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä en ymmärrä miksi hoitajat vastustavat sitä, että ruokatauko olisi omaa aikaa? Nythän he puhuvat, että ei tauolla  ehdi syödä ja aina pitää lähteä siitä kesken jos tarvitaan. No tottakai, jos työajalla syö.

 

Jos ruokatauko olisi omaa aikaa, he voivat lähteä ulos vaikka istumaan aurinkoon eväidensä ja kahvikuppiensa kanssa tai tehdä mitä vaan (hoidella omia asioitaan tai lukea vaikka vauva -palstaa) kun se olisi heidän omaa aikaansa. Kotiinlähtö tosin sitten on sen ruokiksen verran myöhemmin mutta mitä sitten.

Minusta tuollainen hengähdystauko kesken päivän olisi tosi tarpeellinen heille.

Muillakin aloilla ruokatauko on oma-aikaa, hoitajat eivät halua pidentää työaikaansa. Tuo pitäisi olla pakollinen tauko päivässä, tuo hyvinvointia.

Meillä ruokatauko (20min) on ollut poikkeuksellisesti työaikaa koko korona-ajan. Mieluummin syön jatkossakin vauhdilla potilasvastaanottojen välissä ja vietän 2,5h vähemmän aikaa töissä per viikko kuin hengaan siellä pakosta 30min ylimääräistä joka päivä. 

Mutta tuo lisää uupumusta ja valitusta hoitoalan kiireestä, jos se olisi omaa aikaa siinä ehtii vähän palautua työstä.

Kyllä meillä ainakin hoitajat on tyytyväisempiä tähän joustavasti työn ohessa ruokailuun nimenomaan siksi että työmaallaoloaika jää lyhyemmäksi. Vaikka se 30min on omaa aikaa niin eihän siinä kerkeä edes työpaikalta poistua (koska pitää vaihtaa työvaatteet siviileihin ja takaisin).

Tottakai, mutta valtiolla ja yksityisellä siihen oli pakko siirtyä että ruokatauko on omaa aikaa. Ei sitä voi valita monessakaan paikassa. Kaikki tahtois syödä työajalla, jos se olisi mahdollista.

Ainakin Kvtessin piirissä olevilla taitaa kuulua työaikaan se 20+10 min.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä en ymmärrä miksi hoitajat vastustavat sitä, että ruokatauko olisi omaa aikaa? Nythän he puhuvat, että ei tauolla  ehdi syödä ja aina pitää lähteä siitä kesken jos tarvitaan. No tottakai, jos työajalla syö.

 

Jos ruokatauko olisi omaa aikaa, he voivat lähteä ulos vaikka istumaan aurinkoon eväidensä ja kahvikuppiensa kanssa tai tehdä mitä vaan (hoidella omia asioitaan tai lukea vaikka vauva -palstaa) kun se olisi heidän omaa aikaansa. Kotiinlähtö tosin sitten on sen ruokiksen verran myöhemmin mutta mitä sitten.

Minusta tuollainen hengähdystauko kesken päivän olisi tosi tarpeellinen heille.

Muillakin aloilla ruokatauko on oma-aikaa, hoitajat eivät halua pidentää työaikaansa. Tuo pitäisi olla pakollinen tauko päivässä, tuo hyvinvointia.

Meillä ruokatauko (20min) on ollut poikkeuksellisesti työaikaa koko korona-ajan. Mieluummin syön jatkossakin vauhdilla potilasvastaanottojen välissä ja vietän 2,5h vähemmän aikaa töissä per viikko kuin hengaan siellä pakosta 30min ylimääräistä joka päivä. 

Sitten ei pidä valittaa ettei syömään ehdi. Hyvässä lihassa monet hoitajat on.

Kun ruokailu ei ole säännöllistä ja töissä ei ehdi syödä, kotiin päästyä syödään sitä mitä helpoiten saa, monelle se on suklaa, voileipä tms joka välttämättä ei ole se terveellisin vaihtoehto.

