Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset valittaa yksityisten metsänomistajien avohakkuista?
26.03.2022 |
Yleisin argumentti toki on, että metsä näyttää rumalta avohakkuun jälkeen. Hei, mihin se luontoinnostus nyt haihtui? Avohakkuu paikoissa on usein hyvinkin monimuotoista luontoa erilaisine ötököineen ja kasveineen. Esimerkiksi seuraavana kesänä jo vihertävä ja vähän kostea avohakkuupaikka on erinomainen paikka perhosten bongaamiseen.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiilensidonnan kannalta on tärkeää, että maassa on kasvipeite sen sijaan, että se olisi paljas.
Itseasiassa metsähakkuun jälkeinen paikalle kasvava vihreä uusi aluskasvillisuus on tehokkaampi hiilinielu kuin esimerkiksi sata vuotta vanha havumetsä.
No höpö höpö. Tällaisilla valheilla koitetaan muuttaa mustaa valkoiseksi.
Tässä faktaa:
Lisääntyneestä karikkeesta (hakkuutähteet) johtuva maaperässä tapahtuva hengitys lisää metsän hiilidioksidipäästöjä. Avohakkuun jälkeen metsän maaperä on hiilen lähde vähintään 14 vuoden ajan.
Lisäksi maaperän hiilivarastot pienenevät merkittävästi avohakkuun jälkeisenä 20 vuoden aikana.Ja sun lähde oli?
Kun avohakkuu VELVOITAAN sakon uhalla istuttamaan uudelleen, se syö hiiltä enemmän kuin se vanha 70- vuotias metsä, joka siitä hakattiin.
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/12/3-Soimakallio-Syke_MHS03122…Mitä sille maatuvalle hakkuu”jätteelle” sitten pitäisi tehdä, kun
1) sitä ei saisi olla, kun tulee hiilidioksidia ja
2) sitä pitäisi olla, ettei metsäeliöiden monimuotoisuus kärsi?
Päättäkää nyt mikä on se teidän agenda on, eihän tässä hommassa ole päätä eikä häntää.Pointti on se, että avohakkuita ei tehtäisi. Vanhakin metsä sitoo enemmän hiiltä kuin paljaaksi hakattu aukea.
Lähde on tässä:
file:///C:/Users/Kari/Downloads/Salmela_Petri_Pro_gradu_2019.pdf
Sivulta 8 alkaa lukemaan.
Trollihan se sieltä paljastuikin. Turha jankata enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen metsissä elää 833 uhanalaista lajia, joista 732 on uhanalaisia ensisijaisesti metsätalouden toimenpiteiden vuoksi.
Variksetkin ovat uhanalaisia kun käsitettä venytetään tarpeeksi. Tätä propagandaa suoltavat radikalisoituneet yliopistotutkijat. Jyväskylän yliopistolla halutaan takaisin 1700-luvun olosuhteisiin. Edes 80v metsä ei ole näiden radikaalien mukaan oikea metsä. Metsissä elää myös muitakin lajeja kuin erityisesti lahopuusta hyötyvät lajit. Toiseksi onko erityisesti lahopuusta hyötyvien lajien ihanteelliset elinolot maailman tärkein asia?
Jolleivat yliopitostot pysty korjaamaan kurssiaan tästä vihreästä anarkismista niiden itsehallintoon on aika puuttua. Kansan tehtävä ei ole elättää verorahoillaan hyvinvointivaltion perustaa kalvavaa vihreää anarkiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen luontosuhde on yks vitsi. Luonnon arvo tuntuu olevan ainoastaan sen taloudellisessa tuotossa.
Avohakkuut tuhoavat biodiversiteettiä ja se tilalle istutettava "metsä" on kaukana luonnonmetsästä. Avohakkuiden aiheuttamat tuhot eläimistölle ja linnustolle ovat valtavat.Suomessa alkaa olla vaikeaa löytää oikeaa metsää. Enää näitä istutettuja lautatarhoja on pystyssä. Ahneet metsänomistajat lyö nekin alas heti kun mahdollista. Rakennuspuuta ei kohta enää saa kotimaasta, kun metsät alkaa olla hakattu. Suomi elää metsästä, hah.
Suomen pinta-alasta 70+% on metsää. Ei se ihan heti lopu. Jos haluat "oikeaa metsää" niin osta sellainen ja jätä hoitamatta. Ai niin, eipä sinulla ole varaa, niin kuin ei muillakaan jotka kitisevät "oikeista metsistä".
