Onko olemassa ihmisiä jotka eivät löydä kumppania

[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 20:05"]Täällä 32v nainen ja ei vaan mistään löydy vakituista seuraa. Viimeksi seurustelin 23-vuotiaana vuoden ja tästä suhteesta sain tytön. Onneksi tein sillon lapsen kun sen jälkeen ei ole miestä löytynyt. Hirveä vauvakuume ollut viimeiset 4v mutta kun ei niin ei.

Kaikki haluaa vaan seksisuhteen, muuhun en kelpaa. Viimeksi keväällä ihastuin yhteen mieheen ja selvisikin että olin vain sivusuhde vaikka äitti olevansa sinkku! Ehdin jo esitellä hänet mun tytölle ja vanhemmille kunnes tuli hänen "exältä" vihaista viestiä facen postiin.
[/quote]
Ei ole käynyt sitten mielessä, että tyttö on se syy, mikset kelpaa? Ei kukaan ainakaan nuorena halua riesakseen turhaa elättiä, kun voi vielä löytää tasoisensa kumppanin ja saada oman perheen. Siitä on romantiikka kaukana kun hempeän parisuhdeillan sijaan saa kuunnella vieraan miehen penikan maukunaa ja huomion kerjäämistä illasta toiseen. Niin puutteessa harva vielä alle nelikymppisenä on, että niin epätoivoiseen viritelmään lähtisi.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 17:53"]

Katso itseäsi vakavasti. Miksi et löydä kumppania? Mitä voisit itse muuttaa itsessäsi, tehden sinusta haluttavamman seurustelukumppanin?

[/quote]

Tämä. 

On täysin turha valittaa sinkkuutta, jos oikeasti ei kykene tiedostamaan niitä järisyttäviä vikoja itsessä mitkä estävät pariutumisen. Ja ei: seurustelevat ihmiset eivät ole todellakaan täydellisiä, mutta yhtälailla oletettavaa on että tekee jotain väärin jos ei onnistu missään vaiheessa pariutumaan terveelliseen parisuhteeseen, jossa tunteet ovat molemminpuoliset.

Ja kyllä pitäisi tiedostaa, että ulkoinen huono olemus, lihavuus tai muu ensivaikutelmaan voimakkaasti vaikuttava asia pilaa monta mahdollisuutta heti kättelyssä. Sitten jää jäljelle ne, jotka yrittävät olla välittämättä asiasta, ts. ovat itse vastaavia.

Kumppania on vaikea löytää, jos etsii sellaista ihmistä, jonka kanssa on hyvä olla. Näin ainakin itse olen asian kokenut. Monet ihmiset ovat jotenkin outoja. On persoonallisuushäiriöisiä, epäluotettavia jne. Kulutin monta vuotta tuollaisen miehen kanssa. Teki aika varovaiseksi. En halua enää jäädä koukkuun toista hyväksikäyttävään ihmiseen. 

Voihan se olla mahdollista. Pitäisi löytää muija, joka ei naiselle tyypilliseen laske miehen arvoa rahassa ja työssä ja aseta vaatimuksiaan sen mukaan, mikä karsii varmaan 98% kaikista naisista pois. Ne pari prosenttia ovat taas niin harvinaisuuslaatuisia ja tavoiteltuja, ettei niitä juurikaan ole vapaana.

Pitää kohdallani täysin paikkansa, mutta en mä silti itseäni syytä. En mä haluaisi olla tällanen. Luulen, ettei ihminen voi muuttaa itseään kuten ei vinoon kasvanut täysikasvuinen puukaan. Se vaan on kasvanut sellaiseksi ja sitä ei itseltä ole kysytty.

Lapsuusiässä kokema ihmisistä vieraantuminen on yksi pahimpia syitä ja läheisyyden torjumiskokemukset.

Eläimiä ja lapsia rakastan yli kaiken, mutta en aikuisia. Luonteeltani olen kuulemma kiltti hössö. Omasta mielestäni epäitsekäs. Huomioin aina toisten tarpeet ja unohdan itseni. Lapsenakin jaoin namipussini kavereille niin tyhjäksi, ettei itselle jäänyt mitään.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:25"]

Voihan se olla mahdollista. Pitäisi löytää muija, joka ei naiselle tyypilliseen laske miehen arvoa rahassa ja työssä ja aseta vaatimuksiaan sen mukaan, mikä karsii varmaan 98% kaikista naisista pois. Ne pari prosenttia ovat taas niin harvinaisuuslaatuisia ja tavoiteltuja, ettei niitä juurikaan ole vapaana.

[/quote]Mainitsemasi piirteet voivat olla yleisiä matalasti koulutettujen parissa, mutta tuskin heissäkään 98% on kuvaamasi kaltaisia, älä yleistä kaikkiin naisiin. Koulutetut naiset ansaitsevat lähes yhtä hyvin kuin miehetkin, enkä ole kuullut yhdenkään koulutetun miehen valittavan naisten etsiytyvän seuraansa vain rahan takia.