Nyt ette ehdi edes kaupassakaan käymään?

Mitähän vielä….

Eiköhän sen suklaan ja leivän sekä voi (levitteen) joudu ihan sieltä kaupasta käydä ostamassa.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajalakossa on kyse kahdesta täysin eri asiasta, joka tuntuu menevän hoitajillakin sekaisin:

1. Liian vähän palkkaa

2. Liian vähän työntekijöitä

Ymmärrän, että nämä asiat ovat toisaalta liitoksissa keskenään, mutta ei se palkan nosto paranna työntekijäpulaa. Moni hoitaja on kritisoinut juuri työn kuormittavuutta suurimpana epäkohtana, sen korjaamiseksi pitäisi palkata enemmän työntekijöitä. Pelkkä palkan nostaminen voi houkutella alalle enemmän tekijöitä, mutta onko työnantajalla varaa maksaa enemmän palkkaa isommalle työntekijämäärälle? Nykytilanteessa aika vaikea uskoa.

Olet oikeassa. Ironisestihan ne palkankorotukset nimenomaan tavallaan estävät uusien hoitajien palkkaamisen. Itsekin hoitajana ottaisin mieluummin uusia käsipareja työhön kuin saisin lisää palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Tehy oli viestinyt torstaina, että lakossa ollessaan sairaanhoitajat eivät saa vastata työpaikalta tuleviin puheluihin tai viesteihin, ainoastaan luottamusmiehen yhteydenottoihin.

Sydäripotilaat jää ilman hoitoa

Tämä on paksu vale. Meille ainakin nimenomaan ilmoitettiin että kaikkiin työpaikalta tuleviin puheluihin pitää vastata ja että Tehy on delegoinut suojelutyöhön määräämisen yksiköiden esimiehille koska he tuntevat oman yksikkönsä tilanteen parhaiten

Vierailija kirjoitti:

Hoitajalakossa on kyse kahdesta täysin eri asiasta, joka tuntuu menevän hoitajillakin sekaisin:

1. Liian vähän palkkaa

2. Liian vähän työntekijöitä

Ymmärrän, että nämä asiat ovat toisaalta liitoksissa keskenään, mutta ei se palkan nosto paranna työntekijäpulaa. Moni hoitaja on kritisoinut juuri työn kuormittavuutta suurimpana epäkohtana, sen korjaamiseksi pitäisi palkata enemmän työntekijöitä. Pelkkä palkan nostaminen voi houkutella alalle enemmän tekijöitä, mutta onko työnantajalla varaa maksaa enemmän palkkaa isommalle työntekijämäärälle? Nykytilanteessa aika vaikea uskoa.

Hoitajat pätevät ja kehuskelevat AMK-koulutuksellaan, mutta epäilen, ettei heillä matematiikka yllä kuin niihin lääkelaskuihin.

Tämä tosiasia, ettei palkankorotus tuo lisää hoitajia heidän kiirettä helpottamaan vaan käy täysin päinvastoin säästösyistä, ei mene hoitajille jakeluun, ei sitten millään.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajalakossa on kyse kahdesta täysin eri asiasta, joka tuntuu menevän hoitajillakin sekaisin:

1. Liian vähän palkkaa

2. Liian vähän työntekijöitä

Ymmärrän, että nämä asiat ovat toisaalta liitoksissa keskenään, mutta ei se palkan nosto paranna työntekijäpulaa. Moni hoitaja on kritisoinut juuri työn kuormittavuutta suurimpana epäkohtana, sen korjaamiseksi pitäisi palkata enemmän työntekijöitä. Pelkkä palkan nostaminen voi houkutella alalle enemmän tekijöitä, mutta onko työnantajalla varaa maksaa enemmän palkkaa isommalle työntekijämäärälle? Nykytilanteessa aika vaikea uskoa.

