Onko olemassa ihmisiä jotka eivät löydä kumppania

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:05"]

Voin kertoa, että naisia, jotka ovat itse vapaaehtoisesti työttömänä, on vähän. Tästähän se "muijan löytyminen" kiikastaa, ei muusta mainitsemastasi.

[/quote]

Ei se naisen ole pakko olla tahallaan työtön, vaikka se onkin toivottavaa. Työssäkäyväkin kelpaa, kunhan ei vaan ole niin ahne ja pinnallinen, että vaatii munkin käyvän töissä / hakevan töitä.

[/quote]Kuka teidät elättää? Et vastaa, koska provoilet vaan, aikasi kuluksi.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:09"]

Onneksi sinulla on lapsi! Siitä saat olla kyllä todella kiitollinen. Monelta jää lapsi saamatta kokonaan, kun ei löydy puolisoa. Lapsen saamatta jättäminen voi olla vielä kipeämpi asia kuin se, ettei löydä puolisoa.

[/quote]

Suomessa on nuoria naisia huomattavasti enemmän kuin nuoria miehiä, joten ihan itseään saavat muijat syyttää jos jäävät mukuloitte.

Minä, 25 vuotta. Olen tehnyt aloitteita niin oikeassa elämässä kuin Tinderissäkin, kroppa on hyvässä kunnossa, pukeudun hyvin enkä ole ruma - en mikään kauneinkaan koska en oikein osaa laittaa hiuksiani yms. mutta sanoisin tän suht luonnollisen tyylin sopivan mulle kokonaisuudessaan ja pakkelinaamarilla näytänkin ihan typerykseltä, ei vaan sovi mulle. Mulla ei edes ole kovin korkeat kriteerit miehelle, kunhan on mun mielestä hyvännäköinen (todella laaja käsite) ja käytöstapainen niin olisin ehdottomasti valmis tutustumaan ja katsomaan natsaako sen pidemmälle, en vaan ole koskaan päässyt edes tuohon pisteeseen asti.

Ujo olen enkä sillä tavalla osaa flirttailla, jonkin verran myös epävarma enkä tosiaan kanna itseäni niin hyvin kun pitäisi. Olen yrittänyt aktiivisesti löytää itseluottamusta ja -varmuutta luonteeseen ja olemukseen, sisäisesti tunnen tehneeni pitkän matkan sillä saralla, mutta ei se näköjään ulkoiseen olemukseen välity.

Olen teinistä asti joka ilta (oikeasti) nukkumaan mennessä kuvitellut jonkun viereeni enkä edes osannut nukkua ilman tuota mielikuvaa...mutta lopetin sen jonkin aikaa sitten, lisää vaan pahaa oloa yksinäisyydestä kun tajuaa että on 10 vuotta joka ilta haaveilllut jostakin, mitä ei ole koskaan ollut edes lähellä saada.

Yksi mies musta oli kiinnostunut, hänestä kuoriutui sitten ihan totaalinen psykopaatti vuoden jälkeen. Palasin hänen luokseen monta kertaa kun se yksinoleminen tuntui taas niin pahalta mutta lopulta pääsin irti. Tuntuu todella pahalta että hänellä on vientiä riittänyt vaikka kohdellut muitakin naisia yhtä kamalasti kuin minua, ja minä joka en tee pahaa ja haluan edes kerran kokea läheisyyden normaalin, mieleltään terveen miehen kanssa, en sitä koskaan saa.

Tuntui hyvältä avautua :D

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:11"]

Kuka teidät elättää? Et vastaa, koska provoilet vaan, aikasi kuluksi.

[/quote]

Mitä vittua se nyt tähän liittyy? Ei tässä topikissa ole kyse siitä miten muiden ihmisten elämäntyyli sopii sun tekopyhiin moraaliarvoihin.

Olen yli kolmekymppinen mies. Olen ollut hetken yksin pitkän parisuhteen katkettua. Haluan loppuelämän kestävän parisuhteen ja lapsia. Ongelmaksi on muodostunut ikään liittyvät asiat.

Samanikäiset ja vanhemmat naiset joko haluavat lapsia välittömästi tai eivät halua lapsia ollenkaan.

