Kun miehesi viestittelee nsispuoliselle työkaverilleen iltaisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

Työpaikalla, koska ollaan työkavereita. Olisko ihan vaikka näin.

Jonka kanssa ei kuitenkaan saa olla yhteydessä? :D

Jos oikeasti n.40h/vko ei riitä yhteydenpitoon, niin aika kumma juttu.

Töissä tehdään töitä. Ei sinne mennä kavereiden kanssa kahvittelemaan.

Jotenkin kuitenkin henk.koht.numerojakin on vaihdettu, joten ei sitä ole taidettu ihan pelkkiä töitä tehdä..

Voi kun naiset luottaisivat itseensä ja siihen että riittävät kumppanilleen. Toimivan parisuhteen eteen tarvitsee tehdä asioita, kohdella toista hyvin ja rakastavasti ja saada sitä samaa toiselta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

Työpaikalla, koska ollaan työkavereita. Olisko ihan vaikka näin.

Jonka kanssa ei kuitenkaan saa olla yhteydessä? :D

Jos oikeasti n.40h/vko ei riitä yhteydenpitoon, niin aika kumma juttu.

Töissä tehdään töitä. Ei sinne mennä kavereiden kanssa kahvittelemaan.

Kyllä siinä ehtii höpöttämäänkin. Plus lounastunti ja 2 kahvitaukoa.

Ehtii jos ehtii, niitä töitäkin on erilaisia ja jutut töissä yleensä pyörii työn ympärillä. Jos on oikeasti läheinen kaveri, niin kyllä minä silloin uhraan nimenomaan vapaa-aikaanikin hänelle. Jos sinä et pidä (työ)kavereita tuon läheisempinä niin se on sitten niin, mutta kaikkien kohdalla näin ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

Työpaikalla, koska ollaan työkavereita. Olisko ihan vaikka näin.

Jonka kanssa ei kuitenkaan saa olla yhteydessä? :D

Jos oikeasti n.40h/vko ei riitä yhteydenpitoon, niin aika kumma juttu.

Töissä tehdään töitä. Ei sinne mennä kavereiden kanssa kahvittelemaan.

Jotenkin kuitenkin henk.koht.numerojakin on vaihdettu, joten ei sitä ole taidettu ihan pelkkiä töitä tehdä..

Niin, kenties juurikin siksi että ehtisi paremmin vaihtaa kuulumisia vapaa-ajalla eikä vain siellä töissä työjuttuja :)

Tässä keississä vaimolle on selvinnyt että mies viestittelee/vastailee viesteihin myös iltaisin ja viikonloppuisin, mikä on hel veti n tyhmää. Miksi parisuhteessa sen naisen pitää olla se joka pitää pakkaa koossa kun putkiaivot sekoilee, ja vielä niin että eronnut muija ei älyä olla viestittelemättä? Kyllä haiskahtaa tosi pahalle. Nosta meteli ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee viestiteltyä miespuolisten työkavereiden kanssa. Yksi on työkaveri jo 16 vuoden takaa. Kenenkään kanssa ei ole mitään sutinoita ollut eikä tule olemaan, mutta en tiedä miten muiden ihmisten kohdalla on. Saattaa vaikka sutinoinniksi muuttua.

Ja ei siis tietääkseni harrasta tätä muiden naispuolisten työkavereiden kanssa. Eikä tämänkään kanssa ennen kuin nainen erosi. Sen jälkeen niitä viestejä alkoi tulla.

Ap

Nainen on yksinäinen ja kaipaa kaveria? 

Näin uskon, mutta ehkä voisi etsiä kaverikseen jonkun muun kuin naimisissa olevan perheenisän.

Ap

Annan sulle ohjeen: ilmoita miehellesi että se viestittely saa loppua nyt, ja ilmoittaa ensin että on onnellisesti parisuhteessa eikä voi auttaa. Terkuin yks jonka mies vampattiin juuri noin, tekstareilla, tikusta-asiaa -jutuilla ja sitten olikin lampun vaihtoa jne. En usko että exäni alunperin oli halukas mutta kun tarpeeksi tyrkyttää ja mouruaa niin...

