Kun hoitajat aina uhoavat lähtevänsä uudelle alalle, niin mikä se "uusi ala" on?
Mikä on sellainen ala, jolle voi noin vain siirtyä ilman kyseisen alan koulutusta, ansaitsee heti yli 5000€/kk, saa vakipaikan loppuelämäkseen, työt ovat helppoja ja leppoisia eikä kiirettä, stressiä, vastuuta koskaan ole, isot tulot vain eikä mikään riskiä irtisanomisista?
Tällaisille aloille kun hoitajat aina uhoavat lähtevänsä. Niin mikä se tällainen ala on?
Kommentit (235)
Onneksi heille löytyy näköjään helposti töitä muilta aloilta ja paremmalla palkallakin. Mitä siinä itketään, menee muualle, kun ottajia löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä tunnen useita alanvaihtajia, mutta kaikki he ovat kouluttautuneet uudelleen. Mistä ap olet saanut käsityksen, ettei alavaihtajat kouluttautuisi?
Miten aikuinen ihminen pystyy kouluttautumaan uudelleen?
Millä hän pääsee sisään opintoihin, kun vain ensikertalaiset pääsee sisään? (Tiedän tämän, kun olen hakenut. En päässyt sisään. Lukio-opinnoista oli jo 30 vuotta. Pääsin neljännelle varasijalle (4.), ja laskin että olisin päässyt helposti sisään, jos olisin ollut ensikertalainen.)
Millä hän elää opintojen ajan ja maksaa laskunsa?
Kyselet tosi kummallisia. Minä pääsin hoitajataustaisena yliopistoon ensimmäisellä hakukerralla. Valmistauduin toki pääsykokeisiin äärimmäisen huolellisesti, ja lukiotodistuskin on hyvä.
Opintojen aikana elätin itseni tekä tekemällä hoitajan keikkatöitä että opintorahalla. Uuden alan töihin pääsin jo opintojen aikana, nyt olen vakituisessa ja paremmin palkatussa työssä juristina.
Mitäs jos pysyttäisiin kuitenkin reaalimaailmassa, jossa tuhannet hoitajat eivät todellakaan kouluttaudu juristeiksi tai diplomi-insinööreiksi. Jo tuollaisen asian esittäminen saa epäilemään kirjoittajan totuuspohjaa ja motiiveja. Valtaosa hoitajista on sillä tasolla, johon heidän kykynsä riittävät.
Jos arvostus on tätä luokkaa niin miksiköhän vaihtavat alaa? Kyllä se sinunkin arvostus alkaa löytymään kun saat sen syöpädiagnoosin ja seuraat hoitajien elämää ihan livenä. Olet typerä.
Itse työskentelen taloushallinnossa ja tiedän, että meidän toimipisteellä ainakin kuudella on hoitoalan koulutus ja työkokemusta takana, minä mukaan lukien. Ja ensi kuussa aloittaa taas yksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppiminen vaikeutuu monilla valtavasti n. 30 ikävuoden jälkeen. Uuden tutkinnon suorittaminen ei ole helppoa, kun ikää alkaa karttua. Jos ikää on yli 30, ja lähtee opiskelemaan esim. jonkin yleistutkinnon, kuten tradenomin tutkinnon, joka sinänsä ei ole mikään huippuvaikea tutkinto, todennäköisyys, että jaksaa suorittaa tämän tutkinnon loppuun, on alhainen.
Kituuttaminen pelkillä opintotueilla on psykologisesti äärimmäisen hankalaa ja tehdä sivutöitä opiskelun ohella kun ikää on riittävästi, on todennäköisesti vielä hankalampaa.
Alanvaihto edellyttää nykyään pääsääntöisesti Suomessa tämän uuden alan ammattitutkintoa.
Pessimisti ei pety :D . Joo, oppiminen on hitaampaa, mutta ei mahdotonta. Monella uudelleen kouluttautujalla motivaatio opiskella voi olla paljon parempi kuin nuorella, ja sehän tutkitusti edesauttaa opiskelua. Moni aikuisopiskelija myös usein osaa hahmottaa ja yhdistää opiskelemiaan asioita laajempiin kokonaisuuksiin kuin nuori, mikä myös edesauttaa oppimista. Ei se uudelleen kouluttautuminen ole mikään sellainen mörkö tai mahdottomuus kuin eräät täällä antavat ymmärtää.