Suomessa on luonnontilaista metsää alle 5%
Metsänhoitoa voidaan tehdä muutenkin kuin avohakkuilla, mutta sitähän sinä ahne metsänomistaja et osaa. Ainut mihin sinä kykenet, on luonnon tuhoaminen. Mutta tämmöstä se on, kun ihminen on niin vieraantunut luonnosta että se nähdään ainoastaan taloushyödykkeenä. Minä säälin sinua ja pienuuttasi. Mikään määrä rahaa tai omaisuutta ei korvaa tuollaista puutetta ihmisessä.
Olettaen, että luonnotilaista olisi alle 5% tarkoittaa, että 95% metsästä voi hyvin normaalissa uudistuskierrossa. Kukaan ei tuhoa mitään ja tasainen tulovirta auttaa suorittamaan aktiivista suojelua.
Loistava logiikka muuten, mutta sitä suojelua ei pystytä aikaansaamaan niissä 5% lämpäreissä. Siitä tässä juuri lapikas puristaa.
Lämpäreissä? Jos 10% on suojeltua ja käytännössä kaikki kansallispuistot on suojeltuja alueita? https://mmm.fi/metsat/monimuotoisuus-ja-suojelu/metsien-suojelu-suomessa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kansallispuistoista
Kyllä, lämpäreissä. Leikkaapa palkastasi pois tuo 90-95% ja katso, pystytkö vielä sen jälkeen ylläpitämään kaiken sen mitä aiemminkin.
Esimerkkini on kärjistys, mutta totuus on, että on täysin katteetonta toiveajattelua kuvitella nykyisillä kansallispuistoilla säilytettävän lajistostamme paljonkaan. Ne todellakin ovat koko maan mitassa lämpäreitä, sijaitsevat etäällä toisistaan ja lisäksi muodostuvat suurimmaksi osaksi erilaisista suotyypeistä ja tunturialueista. Vanhasta metsästä on meillä pystytty suojelemaan prosentti tai pari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avohakkuista puolet tilityksistä pitäisi mennä valtiolle ja puolet metsänomistajalle.
Itse en harrasta avohakkuita vaan teen yläharvennuksia poistamalla isoa puustoa.
Harva metsä taimettuu luonnollisesti jonka jälkeen kaadan lopun puuston.
Ei sovi laiskalle metsän omistajalle.Itse asiassa se aika pitkälle noin meneekin, että puolet tuotosta menee valtiolle. Ensin lähtee arvonlisävero ja sen jälkeen vero varsinaisesta myynnistä. Lisäksi urakoitsijoitten vero ja polttoaineverot metsäkoneista ja kuljetuksista, niin aika lähelle taitaa mennä.
Sinä et varmaan ole tietoinen, mihin muinainen yläharvennus johti? Minäpä kerron: kun metsästä poistetaan suurimmat, vahvimmat ja parhaimmat puut yläharvennuksessa, jäljelle jäävät pienemmät, hidaskasvuisemmat, huonommat puut. Ne tekevät huonojen puiden siemeniä, ja niistä kasvava uusi puusukupolvi on entistä huonompaa. Näin käy varsinkin männiköissä. Kai sinä ainakin ymmärrät jättää yläharvennuksessakin parhaat puut siemenpuiksi.
"Hidaskasvuisessa" puussa joka on kasvanut isojen puiden varjossa on parin vuoden päästä yli puolen metrin latvakasvu sen jälkeen kun isot varjostavat puut on poistettu.
Minä olen kymmeniä vuosia tehnyt metsätöitä ja tiedän mistä puhun.
Ovat kateellisia. Ostakoon itse metsää niin voivat sitä suojella jos niin haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilaisserkkuni vihaa avohakkuita, mutta hänen mielestään on nerokasta rullata kuntta pois metsästä ja rullata se auki pihoihin. Avohakkuuaukko on kuulemma ruma, mutta kuntalla päällystetty piha on kuulemma nätti ja terveydelle eduksi.
En ole viitsinyt kysyä, onko hän käynyt katsomassa miltä se paljaaksi kaavittu metsänpohja siellä metsässä näyttää.
Itse asiassa, tiedätkö mistä se Kuntta kaavitaan?