Tai sitten kysyt siltä naiselta mitä se sun miehestä oikein haluaa kun ei saada edes iltaisin ja viikonloppuisin olla rauhassa häiritsijältä.

Sun mies oli ihan itse mukana jutussa. Ketään ei voi "vampata" jos hän ei halua tulla vampatuksi. Sun mies siis petti ja lähti ja olisi tehnyt niin joka tapauksessa. Tunnusta tosiasiat itsellesi.

Juu ei se mies tuossa kuviossa mikään tahdoton vampattava vietävissä oleva tekemisen kohde ole, itse kyllä menee ihan mukaan jos kerran ihan noin on lähtenyt. Kyllä miehen pitää osata sanoa ei. :D

Sehän siinä onkin, että miehet on usein niin sinisilmäisiä, että eivät tajua että joku on heidän perässään, kunnes tuo eukko hyökkää päälle kännissä jossain firman bileissä. Siinä mielessä en lähtisi miestä syyttämään.

JA sitten onkin jo asiat edenneet fyysiseksi ja pidemmälle kun eihän se tahdoton miesparka voi estää :D

Kuuletko itseäsi, uskotko itsekään? :D

Tottakai voi estää. Mutta mä olen realisti. Alkoholi alentaa estoja oikein tehokkaasti. Ei sitä turhaan vitsailla pikkujouluista ja mitä siellä tapahtuu. Mutta mies saattaa olla vielä tässä vaiheessa sen verran hölmö, että vaimon on parasta laittaa vähän rajoja tuohon viestittelyyn ennen kuin mitään "vahinkoa" pääsee käymään.

Vaimon tehtävä ei todellakaan ole asettaa rajoja miehelleen. Ihan jokainen ihminen asettaa omat rajansa. Ja vaikka toiselle yrittäisikin sääntöjä sanella, mikään ei takaa etteikö puoliso silti petä. Ketään ihmistä ei voi omistaa. Suhteen tulee perustua molemminpuoliselle luottamukselle. Jos sitä ei ole, vaihtoehtona on vain ero. Ei toisen sairaalloinen kontrollointi.

Näin. vaimo voi asettaa omat rajansa, ja ilmoittaa että hänen rajansa menee tässä viestittelyssä, että mikäli se ei lopu, niin ero tulee. Se on sitä omien rajojen asettamsita, että ei jää suhteeseen jossa ei ole hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

40 vuotiaat perheelliset miehet etsii sinkkunaisia kavereiksi työpaikalta? Ja kaveeraaminen tapahtuu viestein arki ja viikonloppu iltaisin? Vähän oudolle kuullostaa, en ole laajassa lähipiirissä tai kaveripiirissä moiseen törmännyt.

Samakait se on onko se mies vai nainen, perheellinen tai perheetön, sinkku tai varattu, ystäviä saa olla. Saatetaan olla vaimon kanssa la-su yönä 02 aikoihin saunan terassilla ja näpyttelen viestiä jollekkin naiselle, jota en ole koskaan tavannut, enkä tapaa, mutta on kiva jutella ja vaihtaa ajatuksia. Kyllä ahistais jos vaimo puuttuis asiaan. En hyväksy minkäänlaista kyttäämistä suhteeltani...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee viestiteltyä miespuolisten työkavereiden kanssa. Yksi on työkaveri jo 16 vuoden takaa. Kenenkään kanssa ei ole mitään sutinoita ollut eikä tule olemaan, mutta en tiedä miten muiden ihmisten kohdalla on. Saattaa vaikka sutinoinniksi muuttua.

Ja ei siis tietääkseni harrasta tätä muiden naispuolisten työkavereiden kanssa. Eikä tämänkään kanssa ennen kuin nainen erosi. Sen jälkeen niitä viestejä alkoi tulla.

Ap

Nainen on yksinäinen ja kaipaa kaveria? 

Näin uskon, mutta ehkä voisi etsiä kaverikseen jonkun muun kuin naimisissa olevan perheenisän.