Ei se psykologisesti näin mene. Älykkyysosamäärää on tutkittu enemmän kuin mitä muuta psykologista asiaa, ja älykkyysosamäärä on ihmisellä korkeimmillaan 20 vuoden iässä. Tämän jälkeen se alkaa laskemaan. Motivaatio toki auttaa, mutta oppimiskyky heikkenee tyypillisesti iän funktiona 20 vuodesta eteenpäin. Se on hyvä ottaa huomioon.
Muuttavat Helsingistä Kouvolaan. Palkka on sama mutta asuminen maksaa vain kolmanneksen pääkaupungin hinnoista. Kaikki on lähellä joten aikaakin säästyy. Yht äkkiä ei enää vidudakkaan niin kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalle kun määrättiin pakkorokotukset niin sieltä pistettiin porukkaa palkattomalle lomalle, osa hoitajista lähti postille töihin ja osa ainakin kaupan alalle. Näin ainakin Lahdessa.
Kaupan alalta irtisanotaan 25000 seuraavan 8 vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ansaitsee heti yli 5000€/kk? Missä näin on väitetty?
Aika moni hoitaja tälläkin sivulla.
Ja kun nyt haluavat lähes 5000€/kk palkkaa sairaanhoitajan työstä, niin tuohan on heille sitten se minimi hyväksyttävä palkkataso omasta mielestään.
Niin siitä työstä hyväksyttävä palkkataso. Eikä kukaan ole edes puhunut mistään 5 tonnista. 3 tonnia olisi tavoite minusta.
Mutta siis monia muita helppoja töitä voisin tehdä paljon pienemmällä palkalla, ja olen tehnytkin.
Löytyy myös työllistävä toisen alan tutkinto jonne voin palata. Mutta en palaa vaan vaihdan maata, koska tykkään kyllä työskennellä hoitoalalla. Mutta en tällä palkalla. Työtarjous on taskussa toisesta maasta, mutta odotan nyt tämän palkkakierroksen, koska onhan se aina perheellisellä se lähteminen haastavampaa... Kuitenkin mahdollista ja toteutuu meidän kohdalla jos nyt ei saada palkkoja kuntoon. 4,5 vuoden AMK-kaksoistutkinnon jälkeen se peruspalkka saa tällä vastuulla ja kuormittavuudella alkaa kolmosella ja sillä selvä.
Ehkä kannattaa tarkistaa ne omat lakkovaatimuksenne. Tehy vaatii palkankorotuksia, jotka toteutuessaan tarkoittaisivat, että sairaanhoitajien keskipalkka olisi 5 vuoden kuluttua lähes 5000€/kk bruttona.
Hoitajat eivät edes ilmeisesti itse tiedä, minkä takia ovat lakossa tai mitä vaatimassa.
Höpöhöpö, se tarkoittaisi noin kaksinkertaista palkkaa nykytilanteeseen nähden, eikä sellaisesta kukaan ole puhunut. Olen hyvin selvillä tehyn ehdotuksesta. Oma peruspalkkani nousisi sen kanssa noin 3200 euroon, ja kun laskee tinkivaran joka vaatimukseen toki on sisällytetty, niin nousu olisi noin 3000 euroon. Siihen olen sitten ihan tyytyväinen jonkun aikaa, nyt on jo 15 vuotta menty ilman sen suurempia korotuksia kun koskaan ei ole sopiva aika...
Eli sinäkään et ymmärrä, että se peruspalkka ei ole se tärkeä, vaan kokonaisansiot. Ja lisien kanssa sairaanhoitajien mediaanipalkka on jo kaikkien suomalaisten mediaanipalkkaa korkeampi, yli 3000€/kk bruttona. Nuo vaaditut korotukset nostaisivat teidän kokonaispalkan lähes summaan 5000€/kk, mikä on aivan järjetön vaatimus.
Varmaan onkin hyvä, jos kaltaisesi lähtisivät alalta, nythän hoitajia on Suomessa aivan valtavasti, väestöön suhteutettuna enemmän kuin missään EU:ssa. Ala tervehtyisi kun tyhmät ja asennevammaiset lähtisivät pois. Sitä kautta saisi sitä työilmapiiriäkin paremmaksi.
Nimenomaan peruspalkka on tärkeä, lisät on lisiä huonoista duuneista ja jatkuvasta väsymyksestä,huonoista lomista yms.
Ja lisät ei jakaannu tasan kaikillle, kroppakin alkaa pistään vastaan vanhetessa,yöt kauheita ,aamu-illat...