Nuoremmat eivät kiinnostu minusta ikäni vuoksi.

Tuntuu uskomattomalta ajatella, että tässäkö tämä oli. Olen syntynyt kuitenkin 80-luvulla. Täytyy toivoa, että kohdalleni sattuisi nuorempi nainen, jonka kanssa voin ensin rauhassa tutustua, rakastua ja elää yhteiselämää kohti onnellista perhettä. Näistä saa aina välillä lukea, joten ehkä käy tuuri. Muuten taidan jäädä vanhaksi piiaksi.

Uskomatonta, kuinka ihmiset pitävät esimerkiksi 26-vuotiasta ja 34-vuotiasta ihan eri planeetoilta olevina, puhutaan suurista ikäeroista ja yhteensopimattomuudesta. Molemmat ovat todennäköisesti ainakin yhden koulun käyneitä ja työelämässä. Aivan samassa elämäntilanteessa siis. Ei mielestäni 25-45 -vuotiaatkaan eroa niin merkittävästi toisistaan, korkeintaan lasten iän osalta. Samalla tavalla aikaa vietetään, kuka harrastuksissa, välillä ystävien kanssa, joskus matkustellen, töissä käyden tai aikuisopiskellen. En vaan käsitä.

Tämä on varmaankin jokin Suomalainen, pohjoismaalainen tai eurooppalainen ajatustapa, että yli 5 vuotta nuoremmat ja vanhemmat eri sukupuolta olevat eivät ole missään tekemisissä keskenään.

Minä! 26-v nainen ja en vain löydä. Olen aika tylsä, ujo ja epävarma itsestäni enkä ole koskaan seurustellut. Samoin eräs 30-vuotias kaverini ei vaan tunnu löytävän ketään vaikka on kyllä koittanut vaikka mitä :( Ehkä kaikki ei vaan löydä rakkautta.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:16"]

Olen yli kolmekymppinen mies. Olen ollut hetken yksin pitkän parisuhteen katkettua. Haluan loppuelämän kestävän parisuhteen ja lapsia. Ongelmaksi on muodostunut ikään liittyvät asiat.

Samanikäiset ja vanhemmat naiset joko haluavat lapsia välittömästi tai eivät halua lapsia ollenkaan.

[/quote]

Ymmärrän tuon, ettet halua pariutua sellaisen naisen kanssa, joka ei ehdottomasti halua lapsia. Mutta jos nainen (ymmärrettävistä syistä) haluaa lapsia lähitulevaisuudessa, niin tarvitseeko sen olla deal breaker? Etkö voisi olla avoin sille mahdollisuudelle, että innostutte toisistanne siinä määrin, että etenette asioissa hieman nopeammin?

Minä tapasin mieheni, kun hän oli 31 ja minä olin 29. Olimme molemmat sellaisessa elämäntilanteessa, että olimme valmiita vakiintumaan. Tykästyimme toisiimme siinä määrin, että 8kk seurustelun jälkeen muutimme yhteen ja menimme naimisiin. Lapsi oli tervetullut kun oli tulllakseen ja tulinkin aika pian raskaaksi. Lapsi syntyi 11kk häiden jälkeen. Ensimmäisen vuoden jälkeen olimme siis naimisissa, minä olin raskaana ja olimme myös tehneet kaupat ensimmäisestä yhteisestä asunnostamme. Eikä se tuntunut ollenkaan liian nopealta vauhdilta meille, vaikka ulkopuolisia saattaa hirvittää. Meille oli jo aika alusta asti selvää, että tämä on nyt tässä eikä meillä ollut mitään syytä vitkasteluun. Nyt ollaan oltu kohta 16 vuotta naimisissa.