Ap

Annan sulle ohjeen: ilmoita miehellesi että se viestittely saa loppua nyt, ja ilmoittaa ensin että on onnellisesti parisuhteessa eikä voi auttaa. Terkuin yks jonka mies vampattiin juuri noin, tekstareilla, tikusta-asiaa -jutuilla ja sitten olikin lampun vaihtoa jne. En usko että exäni alunperin oli halukas mutta kun tarpeeksi tyrkyttää ja mouruaa niin...

Tai sitten kysyt siltä naiselta mitä se sun miehestä oikein haluaa kun ei saada edes iltaisin ja viikonloppuisin olla rauhassa häiritsijältä.

Sun mies oli ihan itse mukana jutussa. Ketään ei voi "vampata" jos hän ei halua tulla vampatuksi. Sun mies siis petti ja lähti ja olisi tehnyt niin joka tapauksessa. Tunnusta tosiasiat itsellesi.

Juu ei se mies tuossa kuviossa mikään tahdoton vampattava vietävissä oleva tekemisen kohde ole, itse kyllä menee ihan mukaan jos kerran ihan noin on lähtenyt. Kyllä miehen pitää osata sanoa ei. :D

Sehän siinä onkin, että miehet on usein niin sinisilmäisiä, että eivät tajua että joku on heidän perässään, kunnes tuo eukko hyökkää päälle kännissä jossain firman bileissä. Siinä mielessä en lähtisi miestä syyttämään.

JA sitten onkin jo asiat edenneet fyysiseksi ja pidemmälle kun eihän se tahdoton miesparka voi estää :D

Kuuletko itseäsi, uskotko itsekään? :D

Tottakai voi estää. Mutta mä olen realisti. Alkoholi alentaa estoja oikein tehokkaasti. Ei sitä turhaan vitsailla pikkujouluista ja mitä siellä tapahtuu. Mutta mies saattaa olla vielä tässä vaiheessa sen verran hölmö, että vaimon on parasta laittaa vähän rajoja tuohon viestittelyyn ennen kuin mitään "vahinkoa" pääsee käymään.

Vaimon tehtävä ei todellakaan ole asettaa rajoja miehelleen. Ihan jokainen ihminen asettaa omat rajansa. Ja vaikka toiselle yrittäisikin sääntöjä sanella, mikään ei takaa etteikö puoliso silti petä. Ketään ihmistä ei voi omistaa. Suhteen tulee perustua molemminpuoliselle luottamukselle. Jos sitä ei ole, vaihtoehtona on vain ero. Ei toisen sairaalloinen kontrollointi.

Mitäs sairaalloista siinä on jos ilmoittaa miehelle että se viestittely loppui nyt ja alapa äijä keskittyä perheeseesi tai tossa on ovi? Ihme länkytystä täällä. Ei voi olla niin että perheellinen mies saa tehdä mitä huvittaa, jopa häipyä, ja jättää yhdessä hankittujen lasten kasvatus lasten äidille, koska joku toinen muija on kiinnostavampi. Kyllä ne rajat voi ilmoittaa, siinähän sitten selviää onko miehellä selkärankaa olemassakaan.

No kyllä on aika sairaalloista suhtautuminen pelkkään viestittelyyn, joka vaikuttaa miehen puolelta täysin viattomalta. Kehittelet päästäsi skenaarion, jossa perheellinen mies jättää lapsetkin muijan takia, että kukas se täällä oikein länkyttää? Toki ei sinun tarvitse hyväksyä viestittelyä, sehän on selvä. Silloin voit näyttää ihan itsellesi ovea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

Työpaikalla, koska ollaan työkavereita. Olisko ihan vaikka näin.

Jonka kanssa ei kuitenkaan saa olla yhteydessä? :D

Jos oikeasti n.40h/vko ei riitä yhteydenpitoon, niin aika kumma juttu.

Töissä tehdään töitä. Ei sinne mennä kavereiden kanssa kahvittelemaan.

Kyllä siinä ehtii höpöttämäänkin. Plus lounastunti ja 2 kahvitaukoa.