Se kaavitaan sellaiselta alueelta, mikä tullaan raiskaamaan puiden kaatamisen takia niin, ettei siitä kuntasta jäisi mitään enää niitten "hullujussien" ja muiden puutyökoneiden jäljiltä eloon. Eli ei se nyt suoranaisen paha juttukaan ole, että se siirretään kasvamaan sun kaverin pihalle, jos hän siitä tykkää..
Maisema menee pilalle. Alueella on vaikea liikkua.
Vanhemmilla oli aikoinaan mökki vuokratontilla merenrannassa. Tontin yksityinen omistaja omisti pitkän rivin tontteja samalta alueelta ja tilasi sinne hakkuut. Aivan järkyttävän näköinen lopputulos. Alue oli täysin pilattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avohakkuista puolet tilityksistä pitäisi mennä valtiolle ja puolet metsänomistajalle.
Itse en harrasta avohakkuita vaan teen yläharvennuksia poistamalla isoa puustoa.
Harva metsä taimettuu luonnollisesti jonka jälkeen kaadan lopun puuston.
Ei sovi laiskalle metsän omistajalle.Itse asiassa se aika pitkälle noin meneekin, että puolet tuotosta menee valtiolle. Ensin lähtee arvonlisävero ja sen jälkeen vero varsinaisesta myynnistä. Lisäksi urakoitsijoitten vero ja polttoaineverot metsäkoneista ja kuljetuksista, niin aika lähelle taitaa mennä.
Sinä et varmaan ole tietoinen, mihin muinainen yläharvennus johti? Minäpä kerron: kun metsästä poistetaan suurimmat, vahvimmat ja parhaimmat puut yläharvennuksessa, jäljelle jäävät pienemmät, hidaskasvuisemmat, huonommat puut. Ne tekevät huonojen puiden siemeniä, ja niistä kasvava uusi puusukupolvi on entistä huonompaa. Näin käy varsinkin männiköissä. Kai sinä ainakin ymmärrät jättää yläharvennuksessakin parhaat puut siemenpuiksi.
"Hidaskasvuisessa" puussa joka on kasvanut isojen puiden varjossa on parin vuoden päästä yli puolen metrin latvakasvu sen jälkeen kun isot varjostavat puut on poistettu.
Minä olen kymmeniä vuosia tehnyt metsätöitä ja tiedän mistä puhun.
Niin minäkin , tarkalleen ottaen jokseenkin tasan 40 vuotta. En koko aikaa varsinaisesti metsätöitä, mutta enemmän tai vähemmän ammatikseni olen puita katsellut. Kerro sinä nyt muille tietämättömille, mitä tapahtuu seuraavana lumisena talvena tai myrskyllä niille puille, jotka ovat sen puoli metriä vuodessa kasvaneet. Tai ehkä sitten myöhemmin, ehkä 5-10 vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Menee marjastus ja sienestyspaikat lähellä pilalle.
Nimenomaan toisinpäin. Tutkimusten mukaan nimenomaan talousmetsässä kasvaa enemmän marjoja ja sieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiilensidonnan kannalta on tärkeää, että maassa on kasvipeite sen sijaan, että se olisi paljas.
Itseasiassa metsähakkuun jälkeinen paikalle kasvava vihreä uusi aluskasvillisuus on tehokkaampi hiilinielu kuin esimerkiksi sata vuotta vanha havumetsä.
No höpö höpö. Tällaisilla valheilla koitetaan muuttaa mustaa valkoiseksi.
Tässä faktaa:
Lisääntyneestä karikkeesta (hakkuutähteet) johtuva maaperässä tapahtuva hengitys lisää metsän hiilidioksidipäästöjä. Avohakkuun jälkeen metsän maaperä on hiilen lähde vähintään 14 vuoden ajan.
Lisäksi maaperän hiilivarastot pienenevät merkittävästi avohakkuun jälkeisenä 20 vuoden aikana.Ja sun lähde oli?
Kun avohakkuu VELVOITAAN sakon uhalla istuttamaan uudelleen, se syö hiiltä enemmän kuin se vanha 70- vuotias metsä, joka siitä hakattiin.
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/12/3-Soimakallio-Syke_MHS03122…Mitä sille maatuvalle hakkuu”jätteelle” sitten pitäisi tehdä, kun
1) sitä ei saisi olla, kun tulee hiilidioksidia ja
2) sitä pitäisi olla, ettei metsäeliöiden monimuotoisuus kärsi?
Päättäkää nyt mikä on se teidän agenda on, eihän tässä hommassa ole päätä eikä häntää.