Ne lisät maksetaan kuitenkin rahana, eikö? Ja jos ei ole tiedossa niin lisiä maksetaan myös muilla aloilla ja kyllä ne ihan palkaksi lasketaan. Peruspalkka on matala monella muullakin alalla ja lisiä maksetaan sitten mm. juurikin näistä epätavallisista työajoista. Lisät eivät ole mikään korvaus huonoista lomista tai väsymyksestä. Suurena shokkina voi kertoa, että muissakin töissä väsyy. Ja tämä huonot lomat onkin uusi asia. Mikä mahtaa tehdä lomasta huonon? Se että kaikki eivät saakaan pitää juuri sinä ajankohtana kun haluaa tai kaikkia viikkoja putkeen. Pitääkin tiedustella omalta työnantajalta missä minun lisäni huonoista lomista viipyy kun en ole minään vuonna niitä saanut.
Lisät ovat korvaus epäterveellisistä ja epämukavista työajoista, eikä niitä kuulu ottaa mukaan palkkakeskusteluun millään alalla. Lisät ovat tärkeitä, koska ei muuten kovin moni tekisi öitä, iltoja, viikonloppuja, pyhiä ollenkaan ja joillain aloilla nekin ajat on pakko töitä tehdä.
Sen takia pitää aina puhua vain peruspalkasta. Ne ovat keskenään vertailukelpoisia.
Peruspalkat eivät muuten ole vertailukelpoisia. Moni korkeakoulutettu ei nimittäin saa minkäänlaisia "haittalisiä", vaan palkka on x euroa, ja se on korvaus siitä, että työt tulevat hoidettua. Töiden hoitaminen voi tarkoittaa todella pitkiä päiviä, ilta- ja viikonlopputöitä, jatkuvaa puhelimen päivystämistä, työskentelyä loman aikana jne.
Mutta nämä "muut "korkeakoulutetut saavat kylläkin tekemistään "pitkistä päivistä" ylityökorvauksest. Samoin loma-ajoilta voidaan kutsua töihin vain erityistapauksissa. Joten äläpä puhu paskaa kateuksissasi!!!
Myös "jatkuvasta puhelimessa päivystämisestä "maksetaan myös !! Kerropa ala, jolla muka olet jossa ei noista mainitsemistasi jutuista maksettaisi!!! Sinä et oikeasti ole millään alalla, vaan makoilet peräkammarin nurkassa paskat housussa kateudesta hoitajia kohtaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä tunnen useita alanvaihtajia, mutta kaikki he ovat kouluttautuneet uudelleen. Mistä ap olet saanut käsityksen, ettei alavaihtajat kouluttautuisi?
Miten aikuinen ihminen pystyy kouluttautumaan uudelleen?
Millä hän pääsee sisään opintoihin, kun vain ensikertalaiset pääsee sisään? (Tiedän tämän, kun olen hakenut. En päässyt sisään. Lukio-opinnoista oli jo 30 vuotta. Pääsin neljännelle varasijalle (4.), ja laskin että olisin päässyt helposti sisään, jos olisin ollut ensikertalainen.)
Millä hän elää opintojen ajan ja maksaa laskunsa?
Kun opiskelin merkonomiksi vuosina 2016 - 2019, oli ryhmässämme minun lisäkseni muitakin aikuisopiskelijoita (itse en ollut hoitoalalla ennen, mutta muutama muu oli ja olivat minua huomattavasti vanhempia). Yksi työskentelee nykyään palkanlaskijana, yksi toimistosihteerinä ja yksi työskentelee pankissa kiinteistönvälittäjänä.
En tiedä, nousiko palkka, mutta työ on vähemmän stressaavaa ja kuormittavampaa kuin ennen. Kotiin pääsee illaksi ja viikonloput kotona.Ei nouse palkka noissa, se on 2200 - 2400 brutto
Voi olla, että onkin noussut. Eihän se hoitajakaan välttämättä tuon enempiä päivätöissä tienaa, varsinkaan jos on lähäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppiminen vaikeutuu monilla valtavasti n. 30 ikävuoden jälkeen. Uuden tutkinnon suorittaminen ei ole helppoa, kun ikää alkaa karttua. Jos ikää on yli 30, ja lähtee opiskelemaan esim. jonkin yleistutkinnon, kuten tradenomin tutkinnon, joka sinänsä ei ole mikään huippuvaikea tutkinto, todennäköisyys, että jaksaa suorittaa tämän tutkinnon loppuun, on alhainen.