Ehtii jos ehtii, niitä töitäkin on erilaisia ja jutut töissä yleensä pyörii työn ympärillä. Jos on oikeasti läheinen kaveri, niin kyllä minä silloin uhraan nimenomaan vapaa-aikaanikin hänelle. Jos sinä et pidä (työ)kavereita tuon läheisempinä niin se on sitten niin, mutta kaikkien kohdalla näin ei ole.

No apn mielestä tämä ei ole ok. APn mies kunnioittakoon sitä. Ihan eri asia jos molemmilla sama meno ja se hyväksytään eikä salailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

Työpaikalla, koska ollaan työkavereita. Olisko ihan vaikka näin.

Jonka kanssa ei kuitenkaan saa olla yhteydessä? :D

Jos oikeasti n.40h/vko ei riitä yhteydenpitoon, niin aika kumma juttu.

No mä teen kyllä työaikana töitä, en juorua edes niiden työkaverien kanssa joista ystäviäni on tullut. Vapaa-ajalla sitten viestittelemme kuulumiset ja näemmekin joskus. Myös varattuja kuuluu tähän joukkoon. En toki heidän kanssaan lähde kynttiläillalliselle mutta tietenkin viestittelemme mihin aikaan tahansa, miten sitä asiaa sattuu olemaan. Ja toinen vastaa kun vastaa, ei tarvitse heti olla kirjoittamassa takaisin. Ihan normaalia ystävyyttä tällainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee viestiteltyä miespuolisten työkavereiden kanssa. Yksi on työkaveri jo 16 vuoden takaa. Kenenkään kanssa ei ole mitään sutinoita ollut eikä tule olemaan, mutta en tiedä miten muiden ihmisten kohdalla on. Saattaa vaikka sutinoinniksi muuttua.

Ja ei siis tietääkseni harrasta tätä muiden naispuolisten työkavereiden kanssa. Eikä tämänkään kanssa ennen kuin nainen erosi. Sen jälkeen niitä viestejä alkoi tulla.

Ap

Nainen on yksinäinen ja kaipaa kaveria? 

Näin uskon, mutta ehkä voisi etsiä kaverikseen jonkun muun kuin naimisissa olevan perheenisän.

Ap

Annan sulle ohjeen: ilmoita miehellesi että se viestittely saa loppua nyt, ja ilmoittaa ensin että on onnellisesti parisuhteessa eikä voi auttaa. Terkuin yks jonka mies vampattiin juuri noin, tekstareilla, tikusta-asiaa -jutuilla ja sitten olikin lampun vaihtoa jne. En usko että exäni alunperin oli halukas mutta kun tarpeeksi tyrkyttää ja mouruaa niin...

Tai sitten kysyt siltä naiselta mitä se sun miehestä oikein haluaa kun ei saada edes iltaisin ja viikonloppuisin olla rauhassa häiritsijältä.

Sun mies oli ihan itse mukana jutussa. Ketään ei voi "vampata" jos hän ei halua tulla vampatuksi. Sun mies siis petti ja lähti ja olisi tehnyt niin joka tapauksessa. Tunnusta tosiasiat itsellesi.

Juu ei se mies tuossa kuviossa mikään tahdoton vampattava vietävissä oleva tekemisen kohde ole, itse kyllä menee ihan mukaan jos kerran ihan noin on lähtenyt. Kyllä miehen pitää osata sanoa ei. :D

Sehän siinä onkin, että miehet on usein niin sinisilmäisiä, että eivät tajua että joku on heidän perässään, kunnes tuo eukko hyökkää päälle kännissä jossain firman bileissä. Siinä mielessä en lähtisi miestä syyttämään.

JA sitten onkin jo asiat edenneet fyysiseksi ja pidemmälle kun eihän se tahdoton miesparka voi estää :D

Kuuletko itseäsi, uskotko itsekään? :D

Tottakai voi estää. Mutta mä olen realisti. Alkoholi alentaa estoja oikein tehokkaasti. Ei sitä turhaan vitsailla pikkujouluista ja mitä siellä tapahtuu. Mutta mies saattaa olla vielä tässä vaiheessa sen verran hölmö, että vaimon on parasta laittaa vähän rajoja tuohon viestittelyyn ennen kuin mitään "vahinkoa" pääsee käymään.