Muuten hyvä, mutta Suomen oloissa varsinkaan pohjoisessa ja karuilla mailla 70-vuotias metsä ei ole vielä vanha. Sekin on totta, että talvella hiiltä vapautuu huomattavan vähän, vaikka vähän sitä sitoutuukin.
Tässä hommassa ei voi olla päätä eikä häntää, koska monen vastauksen kohdalla loistaa niin suuri tietämättömyys, että miten sellainen voi olla edes mahdollista. Avohakkuita vastustavat he, jotka eivät ole koskaan joutuneet väistelemään koppelonpesää tai poimineet ämpäritolkulla marjoja hakkuuaukealta. Mutta ilahduttaisiko heitä se tieto, että isokin hirvi vasoineen pystyy piileskelemään ja voi hyvin vähän isommassa taimikossa, joka avohakkuualueelle kasvaa parissa vuosikymmenessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiilensidonnan kannalta on tärkeää, että maassa on kasvipeite sen sijaan, että se olisi paljas.
Itseasiassa metsähakkuun jälkeinen paikalle kasvava vihreä uusi aluskasvillisuus on tehokkaampi hiilinielu kuin esimerkiksi sata vuotta vanha havumetsä.
No höpö höpö. Tällaisilla valheilla koitetaan muuttaa mustaa valkoiseksi.
Tässä faktaa:
Lisääntyneestä karikkeesta (hakkuutähteet) johtuva maaperässä tapahtuva hengitys lisää metsän hiilidioksidipäästöjä. Avohakkuun jälkeen metsän maaperä on hiilen lähde vähintään 14 vuoden ajan.
Lisäksi maaperän hiilivarastot pienenevät merkittävästi avohakkuun jälkeisenä 20 vuoden aikana.
Eikö karike ja lahopuu olekaan niin ekologista ja tarpeellista kaikille monimuotoisuutta kaipaaville öttiäisille, jos se hakkuutähteistä eikä itsestään kaatuneita ja tippuneista?
Joka tapauksessa nuoressa metsässä ja täydellisellä aukealla muutaman vuoden päästä on enemmän hiiltä sitovaa uutta kasvua kuin vanhassa metsässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiilensidonnan kannalta on tärkeää, että maassa on kasvipeite sen sijaan, että se olisi paljas.
Itseasiassa metsähakkuun jälkeinen paikalle kasvava vihreä uusi aluskasvillisuus on tehokkaampi hiilinielu kuin esimerkiksi sata vuotta vanha havumetsä.
No höpö höpö. Tällaisilla valheilla koitetaan muuttaa mustaa valkoiseksi.
Tässä faktaa:
Lisääntyneestä karikkeesta (hakkuutähteet) johtuva maaperässä tapahtuva hengitys lisää metsän hiilidioksidipäästöjä. Avohakkuun jälkeen metsän maaperä on hiilen lähde vähintään 14 vuoden ajan.
Lisäksi maaperän hiilivarastot pienenevät merkittävästi avohakkuun jälkeisenä 20 vuoden aikana.
Alleviivataan sana MAAPERÄ, joka on hiilen lähde. Sen maaperän päällä on KASVEJA, jotka sitovat hiiltä. Mikä onkaan laskelman tulos avohakkuuta seuraavilta 14 vuodelta esimerkiksi avohakkuun jälkeisessä rehevän maan vatukossa tai vähän karumman maan heinittyneessä alueessa, jossa pikkuiset männyntaimet, niitä syövät jyrsijät, koppelonpojat ym. aloittelevat eloaan?