Kituuttaminen pelkillä opintotueilla on psykologisesti äärimmäisen hankalaa ja tehdä sivutöitä opiskelun ohella kun ikää on riittävästi, on todennäköisesti vielä hankalampaa.
Alanvaihto edellyttää nykyään pääsääntöisesti Suomessa tämän uuden alan ammattitutkintoa.
Pessimisti ei pety :D . Joo, oppiminen on hitaampaa, mutta ei mahdotonta. Monella uudelleen kouluttautujalla motivaatio opiskella voi olla paljon parempi kuin nuorella, ja sehän tutkitusti edesauttaa opiskelua. Moni aikuisopiskelija myös usein osaa hahmottaa ja yhdistää opiskelemiaan asioita laajempiin kokonaisuuksiin kuin nuori, mikä myös edesauttaa oppimista. Ei se uudelleen kouluttautuminen ole mikään sellainen mörkö tai mahdottomuus kuin eräät täällä antavat ymmärtää.
Ei se psykologisesti näin mene. Älykkyysosamäärää on tutkittu enemmän kuin mitä muuta psykologista asiaa, ja älykkyysosamäärä on ihmisellä korkeimmillaan 20 vuoden iässä. Tämän jälkeen se alkaa laskemaan. Motivaatio toki auttaa, mutta oppimiskyky heikkenee tyypillisesti iän funktiona 20 vuodesta eteenpäin. Se on hyvä ottaa huomioon.
Huoh... ei se edelleenkään uudelleen kouluttautumista estä :D.
Vierailija kirjoitti:
Osa on löytänyt onlyFans sivuston, osa vaihtaa maisemaa, esimerkiksi Norjaan?
Palkka on toki varmaan parempi Norjassa, mutta kiirettä taitaa olla täälläkin. Jouduin jonkun aikaa sitten olemaan Norjassa sairaalassa ja olin erinäisistä syistä vähän viiden jälkeen aamulla kovassa nälässä. Pyysin hoitajalta syötävää, johon hän sanoi, että hän ei ehdi tehdä voileipiä, mutta kiikutti kuitenkin onneksi banaanin.
Irtisanouduin ja jättäydyin sijaiseksi tekemään keikkaa niihin vuoroihin kun minulle sopii. Vakituisena ei pysty enää olemaan jos haluaa lapsensa itse kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä tunnen useita alanvaihtajia, mutta kaikki he ovat kouluttautuneet uudelleen. Mistä ap olet saanut käsityksen, ettei alavaihtajat kouluttautuisi?
Miten aikuinen ihminen pystyy kouluttautumaan uudelleen?
Millä hän pääsee sisään opintoihin, kun vain ensikertalaiset pääsee sisään? (Tiedän tämän, kun olen hakenut. En päässyt sisään. Lukio-opinnoista oli jo 30 vuotta. Pääsin neljännelle varasijalle (4.), ja laskin että olisin päässyt helposti sisään, jos olisin ollut ensikertalainen.)
Millä hän elää opintojen ajan ja maksaa laskunsa?
Kun opiskelin merkonomiksi vuosina 2016 - 2019, oli ryhmässämme minun lisäkseni muitakin aikuisopiskelijoita (itse en ollut hoitoalalla ennen, mutta muutama muu oli ja olivat minua huomattavasti vanhempia). Yksi työskentelee nykyään palkanlaskijana, yksi toimistosihteerinä ja yksi työskentelee pankissa kiinteistönvälittäjänä.
En tiedä, nousiko palkka, mutta työ on vähemmän stressaavaa ja kuormittavampaa kuin ennen. Kotiin pääsee illaksi ja viikonloput kotona.Ei nouse palkka noissa, se on 2200 - 2400 brutto
Itse vaihdoin sosionomin työstä palveasumisessa palkanlaskentaan. Peruspalkka on aikalailla ihan sama. Lisät tietysti jäi pois, mutta niistä olin valmis luopumaan saadakseni päivätyön, en halunnut enää elää työlleni, enkä olla vastuussa kenestäkään ihmisestä. Se iltalisäkin, joka maksetaan, on aivan naurettavan pieni verrattuna siihen, miten paljon iltavuorot muuta elämää haittaa ja määrittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppiminen vaikeutuu monilla valtavasti n. 30 ikävuoden jälkeen. Uuden tutkinnon suorittaminen ei ole helppoa, kun ikää alkaa karttua. Jos ikää on yli 30, ja lähtee opiskelemaan esim. jonkin yleistutkinnon, kuten tradenomin tutkinnon, joka sinänsä ei ole mikään huippuvaikea tutkinto, todennäköisyys, että jaksaa suorittaa tämän tutkinnon loppuun, on alhainen.