Vaimon tehtävä ei todellakaan ole asettaa rajoja miehelleen. Ihan jokainen ihminen asettaa omat rajansa. Ja vaikka toiselle yrittäisikin sääntöjä sanella, mikään ei takaa etteikö puoliso silti petä. Ketään ihmistä ei voi omistaa. Suhteen tulee perustua molemminpuoliselle luottamukselle. Jos sitä ei ole, vaihtoehtona on vain ero. Ei toisen sairaalloinen kontrollointi.

Näin. vaimo voi asettaa omat rajansa, ja ilmoittaa että hänen rajansa menee tässä viestittelyssä, että mikäli se ei lopu, niin ero tulee. Se on sitä omien rajojen asettamsita, että ei jää suhteeseen jossa ei ole hyvä olla.

Ja syy siihen on ihan vain vaimon oma sairaalloinen mustasukkaisuus ja vainoaminen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän aika kun ap jaksaa tuosta marmattaa, niin tämä työkaveri saa miehen puolelleen. 

Ap:n kannattaa siis ruveta viestittelemään myöhään iltaisin oman miespuolisen kaverin kanssa.

Voi olla hankalaa löytää mies, joka haluaa lauantai-iltaisin lähetellä  kissavideoita tai muuten vaan höpötellä. Eri asia sitten jos asiaan liittyy toiveita intiimistä kanssakäymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

40 vuotiaat perheelliset miehet etsii sinkkunaisia kavereiksi työpaikalta? Ja kaveeraaminen tapahtuu viestein arki ja viikonloppu iltaisin? Vähän oudolle kuullostaa, en ole laajassa lähipiirissä tai kaveripiirissä moiseen törmännyt.

Samakait se on onko se mies vai nainen, perheellinen tai perheetön, sinkku tai varattu, ystäviä saa olla. Saatetaan olla vaimon kanssa la-su yönä 02 aikoihin saunan terassilla ja näpyttelen viestiä jollekkin naiselle, jota en ole koskaan tavannut, enkä tapaa, mutta on kiva jutella ja vaihtaa ajatuksia. Kyllä ahistais jos vaimo puuttuis asiaan. En hyväksy minkäänlaista kyttäämistä suhteeltani...

En katselis tollasta päivääkään ettet viitsi edes saunoessa keskittyä kumppaniisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös työkaveriin voi tutustua ja alkaa kaveerata työkaverin kanssa? Oletteko te koskaan tutustuneet töissä ihmisiin niin, että heistä on tullut teille kaveri tai ystävä?

Minulla on työkavereista 99% miehiä. Enkö saa tutustua heihin, koska olen naimisissa? Miehelläni taas on varmaan 80% työkavereista naisia. Eikö hän saisi tutustua heihin? Onko meille molemmille sallittua tutustua vaan niihin muutamaan samaa sukupuolta oleviin ihmisiin työpaikalla?

Ymmärrän kyllä, että  miesten ja naisten välillä on yleisesti enemmän kemiaa ja seksuaalista vetovoimaa kuin samaa sukupuolta olevien ihmisten kesken. Yleisesti sitä siis pidetään jotenkin vääränä, että varattu ihminen tutustuu vastakkaista sukupuolta olevaan ihmiseen. Ymmärrän siis miksi tällaista ap:n kuvaamaa viestittelyä paheksutaan. Haluaisin kuitenkin herätellä teitä ajattelemaan asiaa. Emme kuitenkaan elä enää missään 1940-luvulla. Ymmärrän myös, että varmasti on sellaista vääränlaistakin viestittelyä eri sukupuolta olevien työkavereiden kesken, mutta en lähtisi yleistämään ja ajattelemaan että kaikki tapaukset ovat tällaisia.

