Miksi ihmiset valittaa yksityisten metsänomistajien avohakkuista?

Justiinsa myin 100 000 eurolla metsää.

Puolet meni veroihin, urakoitsijalle yms tiluliluun ns yhteiseen hyvään.

Olkaa hyvät, ei kestä kiittää.

Avohakkuista puolet tilityksistä pitäisi mennä valtiolle ja puolet metsänomistajalle.

Itse en harrasta avohakkuita vaan teen yläharvennuksia poistamalla isoa puustoa.

Harva metsä taimettuu luonnollisesti jonka jälkeen kaadan lopun puuston.

Ei sovi laiskalle metsän omistajalle.

Meidän läheltä tuhottiin hakkuilla yksi Suomen eteläisimmistä kuukkeliyhdyskunnista.

Ongelma on siinä että liika määrä avohakkuita johtaa luontokatoon ja kun luontoa katoaa liika määrä, ihmiskunnan elinolot huononee. Eli yksityisellä metsänomistajalla, kun kaikki toimii vain omaa etua ajatellen, on ihan liikaa valtaa vaikuttaa heikentävästi kaikkien suomalaisten elinmahdollisuuksiin. Mä en ainkaan halua et mun lapset joutuu tappelemaan ruoasta tai puhtaasta vedestä

Vierailija kirjoitti:

Miten avohakkuiden vastustajat itse lähtisi hoitamaan metsää, missä kaikki puusto on jo 100 vuotta vanhaa, ja minkä arvo laskee koko ajan? Odottelee puiden lahoamista? Tiedoksenne, kun metsä on tarpeeksi vanhaa, esimerkiksi vanhassa kuusimetsässä ei ole enää juuri mitään aluskasvillisuutta, ehkä sammalta.

Suurin osa vanhoista puista pitäisi kaataa silloin kun niissä on käpyjä talvella.

Traktorilla tai metsäkoneella polkea oksistot maahan, ei tarvita istutuksia vaan siemenet itää luonnollisesti ja tulee uusi taimikko.

Osa puustosta jätetään suojaksi ja kaadetaan myöhemmin.

Metsänomistajana me mietimme mikä on taloudellisesti ja muiden arvojen mukaan järkevää. Nyt olemme koettaneet löytää metsistämme kuvioita joissa kokeilisimme jatkuvaa kasvatusta. Valitettavasti meidän metsät ovat pääosin liian yksiikäisiä ja tiheitä että niistä saisi järkevästi soveltuvia jatkuvaan kasvatukseen. Siksi pääosassa kohteista on päädytty avohakkuuseen ja istutukseen.

Jos ajatellaan oikeaa jatkuvan kasvatuksen metsää niin siellä kuuluisi näkyä kolme erikorkeudella olevaa latvustoa. Käsi pystyyn joka on nähnyt tällaista metsää. Luulen ettei monikaan. Ja tarkennuksena että niitä eri ikäisiä puita pitäisi olla merkittävä määrä että mahdollista hoitaa jatkuvalla kasvatuksella. Jos mietitte sitä mökin ympärillä olevaa sankkaa kuusimetsän niin ei siellä todennäköisesti ole riittävästi alla pienempiä elinvoimaisia kuusia ym. Jos se 100v kuusikko harvennettaisiin vain niin omistaja saa harvennuksella tukista esim 30% vähemmän kuutiolta mitä avohakkuussa. Lisäksi on iso riski että jäljelle jääneet puut kaatuvat seuraavassa isossa myrskyssä jolloin niiden arvo putoaa esim 50-80% koska myrskyn vaurioittama puu ei kelpaa sahoille vaan menee kuiduksi ja sen korjaaminen on kalliimpaa kuin normaalin pystyssä olevan puun.

Helppo on huudella sivusta ja valittaa ja vaatia. Mutta koetappa elää/ saada investoinneille tuottoa metsätuloilla niin pakko on ajatella talouttakin. Itseä harmittaa aina kun kävelen aukolla kuinka ruma se on. Mutta istutamme aukon aina ekana keväänä. Ja parin vuoden kuluttua kun käyn katsomassa taimien vointia on aukolla jo mukavan vihreää. Siellä kuuluu linnun laulua, perhoset lentää jne.

Vierailija kirjoitti:

Metsänomistajana me mietimme mikä on taloudellisesti ja muiden arvojen mukaan järkevää. Nyt olemme koettaneet löytää metsistämme kuvioita joissa kokeilisimme jatkuvaa kasvatusta. Valitettavasti meidän metsät ovat pääosin liian yksiikäisiä ja tiheitä että niistä saisi järkevästi soveltuvia jatkuvaan kasvatukseen. Siksi pääosassa kohteista on päädytty avohakkuuseen ja istutukseen.