Vaikka naisella olisi kiire saada lapsia, niin ehkä se kortti kannattaisi kuitenkin katsoa, jos nainen muuten vaikuttaa kiinnostavalta? Ehkä itsekin haluat saada nopeasti lapsia, kun oikea nainen osuu kohdalle? Eikä tuossa iässä välttämättä enää tulla raskaaksi heti paikalla. Se ensimmäinenkin lapsi voi olla pitkän yrityksen ja hoitojen takana, etukäteen ei voi tietää. Meillä se dinkkuaika jäi lyhyeksi, vain 1,5 vuoden mittaiseksi. Mutta ei meitä silti ole harmittanut, olemme viihtyneet hyvin pienenä perheenä ja elämä tuntuu hyvältä.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:16"]

Olen yli kolmekymppinen mies. Olen ollut hetken yksin pitkän parisuhteen katkettua. Haluan loppuelämän kestävän parisuhteen ja lapsia. Ongelmaksi on muodostunut ikään liittyvät asiat.

Samanikäiset ja vanhemmat naiset joko haluavat lapsia välittömästi tai eivät halua lapsia ollenkaan.

Nuoremmat eivät kiinnostu minusta ikäni vuoksi.

Tuntuu uskomattomalta ajatella, että tässäkö tämä oli. Olen syntynyt kuitenkin 80-luvulla. Täytyy toivoa, että kohdalleni sattuisi nuorempi nainen, jonka kanssa voin ensin rauhassa tutustua, rakastua ja elää yhteiselämää kohti onnellista perhettä. Näistä saa aina välillä lukea, joten ehkä käy tuuri. Muuten taidan jäädä vanhaksi piiaksi.

Uskomatonta, kuinka ihmiset pitävät esimerkiksi 26-vuotiasta ja 34-vuotiasta ihan eri planeetoilta olevina, puhutaan suurista ikäeroista ja yhteensopimattomuudesta. Molemmat ovat todennäköisesti ainakin yhden koulun käyneitä ja työelämässä. Aivan samassa elämäntilanteessa siis. Ei mielestäni 25-45 -vuotiaatkaan eroa niin merkittävästi toisistaan, korkeintaan lasten iän osalta. Samalla tavalla aikaa vietetään, kuka harrastuksissa, välillä ystävien kanssa, joskus matkustellen, töissä käyden tai aikuisopiskellen. En vaan käsitä.

Tämä on varmaankin jokin Suomalainen, pohjoismaalainen tai eurooppalainen ajatustapa, että yli 5 vuotta nuoremmat ja vanhemmat eri sukupuolta olevat eivät ole missään tekemisissä keskenään.

[/quote]

kuule, 25 ja 45 välillä on sukupolvien välinen kuilu... 10 vuotta ei vielä ole, koska 10 v ei vielä tee lapsia. 

Vaikka nyt 20 vuotta tuntuu pieneltä ikäerolta, niin mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän ikäero näkyy. Jos minulla, 47 vuotiaalla olisi nyt 67 v mies, niin.... Minä, nainen parhaassa iässä, yhdessä eläkeläisen kanssa? Mitä mies tekisi silloin, kun minä olen työelämässä? Kun minä pääse eläkkeelle ja haluam muuttaa "espanjaan", otanko mukaan sen liki 90- vuotiaan papan?

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:16"]Olen yli kolmekymppinen mies. Olen ollut hetken yksin pitkän parisuhteen katkettua. Haluan loppuelämän kestävän parisuhteen ja lapsia. Ongelmaksi on muodostunut ikään liittyvät asiat.

Samanikäiset ja vanhemmat naiset joko haluavat lapsia välittömästi tai eivät halua lapsia ollenkaan.

Nuoremmat eivät kiinnostu minusta ikäni vuoksi.

Tuntuu uskomattomalta ajatella, että tässäkö tämä oli. Olen syntynyt kuitenkin 80-luvulla. Täytyy toivoa, että kohdalleni sattuisi nuorempi nainen, jonka kanssa voin ensin rauhassa tutustua, rakastua ja elää yhteiselämää kohti onnellista perhettä. Näistä saa aina välillä lukea, joten ehkä käy tuuri. Muuten taidan jäädä vanhaksi piiaksi.