Haloo? Tämä josta ap kirjoittaa on ERONNUT. Sä voit kaveerata vaikka kaikkien miesten kanssa, jos sun miestä ei häiritse.

Anteeksi mutta minusta sillä ei ole kyllä mitään merkitystä että mikä ihmisen parisuhde-status on. Minusta on hölmöä olettaa että sinkkuna elävä ihminen aina yrittäisi iskeä vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen. Tottakai niitäkin on, mutta ei kai se voi olla oletusarvo? Sinkku-ihminen ei saa tutustua töissä kehenkään, jos kaikki muut ovat naimisissa?

No saa tutustua. Minusta olisi kummallista, jos työkaveri kyselisi lauantaiaamuna, että "mitä teet" tms. Aikamoinen iilimato, sanoisin.

No mä olen kysynyt montakin kertaa :D. Ja usein on sitten sovittu vaikkapa kahvittelu lauantai-iltapäiväksi. Ei pitäisi hämmästyä kai enää mistään, mutta silti ihmettelen miten rajoittuneita näkökulmia tämä koko ketju on täynnä. Surullista.

Kyllä niitä työkavereita näkee töissä jo arkisin 40 h/viikko. Kyllä se riittää jutusteluun ja kaveeramiseen työnlomassa. Teen ihan muuta vapaa-ajalla.

En tiedä millainen työ sinulla on, mutta minä en todellakaan näe työkavereitani 40h/viikko. Yleensä menee kuukausia ettei nähdä ollenkaan. Ja vaikka nähtäisiinkin toimistolla, silloinhan teemme töitä emmekä juorua koko päivää. Siksi juuri on kiva pitää yhteyttä ja nähdä vapaa-ajalla niitä joista oikeita ystäviäni on ajan myötä tullut. 

Se on tämä kännyköiden aika kun ei voi keskittyä enää mihinkään muuhun kun siihen kännykän räpeltämiseen ja viestittelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

Työpaikalla, koska ollaan työkavereita. Olisko ihan vaikka näin.

Jonka kanssa ei kuitenkaan saa olla yhteydessä? :D

Jos oikeasti n.40h/vko ei riitä yhteydenpitoon, niin aika kumma juttu.

Töissä tehdään töitä. Ei sinne mennä kavereiden kanssa kahvittelemaan.

Kyllä siinä ehtii höpöttämäänkin. Plus lounastunti ja 2 kahvitaukoa.

Ehtii jos ehtii, niitä töitäkin on erilaisia ja jutut töissä yleensä pyörii työn ympärillä. Jos on oikeasti läheinen kaveri, niin kyllä minä silloin uhraan nimenomaan vapaa-aikaanikin hänelle. Jos sinä et pidä (työ)kavereita tuon läheisempinä niin se on sitten niin, mutta kaikkien kohdalla näin ei ole.

No apn mielestä tämä ei ole ok. APn mies kunnioittakoon sitä. Ihan eri asia jos molemmilla sama meno ja se hyväksytään eikä salailla.

Ja jos ap sanoo miehelleen, että vasemmalla puolella tietä hypitään vasemmalla jalalla ja oikealla puolella tietä oikealla jalalla, niin sitten ap:n mies vain kunnioittaa ap:tä ja tottelee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

Työpaikalla, koska ollaan työkavereita. Olisko ihan vaikka näin.

Jonka kanssa ei kuitenkaan saa olla yhteydessä? :D

Jos oikeasti n.40h/vko ei riitä yhteydenpitoon, niin aika kumma juttu.

Töissä tehdään töitä. Ei sinne mennä kavereiden kanssa kahvittelemaan.

Jotenkin kuitenkin henk.koht.numerojakin on vaihdettu, joten ei sitä ole taidettu ihan pelkkiä töitä tehdä..