Kituuttaminen pelkillä opintotueilla on psykologisesti äärimmäisen hankalaa ja tehdä sivutöitä opiskelun ohella kun ikää on riittävästi, on todennäköisesti vielä hankalampaa.
Alanvaihto edellyttää nykyään pääsääntöisesti Suomessa tämän uuden alan ammattitutkintoa.
Pessimisti ei pety :D . Joo, oppiminen on hitaampaa, mutta ei mahdotonta. Monella uudelleen kouluttautujalla motivaatio opiskella voi olla paljon parempi kuin nuorella, ja sehän tutkitusti edesauttaa opiskelua. Moni aikuisopiskelija myös usein osaa hahmottaa ja yhdistää opiskelemiaan asioita laajempiin kokonaisuuksiin kuin nuori, mikä myös edesauttaa oppimista. Ei se uudelleen kouluttautuminen ole mikään sellainen mörkö tai mahdottomuus kuin eräät täällä antavat ymmärtää.
Ei se psykologisesti näin mene. Älykkyysosamäärää on tutkittu enemmän kuin mitä muuta psykologista asiaa, ja älykkyysosamäärä on ihmisellä korkeimmillaan 20 vuoden iässä. Tämän jälkeen se alkaa laskemaan. Motivaatio toki auttaa, mutta oppimiskyky heikkenee tyypillisesti iän funktiona 20 vuodesta eteenpäin. Se on hyvä ottaa huomioon.
Huoh... ei se edelleenkään uudelleen kouluttautumista estä :D.
Ei ikä ole este jatkotutkintojen suorittamiselle, koska niissä vaaditaan jo hieman ymmärrystä, eikä itse suorituskykyä. Yliopistoissa on lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot tätä varten, jotka testaavat oppimisorientaatiota.
Mutta perustutkinnon suorittaminen nojaa käytännössä suorituskykyyn eli suoritusorientaatioon. Meillä on ymmärtääkseni vain yksi vanhemmalle väelle suunnattu uusi kunnon perustutkinto, joka eMBA, joka on tietynlainen kauppatieteiden maisterin perustutkinto. Tämä sopii hyvin iäkkäällekin ihmiselle.
Perustutkinnon suorittaminen, kun ikää on jo karttunut, ei ole niin helppo asia kuin sitä etukäteen ajattelee, koska perustutkinnot on tarkoitettu nuoremmalle väelle, joilla on maksimaalinen suorituskyky.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä tunnen useita alanvaihtajia, mutta kaikki he ovat kouluttautuneet uudelleen. Mistä ap olet saanut käsityksen, ettei alavaihtajat kouluttautuisi?
Miten aikuinen ihminen pystyy kouluttautumaan uudelleen?
Millä hän pääsee sisään opintoihin, kun vain ensikertalaiset pääsee sisään? (Tiedän tämän, kun olen hakenut. En päässyt sisään. Lukio-opinnoista oli jo 30 vuotta. Pääsin neljännelle varasijalle (4.), ja laskin että olisin päässyt helposti sisään, jos olisin ollut ensikertalainen.)
Millä hän elää opintojen ajan ja maksaa laskunsa?
Kun opiskelin merkonomiksi vuosina 2016 - 2019, oli ryhmässämme minun lisäkseni muitakin aikuisopiskelijoita (itse en ollut hoitoalalla ennen, mutta muutama muu oli ja olivat minua huomattavasti vanhempia). Yksi työskentelee nykyään palkanlaskijana, yksi toimistosihteerinä ja yksi työskentelee pankissa kiinteistönvälittäjänä.
En tiedä, nousiko palkka, mutta työ on vähemmän stressaavaa ja kuormittavampaa kuin ennen. Kotiin pääsee illaksi ja viikonloput kotona.Kiinteistönvälitys on pankeilta kielletty, joten missäs hän oikein työskenteleekään?