Minä ja aika moni muukin ajattelee, että nimenomaan se kunnollinen palkka saisi ihmiset  pysymään alalla ja toisaalta myös hakeutumaan sinne. Kyllä se vaan niin on, että rahalla saadaan todella moni epäkohta korjattua tässä maailmassa, myös hoitajien työolot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajalakossa on kyse kahdesta täysin eri asiasta, joka tuntuu menevän hoitajillakin sekaisin:

1. Liian vähän palkkaa

2. Liian vähän työntekijöitä

Ymmärrän, että nämä asiat ovat toisaalta liitoksissa keskenään, mutta ei se palkan nosto paranna työntekijäpulaa. Moni hoitaja on kritisoinut juuri työn kuormittavuutta suurimpana epäkohtana, sen korjaamiseksi pitäisi palkata enemmän työntekijöitä. Pelkkä palkan nostaminen voi houkutella alalle enemmän tekijöitä, mutta onko työnantajalla varaa maksaa enemmän palkkaa isommalle työntekijämäärälle? Nykytilanteessa aika vaikea uskoa.

Hoitajat pätevät ja kehuskelevat AMK-koulutuksellaan, mutta epäilen, ettei heillä matematiikka yllä kuin niihin lääkelaskuihin.

Tämä tosiasia, ettei palkankorotus tuo lisää hoitajia heidän kiirettä helpottamaan vaan käy täysin päinvastoin säästösyistä, ei mene hoitajille jakeluun, ei sitten millään.

Kyllä kun on muutaman hoitsuopiskelijan lääkelaskujen tahimista kuunnellut, niin on kyllä luottamus mennyt, että heidän kynsissään oikeaa lääkitystä saisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajalakossa on kyse kahdesta täysin eri asiasta, joka tuntuu menevän hoitajillakin sekaisin:

1. Liian vähän palkkaa

2. Liian vähän työntekijöitä

Ymmärrän, että nämä asiat ovat toisaalta liitoksissa keskenään, mutta ei se palkan nosto paranna työntekijäpulaa. Moni hoitaja on kritisoinut juuri työn kuormittavuutta suurimpana epäkohtana, sen korjaamiseksi pitäisi palkata enemmän työntekijöitä. Pelkkä palkan nostaminen voi houkutella alalle enemmän tekijöitä, mutta onko työnantajalla varaa maksaa enemmän palkkaa isommalle työntekijämäärälle? Nykytilanteessa aika vaikea uskoa.

Hoitajat pätevät ja kehuskelevat AMK-koulutuksellaan, mutta epäilen, ettei heillä matematiikka yllä kuin niihin lääkelaskuihin.

Tämä tosiasia, ettei palkankorotus tuo lisää hoitajia heidän kiirettä helpottamaan vaan käy täysin päinvastoin säästösyistä, ei mene hoitajille jakeluun, ei sitten millään.

Luulen että hoitajilla tämä asia menee hyvinkin jakeluun. Mitä keinoja sitten käyttäisit hoitajien houkuttelemiseen alalle? Ja pysymiseen alalla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajalakossa on kyse kahdesta täysin eri asiasta, joka tuntuu menevän hoitajillakin sekaisin:

1. Liian vähän palkkaa

2. Liian vähän työntekijöitä

Ymmärrän, että nämä asiat ovat toisaalta liitoksissa keskenään, mutta ei se palkan nosto paranna työntekijäpulaa. Moni hoitaja on kritisoinut juuri työn kuormittavuutta suurimpana epäkohtana, sen korjaamiseksi pitäisi palkata enemmän työntekijöitä. Pelkkä palkan nostaminen voi houkutella alalle enemmän tekijöitä, mutta onko työnantajalla varaa maksaa enemmän palkkaa isommalle työntekijämäärälle? Nykytilanteessa aika vaikea uskoa.