Niin, kenties juurikin siksi että ehtisi paremmin vaihtaa kuulumisia vapaa-ajalla eikä vain siellä töissä työjuttuja :)

Tässä tapauksessa eronnut kyselee varatulta viikonloppuna mitä hän touhuaa, lähettelee koiran kuvia ja haluaa pelata jotain kysymyspeliä puhelimessa.-  Tietääkö eronnut että mies on varattu? Eihän miehet yleensä tällaista kerro. - Kerran kollega oli kus essa yhden eronneen naisen takia, kysyi minulta (nainen) mitä hän tekee kun se yrittää vampata. Sanoin että kaiva nyt se vihkisormuksesi sormeen ihan aluksi. Ei muuta tarvinut, sai jäädä rauhaan. Tunsi kyllä miehen rouvankin, mutta vihkisormus jostain syystä herätti.

Mies siis kysyi minulta, kollegalta, miten karistaa eukon kannoiltaan. On vähän vässykkä, ja taatusti oma rouvansa on sellainen että mies hoitakoon omat ongelmansa. Ei kaikilla miehillä rohkeus riitä, itse asiassa ei kovinkaan moni anna pakkeja naiselle vaikka on varattu. Toivovat vain että asia ratkeaisi jotenkin, tekemättä mitään.

Kai olet selväsanaisesti ilmoittanut miehellesi että hän ei saa puhua tai olla tekemisissä muiden naisten kanssa kuin korkeitaan tiettyinä kelloaikoina kun sinä olet noin mustasukkainen etkä siedä ajatustakaan että miehesi puhuu jollekin toiselle naiselle?

Sitten vielä naiset kehtaavat kitistä minkä takia miehet eivät ole naisten kanssa pelkästään ystäviä....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mieskin alkaisi ihmetellä jos yhtäkkiä alkaisin iltaisin ja viikonloppuisin viestitellä työpaikan miehille ketä näen kuitenkin päivittäin töissä.

Ja jos mies alkaisi määräilemään kenen kanssa viestittelet, niin tottelisit häntä?

Ei mun miehen tarvitse tehdä sellaista, en toimisi noin.

Mutta olisit valmis kieltämään miestäsi viestittämästä omille kavereille. Todella tasavertainen parisuhde.

Jos yhtäkkiä alkaisi jollekin työpaikan eronneelle sinkkunaiselle iltaisin viestiä niin kyllä sanoisin että onkohan ihan älykästä touhua. Kaverit on erikseen.

Mutta miten niitä kaverisuhteita voi syntyä, jos viestittely on syntiä?

Työpaikalla, koska ollaan työkavereita. Olisko ihan vaikka näin.

Jonka kanssa ei kuitenkaan saa olla yhteydessä? :D

Jos oikeasti n.40h/vko ei riitä yhteydenpitoon, niin aika kumma juttu.

Töissä tehdään töitä. Ei sinne mennä kavereiden kanssa kahvittelemaan.

Kyllä siinä ehtii höpöttämäänkin. Plus lounastunti ja 2 kahvitaukoa.

Ehtii jos ehtii, niitä töitäkin on erilaisia ja jutut töissä yleensä pyörii työn ympärillä. Jos on oikeasti läheinen kaveri, niin kyllä minä silloin uhraan nimenomaan vapaa-aikaanikin hänelle. Jos sinä et pidä (työ)kavereita tuon läheisempinä niin se on sitten niin, mutta kaikkien kohdalla näin ei ole.

No apn mielestä tämä ei ole ok. APn mies kunnioittakoon sitä. Ihan eri asia jos molemmilla sama meno ja se hyväksytään eikä salailla.

Ja jos ap sanoo miehelleen, että vasemmalla puolella tietä hypitään vasemmalla jalalla ja oikealla puolella tietä oikealla jalalla, niin sitten ap:n mies vain kunnioittaa ap:tä ja tottelee?

Miksi haluaisit pahottaa kumppanisi mielen turhilla asioilla? Tuskin nuo kissavideot ja mitä kuuluu viestit viikonloppuisin ja iltaisin on miehelle kovin tärkeitä ettei ilman voisi olla? Tuo työpaikan nainen ei liene mikään miehen bestis tai hyvä ystävä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee viestiteltyä miespuolisten työkavereiden kanssa. Yksi on työkaveri jo 16 vuoden takaa. Kenenkään kanssa ei ole mitään sutinoita ollut eikä tule olemaan, mutta en tiedä miten muiden ihmisten kohdalla on. Saattaa vaikka sutinoinniksi muuttua.