Jos ajatellaan oikeaa jatkuvan kasvatuksen metsää niin siellä kuuluisi näkyä kolme erikorkeudella olevaa latvustoa. Käsi pystyyn joka on nähnyt tällaista metsää. Luulen ettei monikaan. Ja tarkennuksena että niitä eri ikäisiä puita pitäisi olla merkittävä määrä että mahdollista hoitaa jatkuvalla kasvatuksella. Jos mietitte sitä mökin ympärillä olevaa sankkaa kuusimetsän niin ei siellä todennäköisesti ole riittävästi alla pienempiä elinvoimaisia kuusia ym. Jos se 100v kuusikko harvennettaisiin vain niin omistaja saa harvennuksella tukista esim 30% vähemmän kuutiolta mitä avohakkuussa. Lisäksi on iso riski että jäljelle jääneet puut kaatuvat seuraavassa isossa myrskyssä jolloin niiden arvo putoaa esim 50-80% koska myrskyn vaurioittama puu ei kelpaa sahoille vaan menee kuiduksi ja sen korjaaminen on kalliimpaa kuin normaalin pystyssä olevan puun.

Helppo on huudella sivusta ja valittaa ja vaatia. Mutta koetappa elää/ saada investoinneille tuottoa metsätuloilla niin pakko on ajatella talouttakin. Itseä harmittaa aina kun kävelen aukolla kuinka ruma se on. Mutta istutamme aukon aina ekana keväänä. Ja parin vuoden kuluttua kun käyn katsomassa taimien vointia on aukolla jo mukavan vihreää. Siellä kuuluu linnun laulua, perhoset lentää jne.

Juu juu, vaan esimerkiksi kuukkelit eivät enää takaisin tule. Kun yhdyskunta tuhoutuu, se on mennyttä lopullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiilensidonnan kannalta on tärkeää, että maassa on kasvipeite sen sijaan, että se olisi paljas.

Itseasiassa metsähakkuun jälkeinen paikalle kasvava vihreä uusi aluskasvillisuus on tehokkaampi hiilinielu kuin esimerkiksi sata vuotta vanha havumetsä.

Mutta se vanha havumetsä on valtava hiiliVARASTO. Ei voida puhua pelkistä nieluista, koska niiden tarkastelu ei kata koko hiilenkierron dynamiikkaa.

Eli jos vanha metsä hakataan, ja muutetaan tuotteiksi, joista hiili nopeasti vapautuu, ei auta mitään vaikka uusi taimikko sitoisi hiiltä nopeastikin. Silloin toimenpiteen vaikutus hiilen sitoutumiseen on auttamatta kymmenien vuosien ajan negatiivinen.

Ukko39 kirjoitti:

Justiinsa myin 100 000 eurolla metsää.

Puolet meni veroihin, urakoitsijalle yms tiluliluun ns yhteiseen hyvään.

Olkaa hyvät, ei kestä kiittää.

Tyhmä kauppa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiilensidonnan kannalta on tärkeää, että maassa on kasvipeite sen sijaan, että se olisi paljas.

Itseasiassa metsähakkuun jälkeinen paikalle kasvava vihreä uusi aluskasvillisuus on tehokkaampi hiilinielu kuin esimerkiksi sata vuotta vanha havumetsä.

Mutta se vanha havumetsä on valtava hiiliVARASTO. Ei voida puhua pelkistä nieluista, koska niiden tarkastelu ei kata koko hiilenkierron dynamiikkaa.

Eli jos vanha metsä hakataan, ja muutetaan tuotteiksi, joista hiili nopeasti vapautuu, ei auta mitään vaikka uusi taimikko sitoisi hiiltä nopeastikin. Silloin toimenpiteen vaikutus hiilen sitoutumiseen on auttamatta kymmenien vuosien ajan negatiivinen.

Meillä tehtiin hirsirakennukset niintä kaadetuista puista siihen kaadetun metsän paikalle. Mites nyt suu pannaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en tykkää, koska sienipaikat häviää hakkuiden myötä. Mutta meidän perheelle metsä on tärkeä tulonlähde, joten ihan hirveesti en viitsi urputtaa.

Mutta jos istutetaan, maa yleensä muokataan, ja sitten on korvasieniä.