Uskomatonta, kuinka ihmiset pitävät esimerkiksi 26-vuotiasta ja 34-vuotiasta ihan eri planeetoilta olevina, puhutaan suurista ikäeroista ja yhteensopimattomuudesta. Molemmat ovat todennäköisesti ainakin yhden koulun käyneitä ja työelämässä. Aivan samassa elämäntilanteessa siis. Ei mielestäni 25-45 -vuotiaatkaan eroa niin 7merkittävästi toisistaan, korkeintaan lasten iän osalta. Samalla tavalla aikaa vietetään, kuka harrastuksissa, välillä ystävien kanssa, joskus matkustellen, töissä käyden tai aikuisopiskellen. En vaan käsitä.

Tämä on varmaankin jokin Suomalainen, pohjoismaalainen tai eurooppalainen ajatustapa, että yli 5 vuotta nuoremmat ja vanhemmat eri sukupuolta olevat eivät ole missään tekemisissä keskenään.
[/quote]

Älä heitä vielä pyyhettä kehään. Joku nuorempi voi ihan hyvin kiinnostua sinusta. :) Olen itse 28-vuotias ja mieheni on 35. Lapsia ei vielä ole meilläkään.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:16"]

Olen yli kolmekymppinen mies. Olen ollut hetken yksin pitkän parisuhteen katkettua. Haluan loppuelämän kestävän parisuhteen ja lapsia. Ongelmaksi on muodostunut ikään liittyvät asiat.

Samanikäiset ja vanhemmat naiset joko haluavat lapsia välittömästi tai eivät halua lapsia ollenkaan.

Nuoremmat eivät kiinnostu minusta ikäni vuoksi.

Tuntuu uskomattomalta ajatella, että tässäkö tämä oli. Olen syntynyt kuitenkin 80-luvulla. Täytyy toivoa, että kohdalleni sattuisi nuorempi nainen, jonka kanssa voin ensin rauhassa tutustua, rakastua ja elää yhteiselämää kohti onnellista perhettä. Näistä saa aina välillä lukea, joten ehkä käy tuuri. Muuten taidan jäädä vanhaksi piiaksi.

Uskomatonta, kuinka ihmiset pitävät esimerkiksi 26-vuotiasta ja 34-vuotiasta ihan eri planeetoilta olevina, puhutaan suurista ikäeroista ja yhteensopimattomuudesta. Molemmat ovat todennäköisesti ainakin yhden koulun käyneitä ja työelämässä. Aivan samassa elämäntilanteessa siis. Ei mielestäni 25-45 -vuotiaatkaan eroa niin merkittävästi toisistaan, korkeintaan lasten iän osalta. Samalla tavalla aikaa vietetään, kuka harrastuksissa, välillä ystävien kanssa, joskus matkustellen, töissä käyden tai aikuisopiskellen. En vaan käsitä.

Tämä on varmaankin jokin Suomalainen, pohjoismaalainen tai eurooppalainen ajatustapa, että yli 5 vuotta nuoremmat ja vanhemmat eri sukupuolta olevat eivät ole missään tekemisissä keskenään.

[/quote]

Koulutettu parikymppinen, otetaan nyt sitten vaikka se 26-vuotias, haluaa lapsen todennäköisesti ehkä n. 30-vuotiaana. Jos olet 34-vuotias, niin olisit ehkä jopa yli 40-vuotias, kun esikoinen syntyy. Sinä olet hieman pudonnut junasta tässä yhtälössä.

Olen 36-vuotias nainen ja edelleen sinkku. Olen hyvännäköinen ja urheilullinen. Saan paljon huomiota miehiltä esim baareissa. Sosiaalisuuttakin löytyy riittävästi :) Olen työssäkäyvä ja omaisuutta on elämän varrella karttunut. En hae elättäjää vaan tasavertaista kumppania. Pitkiä seurustelusuhteita mulla on ollut kolme kappaletta ja ne kaikki ovat kaatuneet miehen mustasukkaisuuteen ja omistushaluisuuteen. Olisi ihana löytää mies jolla olisi halua kunnolliseen parisuhteeseen. Nyt tuntuu ettei enää kunnollisia sinkkumiehiä ole vapaana vaan ne kaikki ovat jo varattuja. Kriteerit eivät ole liian korkeita. Haluan työssäkäyvän, kunnollisen miehen joka on valmis parisuhteeseen. Näin vanhana sitä jo tietää että kummallakin tulee olla omat menot ja harrastukset. Toista ei saa liikaa omistaa eikä kahlita kotiin. Perhehaaveet olen jo haudannut :( En tiedä missä ne vapaat, fiksut miehet piileskelee kun en ole heitä löytänyt vaikka aktiivisesti olen hakenut. Baareista, nettitreffeiltä, Tinderistä ja harrastuksista heitä ei ainakaan ole löytynyt.. 