Tämä valituksesi paljastaa sinusta paljon, enkä oikein usko, että se rahan puute on isoin ongelmasi parisuhdemarkkinoilla.

Mitä tulee tuohon vaatimukseen, että toinen on työssäkäyvä. Työssäkäynti tai edes aktiivinen työnhaku tarkoittaa useimmiten sitä, ettei kumppaniehdokas ole pahasti syrjäytynyt tai mielenterveysongelmainen.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 12:19"][quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 14:07"]

koskaan vaikka Aktiivisesti Itse etsisivätkin? Onko sellanen mahdollista.

[/quote]

Avainsana on tuo aktiivisesti. Tähän ketjuun vastanneet ovat niitä naisia, jotka eivät ole tehneet aloitetta ja passiivisena odottavat miehen aina tekevän aloitteen.
[/quote]

No naisilla se "aktiivisuus" kai tarkoittanee lähinnä sitä, että ollaan edes avoimia parisuhteen mahdollisuudelle. Miehillä taas aktiivisuus tarkoittaa juurikin sitä aktiivisuutta.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:31"]Tämä valituksesi paljastaa sinusta paljon, enkä oikein usko, että se rahan puute on isoin ongelmasi parisuhdemarkkinoilla.[/quote]

Netissä voit toki uskoa mitä haluat. Faktat ei kuitenkaan valehtele; parikin muijaa pistänyt poikki sen takia, etten suostunut käskystä hakemaan työtä.  Eli raha oli selvästi oli kynnyskysymys molemmille.

Viitonen, olet siis sitä mieltä, että meille ylijäämänaisille pitää kelvata minkälainen miehenturnake tahansa. Ei se ihan niin kyllä mene. Vaikka olemmekin jääneet lehdellä soittelemaan, niin kyllä meilläkin on ylpeytemme ja kriteerimme. Ja onko se nyt paljon vaadittu, jos toivoisi miehen olevan edes jonkin verran sivistynyt ja itsestään huolta pitävä, siisti, ehjä ja puhdas? Sohvlla röhnöttövä, piereskelevä ja röyhtäilkevä kaljalle lemuava mies on kyllä meillekin turn off, ei vain teille paremmille naisille. Mutta kas kun itse ei ole missitasoinen, niin monen miehen mielestä on sitten turn off, vaikka pysyttelisikin omalla tasollaan, eli emme seiskan naiset tavoittele kympin miehiä, mutta seiskan miehet kuvittelevat saavansa kympin naisen, joten eivät edes huomaa meitä ihan mukavia seiskoja.

Mies ei saa tupakoida eikä olla pahasti ylipainoinen.Ei saa olla partaa eikä viiksiä. Huolehtii hygieniastaan hyvin. Käy työssä tai on muita tuloja sen verran että voi hoitaa osuutensa eli ei elä toisen kukkarolla. Alkon käyttö kohtuullista, maailma ei kaadu jos ei jonain vkl voi juoda kaljaa.

Miehellä tulisi olla matalahko puheääni, en voi sietää kimittävää tai narisevaa ääntä.

Hänelle riittäisi ihan normaali,tavallinen seksi pääsääntöisesti eikä olisi fiksoitunut mihinkään erityisesti.

Ei vaatisi naiselta normaalipainon lisäksi mtn huippis vartaloa.

Tavallinen suomalainen mies, joka tykkää ulkoilusta ja luonnosta. Voisi harrastaa metsästystä vaikka mutta ei olisi 24/7/52 retkillään.

Olisko tämmöistä? Niin ja ikähaarukka (40)45-55v 

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:42"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:31"]Tämä valituksesi paljastaa sinusta paljon, enkä oikein usko, että se rahan puute on isoin ongelmasi parisuhdemarkkinoilla.[/quote]

Netissä voit toki uskoa mitä haluat. Faktat ei kuitenkaan valehtele; parikin muijaa pistänyt poikki sen takia, etten suostunut käskystä hakemaan työtä.  Eli raha oli selvästi oli kynnyskysymys molemmille.

[/quote]Työssäkäyminen on monelle merkki siitä, että asiat ovat sinulla hyvin. Olet henkisesti terve, haluat osallistua yhteisiin kustannuksiin, kanssasi voi suunnitella tulevaisuutta ja koet myös haluavasi osallistua yhteiskunnan tasolla palvelujen kustannuksiin.

Seurustelin vuoden elämäntapatyöttömän kanssa. Hän ei siis suostunut menemään töihin. Arvaa kuka maksoi vuokran, ruoan, elämisen, kaiken?

Vaadit, että toisella on omia tuloja, mutta sinulla ei tarvitse olla. Miten ratkaiset tämän yhtälön käytännön tasolla, jos naispuolinen kumppanisi ajattelisi kuten sinä? Kumpikaan ei suostu menemään töihin?