Minä ja aika moni muukin ajattelee, että nimenomaan se kunnollinen palkka saisi ihmiset  pysymään alalla ja toisaalta myös hakeutumaan sinne. Kyllä se vaan niin on, että rahalla saadaan todella moni epäkohta korjattua tässä maailmassa, myös hoitajien työolot.

Mitä enemmän hoitajille maksetaan sen enemmän toiminnasta pitää säästää. Eli jätetäänkö kalliita hoitoja esim syöpään antamatta vai vähennetäänkö henkilökuntaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajalakossa on kyse kahdesta täysin eri asiasta, joka tuntuu menevän hoitajillakin sekaisin:

1. Liian vähän palkkaa

2. Liian vähän työntekijöitä

Ymmärrän, että nämä asiat ovat toisaalta liitoksissa keskenään, mutta ei se palkan nosto paranna työntekijäpulaa. Moni hoitaja on kritisoinut juuri työn kuormittavuutta suurimpana epäkohtana, sen korjaamiseksi pitäisi palkata enemmän työntekijöitä. Pelkkä palkan nostaminen voi houkutella alalle enemmän tekijöitä, mutta onko työnantajalla varaa maksaa enemmän palkkaa isommalle työntekijämäärälle? Nykytilanteessa aika vaikea uskoa.

Minä ja aika moni muukin ajattelee, että nimenomaan se kunnollinen palkka saisi ihmiset  pysymään alalla ja toisaalta myös hakeutumaan sinne. Kyllä se vaan niin on, että rahalla saadaan todella moni epäkohta korjattua tässä maailmassa, myös hoitajien työolot.

Mitä enemmän hoitajille maksetaan sen enemmän toiminnasta pitää säästää. Eli jätetäänkö kalliita hoitoja esim syöpään antamatta vai vähennetäänkö henkilökuntaa?

Millä niitä hoitoja annetaan jos ei ole henkilökuntaa?

Palkattiinko 90 luvun laman aikaan lisää hoitajia vaikka palkkoja ei nostettu? Ei kyllä hoitajia irtisanottiin, sijaisten määrää karsittiin huomattavasti ja hoitoa vähennettiin. Niin käy myös nyt riippumatta siitä miten lakossa käy. Se kohdistetaanko resurssit syöpähoitoihin vai jonnekin muualle ei ole hoitajien päätettävissä, eikä ollut 90 luvullakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä en ymmärrä miksi hoitajat vastustavat sitä, että ruokatauko olisi omaa aikaa? Nythän he puhuvat, että ei tauolla  ehdi syödä ja aina pitää lähteä siitä kesken jos tarvitaan. No tottakai, jos työajalla syö.

 

Jos ruokatauko olisi omaa aikaa, he voivat lähteä ulos vaikka istumaan aurinkoon eväidensä ja kahvikuppiensa kanssa tai tehdä mitä vaan (hoidella omia asioitaan tai lukea vaikka vauva -palstaa) kun se olisi heidän omaa aikaansa. Kotiinlähtö tosin sitten on sen ruokiksen verran myöhemmin mutta mitä sitten.

Minusta tuollainen hengähdystauko kesken päivän olisi tosi tarpeellinen heille.

Muillakin aloilla ruokatauko on oma-aikaa, hoitajat eivät halua pidentää työaikaansa. Tuo pitäisi olla pakollinen tauko päivässä, tuo hyvinvointia.

Meillä ruokatauko (20min) on ollut poikkeuksellisesti työaikaa koko korona-ajan. Mieluummin syön jatkossakin vauhdilla potilasvastaanottojen välissä ja vietän 2,5h vähemmän aikaa töissä per viikko kuin hengaan siellä pakosta 30min ylimääräistä joka päivä. 

Sitten ei pidä valittaa ettei syömään ehdi. Hyvässä lihassa monet hoitajat on.

Kun ruokailu ei ole säännöllistä ja töissä ei ehdi syödä, kotiin päästyä syödään sitä mitä helpoiten saa, monelle se on suklaa, voileipä tms joka välttämättä ei ole se terveellisin vaihtoehto.