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:20"]

Minä! 26-v nainen ja en vain löydä. Olen aika tylsä, ujo ja epävarma itsestäni enkä ole koskaan seurustellut. Samoin eräs 30-vuotias kaverini ei vaan tunnu löytävän ketään vaikka on kyllä koittanut vaikka mitä :( Ehkä kaikki ei vaan löydä rakkautta.

[/quote]

Mikset sitten yritä muuttua miehille kiinnostavammaksi ja paranna itsevarmuuttasi? Nuo molemmat ovat korjattavissa.

Ujous ei ole negatiivinen piirre sinänsä, sillä monet ujot ihmiset pääsevät parisuhteisiin.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:47"]Olen 36-vuotias nainen ja edelleen sinkku. Olen hyvännäköinen ja urheilullinen. Saan paljon huomiota miehiltä esim baareissa. Sosiaalisuuttakin löytyy riittävästi :) Olen työssäkäyvä ja omaisuutta on elämän varrella karttunut. En hae elättäjää vaan tasavertaista kumppania. Pitkiä seurustelusuhteita mulla on ollut kolme kappaletta ja ne kaikki ovat kaatuneet miehen mustasukkaisuuteen ja omistushaluisuuteen. Olisi ihana löytää mies jolla olisi halua kunnolliseen parisuhteeseen. Nyt tuntuu ettei enää kunnollisia sinkkumiehiä ole vapaana vaan ne kaikki ovat jo varattuja. Kriteerit eivät ole liian korkeita. Haluan työssäkäyvän, kunnollisen miehen joka on valmis parisuhteeseen. Näin vanhana sitä jo tietää että kummallakin tulee olla omat menot ja harrastukset. Toista ei saa liikaa omistaa eikä kahlita kotiin. Perhehaaveet olen jo haudannut :( En tiedä missä ne vapaat, fiksut miehet piileskelee kun en ole heitä löytänyt vaikka aktiivisesti olen hakenut. Baareista, nettitreffeiltä, Tinderistä ja harrastuksista heitä ei ainakaan ole löytynyt.. 
[/quote]

Sä sentään olet seurustellut. Täällä on ihmisiä jotka ei ole koskaan seurustellut!!

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:47"]

Olen 36-vuotias nainen ja edelleen sinkku. Olen hyvännäköinen ja urheilullinen. Saan paljon huomiota miehiltä esim baareissa. Sosiaalisuuttakin löytyy riittävästi :) Olen työssäkäyvä ja omaisuutta on elämän varrella karttunut. En hae elättäjää vaan tasavertaista kumppania. Pitkiä seurustelusuhteita mulla on ollut kolme kappaletta ja ne kaikki ovat kaatuneet miehen mustasukkaisuuteen ja omistushaluisuuteen. Olisi ihana löytää mies jolla olisi halua kunnolliseen parisuhteeseen. Nyt tuntuu ettei enää kunnollisia sinkkumiehiä ole vapaana vaan ne kaikki ovat jo varattuja. Kriteerit eivät ole liian korkeita. Haluan työssäkäyvän, kunnollisen miehen joka on valmis parisuhteeseen. Näin vanhana sitä jo tietää että kummallakin tulee olla omat menot ja harrastukset. Toista ei saa liikaa omistaa eikä kahlita kotiin. Perhehaaveet olen jo haudannut :( En tiedä missä ne vapaat, fiksut miehet piileskelee kun en ole heitä löytänyt vaikka aktiivisesti olen hakenut. Baareista, nettitreffeiltä, Tinderistä ja harrastuksista heitä ei ainakaan ole löytynyt.. 