Me ei olla ikinä istutteu yhtäkään tainta. Luontainen uudistuminen on nopeaa ja tehokasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiilensidonnan kannalta on tärkeää, että maassa on kasvipeite sen sijaan, että se olisi paljas.

Itseasiassa metsähakkuun jälkeinen paikalle kasvava vihreä uusi aluskasvillisuus on tehokkaampi hiilinielu kuin esimerkiksi sata vuotta vanha havumetsä.

Mutta se vanha havumetsä on valtava hiiliVARASTO. Ei voida puhua pelkistä nieluista, koska niiden tarkastelu ei kata koko hiilenkierron dynamiikkaa.

Eli jos vanha metsä hakataan, ja muutetaan tuotteiksi, joista hiili nopeasti vapautuu, ei auta mitään vaikka uusi taimikko sitoisi hiiltä nopeastikin. Silloin toimenpiteen vaikutus hiilen sitoutumiseen on auttamatta kymmenien vuosien ajan negatiivinen.

Meillä tehtiin hirsirakennukset niintä kaadetuista puista siihen kaadetun metsän paikalle. Mites nyt suu pannaan?

Siinä tapauksessa saavutetaan hyötyä hiilensidonnan kannalta. Et tainnut huomata kirjoituksessani pientä sanaa jos.

Suurempi osa puusta ei kuitenkaan päädy hirsiksi mökkeihin vaan selluksi, hakkeeksi, polttopuuksi, valumuoteiksi jne. Silloin niiden sisältämä hiili palautuu todella nopeasti ilmakehään ja hakkuu ei todellakaan ole ilmastoteko. Ja oikeastaan asia on vieläkin monimutkaisempi. Kuinka monen uuden puurakennuksen, huonekalun tms. tilalta hävitetään vanha polttamalla itse tai viemällä energiajätteeseen? Silloinkaan taseeseen ei synny positiivista vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaisserkkuni vihaa avohakkuita, mutta hänen mielestään on nerokasta rullata kuntta pois metsästä ja rullata se auki pihoihin. Avohakkuuaukko on kuulemma ruma, mutta kuntalla päällystetty piha on kuulemma nätti ja terveydelle eduksi.

En ole viitsinyt kysyä, onko hän käynyt katsomassa miltä se paljaaksi kaavittu metsänpohja siellä metsässä näyttää. 

Kuntan siirtäminen joihinkin parinkymmenen neliön pihoihin on sinusta saman tason ongelma kuin avohakkuut?

Suomalaisen luontosuhde on yks vitsi. Luonnon arvo tuntuu olevan ainoastaan sen taloudellisessa tuotossa.

Avohakkuut tuhoavat biodiversiteettiä ja se tilalle istutettava "metsä" on kaukana luonnonmetsästä. Avohakkuiden aiheuttamat tuhot eläimistölle ja linnustolle ovat valtavat.

Suomessa alkaa olla vaikeaa löytää oikeaa metsää. Enää näitä istutettuja lautatarhoja on pystyssä. Ahneet metsänomistajat lyö nekin alas heti kun mahdollista. Rakennuspuuta ei kohta enää saa kotimaasta, kun metsät alkaa olla hakattu. Suomi elää metsästä, hah.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisen luontosuhde on yks vitsi. Luonnon arvo tuntuu olevan ainoastaan sen taloudellisessa tuotossa.

Avohakkuut tuhoavat biodiversiteettiä ja se tilalle istutettava "metsä" on kaukana luonnonmetsästä. Avohakkuiden aiheuttamat tuhot eläimistölle ja linnustolle ovat valtavat.

Suomessa alkaa olla vaikeaa löytää oikeaa metsää. Enää näitä istutettuja lautatarhoja on pystyssä. Ahneet metsänomistajat lyö nekin alas heti kun mahdollista. Rakennuspuuta ei kohta enää saa kotimaasta, kun metsät alkaa olla hakattu. Suomi elää metsästä, hah.

Suomen pinta-alasta 70+% on metsää. Ei se ihan heti lopu. Jos haluat "oikeaa metsää" niin osta sellainen ja jätä hoitamatta. Ai niin, eipä sinulla ole varaa, niin kuin ei muillakaan jotka kitisevät "oikeista metsistä".

Vierailija kirjoitti:

Itse en tykkää, koska sienipaikat häviää hakkuiden myötä. Mutta meidän perheelle metsä on tärkeä tulonlähde, joten ihan hirveesti en viitsi urputtaa.