Nyt ette ehdi edes kaupassakaan käymään?

Mitähän vielä….

Eiköhän sen suklaan ja leivän sekä voi (levitteen) joudu ihan sieltä kaupasta käydä ostamassa.

Kaupassa ei sitten muuta myydä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajalakossa on kyse kahdesta täysin eri asiasta, joka tuntuu menevän hoitajillakin sekaisin:

1. Liian vähän palkkaa

2. Liian vähän työntekijöitä

Ymmärrän, että nämä asiat ovat toisaalta liitoksissa keskenään, mutta ei se palkan nosto paranna työntekijäpulaa. Moni hoitaja on kritisoinut juuri työn kuormittavuutta suurimpana epäkohtana, sen korjaamiseksi pitäisi palkata enemmän työntekijöitä. Pelkkä palkan nostaminen voi houkutella alalle enemmän tekijöitä, mutta onko työnantajalla varaa maksaa enemmän palkkaa isommalle työntekijämäärälle? Nykytilanteessa aika vaikea uskoa.

Minä ja aika moni muukin ajattelee, että nimenomaan se kunnollinen palkka saisi ihmiset  pysymään alalla ja toisaalta myös hakeutumaan sinne. Kyllä se vaan niin on, että rahalla saadaan todella moni epäkohta korjattua tässä maailmassa, myös hoitajien työolot.

Mitä enemmän hoitajille maksetaan sen enemmän toiminnasta pitää säästää. Eli jätetäänkö kalliita hoitoja esim syöpään antamatta vai vähennetäänkö henkilökuntaa?

Millä niitä hoitoja annetaan jos ei ole henkilökuntaa?

Palkattiinko 90 luvun laman aikaan lisää hoitajia vaikka palkkoja ei nostettu? Ei kyllä hoitajia irtisanottiin, sijaisten määrää karsittiin huomattavasti ja hoitoa vähennettiin. Niin käy myös nyt riippumatta siitä miten lakossa käy. Se kohdistetaanko resurssit syöpähoitoihin vai jonnekin muualle ei ole hoitajien päätettävissä, eikä ollut 90 luvullakaan.

Irtisanomisiin tuskin nyt joudutaan kun ei ole niitä hoitajia joita irtisanoa ja sijaisresurssitkin on minimaaliset.

Minkä takia hoitajille ei löydy sitä rahaa, ei sitten millään?!

Tässä maassa on viime aikoina tuettu silmää räpäyttämättä turpeen nostajia 70 miljoonalla eurolla ja rekkakuskeja 75 miljoonalla. Hyvinvointialueiden johtajille tarjotaan yli 17 000 euron kuukausipalkkaa. 

Koronakatastrofissa kaikkensa antanut terveydenhoitoala, joka on kaiken järjen mukaan yksi yhteiskunnan pystyssä pitäviä rakenteita, saa juhlapuheita ja värivaloja, ja loputtoman mutu-natkutuksen siitä, ettei ne palkat nyt niiin huonoja kumminkaan varmaan oikeesti ole. Hoitajapulasta on yritetty puhua jo vuosia, aivan kuuroille korville. Työtaistelutoimia aiotaan nyt rajata ihan lainsäädännön kautta.

Sanokaa mun sanoneen, Suomessa ollaan kohta sellaisessa tilanteessa, että nähdään hoitajien joukkoirtisanoutuminen ja sitten ollaan kyllä kaulaamme myöden kusessa kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä en ymmärrä miksi hoitajat vastustavat sitä, että ruokatauko olisi omaa aikaa? Nythän he puhuvat, että ei tauolla  ehdi syödä ja aina pitää lähteä siitä kesken jos tarvitaan. No tottakai, jos työajalla syö.