Ihmiset eivät aina ymmärrä sitä, että avohakkuu ei jää sellaiseksi. On myös velvoitteita istuttaa samalle paikalle uusia taimia ja näin usein tehdäänkin. Istutus tehdään usein heti seuraavana keväänä tai alkukesällä. Jos aluetta katsoo vuoden tai parin kuluttua, on paikalla jo paljon sellaista kasvillisuutta, mitä ei ole aikaisemmin ollut. Esimerkiksi 100v. kuusimetsässähän ei sitä aluskasvillisuutta ole juurikaan, koska mikään sammalta lukuunottamatta ei oikein siellä kasva, on yksipuolista. Jo 5-10 vuoden kuluttua avohakkuusta on paikalla ihan kiva taimikko, usein alle 20 vuoden kuluttua voi kutsua ja tuntea taas ihan metsäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajalle tiedoksi kun et tiedä niin vanhoissa metsissä elää kyseisestä biotoopista riippuvaisia lajeja, joille ei aukko kelpaa vaan kuolevat pois. Aukkolajeille taas on elintilaa yllinkyllin muutenkin. Hiilinielut on humpuukia ja viherpesua.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät aina ymmärrä sitä, että avohakkuu ei jää sellaiseksi. On myös velvoitteita istuttaa samalle paikalle uusia taimia ja näin usein tehdäänkin. Istutus tehdään usein heti seuraavana keväänä tai alkukesällä. Jos aluetta katsoo vuoden tai parin kuluttua, on paikalla jo paljon sellaista kasvillisuutta, mitä ei ole aikaisemmin ollut. Esimerkiksi 100v. kuusimetsässähän ei sitä aluskasvillisuutta ole juurikaan, koska mikään sammalta lukuunottamatta ei oikein siellä kasva, on yksipuolista. Jo 5-10 vuoden kuluttua avohakkuusta on paikalla ihan kiva taimikko, usein alle 20 vuoden kuluttua voi kutsua ja tuntea taas ihan metsäksi.
Meillä on "hieman" erilainen käsitys metsästä, 20-vuotias puusto ei metsästä käy missään tapauksessa, taimikkoa se on jota on maa puolillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät aina ymmärrä sitä, että avohakkuu ei jää sellaiseksi. On myös velvoitteita istuttaa samalle paikalle uusia taimia ja näin usein tehdäänkin. Istutus tehdään usein heti seuraavana keväänä tai alkukesällä. Jos aluetta katsoo vuoden tai parin kuluttua, on paikalla jo paljon sellaista kasvillisuutta, mitä ei ole aikaisemmin ollut. Esimerkiksi 100v. kuusimetsässähän ei sitä aluskasvillisuutta ole juurikaan, koska mikään sammalta lukuunottamatta ei oikein siellä kasva, on yksipuolista. Jo 5-10 vuoden kuluttua avohakkuusta on paikalla ihan kiva taimikko, usein alle 20 vuoden kuluttua voi kutsua ja tuntea taas ihan metsäksi.
Meillä on "hieman" erilainen käsitys metsästä, 20-vuotias puusto ei metsästä käy missään tapauksessa, taimikkoa se on jota on maa puolillaan.
Mitä tässä yhteydessä tarkoittaa "maa puolillaan". Metsäihmisen mielestä se tarkoittaa sitä että vain puolet maasta on taimettunut eli on vain n. 1000 tainta hehtaarilla, kun pitäisi olla 2000 tainta. Mitä sinä tarkoitit?
Taimikko on pientä metsää ihan siinä missä varsa on pieni hevonen ja vasikka pieni nauta. 20-vuotias puusto on yleensä jo hyvin varttunutta taimikkoa, paitsi jossakin Lapin karuimmilla vaaroilla.
Siksi kun motolla raiskattu metsä näyttää sotatantereelta ja nykyään on menetelmiä jotka tukeee metsän monimuotoisuutta vaikka sieltä omistaja kaataa manit pankkiin.
Suomen avohakkuu painoitteinen metsänhoito on periytynyt 60-luvulta kun ei osattu muita menetelmiä soveltaa.
Puuta saa ja pitää myydä talousmetsistä mutta täydellinen metsän tuho kerralla ei ole nykypäivää enää.
Luonnon monimuotoisuus on laskennallinen asia. Jos avohakkuut olisivat Suomessa harvinaisia niin se lajisto joka siihen syntyy, parantaisi luonnon monimuotoisuutta.
Nyt meillä on avohakkuita tästä metsärajalle asti, jolloin uudet ja taas uudet avohakkuut kasvaa sitä täsmälleen samaa lajipalettia kaikkialla, eli se sama ekosysteemi vaan toistuu. Luonnon monimuotoisuus ei silloin lisäänny.
Ymmärrätkö nyt paremmin, ap?
Vittuako se vieraalle kuuluu jos isäntäväki pöydällä nussii.
Pointti on se, että avohakkuita ei tehtäisi. Vanhakin metsä sitoo enemmän hiiltä kuin paljaaksi hakattu aukea.
Lähde on tässä:
file:///C:/Users/Kari/Downloads/Salmela_Petri_Pro_gradu_2019.pdf
Sivulta 8 alkaa lukemaan.