T. Oikea kiinteistönvälittäjä LKV
No kuule, jos se kirjoitti vahingossa väärin. Jos piti olla kiinteistönhoitaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppiminen vaikeutuu monilla valtavasti n. 30 ikävuoden jälkeen. Uuden tutkinnon suorittaminen ei ole helppoa, kun ikää alkaa karttua. Jos ikää on yli 30, ja lähtee opiskelemaan esim. jonkin yleistutkinnon, kuten tradenomin tutkinnon, joka sinänsä ei ole mikään huippuvaikea tutkinto, todennäköisyys, että jaksaa suorittaa tämän tutkinnon loppuun, on alhainen.
Kituuttaminen pelkillä opintotueilla on psykologisesti äärimmäisen hankalaa ja tehdä sivutöitä opiskelun ohella kun ikää on riittävästi, on todennäköisesti vielä hankalampaa.
Alanvaihto edellyttää nykyään pääsääntöisesti Suomessa tämän uuden alan ammattitutkintoa.
Pessimisti ei pety :D . Joo, oppiminen on hitaampaa, mutta ei mahdotonta. Monella uudelleen kouluttautujalla motivaatio opiskella voi olla paljon parempi kuin nuorella, ja sehän tutkitusti edesauttaa opiskelua. Moni aikuisopiskelija myös usein osaa hahmottaa ja yhdistää opiskelemiaan asioita laajempiin kokonaisuuksiin kuin nuori, mikä myös edesauttaa oppimista. Ei se uudelleen kouluttautuminen ole mikään sellainen mörkö tai mahdottomuus kuin eräät täällä antavat ymmärtää.
Ei se psykologisesti näin mene. Älykkyysosamäärää on tutkittu enemmän kuin mitä muuta psykologista asiaa, ja älykkyysosamäärä on ihmisellä korkeimmillaan 20 vuoden iässä. Tämän jälkeen se alkaa laskemaan. Motivaatio toki auttaa, mutta oppimiskyky heikkenee tyypillisesti iän funktiona 20 vuodesta eteenpäin. Se on hyvä ottaa huomioon.
Huoh... ei se edelleenkään uudelleen kouluttautumista estä :D.
Ei ikä ole este jatkotutkintojen suorittamiselle, koska niissä vaaditaan jo hieman ymmärrystä, eikä itse suorituskykyä. Yliopistoissa on lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot tätä varten, jotka testaavat oppimisorientaatiota.
Mutta perustutkinnon suorittaminen nojaa käytännössä suorituskykyyn eli suoritusorientaatioon. Meillä on ymmärtääkseni vain yksi vanhemmalle väelle suunnattu uusi kunnon perustutkinto, joka eMBA, joka on tietynlainen kauppatieteiden maisterin perustutkinto. Tämä sopii hyvin iäkkäällekin ihmiselle.
Perustutkinnon suorittaminen, kun ikää on jo karttunut, ei ole niin helppo asia kuin sitä etukäteen ajattelee, koska perustutkinnot on tarkoitettu nuoremmalle väelle, joilla on maksimaalinen suorituskyky.
Olen opiskellut yliopistotutkinnon sekä pari- että nelikymppisenä. Opiskelu ja oppiminen eivät todellakaan olleet hankalia jälkimmäiselläkään kerralla :D Ei edes pääsykoe ollut este opiskelujen alkamiselle, vaikken saanut mitään ensikertalaisuusetuja enkä todistuspisteitä. En havainnut sellaistakaan, että nuoret aikuiset olisivat oppineet asiat nopeammin. Oma kokemukseni oli, että vanhemmat opiskelijat pärjäsivät vähemmällä opiskelulla paremmin tai yhtä hyvin, vaikka heillä oli yleensä perhe ja työt siinä opiskeluiden ohessa hoidettavina, joillain muitakin velvoitteita. Tämä johtui mm. elämänkokemuksesta, motivaatiosta, ajanhallinnasta, itsetuntemuksesta, stressinsiedosta ja elämän varrelta tarttuneesta osaamisesta.
Joten älköön kukaan joskus opiskeluissaan kohtuudella onnistunut epäilkö oppimis/omaksumiskykyään kolmikymppisenä :D :D :D :D
Hoitoalan valitusta sivusta seuranneena (sairaanhoitajan tyttärenä) sanoisin, että kohtuullinen palkankorotus ja panostus työhyvinvointiin tuo enemmän extraa työhön, kuin pelkkä raha. Kaikki ei kuitenkaan ole rahassa mitattavissa, joten esim työpaikkojen lisääminen voi helpottaa työssäjaksamista enemmän kuin paksu lompakko. Vai onko hoitoalalla niin löysää, että yli 4 tonnin palkalla suostuvat tekemään pitempiä vuoroja, jotta hommat saadaan hoidettua kohtuullisilla korvauksilla?!? Pitää kuitenkin miettiä sitä työssäjaksamista ja pitkät työurat on loppujen lopuksi kaikkien etu. Hoitoalalla on kuitenkin hyviäkin puolia.