Ja ei siis tietääkseni harrasta tätä muiden naispuolisten työkavereiden kanssa. Eikä tämänkään kanssa ennen kuin nainen erosi. Sen jälkeen niitä viestejä alkoi tulla.

Ap

Nainen on yksinäinen ja kaipaa kaveria? 

Näin uskon, mutta ehkä voisi etsiä kaverikseen jonkun muun kuin naimisissa olevan perheenisän.

Ap

Annan sulle ohjeen: ilmoita miehellesi että se viestittely saa loppua nyt, ja ilmoittaa ensin että on onnellisesti parisuhteessa eikä voi auttaa. Terkuin yks jonka mies vampattiin juuri noin, tekstareilla, tikusta-asiaa -jutuilla ja sitten olikin lampun vaihtoa jne. En usko että exäni alunperin oli halukas mutta kun tarpeeksi tyrkyttää ja mouruaa niin...

Tai sitten kysyt siltä naiselta mitä se sun miehestä oikein haluaa kun ei saada edes iltaisin ja viikonloppuisin olla rauhassa häiritsijältä.

Sun mies oli ihan itse mukana jutussa. Ketään ei voi "vampata" jos hän ei halua tulla vampatuksi. Sun mies siis petti ja lähti ja olisi tehnyt niin joka tapauksessa. Tunnusta tosiasiat itsellesi.

Juu ei se mies tuossa kuviossa mikään tahdoton vampattava vietävissä oleva tekemisen kohde ole, itse kyllä menee ihan mukaan jos kerran ihan noin on lähtenyt. Kyllä miehen pitää osata sanoa ei. :D

Sehän siinä onkin, että miehet on usein niin sinisilmäisiä, että eivät tajua että joku on heidän perässään, kunnes tuo eukko hyökkää päälle kännissä jossain firman bileissä. Siinä mielessä en lähtisi miestä syyttämään.

JA sitten onkin jo asiat edenneet fyysiseksi ja pidemmälle kun eihän se tahdoton miesparka voi estää :D

Kuuletko itseäsi, uskotko itsekään? :D

Tottakai voi estää. Mutta mä olen realisti. Alkoholi alentaa estoja oikein tehokkaasti. Ei sitä turhaan vitsailla pikkujouluista ja mitä siellä tapahtuu. Mutta mies saattaa olla vielä tässä vaiheessa sen verran hölmö, että vaimon on parasta laittaa vähän rajoja tuohon viestittelyyn ennen kuin mitään "vahinkoa" pääsee käymään.

Vaimon tehtävä ei todellakaan ole asettaa rajoja miehelleen. Ihan jokainen ihminen asettaa omat rajansa. Ja vaikka toiselle yrittäisikin sääntöjä sanella, mikään ei takaa etteikö puoliso silti petä. Ketään ihmistä ei voi omistaa. Suhteen tulee perustua molemminpuoliselle luottamukselle. Jos sitä ei ole, vaihtoehtona on vain ero. Ei toisen sairaalloinen kontrollointi.

Mitäs sairaalloista siinä on jos ilmoittaa miehelle että se viestittely loppui nyt ja alapa äijä keskittyä perheeseesi tai tossa on ovi? Ihme länkytystä täällä. Ei voi olla niin että perheellinen mies saa tehdä mitä huvittaa, jopa häipyä, ja jättää yhdessä hankittujen lasten kasvatus lasten äidille, koska joku toinen muija on kiinnostavampi. Kyllä ne rajat voi ilmoittaa, siinähän sitten selviää onko miehellä selkärankaa olemassakaan.

Just näin, ei ole mitään sairaaloista. Mies voisi kertoa tällaiset suhdevaatimukset ennen kuin alkaa perustamaan perhettä, jotta muut välittyvät tällaisilta "naiskaveritilanteilta". Normaali ihmisillä tällaiset asiat tulevat kyllä selväksi jo aika nopeasti seurustelun alettua.