[/quote]

Kaikilla tuntemillani sinkkunaisilla on elämä erittäin mallillaan: kroppa, ulkonäkö, älykkyys, koulutus, työ, persoona, harrastukset ja sosiaalinen elämä. 

Sen sijaan kaikki miehet, joilla on vastaava paketti ovat eittämättä aina varattuja :/ Jos tuon tason mies on sinkku, niin oman kokemuksen mukaan syynä on juuri tapahtunut ero taustalla - ei se, että miehellä ei olisi mahdollisuuksia löytää helpolla vastaava nainen.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:12"][quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:09"]

Onneksi sinulla on lapsi! Siitä saat olla kyllä todella kiitollinen. Monelta jää lapsi saamatta kokonaan, kun ei löydy puolisoa. Lapsen saamatta jättäminen voi olla vielä kipeämpi asia kuin se, ettei löydä puolisoa.

[/quote]

Suomessa on nuoria naisia huomattavasti enemmän kuin nuoria miehiä, joten ihan itseään saavat muijat syyttää jos jäävät mukuloitte.
[/quote]

Suomessa on naimaikäisiä (20-55 vee) miehiä 55000 enemmän kuin naisia.. Eli naisten markkinat.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:08"]

Minä. 28v, olen nätti liikunnallinen ja hauska. Miehet kiinnostuvat vain seksinielessä joten jotain vikaa mussa on. Olen harkinnut adoptiota yksin koska haluan lapsia :/ ja miestä vaan ei löydy.

[/quote]

Etkö yhtään osaa aavistella mistä tuo johtuu?

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:58"][quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:08"]

Minä. 28v, olen nätti liikunnallinen ja hauska. Miehet kiinnostuvat vain seksinielessä joten jotain vikaa mussa on. Olen harkinnut adoptiota yksin koska haluan lapsia :/ ja miestä vaan ei löydy.

[/quote]

Etkö yhtään osaa aavistella mistä tuo johtuu?
[/quote]

Kerro sinä kun tunnut tietävän paremmin?

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:58"]

Suomessa on naimaikäisiä (20-55 vee) miehiä 55000 enemmän kuin naisia.. Eli naisten markkinat.

[/quote]

Joo, siis epähuomiossa kirjoitin, että naisia on enemmän. Naisiahan on siis vähemmän. Eli pelkästään itseään saavat syyttää jos jäävät mukuloitta.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 15:01"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:58"][quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:08"] Minä. 28v, olen nätti liikunnallinen ja hauska. Miehet kiinnostuvat vain seksinielessä joten jotain vikaa mussa on. Olen harkinnut adoptiota yksin koska haluan lapsia :/ ja miestä vaan ei löydy. [/quote] Etkö yhtään osaa aavistella mistä tuo johtuu? [/quote] Kerro sinä kun tunnut tietävän paremmin?

[/quote]

En tosiaan tiedä. Kiinnostaisi tietää mitä tuossa tilanteessa oleva ajattelee mahdollisina syinä, koska itselläni on sama ongelma... Osan naisista päätyessä miesten kanssa "vain yksi jätkistä" -kategoriaan minulla on aina ollut vaikeuksia saada mies kiinnostumaan itsestäni muussa kuin seksimielessä.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:58"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:12"][quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:09"] Onneksi sinulla on lapsi! Siitä saat olla kyllä todella kiitollinen. Monelta jää lapsi saamatta kokonaan, kun ei löydy puolisoa. Lapsen saamatta jättäminen voi olla vielä kipeämpi asia kuin se, ettei löydä puolisoa. [/quote] Suomessa on nuoria naisia huomattavasti enemmän kuin nuoria miehiä, joten ihan itseään saavat muijat syyttää jos jäävät mukuloitte. [/quote] Suomessa on naimaikäisiä (20-55 vee) miehiä 55000 enemmän kuin naisia.. Eli naisten markkinat.

[/quote]

Kyllä yli 55-vuotiaatkin ovat naimakelpoisia. Just saying. Nuoremmat luulevat, ettei kuuskymppisillä enää hormonit hyrrää - väärin! ;-)