Kunta-alalla esim. ikälisät lomissa on sellainen etu, mistä en itse tule ikinä nauttimaan. Mielelläni olisin esim. 5 viikkoa kesälomalla, mutta sitä en tule ikinä saamaan.... 3 viikkoa kesälomaa on meillä maksimi yhteenmenoon, olit sitten ollut talossa 5 tai 30-vuotta.
Lisättäköön vielä viestiin 196, että jokaisessa opiskeluajan kesä- ja harjoittelupaikassa kehuttiin osaamista ja omaksumista ja jälkikäteen pyydettiin jäämään töihin/tulemaan uudestaan/osa-aikaiseksi opiskeluiden ohessa. Vastaava kokemus oli usealla aikuisopiskelijalla. Ihan sellaisia tavallisia pulliaisia ilman ihmeviittaa olemme. Kannustukseksi tämäkin aikuisena opiskeluja miettivälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä tunnen useita alanvaihtajia, mutta kaikki he ovat kouluttautuneet uudelleen. Mistä ap olet saanut käsityksen, ettei alavaihtajat kouluttautuisi?
Miten aikuinen ihminen pystyy kouluttautumaan uudelleen?
Millä hän pääsee sisään opintoihin, kun vain ensikertalaiset pääsee sisään? (Tiedän tämän, kun olen hakenut. En päässyt sisään. Lukio-opinnoista oli jo 30 vuotta. Pääsin neljännelle varasijalle (4.), ja laskin että olisin päässyt helposti sisään, jos olisin ollut ensikertalainen.)
Millä hän elää opintojen ajan ja maksaa laskunsa?
Kun opiskelin merkonomiksi vuosina 2016 - 2019, oli ryhmässämme minun lisäkseni muitakin aikuisopiskelijoita (itse en ollut hoitoalalla ennen, mutta muutama muu oli ja olivat minua huomattavasti vanhempia). Yksi työskentelee nykyään palkanlaskijana, yksi toimistosihteerinä ja yksi työskentelee pankissa kiinteistönvälittäjänä.
En tiedä, nousiko palkka, mutta työ on vähemmän stressaavaa ja kuormittavampaa kuin ennen. Kotiin pääsee illaksi ja viikonloput kotona.Kiinteistönvälitys on pankeilta kielletty, joten missäs hän oikein työskenteleekään?
T. Oikea kiinteistönvälittäjä LKV
Onhan sitä OP:llakin kiinteistönvälitystä.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ansaitsee heti yli 5000€/kk? Missä näin on väitetty?
Aika moni hoitaja tälläkin sivulla.
Ja kun nyt haluavat lähes 5000€/kk palkkaa sairaanhoitajan työstä, niin tuohan on heille sitten se minimi hyväksyttävä palkkataso omasta mielestään.
Niin siitä työstä hyväksyttävä palkkataso. Eikä kukaan ole edes puhunut mistään 5 tonnista. 3 tonnia olisi tavoite minusta.
Mutta siis monia muita helppoja töitä voisin tehdä paljon pienemmällä palkalla, ja olen tehnytkin.
Löytyy myös työllistävä toisen alan tutkinto jonne voin palata. Mutta en palaa vaan vaihdan maata, koska tykkään kyllä työskennellä hoitoalalla. Mutta en tällä palkalla. Työtarjous on taskussa toisesta maasta, mutta odotan nyt tämän palkkakierroksen, koska onhan se aina perheellisellä se lähteminen haastavampaa... Kuitenkin mahdollista ja toteutuu meidän kohdalla jos nyt ei saada palkkoja kuntoon. 4,5 vuoden AMK-kaksoistutkinnon jälkeen se peruspalkka saa tällä vastuulla ja kuormittavuudella alkaa kolmosella ja sillä selvä.
Ehkä kannattaa tarkistaa ne omat lakkovaatimuksenne. Tehy vaatii palkankorotuksia, jotka toteutuessaan tarkoittaisivat, että sairaanhoitajien keskipalkka olisi 5 vuoden kuluttua lähes 5000€/kk bruttona.