 

Jos ruokatauko olisi omaa aikaa, he voivat lähteä ulos vaikka istumaan aurinkoon eväidensä ja kahvikuppiensa kanssa tai tehdä mitä vaan (hoidella omia asioitaan tai lukea vaikka vauva -palstaa) kun se olisi heidän omaa aikaansa. Kotiinlähtö tosin sitten on sen ruokiksen verran myöhemmin mutta mitä sitten.

Minusta tuollainen hengähdystauko kesken päivän olisi tosi tarpeellinen heille.

Muillakin aloilla ruokatauko on oma-aikaa, hoitajat eivät halua pidentää työaikaansa. Tuo pitäisi olla pakollinen tauko päivässä, tuo hyvinvointia.

Meillä ruokatauko (20min) on ollut poikkeuksellisesti työaikaa koko korona-ajan. Mieluummin syön jatkossakin vauhdilla potilasvastaanottojen välissä ja vietän 2,5h vähemmän aikaa töissä per viikko kuin hengaan siellä pakosta 30min ylimääräistä joka päivä. 

Sitten ei pidä valittaa ettei syömään ehdi. Hyvässä lihassa monet hoitajat on.

Kun ruokailu ei ole säännöllistä ja töissä ei ehdi syödä, kotiin päästyä syödään sitä mitä helpoiten saa, monelle se on suklaa, voileipä tms joka välttämättä ei ole se terveellisin vaihtoehto.

Nyt ette ehdi edes kaupassakaan käymään?

Mitähän vielä….

Eiköhän sen suklaan ja leivän sekä voi (levitteen) joudu ihan sieltä kaupasta käydä ostamassa.

Kaupassa ei sitten muuta myydä?

Tuo varmaan selviää parhaiten ihan kokeilemalla mitä sieltä kaupasta tulee ostettua kun energia vajaus on työpäivän jälkeen suuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajilla on merkillinen käsitys, että heidän työolonsa ja palkkansa olisivat erityisen huonot. Huonot ne on liki kaikilla matalapalkka-aloilla, paljon hoitajia huonommat. Silti hoitajat meuhkaavat kaiken aikaa. Palkka on varsin hyvä työn vaativuuteen ja koulutukseen nähden.

Koulutus on turhan pitkä. Perus hoitajan sai koulutettua varmasti kahdessa vuodessa. Ei ole mitään avaruuskirurgiaa, vaikka toki hoitajat itse mielellään näin ajattelevatkin. Siihen päälle sitten halukkaille erikoistuminen teholle, erikoisaloille, keskolaan jne. Siitä voisi saada lisää palkkaa. En ylipäätään ymmärrä mitä tuo koulutus edes tekee korkeakoulutasolla. On niin perin juurin simppeliä sisältöä kaikille vähänkään keskiverto äo: n omaaville. Tuo erikoistuminen voisi olla amk-tasolla, perus sh-tutkinto amiksessa.

Minkähänlaisella kokemuksella tämmösiä lauot? Tuskin minkäänlaisella.

Tahdon nähdä kun jollakin pikakurssilla vastaat yksin sairaanhoitajana esim 20 vanhuksen lääkehoidosta ja terveydestä. Lääkäri käy pari kertaa kuussa, eikä ole aina edes puhelimitse tavoitettavissa.

Tai lähihoitajana valvot ja hoidat yöllä yksin 30 vanhuksen yksikköä. Päivystys on ainoa paikka mistä saat ehkä apua.

No sinä hoitajana et siitä kyllä yksin vastaa. Toimit jakelijana ja vastuu on ihan muilla. Lääkäri vastaa lääkityksestä. Sinun vaativa hommasi on onnistua tunnistamaan oikea lääke (osata värit, muodot, mg, ja lukea lääkkeen nimi), onnistua saamaan lääke kuppiin ja toimittamaan se kompastumatta oikealle potilaalle oikeaan aikaan.

Kellonajat, värit, muodot, tavaaminen yms. kuuluvat alakoulun ensimmäisen luokan oppimäärään.