Ainakin me löydettiin kovasti korvasieniä aukolta. Kaikkialla missä oli pinta vähänkään rikki oli joukoittain sieniä. Kuski keräsi pussillisen kontin täyttyessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en tykkää, koska sienipaikat häviää hakkuiden myötä. Mutta meidän perheelle metsä on tärkeä tulonlähde, joten ihan hirveesti en viitsi urputtaa.

Ainakin me löydettiin kovasti korvasieniä aukolta. Kaikkialla missä oli pinta vähänkään rikki oli joukoittain sieniä. Kuski keräsi pussillisen kontin täyttyessä.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Kovin ihmiskeskeinen näkökulma. Mitäpä lajiston monimuotoisuudesta, lintujen pesimäreviireistä, ilmastonmuutoksen torjunnasta jne. kunhan minä vain saan vattuja ja korvasieniä.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä että liika määrä avohakkuita johtaa luontokatoon ja kun luontoa katoaa liika määrä, ihmiskunnan elinolot huononee. Eli yksityisellä metsänomistajalla, kun kaikki toimii vain omaa etua ajatellen, on ihan liikaa valtaa vaikuttaa heikentävästi kaikkien suomalaisten elinmahdollisuuksiin. Mä en ainkaan halua et mun lapset joutuu tappelemaan ruoasta tai puhtaasta vedestä

Silloin sinun kannattaa itse hankkia itsellesi metsää suojeltavaksi.

Monelle se metsä on tärkeä tulonlähde,esim. Tilallisille tärkeää lisätuloa tällaisena huonona aikana.

Metsää on kyllä pilvinpimein myynnissä, eikä täällä pohjoisempana haja-asutusalueella se edes maksa paljon mitään.

Minä en kyllä jaksa uskoa, että juuri meidän metsän hakkuut täällä suomessa tuhoaa maapallon. Eiköhän se tuho aiheudu tuolla amazonilla ym.

Täällä pohjoisempana on lumi maassa 6kk vuodesta. Eikai sen lumen läpi vapaudu hiiltä avohakkuustakaan?

Se puu, mitä metsästä tehdään, täytyisi myös korvata jollain. Pakkausmateriaalina puu = pahvi, on ekologisempaa, kuin muovi.

Rakennusmateriaalina puu on ekologisempaa, kuin betonin valmistus

Jne. Toki lautoja voidaan korvata komposiittilaudoilla, mutta ne ovat muovia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisen luontosuhde on yks vitsi. Luonnon arvo tuntuu olevan ainoastaan sen taloudellisessa tuotossa.

Avohakkuut tuhoavat biodiversiteettiä ja se tilalle istutettava "metsä" on kaukana luonnonmetsästä. Avohakkuiden aiheuttamat tuhot eläimistölle ja linnustolle ovat valtavat.

Suomessa alkaa olla vaikeaa löytää oikeaa metsää. Enää näitä istutettuja lautatarhoja on pystyssä. Ahneet metsänomistajat lyö nekin alas heti kun mahdollista. Rakennuspuuta ei kohta enää saa kotimaasta, kun metsät alkaa olla hakattu. Suomi elää metsästä, hah.

Suomen pinta-alasta 70+% on metsää. Ei se ihan heti lopu. Jos haluat "oikeaa metsää" niin osta sellainen ja jätä hoitamatta. Ai niin, eipä sinulla ole varaa, niin kuin ei muillakaan jotka kitisevät "oikeista metsistä".

Suomessa on luonnontilaista metsää alle 5%

Metsänhoitoa voidaan tehdä muutenkin kuin avohakkuilla, mutta sitähän sinä ahne metsänomistaja et osaa. Ainut mihin sinä kykenet, on luonnon tuhoaminen. Mutta tämmöstä se on, kun ihminen on niin vieraantunut luonnosta että se nähdään ainoastaan taloushyödykkeenä. Minä säälin sinua ja pienuuttasi. Mikään määrä rahaa tai omaisuutta ei korvaa tuollaista puutetta ihmisessä.

Vierailija kirjoitti:

Suomen metsissä elää 833 uhanalaista lajia, joista 732 on uhanalaisia ensisijaisesti metsätalouden toimenpiteiden vuoksi.

Aika erikoiset luvut tähän tempaisit enkä suinkaan väitä, että se lähde ei voisi olla oikea, josta ne löysit. Mutta mitä uhanalaisia lajeja meillä olisi, jos ei tehtäisi lainkaan avohakkuita eikä muutenkaan syntyisi luontaisia aukkoja?

Kuinka moni ei ymmärrä sitä, miten suuri merkitys metsien tuotolla on ollut Suomen kansantaloudelle, alkaen ikiaikaisesta tervanpoltosta?