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:50"]

Vaadit, että toisella on omia tuloja, mutta sinulla ei tarvitse olla. Miten ratkaiset tämän yhtälön käytännön tasolla, jos naispuolinen kumppanisi ajattelisi kuten sinä? Kumpikaan ei suostu menemään töihin?

[/quote]

Miten niin muka vaadin? Mieluummin otan tahallaan työttömän kuin työssäkäyvän. Ihan sama mikä on tulotaso.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:50"]Seurustelin vuoden elämäntapatyöttömän kanssa. Hän ei siis suostunut menemään töihin. Arvaa kuka maksoi vuokran, ruoan, elämisen, kaiken?[/quote]

Mitäs käyt töissä. Sä olisit varmaan kelvannut sille työttömänäkin, mikä tekee sun valittamisesta tahattoman koomista. Ei sun tyhmyys ole muiden ongelma.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 14:25"]

Minuun alettiin ihastua vasta kun pääsin siihen opiskelupaikkaan, johon halusin ja koin kuuluvani. Jos en olisi koskaan päässyt sinne, voi olla, että olisin heitä jotka eivät löydä ketään.

[/quote]

Voiko tuossa olla takana se, että pääsykokeissa epäonnistuminen söi itseluottamusta ja se näkyi ulospäinkin? Ja kun pääsit sisään, itseluottamuksesi parani, samaten tyytyväisyytesi omaan elämääsi. Kun ihmisestä näkee ulospäin, että hän on sinut itsensä kanssa ja tyytyväinen elämäänsä, se varmasti auttaa pariutumisessa.

Tapasin oman mieheni sellaisessa elämäntilanteessa, että olin onnellisempi kuin koskaan ennen ja jouduin jopa harkitsemaan, haluanko siihen mitään miestä sotkemaan kuvioitani. Kyllä se auttaa, että on pakka kasassa eikä kaipaa elämäänsä mitään muuta.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:55"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:50"]

Vaadit, että toisella on omia tuloja, mutta sinulla ei tarvitse olla. Miten ratkaiset tämän yhtälön käytännön tasolla, jos naispuolinen kumppanisi ajattelisi kuten sinä? Kumpikaan ei suostu menemään töihin?

[/quote]

Miten niin muka vaadin? Mieluummin otan tahallaan työttömän kuin työssäkäyvän. Ihan sama mikä on tulotaso.

[/quote]Kuka teillä sitten maksaa vuokran ja ruoan? Mikset treffi-ilmossa kerro heti ensiksi, että etsit työtöntä naista ja olet itse työtön. Sillähän ongelmasi ratkeaa.

Voin kertoa, että naisia, jotka ovat itse vapaaehtoisesti työttömänä, on vähän. Tästähän se "muijan löytyminen" kiikastaa, ei muusta mainitsemastasi.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:02"]

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:50"]Seurustelin vuoden elämäntapatyöttömän kanssa. Hän ei siis suostunut menemään töihin. Arvaa kuka maksoi vuokran, ruoan, elämisen, kaiken?[/quote]

Mitäs käyt töissä. Sä olisit varmaan kelvannut sille työttömänäkin, mikä tekee sun valittamisesta tahattoman koomista. Ei sun tyhmyys ole muiden ongelma.

[/quote]heh heh

Minä. 28v, olen nätti liikunnallinen ja hauska. Miehet kiinnostuvat vain seksinielessä joten jotain vikaa mussa on. Olen harkinnut adoptiota yksin koska haluan lapsia :/ ja miestä vaan ei löydy.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 14:05"]

Voin kertoa, että naisia, jotka ovat itse vapaaehtoisesti työttömänä, on vähän. Tästähän se "muijan löytyminen" kiikastaa, ei muusta mainitsemastasi.

[/quote]

Ei se naisen ole pakko olla tahallaan työtön, vaikka se onkin toivottavaa. Työssäkäyväkin kelpaa, kunhan ei vaan ole niin ahne ja pinnallinen, että vaatii munkin käyvän töissä / hakevan töitä.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 20:05"]

Täällä 32v nainen ja ei vaan mistään löydy vakituista seuraa. Viimeksi seurustelin 23-vuotiaana vuoden ja tästä suhteesta sain tytön. Onneksi tein sillon lapsen kun sen jälkeen ei ole miestä löytynyt. Hirveä vauvakuume ollut viimeiset 4v mutta kun ei niin ei. 

[/quote]

Onneksi sinulla on lapsi! Siitä saat olla kyllä todella kiitollinen. Monelta jää lapsi saamatta kokonaan, kun ei löydy puolisoa. Lapsen saamatta jättäminen voi olla vielä kipeämpi asia kuin se, ettei löydä puolisoa. Sinä olet saanut lapsen melko nuorena ja sinullla on vielä hyvät mahdollisuudet sellaiseen aikuisiän parisuhteeseen/kumppanuuteen, kun lapsi on aikuistunut tai aikuistumassa.