Hoitajat eivät edes ilmeisesti itse tiedä, minkä takia ovat lakossa tai mitä vaatimassa.
Höpöhöpö, se tarkoittaisi noin kaksinkertaista palkkaa nykytilanteeseen nähden, eikä sellaisesta kukaan ole puhunut. Olen hyvin selvillä tehyn ehdotuksesta. Oma peruspalkkani nousisi sen kanssa noin 3200 euroon, ja kun laskee tinkivaran joka vaatimukseen toki on sisällytetty, niin nousu olisi noin 3000 euroon. Siihen olen sitten ihan tyytyväinen jonkun aikaa, nyt on jo 15 vuotta menty ilman sen suurempia korotuksia kun koskaan ei ole sopiva aika...
Eli sinäkään et ymmärrä, että se peruspalkka ei ole se tärkeä, vaan kokonaisansiot. Ja lisien kanssa sairaanhoitajien mediaanipalkka on jo kaikkien suomalaisten mediaanipalkkaa korkeampi, yli 3000€/kk bruttona. Nuo vaaditut korotukset nostaisivat teidän kokonaispalkan lähes summaan 5000€/kk, mikä on aivan järjetön vaatimus.
Varmaan onkin hyvä, jos kaltaisesi lähtisivät alalta, nythän hoitajia on Suomessa aivan valtavasti, väestöön suhteutettuna enemmän kuin missään EU:ssa. Ala tervehtyisi kun tyhmät ja asennevammaiset lähtisivät pois. Sitä kautta saisi sitä työilmapiiriäkin paremmaksi.
Nimenomaan peruspalkka on tärkeä, lisät on lisiä huonoista duuneista ja jatkuvasta väsymyksestä,huonoista lomista yms.
Ja lisät ei jakaannu tasan kaikillle, kroppakin alkaa pistään vastaan vanhetessa,yöt kauheita ,aamu-illat...
Ne lisät maksetaan kuitenkin rahana, eikö? Ja jos ei ole tiedossa niin lisiä maksetaan myös muilla aloilla ja kyllä ne ihan palkaksi lasketaan. Peruspalkka on matala monella muullakin alalla ja lisiä maksetaan sitten mm. juurikin näistä epätavallisista työajoista. Lisät eivät ole mikään korvaus huonoista lomista tai väsymyksestä. Suurena shokkina voi kertoa, että muissakin töissä väsyy. Ja tämä huonot lomat onkin uusi asia. Mikä mahtaa tehdä lomasta huonon? Se että kaikki eivät saakaan pitää juuri sinä ajankohtana kun haluaa tai kaikkia viikkoja putkeen. Pitääkin tiedustella omalta työnantajalta missä minun lisäni huonoista lomista viipyy kun en ole minään vuonna niitä saanut.
Lisät ovat korvaus epäterveellisistä ja epämukavista työajoista, eikä niitä kuulu ottaa mukaan palkkakeskusteluun millään alalla. Lisät ovat tärkeitä, koska ei muuten kovin moni tekisi öitä, iltoja, viikonloppuja, pyhiä ollenkaan ja joillain aloilla nekin ajat on pakko töitä tehdä.
Sen takia pitää aina puhua vain peruspalkasta. Ne ovat keskenään vertailukelpoisia.
Peruspalkat eivät muuten ole vertailukelpoisia. Moni korkeakoulutettu ei nimittäin saa minkäänlaisia "haittalisiä", vaan palkka on x euroa, ja se on korvaus siitä, että työt tulevat hoidettua. Töiden hoitaminen voi tarkoittaa todella pitkiä päiviä, ilta- ja viikonlopputöitä, jatkuvaa puhelimen päivystämistä, työskentelyä loman aikana jne.
Mutta nämä "muut "korkeakoulutetut saavat kylläkin tekemistään "pitkistä päivistä" ylityökorvauksest. Samoin loma-ajoilta voidaan kutsua töihin vain erityistapauksissa. Joten äläpä puhu paskaa kateuksissasi!!!
Myös "jatkuvasta puhelimessa päivystämisestä "maksetaan myös !! Kerropa ala, jolla muka olet jossa ei noista mainitsemistasi jutuista maksettaisi!!! Sinä et oikeasti ole millään alalla, vaan makoilet peräkammarin nurkassa paskat housussa kateudesta hoitajia kohtaan!
Ohhoh, onpa siellä persoonallisuushäiriöinen lähäri.
- eri
Ei nouse palkka noissa, se on 2200 - 2400 brutto